Tulevia kirjajulkaisuja


Keväällä ja kesällä 2021 julkaistaan kaksi Sauli Hirvosen kirjaa. Keväällä ilmestyy jo viides kokoelma.
Kesällä pääsee ääneen supersuosittu(?) rokkari itsellisessä jatko-osassa Armas – Mies katoaa. Kaupunkiseikkailun pyörteisiin joutuva Armas saa ihmeteltäväkseen nykyajan yhteiskunnan kummallisuuksia.
Lisäksi kuluvan vuoden syksyllä julkaistaan Kokoelmat 1-5, johon koottu kaikki aiemmat kokoelmat. Kirjassa on myös aiemmin julkaisematonta materiaalia.

Vuonna 2022 on suunniteltu julkaistavaksi Rautateiden Lahti -valokuvakirja sekä toinen osa puujalkavitsikirjasta Puujalat 2.

Tarkemmat julkaisuajankohdat selviävät myöhemmin. Kirjat julkaisevat Pekka Productions.

Rautatiehankkeet

Pendolino Lahden rautatieasemalla syyskuussa 2008.

Rautatiehankkeista on syksyllä paikallismedioissa kirjoitettu paljonkin, jatkan siitä vielä hieman, sivusinhan aihetta Hollolan Lahti 2/2020 -lehden pääkirjoituksessa, jossa kirjoitin: “On tärkeää palauttaa aika ajoin mieleen se, ettei rautatie ja sen rakentaminen ollut itsestäänselvyys.” “Nykyhankkeista Lahden kannalta kiinnostavin lienee Itärata, jonka yksi linjaus on suunniteltu kulkevaksi (Helsinki-Vantaa) lentoasema-Porvoo-Kouvola.”

Muutama päivä Hollolan Lahden ilmestymisen jälkeen mediassa ryöpsähti – ei suinkaan kirjoitukseni takia.

Yle otsikoi 30.9.: “Porvoo-Kouvola-reitti veti pitemmän korren itäsuunnan ratavalmistelussa”. Jutussa selviää että aiemmassa selvityksessä mukana ollut Lahti-Heinola-Mikkeli -ratalinjaus oli pudonnut pois vaikka se oli kustannus–hyöty -suhteiltaan oikoradoista paras.

Lokakuussa alkoi kuhina. Etelä-Suomen Sanomat uutisoi 2.10. : “Kaukojunaliikenne uhkaa itäradan mukana siirtyä pois Lahdesta – päijäthämäläiset päättäjät tyrmistyivät suunnitelmista” .

Yle Lahti kertoi 14.10.: “Liikenneministeriön Itärata-linjaus löi Lahden ällikällä: uusi rata veisi kaukojunavuorot kaupungista”. Jutussa liikenneministeriön neuvotteleva virkamies Kaisa Kuukasjärvi toteaa: “Alustavien keskustelujen pohjalta kävi ilmi, että alueiden ja kuntien enemmistö kannatti huomattavasti enemmän kahta muuta (Porvoo-Kouvola, Porvoo-Kotka) ratalinjausta.” Lahti ei vastausta niellyt. Jutussa Lahden kaupunkikehitysjohtaja Olli Alhon mukaan sitä ei virallisesti edes Lahdelta kysytty.

Väyläviraston toukokuussa julkaistun selvityksen jälkeen oikoratojen vaikutusalueella olevat kunnat kutsuttiin liikenneministeriöön neuvonpitoon. Kuntien piti elokuun loppuun mennessä päättää, haluavatko ne olla mukana hankeyhtiössä. Lahden kaupungin mielestä yhtiölle ei ollut tarvetta ja se päätti, ettei se ole mukana Itärata-hankeyhtiössä. Lahti vetosi keväällä tehtyyn Väyläviraston selvitykseen, jonka mukaan nykyisten ratojen kunnostaminen olisi kustannuksia ja hyötyä ajatellen paras vaihtoehto: Väyläviraston arvion mukaan pelkästään nykyisten ratojen parannus nopeuttaa matka-aikoja itään. Uudet itäiset oikoradat eivät toisi yksin merkittäviä hyötyjä matka-aikoihin.

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan idän raideyhteyksien hankeyhtiöneuvotteluja jatketaan Porvoon ja Kouvolan kautta kulkevan linjauksen mukaisesti. Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen ihmettelikin, miksi hyötysuhteeltaan huonoksi todettua hanketta viedään nyt eteenpäin. Väylävirasto ei ole tyrmännyt mitään vaihtoehtoa vaan sysää vastuun poliitikoille.

Etelä-Suomen Sanomat on pääkirjoituksissaan ottanut voimakkaasti kantaa Itärataan tai oikeastaan sen tarpeettomuuteen ja pyrkinyt voimakkaasti kyseenalaistamaan koko hankkeen mielekkyyttä (taloudellisuutta). Tarvitaankin tervettä nurkkakuntaisuutta, onhan kyseessä suurista investoinneista ja niiden pitkäaikaisista vaikutuksista. Maakuntamme etua eivät aja ketkään muut kuin päijäthämäläiset itse. Tämä on hyvä pitää mielessä – etenkin edustakuntavaaleissa, kun äänestetään Hämeen vaalipiirissä.

Myös lahtelaisilla poliitikoilla on peiliin katsomisen paikka: Rautatietä – tai ylipäänsä mitään muutakaan – ei kannata pitää itsestäänselvyytenä; muuten se on menetetty. Tällä en suinkaan tarkoita että kerran kuussa on käytävä ratapihalla suukottelemassa kiskoja vaan että valtakunnan tasolla on istuttava oikeissa ”pöydissä” ja varmistettava alueen intressit.

Lahti on kuitenkin mukana Suomi-radan hankeyhtiössä ja radan suunnittelu saadaan käyntiin. Rata tarkoittaa Tampere-Riihimäki-välille lisäraiteen tai kokonaan uuden radan. Suunnitelmaan kuuluu myös Lentorata, joka yhdistäisi lentoaseman kaukojunaliikenteen piiriin.

Suomi-radan ja Turun tunnin junan suunnittelua varten perustetaan kaksi osakeyhtiötä: Suomi-rata Oy ja Turun Tunnin Juna Oy. Suomen valtion osuus kummassakin yhtiössä on 51 prosenttia.

Pekka Timonen toteaa: ”Suomi-radan hankeyhtiön perustaminen vahvistaa Lahden seudun kilpailukykyä ja vauhdittaa Radanvarren kehittämistä. Lahti saa Lentoradan myötä suoran ja nopean yhteyden Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja laajasti myös itäiseen ja pohjoiseen Suomeen. ”

Suomi-rata on myös mainittu Lahden kaupungintalousarviossa yhtenä vahvuutena.

Raideliikenteeseen panostaminen on tärkeää. Itäradan suunnitelmissa Liikenne- ja viestintäministeriössä tuntuu olevan luotijunavaihe päällä. Täytyy toivoa ettei vauhtisokeus peitä ministeriön silmiä ratojen hyötylaskelmilta. Pelkästään ideologisista motiiveista kumpuavat päätökset tuppaavat epäonnistumaan.

Artikkeli on julkaistu alunperin Hollolan Lahti -lehdessä 3/2020

 

Tulevaisuudessa Lahteen kulkevat vain paikallisjunat?

 

Kirja-arvio: Tunnelmia Lahdesta

Vihdoinkin erilainen kuvakirja – pääosassa ”kuvauksellisen rouheat” kohteet

Tunnelmia Lahdesta on valokuvateos, joka sisältää näkymiä kaupungista kolmelta eri vuosikymmeneltä. Se siis havainnollistaa kaupungin jatkuvaa muutosta yhden lyhyehkön aikakauden kautta. Kuvat pistävät pohtimaan esim. rakennusten purkamisen syitä ja yleensä kaupunkikuvan muuttumiseen johtavia tapahtumia. Kirja sisältää 172 kuvaa, ja sen sisältö on jaettu neljään teemaan. Suurin osa kuvista on otettu vuosien 2007 ja 2019 välisenä aikana, ja niiden pääpainotus on rakennetussa kaupunkiympäristössä, jossa ihmiset ovat tällä kertaa sivuroolissa. Kysymyksessä on konstailematon kuvakirja, jolla tekijä haluaa jakaa sen lahtelaisuuden, jonka on itse kokenut omakseen. Sivuilta aistii selvästi tekijän kiintymyksen kotikaupunkiinsa. Erilaisen Tunnelmia Lahdesta -teoksesta tekee kaikkien aikaisempien Lahti-aiheisten kuvateosten joukossa se, että Hirvonen on taltioinut kaupunkia monipuolisesti ja juuri sellaisena kun se on kuvaushetkellä sattunut näyttäytymään, oli sää tai rakennusten kunto mikä tahansa. Kuvat eivät siis pyri korostamaan pelkästään näkymien ja rakennusten edustavuutta tai sopusuhtaisuutta, vaan mukana on useita ”kuvauksellisen rouheita” kohteita esimerkiksi joiltakin vanhoilta teollisuusalueilta. Niissä eivät korostu Lahden näyttävät puolet, vaan huomio kiinnittyy esim. miljöön karuun karheuteen ja kuvaajan luontevaan sommittelukykyyn. Ylipäätään kuvien aiheet ovat mukavasti arkisia ja rosoisia, mutta hyvällä silmällä valittuja. Odotin ehkä enemmän vain katoamassa olevia vanhojen esikaupunkien näkymiä.

Kirjan kuvia on käsitelty varsin maltillisesti – niistä aistii että tekijä on halunnut korostaa enemmän kohteen tunnelmaa kuin itse valokuvaa. Vain muutaman otoksen kohdalla jäin kaipaamaan hieman harkitumpaa kontrastia tai valotusta. Kirja tyydyttää hyvin nostalgia-nälkää, mutta toisaalta sivuja tutkaillessa nälkä kasvaa syödessä, eli olisipa tällaisia hyvässä mielessä ”arkisia” kaupunkikuvakirjoja tehty aiempinakin vuosikymmeninä.

Hannu Kivilä
Kirjoittaja on lahtelainen tietokirjailija

Lisätietoja kirjasta

Kinos-elokuvafestivaali maaliskuussa 2021

Lahden oma Kinos-elokuvafestivaali järjestetään vuoden tauon jälkeen maaliskuun lopulla. Esityspaikkana toimii tuttuun tapaan elokuvateatteri Kino Iiris. Festivaalin teema on Ulkona. Teoshaku käynnistyy 30.11.2020

Festivaaliviikonloppu jakautuu kolmelle päivälle. Lauantain 27.3. ohjelmisto koostuu pääasiassa haulla saaduista sekä muista työryhmän valitsemista teoksista. Sunnuntain 28.3. koostuu Nostalgiakinon näytöksestä ja Kinoksen päättää Lahti-dokumenttien sarja.

Kinokseen on vapaa pääsy.

Perjantai 26.3.:
Paikka ja ohjelmisto julkistetaan myöhemmin

Lauantai 27.3. – Elokuvateatteri Kino Iiris:
Ohjelma julkaistaan kokonaisuudessaan maaliskuun alussa

Sunnuntai 28.3. – Elokuvateatteri Kino Iiris:
Klo 12 Nostalgiakino
Klo 13.30 Lahti-filmit

Teoshaku käynnistyy 30.11.

Tauon jälkeen Kinos järjestää jälleen teoshaun. Hakuohjeet julkaistaan ja haku avataan 30.11. Teoksia voi lähettää allekirjoitetun sopimuksen kera postilla tai linkkinä 31.1. asti. Haun kautta saatujen teosten lisäksi Kinos-työryhmä valitsee osan esitettävistä töistä.

Kinos-tapahtuman suunnittelu elää, joten mahdollisista lisänäytöspäivistä sekä etko-/jatkoklubeista tiedotetaan talven aikana.

Lisätietoja festivaalin nettisivuiltaFacebookista ja Instagramista.

Festarin taustaa

Lahden oma, erityisesti lyhytelokuviin keskittyvä elokuvafestivaali KINOS järjestetään vuosittain kevään korvilla. Tapahtumaa tuottaa vapaaehtoisista koostuva työryhmä ja Päijät-Hämeen elokuvakeskus yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. KINOS-festivaalin ohjelmistossa vuorottelevat perinteisesti kotivideotasoiset tekeleet ammattimaisten tuotantojen kanssa. KINOS rakastaa lyhytelokuvia, musiikkivideoita, animaatioita, sekä kokeellista elokuva- ja mediataidetta. KINOS ei kaihda amatööritöitä eikä oudoimpiakaan pätkiä.

(päivitetty 24.11.2020)

Lahden seutu kartoin -kirjan esittelytilaisuus siirretty

Kustannusyhtiö AtlasArt julkaisi keväällä 2020 yhteistyössä Lahti-Seuran kanssa teoksen Lahden seutu kartoin 1960- ja 2010-luvuilla. Lahden ensimmäisen karttakirjan esittelytilaisuus järjestetään alkuvuodesta Lahden kaupunginkirjaston auditoriossa. Tapahtuma siirrettiin koronan takia joulukuusta myöhemmäksi.

Kustantaja Risto Pekkanen kertoo AtlasArt-kustantamosta ja Seutu kartoin -kirjasarjasta, jonka jälkeen Vesa Tähtistä ja Hannu Kivilää haastattelee toimittaja Erpo Heinolainen. Yleisö voi esittää tilaisuudessa kysymyksiä.

Kirjan voi ennakkomaksaa Lahti-Seuran tilille ja noutaa kirjaston tapahtumasta. Maksuohjeet seuran sivuilla. Lisäksi kirjan voi tilata suoraan kotiinsa kustantajalta.

Tilaisuuden järjestävät Lahti-Seura ry ja Kustannusosakeyhtiö AtlasArt.