10.8.2019 DUORAITIOTIESELVITYS JULKAISTU

Selvitys Lahden seudun duoraitioliikenteesta valmistunut, jonka käynnistämisestä uutisoitiin viime vuoden marraskuussa.

Selvityksen duoraitiotiejärjestelmän mahdollisuuksista Päijät-Hämeessä tilasivat Heinolan, Lahden ja Orimattilan kaupungit sekä Uudenmaan ELY-keskus tilasivat syksyllä 2018 Proxion Oy:ltä. Päijät-Hämeen liitto osallistui työn ohjausryhmään.

Selvitys on ansiokas ja kiinnostava. Julkaistu yleissuunnitelma noudattelee pääpiirteissään tekemääni pikaraitio-suunnitelmaa vuodelta 2007. Raportti sisältää paljon yhtäläisyyksiä ja samoja painotuksia mitä omassa visiossani esitin. Toki ammattilaisten tekemänä, raportti kertoo oleellisen tiivistetysti, selvittäen karkeasti duoraitiotieverkoston infrastruktuuriin, liikennemääriin, lupakysymykset, hallinnon sekä liikennöintiin liittyvät kustannukset.

Suurin ero on tietenkin nimessä, kun selvityksessä mainitaan duoraitio, itse kirjoitin pikaraitiotiestä. Niissä lienee pieni ero, joka selviää lukemalla alta molemmat selvitykset.

Tärkeää on, että nyt seudun kaupunkien virallisetkin tahot saaneet mustaa valkoiselle ja
kiskoliikenteestä keskusteleminen voi jatkua. Julkaistu raportti on tärkeä ylipäänsä seudullisen joukkoliikenteen kehittämisen kannalta, mihin tahansa suuntaa sitä halutaan viedä.

Lue:
– Duoraitioliikenteen mahdollisuudet – Heinolan, Lahden ja Orimattilan duoraitioselvitys 2019 > PDF (Proxion Oy, 2019)
– Pikaraitiotie Lahteen (Sauli Hirvonen, 2007/2018)

8.11.2018 DUORAITIOSELVITYS TULOSSA

Lahden kaupunki on vihdoin herännyt seudun vähäliikenteisten ratojen tarjoamiin kehittämismahdollisuuksiin. Kaupunki tulee teettämään Duoraitio-nimisen selvityksen, selviää 5.11. julkaistussa viranhaltijapäätöksessä. Siinä todetaan mm. seuraavaa:

”Heinola-Lahti-Loviisa –rataosuus on vähällä käytöllä ja radan kapasiteetti mahdollistaisi henkilöliikenteen liikennöinnin Heinolan ja Orimattilan suuntiin. Raideliikenteen tehostamisella voisi olla positiivinen vaikutus Lahden kaupunkiseudun ja koko Päijät-Hämeen maakunnan kehittämisen kannalta.

Duoraitioliikenteen perusselvityksessä selvitetään seudullisen duoraitioliikenteen mahdollisuudet Heinola-Lahti-Orimattila –välillä olemassa olevaan rataverkkoon tukeutuen. Lisäksi selvitetään alustavasti mahdollisuuksia laajentaa raitiotietä Lahden kaupunkialueelle.

Selvityksen kokonaishinta on 36 000 euroa (alv 0%), Lahden kaupungin osuus on 10 000€ (alv 0%).”

Viranhaltijapäätös on ladattavissa pdf-muodossa nimellä Duoraitiotie.

Olen kirjoittanut pikaraitiotiestä yli toistakymmentä vuotta sitten lähes edellämainituin perusteluin, jossa esittelin mm. duoraitiovaunumallin hyödyntämisestä Heinolan ja Orimattilan radoilla sekä Lahden sisäisessä liikenteessä.

Julkaisin vision ensimmäisen kerran vuonna 2007 silloisilla verkkosivuillani. Sittemmin olen päivittänyt ja laajentanut artikkelisarjaa. Sarjan viimeisen osan julkaisin tämän kirjoituksen yhteydessä. Sarjan osat ovat luettavissa yhteenvetoa lukuunottamatta Johdanto-sivulta alkaen.

Asia on siis huomioitu, ja hyvä että seudun rautatiekaupungit (miksei muutkin) haluavat selvittää tarkemmin kiskoliikenteen kehittämismahdollisuudet seudulla.

Tässä yhteydessä haluan mainita, että näin 30-vuotiaan Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n juhlavuoden innoittamana, olen parhaillaan kirjoittamassa Hollolan Lahti 3/2018 -lehteen rautatieharrastajan näkökulmasta, siitä millä tavoin kaupunki voisi huomioida rautateiden merkityksen Lahden kehitykselle. Esittelen täällä jutussa (ainakin) kolme toimenpide-ehdotusta, ja toivotaan että joku niistä kantaisi hedelmää.

Artikkeli julkaistu alun perin 8.11.2018, päivitetty 13.8.2019

Vaikka pyöräilen ympärivuoden, kesä on usein oivin ajankohta tehdä havaintoja ympäristöstään. Olen käsitellyt pyöräilyä useassa jutussa kuten Pyörällä päästään Lahdessa osa 1 ja osa 2. Olen kirjoittanut myös Kampusraitin avaamisesta ja sen vaikutuksista. Pyrin tarkastelemaan pyöräily-aihetta kriittisesti nimenomaan pyöräilijän näkökulmasta. Osittain jutuissa on vanhan toistoa, mutta myös uusia ajatuksia.

Tällä kertaa otan lähemmin radan varren tarjoamat mahdollisuudet pyöräteiden kehittämiselle, josta kirjoitin jo Kampusraitin vaikutuksista -artikkelissa. Siinä toin esille rautatieväylien hyödyntämistä myös polkupyöräväylien rakentamiseen. Tietyissä osissa tällaisen mahdollistaa rautatiekuljetusten loppuminen ja siirtyminen rekkakuljetuksiin. Näin esimerkiksi teollisuusrakennusten ja radan välinen tila voitaisiin hyödyntää tehokkaammin. Se tietysti vaatii maanomistajien ja kaavoittajien yhteistyötä. Lisäksi tällaiseen muutokseen on oltavat tilausta, mutta tässä tapauksessa myös tarjonnan lisääntyessä kysyntäkin lisääntyy.

Ratapihan pohjoinen puoli tuntuu olevan hukattu mahdollisuus. Radan vartta hyödyntämällä olisi saatu radanvarteen yhteinen poikittaislinja Askon alueelta matkakeskuksen kautta aina urheilukeskukseen ja satamaan asti. Useita vuosia sitten rautatieaseman ja Askon väliin suunniteltiin radanmyötäistä kevyenliikenteen väylää, mutta sittemmin näistä suunnitelmista luovuttiin(?).

Ajatusleikkiä – ja pyörätietä – voitaisiin jatkaa pidemmällekin. Radanvarsi antaa mahdollisuuden ulottaa suora väylä aina Nastolaan asti. Samalla reittiä voidaan käyttää radan huoltotienä.

Starkin alue on muuttumassa asuinalueeksi, jossa on peräti 23 asuinkerrostaloa 1900 asukkaalle. Muutama huomio. Starkin sillan länsipuolella kulkee luiska, jota kautta pääsee kulkemaan Helsingintieltä Vähäntalonkadulle. Vähäntalonkatu voitaisiin jatkaa pyörätienä sillan ali, ja niin että radan vartta pitkin pääsisi Kullankukkulanpolulle, josta Radanvarrenkatua itään sekä myös Tanhuanpolun kautta Perhepuistoon.

Hyvää loppukesää pyöräilyn(kin) merkeissä ja turvallista matkaa!