Lahden ystävyyskaupungit

Lahdella on 17 ystävyyskaupunkia Euroopassa ja Kauko-Idässä. Ensimmäiset neljä olivat pohjoismaista, ensimmäinen vuonna 1940 solmittu sopimus Ruotsin Västeråsin kanssa. Se lienee myös tunnetuin ystävyyskaupunkimme, onhan sen mukaan nimetty asuinaluekin. Alueen talojen elementit saatiin sodan aikana Västeråsin kaupungilta lahjoituksina.

Nastolan kuntaliitoksen yhteydessä Lahti sai kolme kaupunkia lisää, jotka sijaitsevat Virossa, Ruotsissa ja Bulgariassa. Ystävyyskaupunkeihin lukeutuu myös ns. yhteistyösopimuskaupungit. Sen tarkemmin en osaa sanoa sopimusteknisistä eroista eli mikä on varsinainen ystävyyskaupunki ja mikä ”vain” yhteistyösopimuskaupunki.

Viimeisin ystävyyskaupunki on Zhangjiakou, jonka kanssa Lahti teki viisivuotisen yhteistyösopimuksen. Jo aiemmin kiinalaiskaupungin kanssa oli tehty yhteisymmärryssopimus. Uudella sopimuksella haluttiin syventää yhteistyötä vuonna 2022 järjestettävien Pekingin olympialaisten tiimoilta, toimiihan Zhangjiakou pohjoismaisten hiihtolajien näyttämönä. Lahdella on kolme ystävyyskaupunkia Kiinasta.

Amerikan mantereelta ei Lahdella ole toistaiseksi yhtään ystävyyskaupunkia, joten asia voitaisiinkin korjata seuraavin keinoin. Lahtea on sanottu Suomen Chicagoksi, joten Yhdysvaltain oikea Chicago olisi sopiva valinta. Chicagon kannalta se voisi vaikuttaa hyvinkin yksipuoliselta, joten Lahden kannattaisi ehdottaa kevyempää sopimusta esimerkiksi kummi(setä)-kaupunkisopimusta. Lahden kaupungin johto voisi toimia tässä aloitteentekijänä. Ajatuksena tällainen humoristisen lämmin lähestymistapa voisi synnyttää jotain muutakin kuin byrokraattisen kankeita sopimuksia. Myönnettäköön, että ehdotukseni on tehty pilke silmäkulmassa ja huumorimielessä, mutta kaupungit toki voivat itse määritellä minkälaisia yhteistyömuotoja halutaan toteuttaa.

Ystävyyskaupunkitoiminta ei välttämättä näy selvästi ulospäin ja moni on sen tuominnut ”jäänteeksi” menneisyydestä. Kuitenkin tällaiset siteet koetaan tärkeiksi vaikka ehkä käytännön toiminta on pienimuotoista tai jopa olematonta. Ystävyyskaupunkitoiminnan muodoista ja tavoitteista tekstissä myöhemmin.

Lahden kaupungin ystävyyskaupungit
Linkki kaupungin omille sivuille tai Wikipedia-sivulle

Västerås, Ruotsi  (v. 1940)
Akureyri, Islanti (v.1947)
Randers, Tanska (v. 1947)
Ålesund, Norja (v. 1947)
Zaporižžja, Ukraina (v. 1953)
Pécs, Unkari  (v. 1956)
Garmisch-Partenkirchen, Saksa (v. 1987)
Suhl, Saksa (v. 1988)
Kaluga, Venäjä (v. 1994)
Narva, (Viro yhteistyösopimus v. 1994)
Deyang, Kiina (v. 2000)
Worcestershire County, Englanti (yhteistyösopimus v. 2000)
Wuxi, Kiina (v. 2011)
Zhangjiakou, Kiina (viisivuotinen sopimus v. 2018)
Tamsalu, Viro (v. ?) Nastola
Norberg, Ruotsi (v. ?) Nastola
Dolni Dabnik, Bulgaria (v. ?) Nastola

Mediassa
18.2.2015 Ystävyyskaupungit ovat aikansa ilmiöitä
Lahdella 16 ystävyyskaupunkia – 3 Nastolan perua
Lahdelle uusi ystävyyskaupunki Kiinasta: talviurheiluosaamisesta toivotaan vauhtia myös yrityksille


Alla oleva teksti on Lahden kaupungin nettisivuilta (linkki ei enää toimi)

Ystävyyskaupunkitoiminnan alku

Ensimmäinen tieto Västeråsin ja Lahden kaupunkien välisistä kaupunkiyhteyksistä löytyy Lahden kaupunginhallituksen pöytäkirjasta 26.2.1940. Silloin on merkitty tiedoksi Suomen Kunnallisen keskustoimiston kirjelmä Ruotsin kaupunkien kesken suunnitellusta avun antamisesta Suomen kaupungeille sekä henkilöapuna että tavara-avustuksena. Suunnitelman mukaan Västeråsin kaupungin tuli ryhtyä avustamaan Lahtea.

Heti talvisodan päätyttyä Moskovassa 13.3.1940 solmitun rauhan jälkeen Lahteen saapui uuden kummikaupungin edustajina drätsel-assistent Gunnar Ekberg, insinööri Gösta Gustafsson ja insinööri B. von Krusenstjerna tutkimaan millä tavoin kaupunkiamme voisi auttaa. Tämän vierailun jälkeen Lahti sai vastaanottaa Västeråsista useita tavaralähetyksiä, jotka käsittivät työvälineitä sekä sähkö- ym. kaupungin jälleenrakennustyössä tarpeellisia rakennustarvikkeita.

Ensimmäinen lähetys, josta on merkintä kaupunginhallituksen pöytäkirjassa 22.4.1940 käsitti mm. korjausauton, kuparilevyt kaupungintalon kattoon, joka oli pommituksessa tuhoutunut, sähköjohtoja ym. sähkötarvikkeita eli materiaalia yhteensä 220.000 markan arvosta.

Vuoden 1940 aikana on pöytäkirjoista todettavissa yhdeksän eri tavaralähetystä ja lisäksi raha-avustusta eri tarkoituksiin mm. toukokuussa 1940 1.165,86 kruunua, joululahjalähetyksessä 41.500 markkaa ja vuonna 1942 Västeråsin seurakunnan lahja lahtelaisille äideille 8.000 markkaa.

Muuten mainittu joululahjalähetys sisälsi 800 kg omenoita ja 75 kg karamelleja, joiden jakamisen kaupunginhallitus antoi Lahden Aseveliyhdistyksen tehtäväksi tilitystä vastaan. Yhteydet Lahden ja Västeråsin ja Lahden välillä ovat olleet varsin kiinteät. Pöytäkirjat kertovat lukuisista kunnallismiesten vierailuista, joiden lisäksi on ollut vuosien mittaan yhteydenpitoa musiikin, urheilun ja nuorisotyön merkeissä.

Ystävyyskaupunkitoiminnan muodot ja tavoitteet

Ystävyyskaupunkitoiminnan tavoitteena on edistää kuntalaisten ja eri yhteisöjen edellytyksiä kansainväliseen kanssakäymiseen, lisätä muiden kansojen tuntemusta ja vähentää kansakuntien välisiä ristiriitoja. Lisäksi ystävyyskaupunkitoiminta pyrkii parantamaan kuntalaisten elinolosuhteita hankkimalla tietoja ja kokemusta sekä parantamaan työllisyyttä ja hyvinvointia luomalla edellytyksiä elinkeinoelämän yhteyksille.

Viime aikoina sekä Suomessa että muissa maissa ovat elinkeinoelämän yhteyksien kehittämiseen liittyvät tavoitteet olleet keskeisesti esillä. Kanssakäyminen nuorten, kulttuuri- ja urheiluryhmien sekä muiden harrastusalojen osalta on viime aikoina jäänyt vähemmälle huomiolle.

Kaupunkilaisilla ja lahtelaisilla yhdistyksillä on mahdollisuus saada kaupungin avustusta ystävyyskaupunkimatkoja ja vastavierailuja varten.

Pohjoismaisten ystävyyskaupunkien välisessä toiminnassa on viime vuosina panostettu erityisesti nuorten kulttuuriharrastusten puitteissa tapahtuvaan kanssakäymiseen vuosittain pohjoismaisissa ystävyyskaupungeissa järjestettävän NOVU (Nordisk vänortsveckan för ungdom) -tapahtuman puitteissa.

Ystävyyskaupunkitoiminnasta saadut tunnustukset

Vuonna 1996 Euroopan Unionin korkeimpien päättävien elimien muodostama lautakunta palkitsi Lahdessa 9.-11.8.1995 Lahden kaupungin yhteistyössä Pohjola-Nordenin ja Kuntaliiton kanssa järjestämän “Nordisk träff”-tapahtuman puitteissa pidetyn konferenssin “Euroopan integraation vaikutus pohjoismaiseen paikallishallintoon” järjestelyistä “Kultaisella tähdellä”.

Konferenssiin osallistui 391 henkilöä (Suomesta 206, Ruotsista 130, Tanskasta 17 ja Islannista kolme). Palkinto luovutettiin Lahdelle, Västeråsille ja Randersille hyvin hoidetun ystävyyskaupunkitoiminnan johdosta Senigalliassa Italiassa 19.10.1996.

Vuonna 2000 kaupungille luovutettiin “Kultainen tähti” Oulussa 16.6.2000 järjestetyssä tilaisuudessa. Palkinto liittyi Suhlin isännöimään tapahtumaan 4.-8.6.1999, johon Lahden lisäksi osallistuivat Suhlin ystävyyskaupungit Begles (F), Ceske Budejovice (CZ), Lezno (PL) ja Smoljan (BG).

Tunnelmia Lahdesta -kirja julkaistaan keväällä

Kansiluonnos – Lopulliseen voi tulla muutoksia

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lahti-valokuvakirjojen toinen osa Tunnelmia Lahdesta ilmestyy keväällä 2020.
Kirja sisältää valokuvia Lahdesta kolmelta vuosikymmeneltä ja se sisältää 170 valokuvaa. Kirjan sisältö on jaettu neljään teemaan. Digikuvista koostuvat ”Rakennuksia, katuja ja yksityiskohtia”, ”Teollisuutta” ja ”Luonto ja maalaismaisema” ajoittuvat vuodesta 2007 aina vuoteen 2019 asti. Neljännen teeman
”Lahtea 1990-luvun lopulla” valokuvat on kuvattu filmille. Kuvia kirjaan tulee yhteensä n. 170 kpl.

Kirja on kotiseutuharrastaja Sauli Hirvosen näkemys kaupungista, sen rakennuksista
ja rakennelmista kaupunkiympäristön luontoa unohtamatta. Kirja esittelee kaupungin pieniä ja suuria muutoksia yli kahdenkymmenen vuoden ajalta sekä tarjonnee tuttuja näkymiä niin nykyisille kuin vanhoillekin lahtelaisille, ja toivottavasti kirja antaa myös uusia näkökulmia tarkastella kaupunkia.

Tunnelmia Lahdesta on Sauli Hirvosen seitsemäs kirja.

Kuvakirjatrilogian ensimmäinen osa on Kotiseututatuoinnit: Lahti ja kolmas osa on Rautateiden Lahti. Trilogian kirjat kustantaan Pekka Productions.

Hometown Pride -sivusto

Lahtelaisesta hardcore(punk)-musiikista on aikoinaan todettu – ainakin lahtelaisten parissa – että Lahti on Suomen hardcore-pääkaupunki. Väitteelle on toki perusta, sillä 1990-luvulta lähtien Lahti oli hyvin aktiivinen tuolla saralla: Kaupungissa oli bändejä, levy-yhtiöitä, järjestettiin keikkoja, tehtiin lehteä, käytiin keikoilla ulkomaita myöten, kaupungissa oli useampi levykauppa ja paljon kaikkea muuta.

Juuri avatulla Hometown Pride -sivustolla Sauli Hirvonen – entinen hardcore-aktiivi – kertoo oman näkemyksensä tuosta DIY (Do it yourself) -toiminnan leimaamasta ajasta. Sivusto ei ole yleiskatsaus lahtelaiseen hardcore-musiikkiin vaan se esittelee yhden henkilön version tuon ajanjakson aktiviteeteista. Lahtelaisten toiminta oli jatkumona kaupunkia leimanneesta yrittäjyyden hengestä, jota on Lahdessa arvostettu vuosikymmeniä.

Sivuston nimi tulee Hirvosen vuonna 2006 julkaisemasta Lahti-hardcore-kokoelmasta, jonka kustansi Lahen Lehteäkin julkaiseva Pekka Productions. Kokoelma oli hatunnosto lahtelaiselle hardcorelle ja punkille.

Vuonna 2006 julkaistun Lahti-hardcore-kokoelman levynkansi.

Osa Lahen Lehessä musiikkiin liittyvistä artikkeleista siirtyy Hometown Priden alle. Sivusto on vielä työn alla, uutta aineistoa kirjoitaan ja siirretään parhaillaan.

> Hometown Pride

Aiheeseen liittyviä juttuja
Lahti-hardcoren konkareiden paluu (uutinen)
Tee-se-itse -punkelehti (haastattelu)
Hometown Pride -julkaisu (levyn tiedot)

Katukuvaa videon muodossa

Niin arkinen asia kuin katukuva, kertoo paljon sen hetkisistä ajasta: Ihmisten pukeutuminen, kulkuneuvot, liiketilat ja liikennemerkitkin antavat vihiä trendeistä ja jopa arvostuksista. Meistä lähes kaikki elävät tuossa ns. ”normaalissa arjessa”, niinpä myös katukuvan tallentaminen on kulttuuriteko jälkipolville.

Droone-kuvauksen yleistyessä kaupungeista on saatu hienoja ja laajoja maisemakokonaisuuksia, uusia näkökulmiakin. Autojen koelautakuvauksella päästään lähemmäksi. Eräs ahkera koelautakuvaaja on ollut Risto Ilola, jonka kuvaamia videoita on nähty Lahti-filminäytöksissä (seuraavat 11. ja 15.3.) sekä Lahtiwoodin Youtube-kanavalla. Hienoa ajankuvaa 1980-luvulta!

YouTubesta löytyy toki muitakin mielenkiintoisia kanavia. Uusin on Roads Of The Bay Productions, joka on julkaissut tätä kirjoitettaessa kahdeksan koelautakameralla kuvattu ajovideota, viimeisimmän pari päivää sitten Liipolasta.

Tuoretta kaupunkikuvaa kotiseudustaan kiinnostuneille. Ja vuosikymmenten päästä saadaan ihmetellä jälleen kaupungin muutosta. Vankka suositus!

tulipyörä.fi – avautui tammikuussa 2020

Tammikuussa avautui sivusto tulipyörä.fi – Rautatiekulttuurin vaalimista. Sivustolla keskitytään pääasiassa lahtelaiseen rautatiekulttuuriin ja yhdistystoimintaan sekä rautateihin liittyviin hankkeisiin, visioihin ja ehdotuksiin, joista osa on jo tullut tutuksi tällä sivustolla.

Sivusto toimii osana epävirallisena Pietarin rautatie 150 vuotta -tiedotuskanavana. Sivulta saa tietoa mm. lahtelaisten rautatieharrastajien ja yhdistysten järjestämistä juhlavuoden tapahtumista.
Sivustoa ylläpitää lahtelainen rautatieharrastaja Sauli Hirvonen.