Kaupunkikeskustan muoto

Johdanto

Lahden Aleksanterinkatu on saanut jälleen perinteiset jouluvalot. Kun ne vuonna 1983 ensimmäisen kerran ripustettiin kadun ylle oli se tuolloin toisennäköinen. Katuja reunustivat paikoituspaikat, jotka ovat sittemmin hävinneet, viimeistään 1990-luvun lopun katuremontin myötä. Tosin osa paikoista palasi vuoden 2016 katuremontin yhteydessä.

Joulu on tänä vuonna tullut torille joulukylän muodossa. Tori on ollutkin aina kaupungin sydän, siitä asti kun se kaavoitettiin vuonna 1878 kauppalan keskelle. Torin ympäristö on muuttunut noista ajoista tyystin. Tori on käynyt läpi muutoksia, mm. 1950-luvulla se sai mukulakivipinnan ja vesiallas poistettiin joskus 1960-luvulla.

Ensimmäisessä paperisessa Lahen Lehessä (nro 0) julkaistu artikkeli oli kirjoitettu usean keskustelutilaisuuden pohjalta, ja se oli johdanto lehden teemalle, jossa tarkasteltiin Lahden keskustaa. Olen sittemmin lisännyt juttuun muutamia korjauksia, tarkennuksia ja huomioita, viimeksi lokakuussa 2018.

Artikkelin sävy on enemmän henkilökohtaista, empiirisiin kokemuksiin pohjautuvaa pohdintaa. Pontimena oli tietysti oma kiinnostukseni yleisesti keskustan kehittämiseen ja etenkin se, että toimin tuolloin kauppiaana Rautatienkadulla vuosina 2006-2008.

Kuten huomaamme, asiat ovat edenneet hitaasti, joten artikkelin sanoma on edelleen ajankohtainen. Yksi olennainen keskustan hanke, toriparkin rakentaminen nytkähti hieman eteenpäin valtuustossa. Toriparkki sittemmin valmistui vuonna 2015.

Lahden kaupungin sivuilla julkaistaan keskustan kehittämiseen liittyviä hankkeita. Lisäksi asemakaava-asioita koskevalta sivustolta on nähtävillä yksittäisiä hankkeita, jotka liittyvät keskustarakenteen tiivistämiseen.

Keskustavisio

Syksyllä 2007 Lahden Yrittäjät ry:n järjesti kuulemistilasuuksia jäsenyrityksilleen. Tilaisuuksien tarkoituksena oli esitellä vuonna 2004 Lahden kaupungin hallituksen hyväksymää keskustavisiota ja herätellä keskustelua yrittäjien parissa. Esittelytilaisuuksissa yleensä paikalla oli useampi kymmenen yrittäjää sekä muutamia keskustan asukkaita. Asiallisesti huomautettiinkin että keskustaa ei pidä rakentaa pelkästään elinkeinoelämää varten, vaan on otettettava huomioon asukkaidenkin toiveet. Keskustan tiivistämistä  asuinrakennusten muodossa on myös suunnitelmissa. Asukkaat varmasti kannattavat autoliikenteen rajoittamista, onhan porua herärättänyt nn. korttelirallin aiheuttamat meluhaitat Vapaudenkadulla.

Houkuttelevempaa keskustaa on jo visioitu nykymuodossaan vuosikymmenten ajan. Suunnitelmissa on ollut esillä se, miten keskustan infraa ja rakenteita pitäisi muuttaa, jotta sen asema kaupallisena keskuksena säilyisi tulevaisuudessakin vahvana. Viime vuosina yksityinen puoli on tehnyt suuria investointeja keskustaan, mutta Lahden kaupungin vuoden 2009 budjetissa ei ole merkitty euroakaan keskustan kehittämiseen.

Vuoden 2004 keskustavision peruslähtökohtana on keskittää pysäköinti useaan keskustassa sijaitsevaan pysäköintilaitokseen ja rauhoittaa ydinkeskusta autoliikenteeltä kävelypainotteisille ratkaisuilla. Aleksanterinkatu on muutettu joukkoliikennekaduksi. Tilaisuuksien puheenvuoroissa eräs yrittäjä kiteytti sen, mitä varmasti moni tuumaa: ”Näyttää kivalta ja olen kannalla, muttei toimi käytännössä?” Kaikki ovat sitä mieltä että viihtyisyyttä pitää lisätä, mutta ei niin että kauppa kärsisi. Kauppias viihtynee kun kassakone kilisee, asiakkaalle tärkeää on kokonaisuudessaan ostotapahtuman helppous. Näennäisesti osapuolilla on sama päämäärä, mutta miten ja millä keinoilla tavoitteiseen päästään? Kaikille on selvää, että keskustan pitää olla houkuttelevampi ja kilpailukykyisempi suurten markettikeskittymien puristuksissa. Oppivatko keskustassa asioivat käyttämään keskitettyjä pysäköintilaitoksia ja kuinka nopeasti? Miten ostotottumukset muuttuvat ja mitä muutokset maksavat yrittäjille lyhyellä aikavälillä? Minkälaisia muutoksia on tulossa Lahden keskustan elinkeinorakenteeseen?

Keskustavisio on kokonaisuus, jossa on otettava huomioon eri osa-alueet sekä keskustaympäristön erilaiset toimijat. Päätökset keskustan kävelypainotteistamisesta tehdään sen jälkeen, kun kaupungin hallitus on tehnyt päätöksen tuleeko torinalusparkki vai ei. Miten toriparkin jälkeen keskustan kehittämistä viedään eteenpäin ja millä painotuksin?

Lahtelainen keskusta

Ensimmäisen kerran Lahden keskustaa tai tarkemmin sanottuna Lahden kylää haluttiin uudistaa ajanmukaiseksi 1800-luvun puolivälin jälkeen. Ahtaan kylän uudelleenrakentamissuunnitelmia ei suoranaisesti päästy sellaisinaan toteuttemaan: Lahden kylä paloi kesäkuussa 1877. Tämän ikävän onnekkaan tapahtuman jälkeen Lahteen laadittiin Alfred Cavenin, ajan ihanteiden mukainen ruutukaava. Pieni kylä muodosti kaavallisesti keskustan nykyisen muodon.
Seuraava iso yksittäinen muutos koettiin toisen maailmansodan jälkeen, kun karjalaiset siirtolaiset asettuivat Lahteen, tuoden mukaan lisää asukkaita ja yrityksiä.

Lahti oli 1950- ja 1960-luvuilla kasvava kaupunki ja voimakkaan rakentamisen ansiosta Lahden positiivinen maine Suomen ”amerikkalaisimpina kaupunkina” vahvistui. Kääntöpuolena muuttovoittoinen, mutta juureton kaupunki sai negatiivisen Chicago-leiman – sosio-ekonomisene ongelmien johdosta – jota vielä tänä päivänäkin pyyhitään pois.

Keskustaa haluttiin modernisoida 1960-luvulla. Kukaan ei Lahtea polttanut, mutta vanha keskusta modernisoitiin, mm. katuja levennettiin. Asuntoja tarvittiin maalta töiden perässä kaupunkiin muuttaville uusille asukkaille. Taloudellinen nousu aiheutti näkyviä muutoksia kaupunkikuvassa, vanhat talot saivat väistyvät modernien asumiskriteereiden täyttävien elementtitalojen tieltä. Kirjaimellisesti, kun teitä levennettiin, jotta autoliikenteelle muodostuisi enemmän tilaa ja talot ”työnnettiin” sisemmäksi kortteliin lisäpaikoituksen toivossa. Aivan loppuun operaatiota ei viety, kun uudet tuulet muuttivat suunnitelmien suuntaa. Jäljet ovat silti edelleen nähtävillä: epätasaiset rakennusrivistöt katujen varsilla. Väljän kaupungin ihanne väljähtyi.

1980-luvulla oli jo taloudellisesti paremmat ajat. Kovaa mentiin, ehkä liiankin kovaa. Tuli Business City, suunniteltiin keskustakortteleiden läpäiseviä kävelyväyliä sekä siltoja yhdistämään kaupalliset saarekkeet toisiinsa.

Laman jälkeen Aleksanterinkatu myllättiin, valaisimia ja penkkejä uusittiin. Aleksi sai myös pyörätien ja tori uuden pinnan. Muualla keskustassa vähän puuhasteltiin.

Kaupunkikeskustan kehittämisen voi nähdä pelkän pinnan kiillotukselta, mutta kun sen lähtökohdat johdetaan siihen, mitä meillä lahtelaisina on urbaanin kokemusten sarjassa, voi sen avulla saavuttaa aineettomia ja aineellisia höytyjä pidemmällä aikavälillä. Keskusta on paikka jossa tapaamme toisemme, keskusta luo sosiaalisia kokemuksia, johon välttämättä suuret markettikeskittymät eivät kykene. Mutta onko sekin välimatka kuroutumassa umpeen, ostoskeskusten muuttuessa huvittelupuistoiksi, joista voi elämysten lisäksi ostaa päivittäistavaroita.

Lahden keskusta on jo nyt vetovoimainen, josta kertoo omalta osaltaan se, että liiketilat ovat kysyttyjä (Antti Iso-Sipilä toteaa Etelä-Suomen Sanomissa 23.7.2011 että liiketilojen vajaakäyttöaste on lisääntynyt voimakkaasti vuoden parin sisällä voimakkaasti, toim. huom.) eikä tarjontaa voida kasvattaa kuin radikaaleilla maankäyttöön liittyvillä toimenpiteillä tai täydennysrakentamisella. Elävä kaupunkikeskusta ei tietenkään riipu pelkästään siitä onko ulkoiset olosuhteet kunnossa, vaan tärkeintä on sisältö, mitä keskustalla on kokonaisuutena tarjottavissa. Minkälaisia ihmisiä ja luovia toimijoita kaupunki houkuttelee, kuinka myönteinen ilmapiiri vallitsee asukkaiden, kauppiaiden, järjestöjen ja yhdistysten välillä. Mitkä ovat tavoitteet ja miten ristiriitatilanteet ovat soviteltavissa? Ei riitä että autot saadaan pois keskustan kävelyalueilta, vaan tilalle on saatava elävä, ihmisten kokoinen keskusta, jossa on hyvät puitteet tehdä kauppaa, mutta olla myös tekemättä.

Minkälainen rooli kaupunkien keskustoilla on tulevaisuudessa? Ostoskeskuksissa tehdään isoa kauppaa, johon matkataan kauempaakin. Ainakin suurempien kaupunkien keskustojen vetovoima säilynnee, mutta se on muuttamassa muotoaan. Onko suurten ja keskisuurten keskustojen rooli ulkoilmaviihdekeskuksina vahvistumassa, kaupan siirtyessä kaupungin laitamille? Ihmetelläänkö joskus tulevaisuudessa kaupunki-sanan alkuperää? Palaako aika jolloin kaupungissa tehtiin vielä kauppaa? ”Äiti, lähdetään maalle ostoksille!”, nyt jo joku huudahtaa.

Kirjoitus julkaistu 8.2.2008 ilmestyneessä ensimmäisessä Lahen Lehdessä (nro 0/2008) lukuunottamatta johdantoa. Artikkelia on päivitetty 15.10.2018.

Kaikenlaisia uutisia Lahesta

24.7. Lahden muuttoselvitys
Kuntien välisestä muuttoliikkeen vaikutuksista Lahden väestörakenteeseen on tehty tutkimus. Se on luettavissa täällä (pdf-linkki).

24.7. Kuvaa kesäinen Lahti -kisa
ahden kaupungin Facebook -sivuton viralliset valvojat Aarne Kärpänen ja Tenho Lokki, pyytävät lahtelaisilta, ja kaikilta Lahdessa suvea viettäviltä, erilaisia kesäisiä Lahti otoksia. Kisaan toivotaan kuvia ja videoita, joissa avartuu uusi ja erilainen näkökulma kesäiseen Lahteen.
Lisätietoja kaupungin nettisivuilta.

8.3.
Kaupunkilainen-tiedostuslehti ilmestynyt
Lehti sisältää mm. Tekninen ja Ympäristötoimialan liitteen, jossa lakisääteinen kaavoituskatsaus.
Lehti luettavissa myös kaupungin nettisivuilta.

29.11.
Yleiskaava 2025
Lahden kaupungin teknisellä ja ympäristötoimialalla on laadittavana maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen yleiskaava koko kaupungin alueelle. Yleiskaavan tavoitevuosi on 2025. Yleiskaavan on tarkoitus valmistua vuonna 2012.
Lahden yleiskaavan 2025 luonnosvaihtoehdot ovat julkisesti nähtävänä 24.11. – 31.12.2010 teknisen ja ympäristötoimialan palvelupisteessä os. Vesijärvenkatu 11 C 1.kerros. Asiakirjat ovat nähtävänä myös Lahden kaupungin kirjastoissa sekä internetissä. Luonnosvaihtoehtoja koskevat mielipiteet voi esittää nähtävilläoloaikana kirjallisesti, sähköpostilla tai ottamalla yhteyttä puhelimitse tai muulla tavalla yleiskaavan valmistelusta vastaaviin henkilöihin.
Lähde: Lahden kaupunki / yleiskaava

14.9.
Lahden valtuusto suurkunnan kannalla
Lahden valtuusto kannatti tiistaina 13.9. kokouksessa yksimielisesti yhdeksän kunnan yhdistymistä uudeksi kokonaisuudeksi Lahden seudulla. Selvityksessä olevat muut kahdeksan kuntaa eivät kannattaneet yhdistymistä.
Lisää aiheesta Lahden kaupungin sivuilla sekä Uusi kunta –sivuilla.

1.7. Yli-Marolan 4H-kotieläinpihalla nuorten taiteilijoiden taidenäyttely
Yli-Marolan 4H-kotieläinpihalla avataan Eläintarha-niminen taidenäyttely päärakennuksen tiloihin. Näyttelyssä on esillä kahden nuoren taidetta, Anna-Liisa Kankaanmäen ja Katariina Katlan.

Taidenäyttelyn avajaisia vietetään perjantaina 2.7.2010 kello 16 – 18. ja näyttely on avoinna 4H-kotieläinpihan aukioloaikoina 17.8.2010 saakka.

23.5.
Yleiskaava 2025 -yleisötilaisuus 25.5.
Lahden kaupungin teknisellä ja ympäristötoimialalla on laadittavana maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen yleiskaava koko kaupungin alueelle. Yleiskaavan tavoitevuosi on 2025. Yleiskaavan on tarkoitus valmistua vuonna 2012. Valtuuston on päätöksellään 18.1.2010 hyväksynyt Lahden yleiskaavan 2025 tavoitteet. Vuoden 2010 aikana on tarkoitus laatia luonnosvaihtoehtoja.

Yleiskaavan luonnosvaihtoehtojen valmistelua ja valmisteluun osallistumista koskeva yleisötilaisuus pidetään tiistaina 25.05.2010 klo 17.30 – 20.00 Aikuiskoulutuskeskuksen auditoriossa

23.5. Asukastapaamiset Riihelässä, Tonttilassa ja Metsäkankaalla
Lähiöohjelman päämääränä on tukea asuinalueiden palveluiden säilymistä ja niiden viihtyisyyttä ja toimivuutta.
Riihelän asukastilaisuus: maanantai 24.5.2010 klo 18.00 – 20.00 Riihelän seurakuntakodilla, osoitteessa Uotilankatu 4, Lahti. Tonttilan asukastilaisuus: keskiviikko 26.5.2010 klo 18.00 – 20.00 Joutjärven ala-asteella, osoitteessa Kokkokallionkatu 2, Lahti. Metsäkankaan asukastilaisuus: maanantai 31.5.2010 klo 18.00 – 20.00 Metsäkankaan koululla, osoitteessa Suitsikatu 10, Lahti.

19.5. Muotoilupääkaupunki 2012 -vuotta ideoidaan lauantaina 22.5
WDC Helsinki 2012 -vuotta ideoidaan viidessä kaupungissa lauantaina 22.5.2010. Esimerkiksi Lahdessa ideointitilaisuuksia järjestetään ainakin Muotoiluinstituutissa, Pro puu -keskuksessa ja Rautatieasemalla.

11.3.
Ideoita Lahden keskustan liikenteen järjestämiseksi
Kaupunki kaipaa lahtelaisten ideoita keskustan liikenteen järjestämiseksi. Uudet ideat tutkitaan kevään ja kesän aikana. Asiasta lisää linkistä.

23.12.
Lahden Messut ja Lahden Hiihtoseura tiivistää yhteistyötä
Lahden Messut ja Lahden Hiihtoseura allekirjoittivat keskiviikkona 16.12. uuden yhteistyösopimuksen. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä eri tapahtumien ja näyttelyiden osalta. Salpausselän Kisojen yhteydessä Lahden Messujen Lahti Halli tulee toimimaan osana talviurheilutapahtumaa sekä sen oheistilaisuuksia. Lisäksi yhteistyö mahdollistaa myös erilaisten talviurheilunäyttelyiden järjestämisen.
Lisää asiasta kaupungin nettisivuilta.

23.12. Suomalainen muotoiluosaaminen vahvistuu Lahdessa
Suomalainen teollisen muotoilun tutkimus ja opetus vahvistuu vuoden alussa merkittävästi, kun Aalto-yliopiston Taideteolliseen korkeakouluun perustetaan kaksi uutta muotoilun professuuria. Muotoiluprofessuurien hoitajina toimii Eero Miettinen ja Peter Kelly. Professuurit lahjoitti Aalto-yliopistolle Lahden kaupunki yhteistyössä Lahden alueen liike-elämän, Suomen Muotoilusäätiön ja Päijät-Hämeen liiton kanssa.
Lahden alueen kilpailukyky- ja einkeinostrategiassa muotoilu on nimetty yhdeksi Lahden alueen kolmesta osaamisen kärjestä. Alue tunnistetaan yhdeksi Suomen merkittävimmistä muotoiluosaamisen keskittymistä ja tehokkaimmista teollisen muotoilun hyödyntäjistä.
Lisää aiheesta täällä.
Vuoden 2012 maailman designpääkaupungin valinnasta täällä.

19.10.
Kirjaston nuorten tilojen avajaiset
Lahden pääkirjastossa avataan uusi Nuorten tila viikolla 43. eli koulujen syyslomaviikolla. Avajaisviikolla kirjastossa tapahtuu joka päivä, tutustu ohjelmaan täällä.

14.9. Pelaa Lahti-visaa
Testaa tietosi Lahdesta pelaamalla Lahti-visaa kaupungin nettisivuilla.

4.9.
Osallistu identiteettikyselyyn
Päijät-Hämeessä on käynnistynyt hanke, jossa tutkitaan asukkaiden suhtautumisesta asuinseutuunsa. Asiasta lisää kaupungin nettisivuilta ja kysely löytyy etusivun oikeasta laidasta.

22.5.
Nuorisotyön Raptor Jane paperilehtenä
Raptor Jane on nuorten toimittama verkkojulkaisu, jonka juhlanumero on ilmestynyt 5000 kappaleen paperisena erikoispainoksena. Painettua lehteä jaetaan Lahden seudun yläkouluissa ja se on saatavilla myös nuorisotiloilla.
Lehden takana on Nuori-X, joka on Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Kärkölän, Lahden, Nastolan ja Orimattilan nuorten yhteinen tieto- ja neuvontapalvelu verkossa.

22.5.
Kerro ideasi oman kotikaupungin kehittämiseksi
Lahden kaupunki asukkailta ideoita kaupungin kehittämiseksi. Kyselyssä pyydetään arvioimaan kaupungin nykytilaa lasten-, nuorten-, aikuisten- ja ikääntyneiden kaupunkina. Kyselyn kautta voi myös kertoa kaupungille miten haluaisi kehittää Lahtea eri ikäryhmien näkökulmasta katsoen.
Lisätietoa täältä.

3.4. Kaikenikäisten kaupunki -kampanja
Lahtelaiset ja Lahden kaupunkikuva kertautuu seuraavien neljän viikon ajan julistekampanjassa, jonka tavoitteena on houkutella kaikenikäisiä tutustumaan kotikaupunkiinsa. ”Kaikenikäisten kaupunki” –kampanjalla on tarkoitus nostattaa lahtelaisten ylpeyttä kotikaupungistaan ja samalla kehitetään kuntalaisviestintää. Neljä julistetta on jo nyt nähtävillä Lahden kaupungin nettisivuilta. Kampanjakuvat on ottanut Markus Henttonen.

3.4. Nukketeatterifestivaalit Kansantalolla
Lahden Kansantalolla koetaan nukketeatteriesitysten lumoa jo toisena keväänä peräkkäin. Varjoista valoon – pientä nukketeatterifestivaalia vietetään 2.-5.4. Nukketeatterifestivaalin aikana nähdään päivittäin nukketeatteriesityksiä, tutustutaan työpajoissa varjonukketeatterin maailmaan, kummastellaan nukketeatterimaailman antia sekä seurataan elokuvia Kino Iiriksessä.
Lähde: Lahden kaupungin nettisivut

24.3. Earth Hour tapahtuma
Earth Hour on maailmanlaajuinen ilmastotapahtuma, jolla osallistuvat tahot viestittävät huolensa ilmastonmuutoksesta. Earth Hour –tapahtuma toteutetaan lauantaina 28.3.2009 klo 20.30-21.30.

24.3.
Risto Halme – 50 vuotta tuoleja tuhansille
Lahtelaisen sisustusarkkitehdin Risto Halmeen näyttely 25.3. -18.10. Lahden historiallisessa museossa.

24.10. Hippejä taidemuseossa
Lahden taidemuseon vuoden 2008 päänäyttelyssä Pop – Rauha – Rakkaus eläydytään legendaaristen 1960- ja 70-lukujen ilmiöihin kuvataiteen, populaarikulttuurin, arkkitehtuurin ja arjen esineiden kautta. Näyttely tarjoaa kokemisen arvoisen välähdyksen maailmaa muuttaneiden vuosikymmenten mielenkiintoisimmista ilmiöistä.

Pop – Rauha – Rakkaus
Lahden taidemuseo 25.10.2008 – 8.2.2009
Lähde: Lahden kaupungin nettisivut


3.10.
Jari Litmanen Fc Lahden omistajaksi
Fc Lahden nettisivut kertovat että Suomen paras jalkapalloilija Jari ”Kuningas / Litti” Litmanen hankkii osuutensa perustettavasta Fc Lahti osakeyhtiöstä. Jari uskoo lahtelaiseen jalkapalloiluun! Lahen Lehtikin!

24.9.
Puu-Kotila puretaan
Etelä-Suomen Sanomat kertoo että Puu-Kotila Rauhankadulla puretaan. Lahen Lehti epäilee että tilalle tulee hieno parkkipaikka.

8.9. Ransun 30-vuotisjuhlanäyttely Radio ja tv-museossa
Suomen yksi karvaisimmista tv-legendoista Ransu esittäytyy Lahden Radio ja tv-museossa 30-vuotisjuhlanäyttelyn muodossa. Marraskuun alussa avattavassa näyttelyssä mukana Karvakuonokolmikon muutkin hahmot, Riku ja Eno-Elmeri. Näyttelyn on koonnut Ransun läheinen avustaja Pertti Nättilä.
Lisätietoja Lahden kaupungin ja Radio ja tv-museon sivuilta.

25.8.
Litti-patsas nettisivut auki
Jari Litmasen näköispatsaan hankkeesta kertovat nettisivut avautuivat.

13.8.
Teatteriesityksiä Lanu-puistossa
Teatteriryhmä Nuora herättää elokuussa Lanu-puiston patsaat vuoropuheluun katsojansa kanssa. Lisätietoja Lahden kaupungin nettisivuilta.

12.8. Henkilöjunaliikennettä Lahdesta Heinolaan ja Orimattilaan?
Päijät-Hämeen liitto ryhtyy selvittämään, olisiko henkilöjunaliikenne mahdollista palauttaa Heinolan ja Orimattilan rataosuuksille. Asiasta kertoo Etelä-Suomen Sanomat. Lue myös Hämeen Vasemmistoliiton aloitteesta sekä Sauli Hirvosen pikaraitiosuunnitelmasta.

11.8. Litti palaa kotiin
Suomen suurin jalkapalloilija ja hieno persoona Jari ”Litti” Litmanen tullaan näkemään tänään Lahden stadionilla ottelussa Kuopion Palloseuraa vastaan. Asiasta lisää FC Lahden nettisivuilta. – Keskustele

11.8. Anttilanmäki vuoden kaupunkiosa
Anttilanmäki on valittu Suomen Kotiseutuliiton vuoden 2008 kaupunginosaksi.
Tarkempaa tietoa valinnasta Lahden kaupungin kotisivuilta. Lisätietoja Anttilanmäki-Kittelä asukasyhdistys ry:n sivuilta, josta löytyy mm. Anttilanmäen historiaa.

7.7. Keskustele Lahdesta
Alatorin.com on keskustelufoorumi, jonka pääpaino on Lahden seudulla, mutta keskustelua voi käydä niin kansallisista aiheista kuin kansavälisistäkin aiheista, vaikkapa urheilun ja politiikan tiimoilta. Foorumilla on kuitenkin omistettu osio Lahden kaupungin uutisille, jossa voi keskustella sekä ajattomista että päivänpolttavista aiheista.

Alatori.com – Lahden keskusteluosio

23.6. Runoroskikset
Kesä-elokuuksi Lahden puistojen roskisten kylkiin ilmestyy runoja ja ne ovat kaikkien nähtävillä reilussa kymmenessä puistossa mm. Fellmannin puistossa, Kariranrannassa ja Launeen keskuspuistossa. Runojen teemat on jaettu kolmeen pääaiheeseen: lastenrunoihin, rakkausrunoihin ja ihmistä ja ympäristöä käsitteleviin runoihin.

Runoroskis-projektin ovat yhteistyöllä toteuttaneet Lahden kunnallistekniikka, Lahden kulttuuritoimi ja Lahden Runomaraton.

Asiasta lisää Runomaratonin ja Lahden kaupungin nettisivuilta.

19.6. Esiselvitys Lahden seudun uudesta kunnasta valmistunut
Lahden seudun kuntarakennetunnustelut ovat saavuttaneet ensimmäisen välietappinsa, kun seitsemän kunnan yhteinen esiselvitys julkaistiin tänään 18.6. Hartolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Nastolan ja Padasjoen kunnat sekä Lahden kaupunki päättivät puoli vuotta sitten lähteä yhdessä selvittämään yhdistymisen tuomia mahdollisuuksia. Käynnissä olevista kuntaliitosselvityksistä Lahden seudun hanke on suurin. Toteutuessaan se muodostaisi 150 000 asukkaan kunnan.

Lähde: Lahden kaupungin nettisivut

3.6. Lahden tilastot taskuun
Vuosittain ilmestyvä Tietoja Lahdesta -esite tarjoaa keskeisimmät tilastot Lahden asemasta ja alueesta, väestöstä, asumisesta, elinkeinoista, hallinnosta, taloudesta, sosiaali- ja terveyspalveluista, kulttuurista sekä koulutuksesta.

Lähde: Lahden kaupungin nettisivut

28.5. Ranta-Kartanon kaavat esillä
Ranta-Kartanon vaihtoehtoja esitellään kaupunkilaisille pääkirjastossa maanantaina 2. kesäkuuta alkaen kello 17.

Lähde: Etelä-Suomen Sanomat

23.5. Väkiluku kasvoi
Tilastokeskuksen
ennakkotietojen mukaan Lahden kaupungin väestö lisääntyi huhtikuussa 91 hengellä, pääosin maan sisäisen muuton ansiosta. Lahden väkiluku on tällä hetkellä (22.5) 99 542 henkeä.
Marraskuussa Lahteen saatiin 100 000 asukas. Lisää asiasta kaupungin nettisivuilta.
23.5. Keskustelua kunnasta
Kaupunkilaiset voivat osallistua UusiKunta-hankkeen keskutelutilaisuuteen torstaina 12.6.2008 klo 18 Sibeliustalon Puusepän verstaassa. Paikalla on kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta ja UusiKunta-hankkeen johtoryhmän puheenjohtaja Ilkka Viljanen.

23.5. Julisteita Pariisissa
Lahden Julistemuseon kokoelmista on koottu laaja suomalaisen julistetaiteen historiaa esittelevä näyttely, joka avautuu Pariisissa Louvren yhteydessä toimivassa Musée de la Publicitéssa 28.5.-26.10.

Lähde: Lahden kaupungin nettisivut

Lahden kaupunkikeskustan sivut

Miten Lahti näkyy internetissä -sarja, osa 22.

Uuden keskustaisännän Timo Taulon myötä myös Lahden keskustaeheytyksen sivut uudistuivat ja runsastuivat. Myös sivujen osoite on uusi (vanhoilta sivuilta pääsee). City-sanaa suomalaisessa kontekstissa on moitittu monesti teennäiseksi, joten olisko nimenä ollut parempi lahtikaupunki tai vastaava, kun en ainakaan sivuilta löytänyt englanninkielistä vaihtoehtoa (vielä?). Ainakin nimi on lyhyt ja ytimekäs, jotenkin lahtelainen…

Pitkään keskustaeheytyksen sivut olivat auttamasti kömpelöt ja epäkäytännölliset, tämän kevään sivujen uudistus on tullut tarpeeseen ja Lahden keskusta on saanut arvoisensa näyteikkunan. Sivujen rakenne on selkeä ja visuaalisesti sivut ovat raikkaat ja etusivun vaihtuvat valokuvat tuovat eloa. Liikkuvat grafiiset elementit sivun alareunassa tuovat mukavaa kaupunkimaista liikettä.

Sivuilla esitellään keskustan monia mahdollisuuksia mm. tapahtumien ja yritysten tarjonnan muodossa.

Tapahtumakalenteri on selkeä. Oleellisemmat tiedot eli päivät ja nimi korostetusti ja vierestä löytyvät lisäselitykset kuvineen. Ajankohtaista-sivulla on toukokuun aikana julkaistu useita keskustaan liittyviä artikkeleita ja huomioita. Ajankohtaista-sivun lisäki keskustaisäntä Timo Taulon blogi tuo isännän omia henkilökohtaisia huomioita ja mietteitä keskustan elämästä ja sen kehittämisestä.
Keskustaeheytys
kertoo yhdistyksen toiminnasta.
Yritysten esittelyistä löytää monenmoista keskustan palvelua. Ne on kategorioitu kuuteen eri osioon:
Shopping, Kauneus & Terveys, Hotellit & Ravintolat, Viihde & Taide, Palvelut ja Kauppatori. Infoa löytää mm. pysäköinnistä, Kauppahallista sekä kuvien ja linkkien muodossa kaupungin historiasta.

Lahticity.fi

Eteläinen kehätie ja asemanseutu

Lahdessa on tänä vuonna käynnistynyt Yleiskaava 2025 -prosessi, joka on tarkoitus viedä päätökseen vuonna 2012. Kaava on nähtävillä mm. Lahden kaupungin nettisivuilla ja siitä voi ja kannattaakin antaa palautetta. Kaavasta järjestettiin marraskuun lopulla seitsemän esittelytilaisuutta, jotka menivät itseltäni viimeistä lukuunottamatta hieman sivusuun, paikallislehdestä tuli sentään tutustuttua että mistä on pääpiirteissään kyse. Viimeiseen menin lähinnä varikon suunnitelmien takia Lahden rautatieharrastajien puheenjohtajan toivomuksesta, mutta toki lahtelaisena oli kiinnostaavaa muutenkin kuulla missä mennään vuonna 2025, tai ainakin missä voitaisiin mennä. Viimeinen kaavatilaisuus pidettiin Metsäkankaan koulussa, jonka musiikkiluokkaan oli mukavasti pakkautunut paikallisia, niin että tuoleja piti hakea naapuriluokasta lisää. Esittelystä vastasi kaupungin arkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen ja monologin jälkeen paikalla olijat esittivät kysymyksiä ja kommentteja, liittyen lähinnä Ala-Okeroistentien parannukseen ja Metsäkankaan koulun kohtaloon sekä lähiön kehittämiseen. Tämä artikkeli perustuu osittain yleiskaavaan, mutta on jo ollut työn alla pidempään ja nyt on hyvä aika julkaista mielipidehenkinen katselmus valtatie 12:sta ja rautatieaseman seudun suunnitelmista.

Valtatie 12

Lahden eteläistä keskustaa ja asemanseutua on vaikea kehittää, sillä aluetta halkoo yksi Suomen poikittaisista valtaväylistä. Valtatie 12:sta on ollut useita suunnitelmia sen parantamisesta Tuuloksen ja Kouvolan välillä. Hollola-Tuulos-Hämeenlinna (pdf-linkki) sekä Uudenkylän-Jokue (pdf-linkki) välisen tien perusparannus ja/tai uudelleenlinjaus ovat olleet jo esillä jonkin aikaa. Lahden keskustassa nykyinen valtatie on tarkoitus muuttaa tukemaan myös kaupungin sisäistä liikennettä, kun eteläinen ohitie valmistuu. Tiehallinnon sivuilla todetaan: ”Valtatie 12 Lahden eteläisen kehätien yleissuunnitelma on valmistunut marraskuussa 2008. Yleissuunnitelmassa esitetään, että valtatie 12:lle rakennetaan Lahden eteläinen kehätie tarvittavine tie- ja liittymäjärjestelyineen Soramäen ja Kujalan välille niinsanotun Launeen vaihtoehdon mukaisesti.” Sivuilla voi tutustua myös kehätien virtuaalimalliin.

Eteläistä kehä-/ohitietä on (yleis)kaavailtu jo neljäkymmentä vuotta ja tällä hetkellä tien rakentaminen on kiinni rahoituksesta. Etelä-Suomen Sanomat kertoi 2.12. että ainakaan vielä valtiolta ei ole luvassa tielle edes suunnittelurahaa. Nykyään Päijät-Hämeen liikenneasioista vastaa Uudenmaan ELY, jolle se siirtyi Hämeen tiepiiriltä 1.1.2010. ELYä toivotaan samaan pöytään yhdessä liikenneviraston kanssa (Ilkka Viljanen, Etelä-Suomen Sanomat 2.12.). Lahdessa ja Hollolassa kaivataan nopeaa asian edistämistä ja edistymistä.

Kehätien valmisteluvaiheessa oli muitakin vaihtoehtoja kuin Laune. Suunnitelmissa oli mm. Renkomäen vaihtoehto sekä tien kehittäminen nykyisellä paikallaan, joista viimeinen vaihtoehto ei tullut kysymykseen Lahden eikä Hollolankaan kohdalla. Väylien modernisointi olisi varmasti kannattavinta tehdä niiden nykyisillä paikoilla, mutta tila ei anna tähän myötä. Muutkin vaihtoehdot putosivat pois ja ainoaksi realistiseksi vaihtoehdoksi jäi Launeen linjaus, jota myös Tiehallinto kannatti. Vaikka tien vastustamiselle syntyi oma kansanliike, on yleinen tuntuma, että lahtelaisten keskuudessa tien linjausta Launeelle kannatetaan ja jopa kiirehditään.

Etelä-Lahti halkeaa?

Monet eteläisen kehätien arvostelijoista ovat vastustaneet tietä etenkin lounaisen Lahden luontoarvojen heikkenemisen takia. Toinen paljon esillä ollut perustelu tietä vastaan on ollut se, että se pirstoaa yhdyskuntarakennetta tiiviissä Etelä-Lahdessa, jossa on runsaasti asutusta. Toisaalta Launeen palvelut ja keskustan kehittäminen ajavat tietä Launeelle. Yhdyskuntarakenteen liiallisen pilkkomista lieventää se, että tie on viety osin maan alle. Tunnelit on tarkoitus rakentaa Patoniityn pallokentän ja Liipolan mäen ali.

Launeen paljon kritisoitu ”markettipuisto” on tuonut liikenteen teille, jotka ovat rakennettu 30 vuotta sitten, ja joita tuskin rakennettiin nykyisille liikennemäärille. Tulevaisuudessa Laune ja ylipäänsä eteläiset osat tulevat entisestään tiivistymään. Niinpä jo tien rakentamisen yhteydessä on mietittävä miten arvokas tonttimaa voidaan hyödyntää rikkomatta ja hajoittamatta eteläistä Lahtea. Yhtenä esimerkkinä Hämeenlinna, joka on tehnyt suunnitelmat moottoritien kattamiseksi rakennuksilla. Aivan vertailukelpoisia Lahti ja Hämeenlinna ole, mutta Kanta-Hämeessa on ymmärretty että arvokas tonttimaa keskeisellä paikalla on oltava muutakin käyttöä kuin läpiajoliikenteen tukeminen. Kaupunkeja halkovat pääväylät olivat autoistumisen myötä ajanhenki 1960-luvulla, jonka huipentumana voidaan pitää Helsingin Smith & Polvisen -suunnitelmaa.

Valtatie aseman tukkeena

Syyksyllä 2006 oikoradan valmistumisen kynnyksellä myös Lahden rautatieasema, laiturit ja tekniikka valmistuivat nykyvaatimuksia vastaaviksi. Vaikka raideliikenteen käyttäjien olosuhteet paranivat aiemmasta huomattavasti, aseman ympäristö on vielä keskeneräinen. Alueen yksi tärkeimmistä hankkeista on paljon puhuttu matkakeskus ja sitä on alustavasti suunniteltu mm. konsultin avulla. Linja-autopalveluiden yhteyteen rakennettaisiin ostoskeskus, joka toisi alueelle kaupallisia palveluja. Asemanseutu vilkkaasta liikennöinnistä huolimatta on ollut niiden suhteen harmaata aluetta. Lahdessa kulku keskustaan etelästä tapahtuu pääosin kolmesta kohtaa, rautatien yli tai ali. Kansanomaisesti ilmaistuna nämä paikat ovat Starkin silta, Upon silta ja asematunneli. Näiden pisteiden kautta keskustaan suuntautuvat ihmisvirrat keskittyvät rajatulle alueelle. Silti esimerkiksi asemanseudun palvelupotentiaalia ei ole pystytty hyödyntämään. Alueella on jatkuva virta, oli sitten kyse Lahteen tulevista/lähtevistä junamatkustajista tai kaupungin sisäisistä läpikulkumatkalaisista.

Rautierakenteiden sekä katujen eritasoisuuden ja etenkin valtatie 12:sta takia asemanseutu on epäyhtenäinen ja siksi vaikea kehittämiskohde. Vaikka oikoradan remontissa seutu kohentui, itse perusrakenteet eivät muuttuneet. Alueella on paljon ”kuollutta” pintaa, asfalttia ja betonia ja pimeitä kulmia (jotka ovat alttiina töhryille). Risteävät kadut, Vesijärvenkatu-Uudenmaankatu ja Mannerheimintie (valtatie 12), tekevät alueen maankäytöstä erityisen haastavan. Vasta valtatien siirron jälkeen eteläiseen Lahteen – jolloin raskas liikenne siirtyy pois keskusta-alueelta – asema/matkakeskus saadaan tiivimmin osaksi keskustaa. Viimeisimmässä kaavailuissa Etelä-Suomen Sanomissa julkaistussa artikkelisssa, aseman eteen tiejärjestelyihin on hahmoteltu kiertoliittymää, joka ei tunnetusti ole kovinkaan jalankäyttäjäystävällinen.

Alueelle on myös suunniteltu enemmän tai vähemmän tosissaan myös tunnelivaihtoehtoja. Uudenmaankadun liikenne siirtyisi Saimaankadulle Anttilanmäen ja radan alittavan tunnelin, jolloin Vesijärvenkatu rauhoittuisi läpiajoliikenteen osalta. Mannerheimintie aseman edustalla vietäisiin maan tai kannen alle, jolloin aseman ja keskustan välinen yhteys vahvistuisi. On myös ehdotettu että radan ja Mannerheimintien väliin vanhan asemanpäällikön edustalle rakennettaisin betonikansi, joka toisi lisää liikkumatilaa ahtaalle alueelle. Ratkaisu yhtenäistäisi koko miljöötä.
Lisäksi on heitelty ilmoille ajatuksia tunnelista radiomäen ali, keskustasta suoraan asemalle.

Myös aseman eteläpuoli kehittyy ja tiivistyy. Vuonna 2009 Uudenmaankadun varteen alettiin rakentaa uusia rakennuksia aivan radan tuntumaan, mm. vanhusten palvelutalo sekä muita asuintaloja. Kaupunki käytti etuosto-oikeutta Moisionkatu 4:ssa, joten aseman alue tullee laajenemaan myös tälle tontille. Kaavanmuutoksen tavoitteena on mahdollistaa yksityisen robottiparkin rakentaminen helpottamaan rautatiematkustajien pysäköintiä (lähde).
Yksi epäkohta on se, että asemalta puuttuu mahdollisuus lyhytaikainen pysäköintiin ja matkustajien jättämiseen/noutamiseen pienellä odotusvaralla. Nyt matkustajat jätetään milloin mihinkin, joka ruuhkauttaa varsinaisia pysäköintialueita aseman etelä- ja pohjoispuolella.

Kevyenliikenteenväylätkin kaipaavat parannusta. Yleiskaava 2025 liittyvässä keskustan teemakartassa (pdf) näkyy että kevyenliikenteen kehittämisen paino on radan itä-länsisuunnassa. Lännessä radanpihan suuntaan ja itään Askon alueelle. Ratapihanhan siirtoa Sopenkorpeen on mietitty, joten rautatiealue tullaan kaavoittamaan tulevaisuudessa asuin- ja toimistokäyttöön. Ratapihan eteläpuolella olevan Santamäen ns. Starkin hallit on tarkoitus purkaa ja alue saattaa asuinkäyttöön.
Myös Salininkadun suunnalta on suunniteltu yhteyttä myös radan ali etelään.
Uudenmaankadun länsipuolen kevyenliikenteen väylä on kovin heikkotasoinen (mäkinen ja kapea) sen käyttäjämääriin suhteutettuna. Etenkin asemalta purkautuvat ihmismassat aiheuttavat joskus vaaratilanteita. Toivottavasti väylää kohennetaan tulevaisuudessa.

Asema-alueen kunnostus oikoradan rakentamisen yhteydessä oli hyvä alku. Nyt alueen muu infrastruktuuri pitäisi ajanmukaistaa. Tämä tietysti riippuu eteläisen ohitien valmistumisesta.

Keskustan joulutapahtumia

Joulunavaus

Lauantaina 20.11.2010 Lahden torilla ja kaupungin keskustassa.
Perinteinen Lahden kaupunkikeskustan Joulunavaus kutsuu taas Lahden torille
lauantaina 20.11. Tänä vuonna Joulunavausta vietetään samana päivänä juhlittavan Lasten oikeuksien päivän hengessä.
Joulupukki laskeutuu helikopterilla Lahden Kauppatorille klo 11.20 (huom! säävaraus).
Joulunavauksen ohjelma julkistetaan Keskustaeheytys ry:n sivuilla.

Keskustalon Joulutori 4.-5.12.2010

Keskustalon Joulutori-tapahtuma järjestetään tänä vuonna jo viidettä kertaa.

Tapahtumapaikkana on aivan Lahden ydinkeskustassa, Sokoksen tavarataloa vastapäätä sekä Lanun aukion vieressä, olevan Keskustalon aulatilat. Tilaan pääsee sisään kolmelta eri kadulta, eli Vapaudenkadulta Viihdekeskuksen vierestä, Lanun aukiolta sekä Sokosta vastapäätä Aleksanterinkadulta.
Tilaisuus on maksuton ja avoin yleisölle. Tänäkin vuonna Joulutorilla on myynnissä paljon kädentaitajien upeita käsitöitä, joulukransseja, kotitekoisia joululeivonnaisia ja muita jouluherkkuja sekä erilaisia joululahjoja.
Joulutorilla vierailevat myös Joulupukki ja pukin muori. Tapahtuman ajan Keskustalossa on myös viihtyisä kahvila.
Joulutori on avoinna lauantaina ja sunnuntaina klo 10-16.