Perhepuiston Mini-Lahti on avattu

Kesän aikana uusittu Launeen perhepuiston liikennepuisto Mini-Lahti on avattu. Lapsetkin ovat olleet mukana tekemässä kaupunkia, sillä ”liikennekaupungin teemaksi valittiin lasten äänestyksessä Mini-Lahti. Suunnittelussa kuultiin lapsia myös piirustuskilpailun avulla, ja kilpailun pohjalta liikennekaupungin itäreunalle toteutettiin kisan voittajan suunnittelema sisäänkäyntikyltti.”

Lapset ovat olleet mukana toteuttamassa liikennepuistoa. (Kuva Sauli Hirvonen)

Puístosta löytyy tuttuja maamerkkejä.

Tutut maamerkit on toteutettu hauskasti. (Kuva Sauli Hirvonen)

Lisäksi Mini-Lahdesta löytää muitakin Lahden ominaispiirteitä.

Puistossa lapset voi opetella liikennesääntöjä. Ja aikuiset voivat käydä niitä kertaamassa.
(Kuva Sauli Hirvonen)

Alkuperäinen liikennekaupunki valmistui vuonna 1989 yhtenä osana Perhepuiston tarjoamaa puuhavalikoimaa. Nyt tuon kaupungin rakenteet tulivat käyttöikänsä päähän, ja tämä vanha puinen Lahti purettiin kokonaisuudessaan (ison esikuvansa mukaisesti). Kaupungin sivuilla kerrotaan, että ”uudistuksen tavoitteena oli säilyttää alueen suosittu perusidea, mutta samalla monipuolistaa toimintaa ja tehdä ympäristöstä entistä houkuttelevampi, toiminnallisempi ja viihtyisämpi. Jatkossakin liikennekaupunki tarjoaa lapsille turvallisen ympäristön opetella liikennesääntöjä ja harjoitella liikkumista leikin kautta.”

Aiemmassa ”vanhassa Lahdessa” oli enemmän rakennuksia, ja se oli enemmän kaupunkimaisempi. Tässä uudemmassa maisemat ovat avoimemmat. Silti lapsille löytyy monia mielenkiintoisia, toiminnallisia kohteita. Aivan kuin isommasta Lahdesta. Onnistunut uudistus.

Aiempi liikennekaupunki rakenteilla. (Kuva Lahden Kaupunkiympäristön arkisto)
Perhepuiston liikennepuistossa pientä iltapäiväruuhkaa. (Kuva Lahden Kaupunkiympäristön arkisto)

Liikennekaupungin avautumista juhlistetaan perjantaina 16. lokakuuta klo 17–18.30.

Oikorataa pitkin kuljettu 20 vuotta

Lahden oikorata otettiin virallisesti käyttöön 3.9.2006. Nimistä huolimatta rata ei kulje Lahden kaupungin alueella, vaan rata rakennettiin Kerava Kytömäälta Hollolan Hakosiltaan, jossa se yhdistyy ”vanhaan” Lahti-Riihimäki-rataan. Helsingistä tullessa rata erkaantuu Tampereen radasta heti Keravan aseman jälkeen Kytömaalla. Pohjoisesta tultaessa oikorata ylittää Tampereen radan Suomen pisimmällä rautatiesillalla.

Seitsemänkymmentäneljä kilometriä pitkän oikoradan rakentaminen alkoi vuonna 2002, ja koeajot aloitettiin 3. kesäkuuta 2006. Saman vuoden syksyllä oli tiedossa juhlat kun rata avattaisiin yleiselle liikenteelle. Lahdessa radan avaamista oli juhlistettu monin eri tavoin jo koko vuoden.

Luhdanmäen rautatiesilta ylittää Luhdanjoen ja seututie 140:n. Silta on reilut 550 metriä pitkä.

Juhlavuosi ja Oikoratafestarit

Oikoradan valmistumisvuonna Lahdessa järjestettiin rautateihin liittyviä tempauksia ja tapahtumia. Ensi askel oli Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry. järjestivät lauantaina 10.6. koko kansalle avoimet ovet Lahden vanhalla veturivarikolla sijaitsevassa vesitornissa.
Kesäkuun lopulla Sibelius-talon Metsähallissa avautui silloisen Kulttuuripääkaupunki-hankkeen Asemat ja Radat -näyttely, jossa Topparoikka oli myös mukana. Paikalla oli esillä mm. resiina ja yhdistyksen Vesijärven sataman pienoisrautatie.

Syksyllä juhlat huipentuivat. Taidepanimossa (nyk. Malski / Malva) Päijänteenkadulla paikalliset taideyhdistykset järjestivät rautateiden ympärille monenlaista nähtävää ja koettavaa. Myös elokuvateatteri Kino Iiris oli aiheen parissa esittämällä rautateihin liittyviä filmejä.

Varsinaiset juhlat järjestettiin syyskuun ensimmäinen päivä. Oikoratafestarit järjestettiin radan varren asemilla Keravalla, Haarajoella, Mäntsälässä ja tapahtuman pääpaikassa Lahdessa. Lahteen saapui VIP-juna (kaksi yhteenliitettyä pendolinoa) kunniavieraineen, ja paikalla oli monenlaista ohjelmaa kuten artistiesiintyjiä.

VIP-juna saapuu Lahteen.
Lahden asemalla oli monenlaista ohjelmaa.

Saman päivän iltana vietettiin myös Raiteiden Iltaa, joka tuolloin korvasi Taidelauantain / Taiteiden Yön.


Kymmenen vuotta oikoradan avaamisen jälkeen, Lahden rautatieaseman yhteyteen avattiin matkakeskus, jolloin silloiselta Jalkarannantien linja-autoasemalta siirtyivät linja-auto- ja rahtitoiminnot rautatieaseman yhteyteen. Vuonna 2026 vietettiin siis matkakeskuksen 10-vuotisjuhlia.

Oikoradasta

  • Avattiin liikenteelle 3.9.2006, rakentaminen oli alkanut vuonna 2002
  • Reitti Kytömaa (Kerava) – Hakosilta (Hollola)
  • Pituus 74 km
  • Uudet asemat Haarajoki (Järvenpää), Mäntsälä ja vuodesta 2017 lähtien Henna (Orimattila)
  • Matka-aika Lahdesta Helsinkiin oikorataa pitkin on nopeimmillaan alle 50 minuuttia Pendolinolla ja InterCityllä sekä 65 minuuttia Z-lähijunalla. Riihimäen kautta matkustettaessa matka kesti lyhimmillään tunti ja 21 minuuttia
  • Radalla sijaitsee Suomen pisin rautatiesilta, 557 metriä pitkä Kytömaan rautatieristeyssilta. Silta sijaitsee Tuusulassa
  • Lahdessa järjestettiin vuonna 2006 tapahtumia radan valmistumisen kunniaksi.
    Lahden rautatieharrastajat järjestivät veturivarikolla Avoimet ovet, 1.9.2006 järjestettiin
    Oikoratafestarit ja Raiteiden Ilta -tapahtumat.

Lahtiwoodin videotarjonta

Lahtiwoodin YouTube-kanava tarjoaa monipuolisesti videomateriaalia, ja nimensä mukaisesti pääpaino on Lahdessa. Toki muitakin videoita löytyy, kuten kotiseuturetkiä muualta Suomesta sekä pienoisrautatievideoita. Lahteen liittyvät videot kuitenkin toimivat kanavan runkona. Erityisesti sarjat Lahden paikat ja Rautateiden Lahti tarjoavat paljon lahtelaisille ja lahdenmielisille, sekä jälkimmäisessä rautatieharrastajille, paljon katsottavaa. Vanhimmat kanavalla julkaistut videot on tehty jo 1950-luvulta, kuten Kai R. Lehtosen alla oleva ”Masto”, jota on esitetty myös isolta kankaalta elokuvateatteri Kino Iiriksessä.

Lahden paikat -sarjan uusin video liittyy Paskurinojan kunnostusprojektiin, ja sen lopputuloksen tallentamiseen. Monesti video liittyy myös johonkin Lahen Lehessä julkaistuun artikkeliin, kuten Paskurinoja-videonkin tapauksessa.

Viimeisimmällä Rautateiden Lahti -sarjan videolla Porvoon Museorautatie ry:n teki matkan klassisella lättähattujunalla Helsingistä Loviisan satamaan, josta matka jatkui aina Heinolaan saakka. Kuvasin junan Lahdessa Kasaajankadulla sekä Pekantiellä.

Kanavan katsotuin video lienee Lahden Kaupunkiympäristön valokuvista koostamani video ”Valokuvia 1960-80-luvun Lahdesta”, jolla on yli 14 000 katselukertaa.

Erittäin suosittuja ovat edesmenneen lahtelaisvideokuvaaja Risto Ilolan kojelautavideot, joita on kanavalla julkaistu 13 kappaletta. Hän videokuvasi autosta käsin Lahtea ja sen katuja pääasiassa 1980-90-luvuilla. Nämä videot ovat keränneet tuhansia katselukertoa. Hienoa että hän aikoinaan luovutti aineiston käyttöömme ja saamme jakaa näitä mielenkiintoisia, tietylle ajanjaksolle keskittyviä videoita. Kuvaushetkellä materiaali oli arkista ja tavanomaista, mutta nyt ne kasvavat korkoa mitä kauemmaksi kuvaushetkestä siirrytään. On tärkeää, että tällainen kuva-aineisto on säilynyt jälkipolville ihmeteltäväksi. Alla sarjan ensimmäinen video:

Lahtiwood on muutakin kuin YouTube-kanava. Pilke silmäkulmassa synnytetyn nimen ympärille syntyi sivusto kahden puusepän toimesta, joten tätäkin aihetta sivuilla sivutaan sekä julkaistaan mm. kaupunkirakentamiseen liittyviä artikkeleita ja suunnitelmia. Sivustoa ja kanavaa ylläpidän yhdessä kaverini Tapion kanssa, joka on myös nimen takana.

Kanavalle voi tarjota omia Lahti-aiheisia videoita.

Vääksyn kanavalla (sis. video)

Kevään toiseksi viimeinen päivä 30.5. tuntui jo kesäiseltä, kun piipahdin juomassa kahvit Vääksyn kanavan kupeessa olevassa kahvilassa. Juuri kahville saavuttuani Vesijärveltä saapui M/S Suomen Neito. Nautiskelin kahvin ja kiertelin kanavan ympäristössä ja jäin odottelemaan laivan paluuta. Otin kanavasta muutaman kuvan sekä videon laivan palattua sululle. Se on katsottavissa jutun lopussa tai Lahtiwoodin YouTube-kanavalla.

Väylävirasto kertoo sivuillaan seuraavaa Asikkalan kunnassa sijaitsevassa Vääksyn kanavasta: ”Kanava yhdistää Vesijärven ja Päijänteen. 1315 metriä pitkä kanava on rakennettu 1868-71. Kanavan ylittävän avattavan sillan alikulkukorkeus on 2,1 m. Kanava on miehitetty ja se on Suomen vilkkain veneilykanava, jolla saattaa esiintyä ruuhkia. Ylhäältä (Vesijärveltä) tultaessa sulutuskutsupiste on yläkanavan odotuslaiturissa vasemmalla, ja alhaalta (Päijänteeltä) tultaessa alakanavan laiturissa oikealla. Vääksyn kanavalta hoidetaan kaukokäytöllä Kalkkisten sekä Kimolan kanavan palvelusulutukset. Vedenpintojen korkeusero on 2,85 – 3,35 m.”

Kanavaa pohjoiseen, Päijänteen suuntaan.
Kanavaa etelään, Vesijärven suuntaan.
Tienkäyttäjiä varoittaa kolmiaukkoinen led-varoitusvalolaitos (vilkkuvat punaiset ja vilkkuva keltainen). Jalankulkijoille on kaksiaukkoinen (kiinteä punainen). Kokopuomit estävät kulun sillan ollessa ylhäällä.
Nykyinen kanavan sulku on valmistunut vuonna 1975 (sillan kyljessä olevan laatan mukaan).
Nostosillan ennakkovaroitusmerkki yksiaukkoisella led-valolla varustettuna.

Lätällä Loviisaan (sis. video)

Museokiskobussi eli Dm7-sarjan moottorivaunujuna ajoi lauantaina 30.8. Loviisaan. Kyseessä ei ollut mikä tahansa kiskobussi vaan Porvoon Museorautatie ry:n (PMR) ja Haapamäen museoveturiyhdistys ry:n (HMVY) yhteinen juna, joka koostui peräti kahdeksasta vaunusta. Näin pitkää kiskobussijunaa on tuskin Lahdessa aikoihin nähty. Lahden rautatieharrastajat Topproikka ry oli myös mukana järjestelyissä.

Juna koostui siis kahden operaattorin junasta, joista PMR:n juna tuli Helsingistä ja HMVY:n juna Kouvolasta. Nämä kaksi neljän vaunun yksikköä yhtyivät Lahdessa Salpausselän seisakkeelle. Lättähatuiksi kutsuttuja moottorivaunuja ja niiden liitevaunuja valmistettiin Suomessa 1950- ja 60-luvuilla ja niitä oli kaupallisessa liikenteessä käytössä aina vuoteen 1988 asti. Nykyisin muutamia kappaleita on museojunaliikenteessä.

Juna matkasi Loviisaan Wanhat talot -tapahtumaan ja se pysähtyi entisillä seisakepaikoilla sekä monilla tasoristeyksillä, jos niistä joku halukas oli nousemassa kyytiin. Lahdessa sateet taisivat karkoittaa suuremman yleisöryntäyksen, väkeä toki oli, mutta ei tungokseen asti. Kahdeksan vaunua tasasi matkustajat junaan väljästi.

Lahti-Loviisa-rataosuudella on liikenne lähes loppunut, tilausjunia ja työkoneita lukuunottamatta. Rataosuus on miellyttävä matkustaa. Maisemat ovat radan varrella ovat oikein miellyttävä; on idyllisiä tasoristeyksiä sekä suomalaista maalaismaisemaa. Moni hevonen hermostui junasta, jotkut eivät välittäneet, olivat ehkä tottuneet aiempaan liikenteeseen. Lehmät sen sijaan lähtivät laumana seuraamaan junaa niin pitkälle kuin kykenivät.

Loviisassa juna pysähtyi entiselle asemalle, josta se jatkoi Valkon satamaan. Sieltä se palasi välittömästi takaisin Loviisaan, jossa oli pidempi pysähdys. Asemanseutu on hyvin pelkistetty: sivuraiteet on purettu eikä rakennus ole enää rautatiekäytössä. Vanha veturitalli oli sentään vielä pystyssä. Aikoinaan Loviisan-Vesijärven-kapearaiteiselle (raideleveys 750 mm) rautatielle rakennettiin Loviisaan upea asemarakennus, joka kuitenkin purettiin vuonna 1972 uuden tien ja sillan tieltä. Vuonna rata muutettiin leveäraiteiseksi (1524 mm).

Sitten palattiinkin takaisin Lahteen.

Seuraava seudulla liikkuva museojuna kulkee Lahdesta Heinolaan lauantaina 13.9.2025.

Alla muutamia kuvia ja video Loviisan reissusta. Video on lisätty 15.12.2025.

Juna Salpausselän seisakkeella.
Lättä Lahden asemalla.
Yksi junan ohjaamoista.
Juna Loviisan asemalla.
Takaisin Salpausselällä.