Kinos peruttu tältä vuodelta – klubi pidetään

Koronatilanne Päijät-Hämeessä ei ole helpottunut ja kulttuuritilaisuuksien yleisörajoitukset ovat edelleen tiukat.

Tilanteesta johtuen työryhmä päätti, että festivaalin täysipainoinen järjestäminen näissä puitteissa on mahdotonta. KINOS siirretään sen normaalille paikalle ensi vuodelle kevättalveen 2022. Toivomme, että tilanne on keväällä parempi.

Vuoden 2021 valitut teokset jäävät nyt valitettavasti näyttämättä. Vuoden 2022 Kinoksesta tiedotetaan myöhemmin, ja tässä vaiheessa emme vielä tiedä vaikuttavatko valitut teokset ensi vuoden ohjelmistoon. Työryhmä paneutuu asiaan tuonnempana.

Tämän hetkisen tiedon mukaan Kinos-klubi järjestetään kuten on aiemmin ilmoitettu ravintola Torvessa perjantaina 3.9.

Elokuvat, jotka olisi voitu tehdä Lahdessa

Sataman tanssit

Musiikikomedia (1951)

Ohjaaja: Ville Salminen. Näyttelijät: Heikki Heino, Tuija Halonen, Esa Pakarinen, Åke Lindman.

Synopsis: Vesijärven sataman aseman uusi asemapäällikkö Unto (Heino) iskee silmänsä sataman kahvilanpitäjään Inkeriin (Halonen). Unto on huono ilmaisemaan itseään hameväen seurassa, vaan kilpakosija Kake (Lindman) on toista maata, itsevarma, mutta ylimielinen. Kake toimii sataman tavaramakasiinin hoitajana. Unton avuksi saapuu aseman ja sataman läpikotaisin tunteva haitariaan soittava Otto (Pakarinen). Hän on jo pitkään epäillyt Kaken vilpillisyyttä varastonhoidosta, onhan sieltä aika ajoin hävinnyt sokeria ja kahvia, mutta todisteita Otolla ei ole.

Erääni iltana Otto ja Unto yllättävät Kaken itseteossa, joka pakenee. Varkaan perään lähtee Unto, ja hurjan venetakaa-ajokohtauksen jälkeen Unto nappaa Kaken Enonsaaressa. Samalla Unto saa myös Inkerinsä. Useasti.

Muuta:

– Sivuroolissa ylikonstaapeli Virtasta näyttelee Lahdessa syntynyt Kullervo Kalske

– Musiikkielokuvassa on useita hienoja laulukohtauksia, ja elokuvan musiikki palkittiin Jussilla

– Tarinaa vielä omalta osaltaan eteenpäin Esa Pakarisen humoristiset hanurikohtaukset

Professori portailla

Komedia (1959)

O: Matti Kassila. N: Joel Rinne, Ansa Ikonen, Toivo Mäkelä.

Professori I.V. Martikainen (Rinne) palaa kesällä synnyinseudulleen Asikkalan kirkolle viettämään eläkepäiviään. Rakkauden elämässään väistänyt äksyilevä Martikainen tapaa sattumalla Lahden markkinoilla nuoruuden ihastuksensa Elinan, joka on tullut Helsingistä käymään. Hyväluonteinen Elina on jäänyt leskeksi edellisenä kesänä. Professori ja Elina viettävät päivän yhdessä Lahdessa kertoillessaan elämistään.

Martikainen palaa Asikkalaan, jossa aina hyväntuulinen ja puhelias kirkkoherra Väisänen (Mäkelä) pyytää apua kirkon kirjanpidossa. Kirkkoherran elämänviisauksia kuunnellessa Martikainen ymmärtää että hän rakastunut Elinaan.

Professori Martikainen palaa Lahteen etsimään Elinaa. Vanha herrasmies joutuu kaupungissa kommelluksiin etsiessään kadonnutta naista. Lopulta hän saa kuulla, että Elina on jo lähtenyt Lahdesta. Professori palaa murtuneena Asikkalan kirkolle. Mutta kuinka ollakkaan. Professori huomaa Elinan istuvan kirkon portailla. Professori istuu sanaakaan sanomatta Elinan viereen ja puristaa tämän kättä.

Muuta:

– Asikkalan kirkko paloi kuvauksissa, joten loppukohtaus kuvattiin Pukkilan kirkolla

Oppivuodet

Draama (1963)

O: Mikko Niskanen. N: Esko Salminen, Kirsti Wallasvaara, Risto Mäkelä.

Isätön Veikko (Salminen) on rokkari vailla suuntaa. Raunan palstalla äitinsä ja veljensä kanssa asuva Veikko tekee sekalaisia hanttihommia. Joskus hän nahistelee poppareiden kanssa sekä aiheuttaa yleistä pahennusta.

Veikko iskee silmänsä ravintola Osakkeessa hyväkäytöksiseen Maijuun (Wallasvaara). Maiju kiinnostuu Veikosta, kun Veikko paljastaa herkemmän puolen veistämälle Maijulle erilaisia puuesineitä. He tapailevat salaa, sillä Maiju on ns. parempaa väkeä Jalkarannasta, ja pelkää vanhanaikaisen isänsä reaktiota.

Isä Karl-Erik (Mäkelä) toimii Askon puusepäntehtaan osastonjohtajana ja tuskailee osaavan työvoiman puutteesta. Karl-Erik löytää Veikon tekemät puuesineet ja tivaa keneltä Maiju on saanut ne. Lopulta Maiju kertoo, jolloin isä haluaa pitää Veikolle puhuttelun. Itsevarma Veikko saapuu tapaamaan Karl-Erikiä. Maijun vaikutuksesta Veikko leikannut tukkansa ja parantanut tapansa. Yllättäen Karl-Erik tarjoaa käsistään taitavalle Veikolle töitä puusepäntehtaastaan. Veikko kihlaa Maijun.

Muuta:

– Elokuvaa kävi katsomassa 649 535 katsojaa

Hyppää poika, hyppää!

Urheiludraama, 1989

Matti Ijäs. Pääosissa: Santeri Kinnunen, Outi Alanen, Samuli Edelman, Heikki Nousiainen.

Nuoren mäkihyppääjän kasvutarina Lahden hiihdon MM-kisojen kynnyksellä. 17-vuotias Mikko iskee silmänsä Carollssin kulmalla Anuun. Samana iltana joutuu Mikko pahoinpitelyn silminnäkijäksi, jossa mukana on Anun veli Tommi. Anu ja Mikko alkavat tapailemaan, mutta Mikko ei kerro isänsä (Nousiainen) olevan poliisi, ja että hän Tommia toivottamana nahjuksena. Anu on huolissaan veljestään, Mikkoa jännittää kertoa isänsä olevan poliisi. Samalla pitäisi vielä valmistautua MM-kisoihin testihyppäänä.

Anun veli Tommi katoaa, josta Anu syyttää Mikkoa. Tästä suivaantuneena Mikko lähtee etsimään Tommia. Pojat törmäävät urheilukeskuksessa. Tommi on saanut tietää että Mikon isä on poliisi. Tommi kertoo että jengin pomon Veke olevan pahoinpitelyn takana. Mikko epäilee, jolloin Tommi ryntää karkuun. Mikko lähtee perään ja lopulta kohtaavat suurmäen montussa. Alkaa hurja painiottelu valojen loisteessa. Anu juoksee hätääntyneenä paikalle. Pojat kuitenkin nauravat väsyneenä maassa. Mikon poliisi-isä saapuu paikalle ja Tommi kertoo kaiken.

Veke haetaan poliisiasemalle ja lopulta hän tunnustaa. Mikosta ja Tommista tulevat parhaat ystävät ja Anu saa jäädä.

Lopussa Mikko hyppää MM-kisojen avajaisissa uuden mäkiennätyksen.

Muuta:

– Elokuvasta tehtiin ruotsalainen versio nimeltä ”Kalle och Palle”

– Elokuvasta on tehty jatko-osa vuodelta 2011 nimeltään Hyppää tyttö, hyppää!, jossa Mikon tytär Sofia on samojen haasteiden parissa

Musta kallio

Rikosjännitys, 2010

O: Aku Louhimies. N: Ville Virtanen, Antti Reini, Hannu-Pekka Björkman, Irina Björklund, Peter Franzen.

Nuoren miehen ruumis löytyy Mustankallion mäeltä. Mies oli nimeltään Mika ja kuului paikalliseen MCLK-rikollisjärjestöön. Mediassa pohditaan, onko mies yksi jengien välisen huumebisneksen nimetön uhri vai jengin sisäinen kurinpalautuksen kohde. Kovaotteinen rikospoliisi Korhonen (Virtanen) ryhtyy tutkimaan tapausta, yhtenä muista rikollisjärjestöön liitetyistä rikoksista. Kaikki kuitenkaan ei ole sitä miltä näyttää.

Korhonen pidätyttää rikollisjengin pomon Ripan (Franzen) muista rikoksepäilyistä taktisena vetona. Näin hän saa Ripan vaimon Ilonan (Björklund) puhumaan. Jengissä huhutaan ulkolaisista palkkatappajista ja toista kautta selviää, että kuollut mies on Viipurin huumekaupan Suomen yhteyshenkilö, ei siis mikään juoksupoika, kuten Ilona väittää.

Korhonen lähtee Viipuriin, jossa saa kuulla Viipurin lähteeltään, että huumeita on liikkeellä ennätyksellisen paljon. Vaikka Suomen yhteyshenkilö on jo kuollut, joku on siis ottanut huumekaupan hoitoonsa. Toisaalla hän saa tietoonsa, että Tihonov on Viipurin World Games -museon yksi rahoittaja. Samojen kisojen, jotka järjestettiin Lahdessa v. 1997 tuottaen satoja miljoonia tappiota, jolloin moni lahtelaispoliitikko joutui eroamaan. Museo sijaitsee isossa tyylikäässä rakennuksessa. Sisään päästyään Korhonen huomaa museon olevan alennustilassa. Seinällä hän näkee vanhan valokuvan vuodelta 1996, joka on kuvattu Lahdessa Kisapuistossa. Kuvassa on nykyinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Laatikainen (Reini) ja Tihonov (Björkman) kättelemässä. Tihonov on venäläinen liikemies, joka lobbaa ympäristöteknologiaosaamista Lahdesta Venäjälle. Korhonen saa vahtimestarilta tietää Tihonovin vakioravintolan. Se on kuitenkin suljettu, ja ketään ei ole paikalla. Varaston vessasta löytyy vanha Lahen Ajat -sanomalehti, josta löytyy juttu Mustankallionmäen surmasta.

Lahteen palattuaan Korhonen tutkituttaa Laatikaisen firman kirjanpidon. Laatikaisen silloinen yritys lobbasi vuoden 1997 World Gamesia Lahteen. Hänen konsultointiyritys teki voittoa, jotka kierrätettiin venäläisyrityksen kautta, jota hoiti Tihonov. Tämä johdattelee Laatikaisen nykyisen ympäristöteknologiayrityksen kirjanpitoon, josta löytyy epäselvyyksiä idänkaupan suuntaan. Tihonovin yritys on ollut pelkää rahanpesua varten. Lisäksi selviää että tapettu Mika on tehnyt aikoinaan Laatikaiselle töitä. Ja että Mika oli Ilonan miesystävä. Korhonen antaa pidätysmääräyksen Laatikaisesta ja kansainvälisen etsintäkuulutuksen Tihonovista. Molemmat ovat kadonneet. Tihonov löytyy hukkuneena Häränsilmästä, kädet nippusiteissä.

Korhonen päättelee, että Tihonov tappoi Mikan varoitukseksi jengille ja ottaakseen itselleen huumekaupan. Kaupan takana oli Laatikainen, jota hän hoiti MCLK-jengin kautta, mistä. Mikan tappaminen oli Laatikaiselle liikaa ja niin hän tappoi Tihonovin. World Games ja sittemmin ympäristöteklogiahanke oli Laatikaisen ja Tihonovin projekti, jolla molemmat pesivät rikollista rahaa.

Korhonen saa selville että Ilona jahtaa Laatikaista, luullen että hän on Mikan tapon takana. Korhonen näkee Upon sillalta rautatien varressa Laatikaisen hahmon. Kauempana on Ilona, osoittaen aseella Laatikaista. Laatikainen hyppää Pietariin matkaavaan Allegron alle.

Muuta:

– Elokuva perustuu Tauno Hiekkavuoren rikosjännäriin Musta lahti

– Lahti-noirin terävintä kärkeä edustava elokuva kahmi kahdeksan Jussi-palkintoa ja valittiin vieraskieliseksi Oscar-ehdokkaaksi.

Artikkeli on julkaistu alunperin Lahen Ajat -verkkojulkaisussa vuonna 2018

Pentti Ahtialasta

Lahti-nimen alkuperää ovat tutkineet tuhannet tutkijat ympäri maailmaa, mutta se on edelleen mysteeri. Lahti mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1445, kun Lahden kylässä asunut Kalku oli Hollolan käräjillä.

Lahden ja Nastolan välisen kuntaliitoksen yhteydessä julkisuudessa käytiin keskustelua uuden kaupungin nimestä. Yksi vaihtoehto oli LahNa. Kaupunki jatkoi kuitenkin vanhalla nimellä.

Vanhassa Lahdessa oli 33 kaupunginosaa ja liitoksen jälkeen uudessa kaupungissa niitä on 40. Saimme hiljattain haltuumme listan 33 kaupunginosan nimien alkuperästä. Tämä uusin dokumentti löytyi vaikkei sitä kukaan ollut etsinytkään. Tosin se kumoaa kaikki aiemmat tutkijoiden käyttämät lähteet. Ehkä.

Ahtiala

Nimi mainitaan tiettävästi ensimmäisen kerran v. 1461, jolloin Elimäen (hih) käräjille osallistui Pentti Ahtialasta.

Asemantausta

Rautatieaseman rakentamiseen liittyvien talousepäselvyyksien tutkinta aloitettiin täältä. Taustat käytiin hyvin läpikotaisesti. Sen takia Asemantaustaa kutsutaan myös Lahden Watergateksi.

Hennala

”Hänen alansa”. Ruotsalaisen maanviljelijän ystävän mukaan annettu nimi.

Jalkaranta

Rannassa 1600-luvulla sijainnut vankisiirtola, jota perimätiedon mukaan kutsuttiin Jalkapannaksi. 1700-luvun päivitetyssä nimistötarkastusasiakirjassa, joka on säilynyt nykypäivään, kirjurin epäselvän käsialan takia aluetta alettiin kutsua Jalkarannaksi.

Jokimaa

Alueella asui 1700-luvulla Yogi-karhu.

Järvenpää

Siirtolaisten keksimä nimi. Paikalle muuttaneiden keravalaisten mukaan alkuperäisasukkaat olivat niin tylyjä, että heitä alettiin kutsua järvenpääläisiksi, josta koko alue sai nimensä Järvenpää.

Kartano

Alueella oli torpparin Matti-Mölli Mattipojan talo, joka oli todella komea, aivan kuin kartano.

Kerinkallio

Lammasfarmari Kari Kallion tila 1500-luvulla.

Keski-Lahti

Mallasjuoman panimon mukaan nimetty. Muita käytettyjä nimiä olivat Keski-Ketterä ja Keskari, ja markkinoinnissa ulkomailla on käytetty nimeä Kebardi.

Kilpiäinen

Ritariaikainen taistelupaikka. Kutsutaan myös Seipääksi, sillä paikalla oli likainen majatalo, jossa tarjoiltiin alkoholia. Tuolloin sanottiinkin, että ritarit olivat ”hirveessä seipäässä”.

Kiveriö

Erittäin soinen alue, jossa oli voimakas lieriö-kanta. Kun alue kuivattiin, nimi vaihdettiin Kiveriöksi.

Kivimaa

Erittäin muhevamainen, viljelyyn hyvin otollinen maa-alue. Ensimmäinen asukas yritti pitää muut loitolla, keksimällä täysin päin vastaisen nimen.

Koiskala

Muinaisbalttilainen kalankyselijä, ts. kalanpyytäjä: ”Kuis kala?”

Kolava

Aikoinaan Suomen huumepääkaupungin keskustaajama.

Kujala

Kolavasta seuraava, jossa huumeet myytiin. Täällä syntyi Lahden markkinat, jotka myöhemmin siirrettiin (ala)torille.

Kunnas

Mauri asui täällä.

Kytölä

Viimeisimpinä valittu kaupunginosa. Muita nimivaihtoehtoja oli Äly, Tykölä, Ylö ja Täky.

Kärpänen

Jostain syystä alueella kehittyi jääkiekosta oma versio, Kärpäslätkä, josta myöhemmin muodostui nimi kokonaiselle kaupunginosalle.

Laune

Ei mitään hajua. Eli Laune tarkoittaa täysin hajutonta ja mautonta.

Mukkula

Kartanon isäntä oli kyläläisten mielestä täys******. L jäi jossain vaiheessa pois käytöstä.

Myllypohja

Nimi oli aiemmin Pyllymohja. Vaihdettiin jostain syystä.

Möysä

Tuhansia vuosia elettiin käsityksessä, että nimi on muinaisbalttilainen muunnos löysästä. Lopulta löydettiin todiste, että Möysä tarkoittaa sysmäksi vetelää.

Niemi

Verrattain lyhyt niemi työntyy Vesijärveen. Se on nimetty Pätkän eli Masa Niemen mukaan 1950-luvulla.

Nikkilä

Mukkulan kartanon isäntä joutui muuttamaan Etelä-Lahteen, mutta siellä kyläläiset eivät pitäneet isännästä. Kävikin samoin kuin Mukkulassa ja L jäi täälläkin jossain vaiheessa pois käytöstä.

Okeroinen

Suomenruotsalainen ylioppilas Åke Larvantå perusti sekatavarakaupan rautatien varteen.

Paavola

Alueella esitetty äänekästä muinaismusiikkia muinaisbalttilaisella kielellä: ”Paa volaa!” (vrt. Koiskala).

Pesäkallio

Tirsk.

Pirttiharju

Tunnettiin aiemmin nimellä Pirttihirmu paikallisen henkilöhkön mukaan. Hirmu kääntyi vuosisatojen aikana muotoon harju.

Renkomäki

Renko-niminen torppari kaivoi kuoppia.

Salpausselkä

Alueella oli paljon saunoja. Sittemmin ne paloivat ja nimi typistyi Salpausseläksi.

Sopenkorpi

Tienoon ensimmäisen majatalon Sopepubin mukaan annettu, sekä synkän metsän. Nimeksi oli metsän takia tulla myös Hannujakerttula.

Viuha

Perimätiedon mukaan alueella asui torppari, joka tykkäsi esiintyä aika ajoin ja yllättävissä paikoissa alasti.

Ämmälä

Nimi tuli alueella pauhaavan kosken mukaan. Lopulta huomattiin ettei alueella ollutkaan koskea, vaan naisvaltainen tila. Nimi jäi voimaan.

Ps. Mainittakoon vielä, että Vesijärvi sai nimensä aikoinaan nimiehdotuskilpailusta. Muita ehdotuksia olivat Järvi, Järvijärvi, Järvivesi, Vesialue, mutta nämä raati totesi mielikuvituksettomiksi.

Pps. Kuten jokunen lukija huomasi, artikkelin sisältö on pääosin selvästi fiktiivinen (ja huumoristinen?). Silti se sisältää muutaman muunnellun totuuden ja pari ihan oikeaa faktaa. Tiedätkö mitkä? Vastaukset ehkä joskus myöhemmin.

Artikkeli on julkaistu alunperin Lahen Ajat -verkkojulkaisussa vuonna 2018

Lahtelaisedustusta Hittimittarissa

Hittimittari oli 1980-luvun suosikkiohjelma, ja nyt Hittimittarin jaksot ovat katsottavissa Yle Areenassa. Tätä kirjoittaessani olen päässyt toiseen kauteen ja jaksoon 21, josta enemmän tuonnempana.

Hittimittari-ohjelman idea oli kaikessa yksinkertaisuudessa se, että raatilaiset arvioivat musiikkikappaleita ja tv-katsojat pääsivät nauttimaan artistien musiikkivideoista. Musiikkivideokulttuuri oli Suomessa vielä 80-luvulla vaatimatonta, eihän tuolloin ollut juurikaan esitysfoorumeita; vain kaksi televisiokanavaa. Yhdysvalloissa Music Television käynnistyminen vuonna 1981 oli aloittanut uuden tavan kuluttaa musiikkia.
Suomessahan oli Levyraati aloittanut jo vuonna 1961, mutta siitä minulla ei ole tietoa, milloin Levyraadissa aloitettiin esittää myös musiikkivideoita.
Harva suomalaisbändi oli tuolloin tehnyt musiikkivideota, joten Hittimittarin kotimaisista “ajanvietemusiikin” videoista suurin osa lienee kuvattu ohjelmaa varten, ainakin samat lavasteet toistuvat monissa videoissa.

Jaksot esitettiin kahden viikon välein. Ensimmäisellä kaudella arvioitavat esitykset oli jaettu ulkomaankielisiin ja suomenkielisiin ohjelmiin, jotka esitettiin vuorotellen.
Kappaleet arvioivat raatilaiset. Viidessä maantieteellisesti jaetussa alueraadissa istui kymmenen jäsentä kussakin, raadin kokoontuessa eri jaksossa eri paikkakunnilla. Alueraatien pisteet ynnättiin ja kolme parasta pääsi jatkoon, ja jos kappale sai parhaat pisteet kolme kertaa peräkkäin, siitä tuli kestohitti ja se sai väistyä uusien tulokkaiden tieltä.
Juontaja oli ensimmäisellä kaudella Timo T.A. Mikkola.

Jaksossa 5 saatiin lahtelaistunnelmaa kun Sleepy Sleepers esitti kappaleen Järkee vai ei. Se sai yhteensä 128 pistettä tullen neljänneksi. Se kuitenkin pääsi jatkoon, koska Riki Sorsan Na na naa -kappaleesta tuli kestohitti. Sliipparit kuitenkin putosi seuraavalla kierroksella jäätyään kuudenneksi.
Sleeper Sleepers teki paluun toisella kaudella (jakso 19) kappaleelle On se niin väärin, sijoittuen kotimaisten sarjassa viidenneksi. Ei jatkoon.

Toisella kaudelle juontajan tahtipuikkoihin tarttui Mikko Alatalo. Ohjelmakin muuttui hieman edelliskaudesta: nyt se kesti tunnin sijasta puolitoista tuntia ja samassa ohjelmassa esitettiin vuorotellen vieras- ja suomenkieliset kappaleet.
.
Jakso 21 on mielenkiintoinen lahtelaisten näkökulmasta tarkasteltuna, sillä Keski-Suomen alueraati kokoontui Lahdessa Pentti Teräväisen johdolla. Teräväisen esittelyjuonnon olen litteroinut kohdasta 11:58 alkaen.

“Well, hello there! We are here in the Business city. Lahti, you know. Niin, enää ei puhuta Suomen Chicagosta vaan Business Citystä. Olemme täällä Lahdessa ja tuntuu siltä, että vaikku muu Suomi tuolle Business City -nimitykselle irvisteleekin, nämä lahtelaiset ovat siitä pikemminkin ylpeitä. Ainakin mitä mä katselin tuolla kadulla, niin jenkkirautojen, nuorten ihmistenkin autojen takalaseissa näkyi olevan aika paljon Business City -tarroja, joten se tuntuu olevan kova sana täällä.

No, Lahtihan on varmaan tuttu kaikille suomalaisille tuttu talviurheilu- ja kulttuurikaupunkina. Ja tämä on varmasti Suomen suosituin läpikulkukaupunki, tästähän joutuu menemään läpi, meni mihinkä suuntaan Suomessa hyvänsä. Elikkä monien koiranleukojen mielestä Lahden paras keksintö on tuo ohíkulkutie. Toiseksi paras keksintöhän on tietenkin tämä Sleeper Sleepers -yhtye, joka vaikuttaa täältä Lahdesta käsin.

Well, here we are elikkä olemme täällä kaupungin ykkösmestassa ja biisejä oikeen innolla raaditaan.”

Kohdasta 13:45 alkaen kymmenen raatilaista pääsivät suusanallisesti kertomaan suosikkikappaleensa. Näkyykö tuttuja?

Ulkolaisista kappaleista lahtelaiset antoivat eniten pisteitä Glenn Freyn kappaleelle You belong to the city. Tämä sai Alatalon tuumimaan, että Lahdessa tunnutaan ymmärtävän Amerikan-meininkiä, biisihän oli Miami Vicen tunnuskappale.

Lisäykset:
Jaksossa 53 eli neljännellä kaudella hittimittarin viisari värähtelee Badding Rockers -orkesterille, jossa laulaa lahtelaisvaikutteinen(?) Marko Haavisto.
Jaksossa 54 esiintyy Raggars kappaleella Nuori rytmi. Raggars sijoittui 4:ksi 84 pisteellä.
Jaksossa 59 raati on jälleen Lahdessa. Raadissa näyttää olevankin useampi tuttu kuin myös “julkisuudenhenkilö” kuten silloinen FC Kuusysin maalivahti Ismo Korhonen.

Kaiken kaikkiaan Hittimittari on kestänyt aikaa. Kasarimusiikin hitit ovat ajattomia, mutta toisaalta tietyn ikäisille ohjelma tarjoaa nostalgista tunnelmointia. Lisäksi ohjelma laajentaa tuon ajan viihdemusiikkikäsitystä, esitetäänhän siinä erityylistä ja -tasoista musiikkia nykykuuntelijalle: Tuttuja klassikoita, kadonneita artistilupauksia ja kenties jo unohdettuja hittejä.

PS. Artikkeli päivittyy jos myöhemmistä jaksoista löytyy lisää Lahti-yhteyksiä.