Kaupunkikeskustan muoto

Johdanto

Lahden Aleksanterinkatu on saanut jälleen perinteiset jouluvalot. Kun ne vuonna 1983 ensimmäisen kerran ripustettiin kadun ylle oli se tuolloin toisennäköinen. Katuja reunustivat paikoituspaikat, jotka ovat sittemmin hävinneet, viimeistään 1990-luvun lopun katuremontin myötä. Tosin osa paikoista palasi vuoden 2016 katuremontin yhteydessä.

Joulu on tänä vuonna tullut torille joulukylän muodossa. Tori on ollutkin aina kaupungin sydän, siitä asti kun se kaavoitettiin vuonna 1878 kauppalan keskelle. Torin ympäristö on muuttunut noista ajoista tyystin. Tori on käynyt läpi muutoksia, mm. 1950-luvulla se sai mukulakivipinnan ja vesiallas poistettiin joskus 1960-luvulla.

Ensimmäisessä paperisessa Lahen Lehessä (nro 0) julkaistu artikkeli oli kirjoitettu usean keskustelutilaisuuden pohjalta, ja se oli johdanto lehden teemalle, jossa tarkasteltiin Lahden keskustaa. Olen sittemmin lisännyt juttuun muutamia korjauksia, tarkennuksia ja huomioita, viimeksi lokakuussa 2018.

Artikkelin sävy on enemmän henkilökohtaista, empiirisiin kokemuksiin pohjautuvaa pohdintaa. Pontimena oli tietysti oma kiinnostukseni yleisesti keskustan kehittämiseen ja etenkin se, että toimin tuolloin kauppiaana Rautatienkadulla vuosina 2006-2008.

Kuten huomaamme, asiat ovat edenneet hitaasti, joten artikkelin sanoma on edelleen ajankohtainen. Yksi olennainen keskustan hanke, toriparkin rakentaminen nytkähti hieman eteenpäin valtuustossa. Toriparkki sittemmin valmistui vuonna 2015.

Lahden kaupungin sivuilla julkaistaan keskustan kehittämiseen liittyviä hankkeita. Lisäksi asemakaava-asioita koskevalta sivustolta on nähtävillä yksittäisiä hankkeita, jotka liittyvät keskustarakenteen tiivistämiseen.

Keskustavisio

Syksyllä 2007 Lahden Yrittäjät ry:n järjesti kuulemistilasuuksia jäsenyrityksilleen. Tilaisuuksien tarkoituksena oli esitellä vuonna 2004 Lahden kaupungin hallituksen hyväksymää keskustavisiota ja herätellä keskustelua yrittäjien parissa. Esittelytilaisuuksissa yleensä paikalla oli useampi kymmenen yrittäjää sekä muutamia keskustan asukkaita. Asiallisesti huomautettiinkin että keskustaa ei pidä rakentaa pelkästään elinkeinoelämää varten, vaan on otettettava huomioon asukkaidenkin toiveet. Keskustan tiivistämistä  asuinrakennusten muodossa on myös suunnitelmissa. Asukkaat varmasti kannattavat autoliikenteen rajoittamista, onhan porua herärättänyt nn. korttelirallin aiheuttamat meluhaitat Vapaudenkadulla.

Houkuttelevempaa keskustaa on jo visioitu nykymuodossaan vuosikymmenten ajan. Suunnitelmissa on ollut esillä se, miten keskustan infraa ja rakenteita pitäisi muuttaa, jotta sen asema kaupallisena keskuksena säilyisi tulevaisuudessakin vahvana. Viime vuosina yksityinen puoli on tehnyt suuria investointeja keskustaan, mutta Lahden kaupungin vuoden 2009 budjetissa ei ole merkitty euroakaan keskustan kehittämiseen.

Vuoden 2004 keskustavision peruslähtökohtana on keskittää pysäköinti useaan keskustassa sijaitsevaan pysäköintilaitokseen ja rauhoittaa ydinkeskusta autoliikenteeltä kävelypainotteisille ratkaisuilla. Aleksanterinkatu on muutettu joukkoliikennekaduksi. Tilaisuuksien puheenvuoroissa eräs yrittäjä kiteytti sen, mitä varmasti moni tuumaa: ”Näyttää kivalta ja olen kannalla, muttei toimi käytännössä?” Kaikki ovat sitä mieltä että viihtyisyyttä pitää lisätä, mutta ei niin että kauppa kärsisi. Kauppias viihtynee kun kassakone kilisee, asiakkaalle tärkeää on kokonaisuudessaan ostotapahtuman helppous. Näennäisesti osapuolilla on sama päämäärä, mutta miten ja millä keinoilla tavoitteiseen päästään? Kaikille on selvää, että keskustan pitää olla houkuttelevampi ja kilpailukykyisempi suurten markettikeskittymien puristuksissa. Oppivatko keskustassa asioivat käyttämään keskitettyjä pysäköintilaitoksia ja kuinka nopeasti? Miten ostotottumukset muuttuvat ja mitä muutokset maksavat yrittäjille lyhyellä aikavälillä? Minkälaisia muutoksia on tulossa Lahden keskustan elinkeinorakenteeseen?

Keskustavisio on kokonaisuus, jossa on otettava huomioon eri osa-alueet sekä keskustaympäristön erilaiset toimijat. Päätökset keskustan kävelypainotteistamisesta tehdään sen jälkeen, kun kaupungin hallitus on tehnyt päätöksen tuleeko torinalusparkki vai ei. Miten toriparkin jälkeen keskustan kehittämistä viedään eteenpäin ja millä painotuksin?

Lahtelainen keskusta

Ensimmäisen kerran Lahden keskustaa tai tarkemmin sanottuna Lahden kylää haluttiin uudistaa ajanmukaiseksi 1800-luvun puolivälin jälkeen. Ahtaan kylän uudelleenrakentamissuunnitelmia ei suoranaisesti päästy sellaisinaan toteuttemaan: Lahden kylä paloi kesäkuussa 1877. Tämän ikävän onnekkaan tapahtuman jälkeen Lahteen laadittiin Alfred Cavenin, ajan ihanteiden mukainen ruutukaava. Pieni kylä muodosti kaavallisesti keskustan nykyisen muodon.
Seuraava iso yksittäinen muutos koettiin toisen maailmansodan jälkeen, kun karjalaiset siirtolaiset asettuivat Lahteen, tuoden mukaan lisää asukkaita ja yrityksiä.

Lahti oli 1950- ja 1960-luvuilla kasvava kaupunki ja voimakkaan rakentamisen ansiosta Lahden positiivinen maine Suomen ”amerikkalaisimpina kaupunkina” vahvistui. Kääntöpuolena muuttovoittoinen, mutta juureton kaupunki sai negatiivisen Chicago-leiman – sosio-ekonomisene ongelmien johdosta – jota vielä tänä päivänäkin pyyhitään pois.

Keskustaa haluttiin modernisoida 1960-luvulla. Kukaan ei Lahtea polttanut, mutta vanha keskusta modernisoitiin, mm. katuja levennettiin. Asuntoja tarvittiin maalta töiden perässä kaupunkiin muuttaville uusille asukkaille. Taloudellinen nousu aiheutti näkyviä muutoksia kaupunkikuvassa, vanhat talot saivat väistyvät modernien asumiskriteereiden täyttävien elementtitalojen tieltä. Kirjaimellisesti, kun teitä levennettiin, jotta autoliikenteelle muodostuisi enemmän tilaa ja talot ”työnnettiin” sisemmäksi kortteliin lisäpaikoituksen toivossa. Aivan loppuun operaatiota ei viety, kun uudet tuulet muuttivat suunnitelmien suuntaa. Jäljet ovat silti edelleen nähtävillä: epätasaiset rakennusrivistöt katujen varsilla. Väljän kaupungin ihanne väljähtyi.

1980-luvulla oli jo taloudellisesti paremmat ajat. Kovaa mentiin, ehkä liiankin kovaa. Tuli Business City, suunniteltiin keskustakortteleiden läpäiseviä kävelyväyliä sekä siltoja yhdistämään kaupalliset saarekkeet toisiinsa.

Laman jälkeen Aleksanterinkatu myllättiin, valaisimia ja penkkejä uusittiin. Aleksi sai myös pyörätien ja tori uuden pinnan. Muualla keskustassa vähän puuhasteltiin.

Kaupunkikeskustan kehittämisen voi nähdä pelkän pinnan kiillotukselta, mutta kun sen lähtökohdat johdetaan siihen, mitä meillä lahtelaisina on urbaanin kokemusten sarjassa, voi sen avulla saavuttaa aineettomia ja aineellisia höytyjä pidemmällä aikavälillä. Keskusta on paikka jossa tapaamme toisemme, keskusta luo sosiaalisia kokemuksia, johon välttämättä suuret markettikeskittymät eivät kykene. Mutta onko sekin välimatka kuroutumassa umpeen, ostoskeskusten muuttuessa huvittelupuistoiksi, joista voi elämysten lisäksi ostaa päivittäistavaroita.

Lahden keskusta on jo nyt vetovoimainen, josta kertoo omalta osaltaan se, että liiketilat ovat kysyttyjä (Antti Iso-Sipilä toteaa Etelä-Suomen Sanomissa 23.7.2011 että liiketilojen vajaakäyttöaste on lisääntynyt voimakkaasti vuoden parin sisällä voimakkaasti, toim. huom.) eikä tarjontaa voida kasvattaa kuin radikaaleilla maankäyttöön liittyvillä toimenpiteillä tai täydennysrakentamisella. Elävä kaupunkikeskusta ei tietenkään riipu pelkästään siitä onko ulkoiset olosuhteet kunnossa, vaan tärkeintä on sisältö, mitä keskustalla on kokonaisuutena tarjottavissa. Minkälaisia ihmisiä ja luovia toimijoita kaupunki houkuttelee, kuinka myönteinen ilmapiiri vallitsee asukkaiden, kauppiaiden, järjestöjen ja yhdistysten välillä. Mitkä ovat tavoitteet ja miten ristiriitatilanteet ovat soviteltavissa? Ei riitä että autot saadaan pois keskustan kävelyalueilta, vaan tilalle on saatava elävä, ihmisten kokoinen keskusta, jossa on hyvät puitteet tehdä kauppaa, mutta olla myös tekemättä.

Minkälainen rooli kaupunkien keskustoilla on tulevaisuudessa? Ostoskeskuksissa tehdään isoa kauppaa, johon matkataan kauempaakin. Ainakin suurempien kaupunkien keskustojen vetovoima säilynnee, mutta se on muuttamassa muotoaan. Onko suurten ja keskisuurten keskustojen rooli ulkoilmaviihdekeskuksina vahvistumassa, kaupan siirtyessä kaupungin laitamille? Ihmetelläänkö joskus tulevaisuudessa kaupunki-sanan alkuperää? Palaako aika jolloin kaupungissa tehtiin vielä kauppaa? ”Äiti, lähdetään maalle ostoksille!”, nyt jo joku huudahtaa.

Kirjoitus julkaistu 8.2.2008 ilmestyneessä ensimmäisessä Lahen Lehdessä (nro 0/2008) lukuunottamatta johdantoa. Artikkelia on päivitetty 15.10.2018.

Vastaa