Jaksonkatu on avattu

Lahden rautatieasemalla on tapahtunut viime vuosina paljonkin. Asema ja ratapiha uusittiin vuosina 2005-07 oikoradan rakentamisen yhteydessä. Vuonna 2016 avattiin matkakeskus, kun linja-autoterminaali siirtyi rautatieaseman yhteyteen.

Radan varsi on tulevina vuosina kaupungin tärkeimpien uudisrakennuskokonaisuuksia: Aseman ja keskustan välistä valtatie siirtyy uudelle eteläiselle kehätielle ja Askonkatu linjattiin osittain uudelle paikalle ja sen varrelle valmistui hiljattain ensimmäinen kerrostalo.

Askonkadun uusi kerrostalo.

Aseman länsipuolelta purettiin vuonna 1960 valmistunut postitalo sekä vuonna 1963 valmistunut tullin rakennus. Tämän jälkeen rakennettiin uusi saattoalue, niin että Jaksonkadusta tehtiin läpiajettava länteen ajettaessa. Jaksonkatu muodosti uuden risteyksen Salininkadun kanssa.
Kaupungin sivuilla todetaan, että: ”Saattoalueen ja Jaksonkadun liittymäalue on toteutettu tilapäisratkaisuna, sillä alueesta muodostuu myöhemmin, liiketilojen ja mahdollisen hotellin toteutuessa Asematori-alue.”
Toivottavasti saattoalue säilyy muodossa jos toisesssa aseman alueella. Näin parannetaan liikenneturvallisuutta ja liikenteen joustavuutta. Esimerkiksi aseman eteläpuolelle samanlainen ratkaisu olisi hyvä.

Jaksonkadusta tuli läpiajetteva saattoalueen myötä. Alue on oikealla.

Jaksonkatu ja Salininkatu muodostavat uuden risteyksen.

Vanha Jaksonkadun tienpohja ja reunakivet näkyvät vielä maastossa. Vasemmalla paikoilleen jäänyt tullin portinpylväs.

Jaksonkatu itään.

Jaksonkatu länteen.

Uusia liikennemerkkejä Jaksonkadun länsipäässä.

Kuukausi sitten voimaan tulleen uuden tieliikennelain Jaksonkatu sai kokovalkoiset sulkuviivat sekä uudet liikennemerkit.

Lue lisää:
Matkakeskuksen länsipuolella rakenteilla ollut Jaksonkatu on avattu liikenteelle (Lahden kaupunki)
Matkakeskuksen sumppuun puhkaistiin uusi väylä (Yle Lahti)

 

 

Kesän opastetut kävelykierrokset

Heinäkuun 2020 opastetut kävelykierrokset alkoivat Lahdessa kesäkuun alussa. Kierroksia vetävät Suomen Opasliitto ry:n auktorisoimat Lahden seudun oppaat Anneli Seppälä ja Jaakko Petäjä. Kierrokset maksavat 5 euroa henkilöltä.
Lisätietoja Lahden seudun oppaat -Facebook-sivuilta.

Kesän loput kierrokset aika järjestyksessä sekä sivun alalaidassa vielä Anneli Seppälän vetämät hautausmaakierrokset.

Ti 30.6. klo 17.30 – 19.00 Nastolan hautausmaa
Lähtö: Karhusillantie 8 Hautausmaa, Jaakko Petäjä / Matti Oijala

Ke 1.7. klo 17.30 – 19.00 Vuoden 1918 muistot
Lähtö: Huhtakatu 25 Hautausmaa Mustakallio, Jaakko Petäjä

Ti 7.7. klo 17.30 – 19.00 Lanupuisto
Lähtö: Satamakatu 9 Kahvila Kariranta, Jaakko Petäjä

To 9.7. klo 17.30 – 19.00 Kiveenhakatut
Lähtö: Huhtakatu 25 Hautausmaa Mustakallio, Jaakko Petäjä

Ti 14.7. klo 17.30 – 19.00 Taistelu Lahdesta 1918
Lähtö: Salpausselänkatu 8 Hiihtomuseo, Jaakko Petäjä

Ke 15.7. klo 17.30 – 19.00 Radanvarsi. Lyhyt matka – pitkä historia
Lähtö: Asema-aukio, Mannerheimin patsas, Anneli Seppälä
Lahden rautatieaseman seudulla puhaltavat muutoksen tuulet. Tule mukaan, niin kuulet, millaiset.

To 16.7. klo 17.30 – 19.00 27 Kiveenhakattua
Lähtö: Harjukatu 31 Vapauden patsas, Jaakko Petäjä

Ti 21.7. klo 17.30 – 19.15 Tallinpassi ja Varikko
Lähtö: Salpausselän koulun piha, Hämeenlinnantie 3, Anneli Seppälä
Nykyisen Salpausselän koulun alue oli pojannassikoiden puuhapaikka ja työmies Penjami ajeli aamuvarhain Hämeenlinnantietä, mutta Varikolla huhkittiin junien kimpussa.

Ke 22.7. klo 17.30 – 19.00 Olavi Kajala / Jörn Donner
Lähtö: Sibeliuksenkatu 8 Kaupunkikävely, Jaakko Petäjä

La 25.7. klo 13.00 – 15.00 Anttilanmäki
Lähtö: Vihdinkadun tunneli, Moisionkatu 8, Anneli Seppälä
Anttilanmäki on ollut aikoinaan Paanantakanen, jonne mökkinsä asukkaat rakensivat     oman mielensä mukaisesti.

Ti 28.7. klo 17.30 – 19.00 Nastolan hautausmaa
Lähtö: Karhusillantie 8 Hautausmaa, Jaakko Petäjä / Matti Oijala

Ke 29.7. klo 17.30 – 19.00 Vuoden 1918 muistot
Lähtö: Huhtakatu 25 Hautausmaa Mustakallio, Jaakko Petäjä

La 1.8. klo 13.00 – 14.30 Kylästä kaupungiksi (Uutuus)
Lähtö: Historiallisen museon edestä, Lahdenkatu 4, Anneli Seppälä
Aikamatka, jossa vastaan tulevat niin menneet kuin nykyisetkin ajat ja asukkaat – herrat ja narrit ja hienot frouvat ja piiatkin, ja torilla raikuivat helppoheikkien huudot.

Ti 4.8. klo 17.30 – 19.00 27 Kiveenhakattua
Lähtö: Harjukatu 31 Vapaudenpatsas, Jaakko Petäjä

Ke 5.8. klo 17.30 – 19.00 Aikamatka satamassa
Lähtö Satamakatu 9 Kahvila Kariranta, Jaakko Petäjä

To 6.8. klo 17.30 – 19.00 Kiveenhakatut
Lähtö: Huhtakatu 25 Hautausmaa Mustakallio, Jaakko Petäjä

Ma 10.8. klo 17.30 – 19.00 Lanupuisto
Lähtö: Satamakatu 9 Kahvila Kariranta, Jaakko Petäjä

Ti 11.8. klo 17.30 – 19.00 Metelinmäki ja Loukkaanotsa
Lähtö: Kaupunginteatterin pääovi, Kirkkokatu 14, Anneli Seppälä
Metelinmäen rinteeseen, Mattilanmäelle, asettui ensimmäinen asukas Lahden kylän palon jälkeen, ja myöhemmin Loukkaanotsassa lentelivät haulit.

Ma 17.8. KLO 17.30 – 19.00 Tallinpassi 1918
Lähtö: Hämeenlinnantie 3 Salpausselän koulu, Jaakko Petäjä

Ke 19.8. klo 17.30 – 19.00 Kun Radiomäelle sähkökirkkoa rakennettiin
Lähtö: Mastola-museon portti, Radiomäenkatu 37, Anneli Seppälä
Entisen Paviljongin mäen näkymä muuttui täysin, kun sinne rakennettiin radiomastot.

Su 23.8. klo 17.30 – 19.00 Vuoden 1918 muistot
Lähtö: Huhtakatu 25 Hautausmaa Mustakallio, Jaakko Petäjä

Hautausmaakävelyt torstaisin:

Vanha hautausmaa to 2.7., 30.7. ja 20.8. klo 17.30 – 19.15
Lähtö: Hautausmaan pääportti, Radiomäenkatu 20, Anneli Seppälä

Mustankallion hautausmaa to 13.8. klo 17.30 – 19.00
Lähtö: Hautausmaan pääportti, Huhtakatu 25, Anneli Seppälä
Mustankallion hautausmaalla historia on läsnä yli sadan vuoden ajalta.

Lahden Ristinkirkon Sankarihautausmaa to 9.7. ja 6.8. klo 17.30 – 19.30
Lähtö: Ristinkirkon edestä, Kirkkokatu 4, Anneli Seppälä
Kirkkomaalle on siunattu/haudattu sankarivainajia, joista nuorin 13-vuotias koulupoika.

——————————————————————————————————————

Lisätietoja:
Anneli Seppälä (verkkosivut)

Jaakko Petäjä
jaakko.petaja@phnet.fi
040 5484 723

Mehiläisiä etsimässä

Osuin kuumana kesäpäivänä keskelle luonnon järjestämää näytelmää, kun ystäväpariskunnan vuokraamassa takapihan mehiläispesästä oli vähän ennen saapumistani poistunut (arviolta) tuhansia mehiläistä. Naapuri oli bongannut parven pesän lähellä. Vähän havainnon jälkeen parvi oli ottanut uuden suunnan perustaakseen uuden pesän tulevalle yhdyskunnalle. Näin siksi, että aiempi pesä oli täynnä ja tilalle oli tullut uusi kuningatar, ”For queen and country”.

Kamran Fakhimzadeh esittelee aitoa lahtelaista mehiläiskennoa

Paikalle hälytettiin ”mehiläistohtori” Kamran Fakhimzadeh. Tohtori hoitaa Lahden seudulla yrityksensä kautta useitakin pesiä. Tästä tapauksesta hän totesi, että mitään ei ole tehtävissä vaan parvi on jo todennäköisesti löytänyt uuden paikan. Kamran asteli pesälle tarkastaakseen oliko pesässä jo uusi kuningatar.

Ammattimiehen toimintaa seuratessamme saimme samalla oivan tietopaketin mehiläisistä ja kukista. Keskusteluissa sivuttiin yleisesti parvitoiminnasta, ryhmädynamiikasta, talvehtimisesta sekä tietysti niiden merkityksestä ekosysteemiin. Uutta tietoja tuli paljon, etenkin kun en mitään aiemmin tiennyt: Jalostettuja rotuja on useampia, koiraalla ei ole piikkiä ja tosiaan osa mehiläisestä talvehtii.

Pääsin maistamaan myös mehiläisen toukkia. Maku oli hieman hapan, ei mikään elämys. Sain toki maistaa myös oikeaa, tuoretta hunajaa. Maku oli suorastaan erinomainen. Mausta pystyi myös päättelemään, että mehiläiset olivat käyttäneet hunajan valmistamiseen voikukkia. Pieni sivumaku täydellisti nautinnon.

Kuningatarta ei sillä kertaa löytynyt. Ei ihme, jäihän pesään vielä tuhansia ellei kymmeniä tuhansia karvapörriäisiä. Tunnelma oli kuin kaupunkikeskustojen terassien avaamisen jälkeen; hirmuinen hyörinä kärsät piukeana maukasta nektaria tavoitellen. Joka tapauksessa touhu pesässä (päällisin puolin) jatkui normaalina jakaantumisesta huolimatta.

Jos joku Mukkulan suunnalla kuulee hormistaan ylimääräistä surinaa, kannattaa pirautella mehiläistohtorille.

Lisätietoja:
Karannut mehiläisparvi – Hyönteistieto

Mehiläiset ahkeroivat yhä useammin kaupunkien katoilla – Yle uutiset 3.6.2019
Aliarvostettu työläinen – Iltalehti 14.6.2020
Mehiläinen – Wikipedia 

Panimotoiminta palaa Malskille

Perjantaina 12.6.2020 avasi ovensa uusi lahtelainen panimopub, Ant Brew. Se on olutosuuskunnasta toiminta-ajatuksensa saanut, piensijoittajien omistama panimo, jonka nimikkopubi aukeaa yleisölle vanhan Mallasjuoman tehtaan tiloissa Malskilla.

Voisi siis sanoa, että panimotoiminta palaa historialliselle paikalle kaupungin keskustaan.

Ant Brew’n tuotanto on jo kohta käynnissä, vaikka se starttaakin koronapandemiaan liittyvien toimitusvaikeuksien vuoksi hieman suunniteltua myöhemmin. Ensimmäisen vuoden tavoitteena on n. 25 000 – 30 000 olutlitran paneminen. Tuotteet tulevat pubin lisäksi myyntiin valikoituihin myyntipisteisiin.

Oluen valmistuksesta, sen mauista ja resepteistä vastaavat Ant Farm -olutosuuskunnassakin häärineet osakkaat Mikko Leskinen ja Kari Puttonen, joiden valmistamiin juomatuotteisiin on voinut tutustua aiemmin lahtelaisissa kesätapahtumissa. Esimerkiksi Kaupungin Äänet -festarioluet ovat monena vuonna olleet maistuva työnäyte.

– Kyllähän tää kaikki lähti liikkeelle siitä, että olutta on kiva tehdä, mutta ennen kaikkea sitä on kiva nauttia yhdessä. Me haluttiin rakentaa sellainen yhteisö paikallisesti valmistetun oluen ympärille. Ja tänä keväänä sekä yhteisöllisyyden että tällaisten erityisten, laadukkaiden lähipalveluiden merkitys, on jälleen löydetty uudelleen. On mukava löytää jotain uutta ja hyvää fiilistä tuovaa ihan läheltä, kuvaa Kari Puttonen, yksi Ant Brew’n perustajista.

Muut Ant Brew Oy:n omistajat ovat olutkulttuurin ystäviä erilaisista taustoista: Kalle Bäckman, Pekka Puolakka sekä yritysosakkaita edustavat Toni Putula, Joonas Reinikainen ja Antti Sirvo, joiden myötä panimotoimintaan tulee osaamista paitsi lahtelaisesta ravintola- ja yritystoiminnasta, mutta myös paljon muuta.

Porukalla on vahva usko siihen, että Ant Brew osana Malskin palveluita ja yhdessä tulevan LADin kanssa nostavat omalta osaltaan entisestään Lahden keskustan kiinnostavuutta ja lisäävät vetovoimaa.

Ant Brew panimon ja pubin suunnittelussa mukana on ollut myös paikallinen yliopisto- ja korkeakouluyhteisö.
LAB:n opiskelijat olivat vahvasti mukana panimopubin sisustus- ja konseptisuunnittelussa, lisäksi yliopiston väelle on jo väläytelty alustavaa suunnitelmaa mäskin jatkokäytöstä.
– Meistä olisi hieno saada käyntiin jonkinlainen yhteishanke korkeakouluyhteisön tai vaikkapa kaupungin tuoreiden innovaatio- ja kiertotalousyritysten kanssa. Mäskin osalta esimerkkejä on jo maailmalta: Belgiassa sitä hyödynnetään huippuravintoloiden raaka-aineiden, kuten sienten kasvatuksessa. Osa näin uusiokäytetyistä raaka-aineista päätyy jopa vientiin, kertoo ideoista Ant Brew’n osakas Toni Putula.
Perjantain avajaistilaisuuteen oli kutsuttu kunniavieraiksi LUT:n rehtori Juha-Matti Saksa sekä kaupunginjohtaja Pekka Timonen. Kaupunginjohtaja avasi tilat vääntämällä hanasta ja leikkaamalla nauhan.

Koronarajoitusten osalta kunnioitetaan viranomaismääräyksiä ja niiden ajan käytössä ovat pubin terassi sekä puolet pubin sisätilojen asiakaspaikoista. Kaikkien toivotaan muistavan turvavälit.

Oluen ystävät ovat tervetulleita viihtymään!

Ant Brew Oy

*Perustajaosakkaita 7
*B-osakeannin myötä uusia osakkaita panimossa tällä hetkellä n. 140, vuoden loppuun asti jatkuvasta osakeannista on merkitty jo noin neljännes.
*Pubissa 90m2 tilat ja panimo 40m2, vuosituotanto alussa 25 000–30 000 litraa.
*Baarivastaava ja päällikkömuurahainen Samuli Kiuru
*Tuotannosta vastaavina prosessigurut Kari Puttonen ja Mikko Leskinen

Tiedote: Ant Brew Oy

Lahden eteläinen kehätie

Vuonna 2018 käynnistynyt Lahden eteläisen kehätien eli valtatien 12:n rakentaminen on edennyt aikataulussa. Tie Hollolan Kukonkoivusta Lahden Kujalaan valmistuu ajallaan.
Vuosikymmenten väännön jälkeen Väylävirasto, Lahden kaupunki ja Hollolan kunta solmivat lähes 50 vuotta vireillä olleen hankkeen toteuttamissopimuksen keväällä 2017.
Launeen ohitie oli siis esillä ensimmäisen kerran jo 1960-luvulla. Tien eri vaiheista voi lukea (ladattava linkki pdf-muodossa) (silloisen Liikenneviraston) projektipäällikön Juha-Pekka Hämäläisen artikkelista.

Kirjoitin vuonna 2010 pohdiskelevan artikkelin rakentamisen ja tien käytön vaikutuksista. Hiljattain Omalähiössä julkaistu Juhani Melasen artikkeli palautti aiheen jälleen mieleeni. Puhdas Laune -kansanliikeen esilletuomat huolet olivat toki ymmärrettäviä ja varmasti myös aiheellisia.
Tämä juttu ei kuitenkaan ole vastine kellekään tai millekään, ainoastaan päivitys tuohon aiempaan kirjoittamaani juttuun. Käyn tässä läpi lyhyesti Launetta puoltavat perustelut.

Uudenmaankadun sillan valutöiden valmistelut. Kuvattu huhtikuussa 2018.

Lahdessa valtatie 12 oli ainoita kaupungin halki kulkevia valtateitä Suomessa, eikä sille ollut olemassa nykyisessä tieverkostossa realistisia vaihtoehtoisia reittejä, paitsi rakentamalla kokonaan uusi. Päätös on ollut tulppana maankäytön ”tehostamisessa” niin keskustassakin kuin Etelä-Lahdessa. Onkin ollut merkillistä että yleisesti kaupunkialueen toimivuuden ja viihtyvyyden kannalta valtatie on kulkenut keskustan läpi noinkin pitkään. Täytyy muistaa että valtatien liikenne siirtyi Aleksanterinkadulta nykyiselle paikalleen Mannerheiminkadulle 1980-luvun alussa.

Uudelle ohitiellä oli vaihtoehtoina olivat Laune ja Renkomäki, joiden välillä suurin vääntö käytiin 1990-luvulta lähtien. Lahti ja Tiehallinto (nyk. Väylävirasto) olivat ilmoittaneet etteivät ne kannattaneet Renkomäen linjausta. Launeen linjausta vastustettiin voimakkaasti tien aiheuttamien melu- ja ympäristöhaittojen ja yhdyskuntarakenteen pirstaloitumisen takia. Tämän tulkinnan mukaan Launeen linjaus on ollut oikeastaan relevantti 1960-luvun jälkeen eli siitä asti kun ohitietä on kaavailtu. 1960-luvun suunnitellun Launeen linjauksen maastokäytävävaraus on ollut nähtävillä ympäristössä aina näihin päivään asti. Kun katsoo 1960- ja 1970-lukujen karttoja Etelä-Lahtikin oli tuolloin suhteellisen harvaan asuttua, alue oli pääasiassa peltoa ja metsää. Päätöksen venyessä eteläinen Lahti on rakentunut, saaden runsaasti asumista ja palveluita; yhdyskuntarakenne on tiivistynyt ja täten myös liikenne on lisääntynyt. Toki 1960-luvun autoiluun liittyvällä edistysuskolle on syytä suhtautua kriittisesti. Oliko tuolloin (oikeaa) tarvetta ohitielle vai oliko kehätieajattelu laajemmin ajan henkeen liitetty yksityisautoilun ihannetta? Ehkä tarve nähtiin tulevaisuudessa?

Joka tapauksessa alueen maankäyttö on vuosikymmenten saatossa johtanut siihen että ohitiestä on muodostunut sisäiseen liikenteeseen tarkoitettu kehätie. On ennustettu, että tie vähentäisi liikennettä eteläisen kaupungin sivukaduilla. Olisi toivottavaa että erityisesti osa keskustan läpi kulkevasta pohjois-eteläsuuntaisesta liikenteestä siirtyisi kehätielle.

On tosin vaikea ennustaa miten ja kuinka paljon kaupunki kasvaa etelään. Se seikka tietysti liittyy poliittisiin päätöksiin sekä yleisesti yhteiskunnan trendeihin. Onkin tietysti mahdollista että Hollolan ja Renkomäen välinen tieosuus joskus perusparannetaan.  Rakentamalla Renkomäkeen kokonaan uusi tie ainakin maallikon näkökulmasta sen ympäristövaikutukset tulisivat olemaan suuremmat kuin Launeen kehätien rakentamisella.

Uusi Loviisan radan silta entisen Pippon moottoriradan tuntumassa. Radan ali kulkee jatkettu Vanhanradankatu, jota kautta Kehätieltä pääsee mm. Lotilan teollisuusalueelle. Kuvattu syyskuussa 2019.

Oikeastaan eteläisen kehätien rakentamisen puolesta muutamia selkeitä etuja:

– Keskustan läpi kulkeva läpiajoliikenne saadaan (vihdoin) pois.
– Henkilövanhinko-onnettomuudet vähenevät
– Kehätie palvelee kaupungin sisäistä liikennettä ja purkanee sumppuja muualta.
– Vaarallisten aineiden kuljetukset vähenevät herkällä pohjavesialueella. Toki aineita kulkee edelleen rautateitse, ja uusikin tie kulkee osittain pohjavesien muodostumisalueella, mutta nyt riskit ovat pienemmät.
– Etelä-Lahtea voidaan nyt markkinoida mm. pääkaupunkilaisille asukkaille ja uusille yrityksille, onhan alue ”hyvien palveluiden ja erityisesti liikenneyhteyksien äärellä”.
– Kaupunkirakennetta voidaan tiivistää mm. uudisrakentamisen myötä, vrt. Hämeenlinnan kauppakeskus moottoritien päällä.

Uudelta Ajokadun sillalta kuvattu Liipolan tunnelin suuntaan keväällä 2020.

Hankkeen kokonaiskustannuksen arvioidaan olevan 275 miljoonaa euroa. Vt 12 Lahden eteläisen kehätien osalta investointikustannuksen arvioidaan olevan 258 miljoonaa euroa ja Mt 167 Lahden eteläisen sisääntulotien 17 miljoonaa euroa. Valtion rahoitusosuus on 72 % (198 miljoonaa euroa) ja Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan yhteinen rahoitusosuus 28 % (77 miljoonaa euroa).

Lahden maksettavaksi tulee siis n. 77 miljoonaa euroa. Kuten Melanenkin kirjoituksessaan aiheellisesti kysyy, mitä sillä summalla saadaan. Varmastikaan suoria taloudellisia hyötyä ei pystyä laskemaan, mutta vuosikymmenten sijoitus mahdollistaa muita välillisiä tuottavia yhteiskunnalle hyötyjä, kuten edellä listasin.

Liikenteen lisääntyminen aiheuttaa melu- ja ympäristöhaittoja sekä em. riskejä pohjavesialueille. Lahti on aikoinaan rakennettu ”väärään” paikkaan esim. (pohja)vesiä ajatellen, tämän sai kirkas Vesijärvikin sai aikoinaan tuntea. Valtatien säilyttäminen olisi nykyisessä tilanteessa huonoin vaihtoehto.
Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta tie tullee parantamaan liikenteellisiä olosuhteita ja asukasviihtyvyyttä.

Lisätietoja:
Mielipide: Omalähiö: Eteläinen kehätie valmistuu: Mitä hyötyä Lahdelle 70 miljoonan euron sijoituksella?
Artikkelisarja: Moottori-lehti
Virallinen sivu: Väylävirasto
Facebook: Vt 12 Lahden eteläinen kehätie