Ajatuksia lahtelaisuudesta

Tällä palstalla kerrotaan ajatuksia lahtelaisuudesta, omiani ja muiden.

Identiteettiä lahtelaisittain (30.10.2016)

Lahden kaupunki aloitti bränditutkimuksen kyselemällä kaupunkilaisilta minkälainen Lahti on. 

Niin mitä se on? Lahtea on kutsuttu ja kutsutaan ”kaupungiksi jolla ei ole identiteettiä.” Bränditutkimukseen liittyen paikallislehdessä oli otsikko: ”Kaupungista lähtee ristiriitaisia viestejä kaupungin ulkouolelle.”

Näin se menee: Joku keksii päälle liimattuja sloganeita, jotka eivät perustu mihinkään. Myöhemmin ne alkavat toteuttaa omaa tarinaansa, alkuperäisestä välittämättä. Osa on jo aluksi totta. Tai sitten tulevaisuudessa. On kirjoitettu strategia mitä seurata.

On suomenchicagoa, greencityä, businesscityä, ”disainia” . Hiljattain pohdittiin, voiko Lahti olla sekä moottoriurheilukaupunki ja että ympäristökaupunki. Ehkä jos ajetaan sähköautoilla, jotka ovat valmistettu kierrätysmateriaalista? Tai sitten ajetaan polttomoottoriajoneuvoilla kaikessa hiljaisuudessa täysillä.

Miksei sitten tehdä molempia?

Puhutellaan eri kohderyhmiä. Ihmisten intressit ja kokemukset ovat erilaiset. Lahtiblogi ja FC Lahti meille, Sinfonia Lahti ja Ladec noille. Ja toisin päin. Kaikki on osa Lahtea, ristiriitaa, jota vaivata taikinan lailla täydellisyyteen. Välillä tulee pannukakku.

Ei kaikkea kaikille vaan jotakin joillekin, joista muodostuu kokonaisuus, jota kukaan ei pysty hallitsemaan. Jokainen keskittyköön omaan sisäiseen maailmaansa, jotta sen rikkaudesta voi nauttia muutkin.

Lahti on junttikaupunki. Junttius on aina huono asia vai onko? Onko junttiutta erilaista ja miten ne erottaa toisistaan? Toiset katsovat vain taakse, mutteivat nurkan taakse: Kapeakatseista ja sisäänpäinkääntynyttä. Henkisyyteen eivät taivu, mutteivat apatiaankaan. Työmies on paikkansa ansainnut.  

Toiset juntit taipuvat. He tekevät mitä tekevät, minkä parhaaksi näkevät. Puskevat ja puhiset, posket punaisina, silmät kirkkaina. Se, mitä muut ajattelevat ei ole kiinnostavaa. Ulospäin nurkkakuntaista, sydämessä omien juurien arvostamista, saman näkemistä muissa. Lahti on omanlaisensa ja samanlaisensa. Lahti on sillisalaatti ja tätä lahtelaista perinnettä jatkaa Lahen Lehtikin. Lahtelaista? Tottakai!

Lahden kahdet kasvot (30.6.2014)

Sattumalta somessa osui silmääni päivän sisällä kaksi linkkiä, jotka herättivät mielenkiinnon. Kaksi näennäisesti aivan erilaista kirjoitusta Lahdesta.

Näin keskikesällä lunta lahtelaisuuden tupaan ja vähän olohuoneeseekin tarjoilee nimimerkki _Sweety_ Suomi24-keskustelupalstalla. Tämä lahtelaisten
luihin ja ytimiin porautuva kirjoitus on julkaistu 10.6.2014 ja se on jo kerännyt kommentteja, puolesta ja vastaan ja jotain siltä väliltä.

Pois Lahdesta

Lahti on hyvin ahdasmielinen ja kylmä kaupunki. Lahtelaiset ovat pienisieluisia kyttääjiä, sisäänpäin kääntyneitä ikäviä ihmisiä. Juoruja riittää ja asiantuntijaa. Lahtelaiset itse tekevät kaupungistaan ahdasmielisen ja surkean.

Lahteen tarvittaisiin enemmän kansainvälisyyttä, ymmärrystä ja erilaisuuden hyväksymistä. Lahtelaiset futis fanit ovat idiootteja, hyvänä esimerkkinä- Lahtelaisesta ihmisestä. Tämä suvaitsemattomuuden kehto.

Kaupunkikuva ei ole mitenkään erityinen. Satama kesäisin täynnä pellejä, yhtänä osana koko suurta sirkusta. Motoristit patsastelevat ja esittelevät prätkiään, jurrissa oleville naisille. Tämä jos jokin kertoo Lahtelaisesta älykkyydestä.

Ahdasmielisyydestä kertoo myös järjetön viha mm. Helsinkiläisiä kohtaan. Todellisuudessa se on suurta kateutta, ymmärryksen puutetta, globaalin kelkan kyydistä pois putoamista, jne.

Pienien kapunkien ongelma on väistämättä elämää ymmärtämättömät ihmiset. Ei ole kokemuspohjaa, eikä ymmärrystä toisiin ihmisiin. Samaa homosabienssia tiettävästi, täällä kaikki kuitenkin olemme. Pieniä ovat pienten kaupunkien ongelmat. Pieniä ovat myös pienten ihmisten sielut.

Kohtuullisen paljon matkustelleena ja, lukemattomia uusia ihmisiä tavanneena. Elämääkin nähneenä ja kokeneena. Olen tullut siihen päätökseen: Muutan pois Lahdesta. Lahesta siis, melkoisen omaperäinen lausahdus.

Lämmin lahtelainen kesätuulahdus saadaan Plunge by tiia -blogista.

”Kotona

Lahti, mun vanha kotikaupunki. Se on kompakti, rauhallinen ja minun silmissäni kaunis kaupunki. Siinä missä joku toinen näkee autiot kadut ja harmaat betonirykelmät, minä näen puiston jossa on juostu cooperin testi, baarin josta istuttiin 18-vuotiaana joka viikonloppu ja kadut joiden varrella on itketty, naurettu ja mietitty elämää.

Minä näen Lahden värikkäänä. Ja sinne on aina mukava palata. Se on tärkeä paikka, sillä siellä asuu perhe ja suurin osa kavereista. Jos meno Tukholmassa äityy liian intensiiviseksi lähden Lahteen lomalle. Siellä ei ainakaan tarvitse turhia stressailla.

Oikeastaan molemmat kirjoitukset ovat lahtelaisittain tunnistettavia. Toinen haluaa pois, toinen palata, jotta pääsee taas pois. Ero on kirjoittajien sisäisessä kokemusmaailmassa.
Samoja piirteitä: Lahti on ulkoisesti, pieni, ei vaan kompakti. Harmaat betorykelmät – ihmiset vai rakennukset – tunnistetaan ja tunnustetaan, mutta niiden takana on jotain kaunista, jos haluaa katsoa, aikaa taaksepäin.

Kaupunki jossa ei tapahdu mitään, kaupunki jossa ei tarvitse turhia stressailla.

Ja kuka vielä väittää ettei Lahdella ole identiteettiä?

Ps. Itse toivoisin pääseväni joskus Lahdesta lomalle. En kuitenkaan tosissaan, vaikka onhan ajatuksella mukava leikkiä.

Lähiö-Lahti Ylioppilaslehdessä (9.4.2013)

Uusimmassa Ylioppilaslehdessä Lahdesta Oskari Onnisen kirjoittama juttu hukassa olevasta Lahdesta. Vaikka Lahti on ollut Onniselle hyvä, Lahti on hänelle paikka johon juututaan, johon on kuitenkin palattava, syystä tai toisesta. Edistymisen ja suorittamisen symboli, Helsingin lähiö.

Jutussa on kaikki tyypilliset ainekset juuri sellaiselle kirjoitukselle, joissa käydään Lahden ja lahtelaisuuden ongelmakohtia, malliesimerkkejä siitä mikä Lahdessa mättää, kaupungissa, jolla väitteen mukaan ei ole identiteettiä.

Ja mikä parasta, kirjoitus herätti ajatuksia ja pohdintoja allekirjoittaneessa, joten palaan juttuun myöhemmin, toivottavasti syvemmin analyysein.

Jutun voi lukea täältä.

[päivitys 30.6.2014] Valitettavasti en ”ehtinyt” kommentoimaan artikkelia…

Aivan sisäpihalla

Umpikortteli-ihannetta ei koskaan päästy Lahdessa kaupungin pienen koon puolesta kokemaan ennen 1950-lukua, jolloin kaupunkisuunnittelun uudet trendit puhalsivat kaupunkiimme (Apoli.fi, 2010). 1960-luvulla pyrittiin rakentamaan korkeita asuonrakennuksia ja niiden yhteyteen matalia liikerakennuksia, jolloin muodostui valoisia sisäpihoja.
Kuten niin monesti, ajan saatossa ihanteet ja todellisuus eivät kohtaa: Nykyään sisäpihat ovat toiminnallisia hukkatiloja. Miksei sisäpihat meitä kaupungin asukkaita kiinnosta? Syynä voidaan nähdä yhteisöllisyyden puute. Rajattuja piha-alueita pidetään sosiaalisen kontrollin ansapaikkoina, jossa yksilöinä olemme ”kyttääjien” moralisoivan silmän kohteena. Sääli ettei sisäpihojen kehittämiseen ei juurikaan ole panostettu. Se lienee kaupunkikeskustan kehittämisen varjopuolia?

Kirjoitus julkaistu 8.2.2008 ilmestyneessä ensimmäisessä Lahen Lehdessä (nro 0/2008)

Business City Hardcore

Vielä nykyäänkin, 2000-luvulla yleisilmeeltään fiksunoloisissa kirjoituksissa valitellaan 1980-luvun Business City -imagokampanjan tuomaa häpeää(?). Myönnettäköön että se ei ollut osuvin määritelmän Lahdeksi, mutta, mitäpä sitä murehtimaan.
1990-luvun puolivälissä slogani käännettiin uuteen muotoon, kun vähemmän fiksut hardcorepunk-retkut synnyttivät Business City Hardcoren (BCHC), joka pioreenina toimi Morning After (1994-2006). Toimintaa leimasi vahva itsetekemisen meininki: järjestettiin keikkoja/tapahtumia, julkaistiin levyjä ja lehti jne. Lahtelainen kollektiivi, jossa yksilöiden dynaamisuus valjastettiin yhteiseksi hyväksi. Toiminta on tänä päivänäkin ja uusi sukupolvi on jo kasvamassa, kunnioittaen perinteitä.
Maailmanlaajuisasti hardcore-käsitteen alle voidaan laskea lukuisia eri tyylejä ja elämäntapoja. Tuskin mikään muu alakulttuuri yhdistää niin paljon erilaisia ihmisiä. Business City Hardcorella on ollut vahva vaikutus koko suomalaiseen hardcoreen musiikillaan kuin konstailemattomalla asenteella.
Business City -termiä ei koettu häpeäksi vaan sen merkitys käännettiin punk-kulttuurille tyypillisesti ylösalaisin. Lahtelaiset osoittivat taas kerran, että kyllä täällä osataan nauraa itsellemme. Ja muille.

Kirjoitus julkaistu 8.2.2008 ilmestyneessä ensimmäisessä Lahen Lehdessä (nro 0/2008)

Lahtelaisuus

Olen toiminut Lahti-seuran puheenjohtaja tämän vuoden alusta ja siitä lähdin olen pohtinut mitä kertoisin vuosijuhlan tervetuliaispuheessa. Tässä on tietysti liioittelua aimo annos, mutta aiheen laatiminen tuntui haastavalta, myös senkin takia kun tämä on itselle ensimmäinen laatuaan. Lahtelaisuuden käsite ei ole helppo. Lahti on ollut kotikaupunkinani 31 vuotta, se jaksaa silti yllättää, hyvässä ja pahassa. Harmaaksi kaupungiksi haukuttu, on pinnan alla värikkäämpi ja monipuolisempi kuin monet haluavat nähdä. Lahdessa uskotaan itse-tekemiseen, joka heijastuu alhaalta ylöspäin. Ehkä siksi lahtelainen monimuotoisuus näyttäytyy maltilliselta puuhastelulta. Vaikka tulokset näyttäytyvät kansallisella tasolla näennäisen vaatimattomilta, on niillä paikallisella tasolla suuri vaikutus, ne ovat askel kohti parempaa elämänlaatua.

Lahtea voi sijaintinsa puolesta sekä sisäisen rakenteensa ansiosta kutsua tehokkaaksi: Täältä on sopiva matka kaikkiin isoihin etelän kaupunkeihin; kaupungin koko on oikean kokoinen, strategiset etäisyydet ovat kaupungin sisällä lyhyet. Monet palaavat Lahteen, huomattuaan kaupungin edut, sopivan kokoinen kaupunki keskellä metsää. Nuorempi polvi tietää toteamuksen että ”Mies voi lähteä Lahesta, mutta ei Lahti miehestä”.

Sijantinsa vuoksi kaupunki on ollut läpikulkupaikkakuntana vuosisatoja, mutta onpa tänne muutama yrittäjäkin jäänyt. Lahdesta on sanottu se on ”muuttajien kaupunki”. Keskeinen sijainti houkutteli jo ammoisina aikoina asukkaita kalaisen järven rannoille. Muuttoliike aiheutti pienessä kylässä ja myöhemmin keskisuuressa kaupungissa myös levottomuutta. Paikallisten sosiaalisten verkostojen puuttuessa, ihmiset tuntevat itsensä yksinäiseksi, ja lahtelaisuuden epämääräisyys ja identiteetin häilyvyys voivat aiheuttaa hämmennystä. Pelkkää näennäistä harmautta, josta ei saa otetta. Mutta siinäpä Lahden kiinnostavuus ja haaste, joka tuottaa myös kulttuuria, ilman ylhäältä johdettuja innovaatiopalaverejä.

Lahti-seuran puheenjohtajan avajaissanat vuosijuhlassa maanantaina 1.11.2010

Minimalistinen

Kaupungin nimi on Lahti. Mitä tai mikä on Lahti? Lahden kulttuuripääkaupunkihankkeen nettisivuilla asiaa käsiteltiin nimien kautta seuraavin sanan seuraavin sanankääntein:

”Kielentutkijat ovat havainneet, että suomalaiset sietävät hyvin hiljaisuutta. Hitautta on taas pidetty hämäläisten erityisenä heimo-ominaisuutena. Lahti on joskus leimattu hitaaksi myös mielikuvituksettomassa mielessä. Järven nimi on Vesijärvi. Siihen pistävä niemi on nimeltää Niemi, ja lahden pohdukkaan kasvanut kaupunki on Lahti. Lahdessa on myös Venetsia ja Petsamo. Näköisnimeäminen ei kuitenkaan ole mielikuvituksettomuutta vaan harkitusti jalostettua suomalaisuutta. Suomessa sanoja käytetään säästeliäästi, mutta kun jotakin sanotaan, sitä myös tarkoitetaan.”

Lahti on kuin minimalistinen teos, joka hakee itsensä ympäröivistä muodoista. Siitä on karsitty kaikki ”epäolennainen”  ja keskitetty olennaiseen. Ei ole kuin paikka, ei kokijaa, subjektia. Lahtea ei ole perustettu, se on ympäristönsä tuote. Lahti on rakennetty niillä ehdoilla jotka ympäristö antoi. Kaupunki on muotoiltu.

Onko siis Lahti aina ollut vaillaa minä-tunnetta? Onko meidän vain luovuttava rakentamasta identiteettiämme, koska sellaista ei ole, vaan olemme olleet osa muotoa, joka on muuttumaton. Pohdimme jatkuvasti Lahtea ja lahtelaisuutta. Minimalistisen taiteen kriitikko Hilton Kramer totesi: ”Mitä minimaalisempaa pn taide, sitä maksimaalisempia ovat selitykset.” Kommenttia ei kannata ottaa Lahden kohdalla kritiikkinä.

Selitämme itseämme kysymysten kautta. On vain lakattava kysymästä kysymyksiä. Järven lahti on löydettävissä sen muodosta ja paikasta. Lahdella on vain muotonsa, joka heijastuu lahtelaisiin metafyysisessä perspektiivissä. Lahtea ei voida siirtää missään muodossaan vaan se on läsitettävä siinä historiallisessa muotokontekstissa, jossa se sijaitsee. Taiteeessa töitä kuvataan anonyymeinä, niissä ei viitata mihinkään teoksen ulkopuoliseen. Olemme anonyymeja itsellemme, olemme sulautuneet osaksi muotoa. ”Mies voi lähteä Lahesta, Lahti ei miehestä”. Ikuisuutta tavoitteleva muoto on jo saavuttanut meidät.

Ei ole siis mitä mitä kutsua lahtelaisuudeksi. On kehykset, tila johon siirrämme itsemme. Maalari Frank Stellan sanoin: ”Se mitä nähdään, on sitä, mitä nähdään”.

(Lahen) Lehden kansi (nro 0) on valkoinen. Mitä siinä näemme? Ja kysymme taas…

Lahden musiikki

Suomeksi minimalismia on luonnehdittu sanoilla koruton ja näennäisen arkipäiväinen (Wikipedia). Minimalista musiikkia kutsutaan repetitiiviksi. Se perustuu toistoon tai sen sarjallisuus, joille ominaista on hitaat ja/tai vähäiset muutokset.

Kun (elektroniset) instrumentit korvataan koneella syntyy esiteollisen  murroksen ääni. Vaurauden ja riiston laulu. Rautatien kahdet kiskot, dualistisen todellisuuskäsityksen symboli. Kuljemme eteenpäin tasaisesti eteenpäin, mutta kun toinen kiskoista murtuu, suistumme. Käsityskykymme ääripäistyy. Olemme euforiassa tai infernossa.

Lahteen minialismin sävelet kantautuivat konkreettisesti vuonna 1869 rautatien myötä, tuoden mukaan mahdollisuuden, tuoden mukanaan kuoleman. Pyörien kolke kiskojen saumauskohdaussa kertoi mahdollisuuksista, edessä olevan päämäärän saavuttaminen. Seesteisen tasainen kulku luo ristiriitaa sille voimalle, mitä rautatiet edustavat, fyysistä, mutta ennen kaikkea poliittista voimaa. Talouden rattaat pyörivät.

Rautatiet antoivat meille suomalaisillekin ajan. Ja kolke antaa yhä uudelleen merkin liikkeestä. Toisto, joka tuo Lahteen ja vielä Lahdesta yhä uudestaan ja uudestaan. Kiskojen minimalistinen sävelkulku vei monen elämän, kiskojen musiikki toi elämän. Lahteen.

Kirjoitus julkaistu 8.2.2008 ilmestyneessä ensimmäisessä Lahen Lehdessä (nro 0/2008)

[kirjoitusvirheet korjattu 3.11..2010, toim. huom]

Lahden kaupunginteatterin uutisia (vanhat)

18.9. Venäjää ja suomea Lahden kaupunginkirjastossa ja kaupunginteatterissa

Samovaari ja kahvipannu

Syyskuun lopulla aloitetaan sekä Lahden pääkirjaston että Lahden kaupunginteatterin tiloissa kaksikielisten tilaisuuksien sarja, jossa tarjotaan yhteistä ohjelmaa suomen- ja venäjänkielisille lahtelaisille. Tavoitteena on valottaa kulttuurien eroja ja yhtäläisyyksiä ja samalla edistää kotoutumista ja kielen oppimista.

Tilaisuuksista kolme on kirjaston tiloissa. Ensin yhteislaulua, sitten kirjavinkkejä ja lukuotteita ja  lopuksi runoilta . Mukana on kirjaston ja teatterin henkilökuntaa. Kirjaston tilaisuuksiin osallistuville on marraskuussa kaupunginteatterissa tarjolla kaksi suomenkielistä teatteriesitystä, joista on laadittu venäjänkielinen juoniseloste.

Ensimmäinen tilaisuus on maanantaina 23.9. klo 18.15 alkaen kirjaston auditoriossa. Ystävyys, rakkaus, kaipaus  -teeman yhteislaulutilaisuuden juontajana toimii näyttelijä Tapio Aarre-Ahtio.  Yhteislaulua johtaa kuoronjohtaja Juliana Danilova, säestäjänä Timo Koskelainen. Tilaisuuteen vapaa pääsy ja mukaan mahtuu 158 henkilöä.

Seuraavat maanantain tilaisuudet ovat 7.10. ja 21.10. Tervetuloa!

28.10. Syksyn tarjontaa

Syyskuun lopulla Seela Sellaa ottaa sydämestä. Ensimmäinen vierailuesitys on  2010-luvun kabaree farssin piirteitä saavasta suomalaisesta terveydenhuollosta. Leena Tammisen käsikirjoittamaa, Kari Paukkusen ohjaamaa ja lavastamaa Ottaa sydämestä, Seela Sella esitetään neljä kertaa Eero-näyttämöllä. Lavalla on Seela Sellan lisäksi Arttu Kapulainen ja Kaj Chydeniuksen musiikkia.

Maailman mielenterveyspäivänä  10.10. esitetään vielä kerran jo viime keväänä ensi-iltansa saanut Sivuvaikutuksia. Se on Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön ja Lahden kaupunginteatterin yhteistyöprojekti. Sovitus ja ohjaus on  Helena Rytin. Lavalla näemme  säätiön asiakkaita sekä näyttelijät Ritva Sorvali, Lumikki Väinämö ja muusikot Marko Haavisto ja Jussi Kinnunen.

Suomalaisen teatterin ja kirjallisuuden kivijalka Aleksis Kivi oli myös loistava runoilija. Näyttelijä Johannes Korpijaakko on tehnyt monologiesityksen Kivi Aleksis Kiven viimeisestä vuorokaudesta. Hannu Mäkelän romaanin on dramatisoinut ja näyttämölle ohjannut Samuli Reunanen. Yksi ainoa esitys perjantaina  11.10.

Suomen Näyttelijäliitto täyttää 100-vuotta vuonna 2013. Sen kunniaksi Suomea kiertää  13 kaupunginteatterin verran  monodraama Fosforinhohtoinen lurjus.  Juha Hurmeen käsikirjoittama ja ohjaama näytelmä kertoo riipaisevan koomisesti työteliäästä ja ammatilleen omistautuneesta näyttelijästä Eero Kilvestä (1882-1954), Kansallisteatterin pienten roolien spesialistista. Roolissa Juha-Pekka Mikkola. Lahden kaupunginteatterissa esitys on nähtävissä 12.10.

Neljän esityksen verran Lahteen pysähtyvä Appelsiinitemppu on yhtä aikaa sekä rakkauskertomus, kummitustarina että taikatemppu. Kahden ohjaajan, Johanna Freundlichin ja Heidi Räsäsen, kiihdyttävässä taikashow-jännitysnäytelmässä temput, rakkaus sekä teatterin illuusio kietoutuvat toisiinsa. Suomen johtaviin taikureihin kuuluva Tatu Tyni on suunnitellut näyttelijöiden erilaiset huijaus- ja katoamistemput, joita toteuttavat Marc Gassot, Malla Malmivaara, Saija Lentonen ja Sara Melleri marraskuun alussa Eerolla.

Sopivasti pikkujoulukauden alkaessa on komediaa tarjolla. Sainks mä? kysyvät Mia Nuutila, Maarit Peltomaa ja Misa Nirhamo Risto Aution kirjoittamassa näytelmässä.  15 vuotta Suomea kiertänyt menestyskomedia kertoo työpaikan monisärmäisistä ihmissuhteista, rakkaudesta ja rakkaudettomuudesta sekä tähänkin päivään ajankohtaisesti liittyvästä työpaikkojen kovasta kilpailusta ja ikärasismista. Vain yksi esitys 20.11.

Aino-näyttämöllä esitetään koskettava musiikkiteatteriesitys Ikuisesti sinun. Lahden kaupunginteatterin näyttelijä Kaisa Leppäsen ja muusikko Mikael Saaren yhteisteos on yhden naisen selviytymistarina löytää valo ja toivo sen jälkeen kun ”se pahin” on tapahtunut. Neljä kertaa marraskuussa nähtävä teos lähtee tämän jälkeen kiertueelle.

10.2. Maaliskuu tuo kuusi uutta esitystä Lahden kaupunginteatteriin

Mukana yhteistyöprojekteja eri koulujen ja nuorisoryhmien kanssa sekä
kaksi Maarit Pyökärin ohjausta

Maarit Pyökärin ohjaama Elling  perustuu norjalaisen Ingvar Ambjørnsenin menestysromaaniin, josta Petter Naessin ohjasi elokuvan Elling (2001) ja se oli ehdolla parhaan ulkomaisen elokuvan Oscar-palkintoon.
Elling kertoo äitinsä luona aikuiseksi asuneesta neuroottisesta kaunosieluisesta Ellingistä ja seksihullusta, mutta hitaasta Kjell Bjarnesta, jotka viranomaiset osoittavat asumaan samaan tukiasuntoon Oslossa. Siitä alkaa suunnistus arkielämän karikoissa. Teoksen henkilöt on kuvattu suurella lämmöllä ja ymmärtämyksellä. Me haluamme, että he selviävät! Isolla näyttämöllä 13.3. alkaen Ellinginä Tapani Kalliomäki ja Kjell Bjarnena Mikko Jurkka.

Lahden yläasteiden 8.-luokkalaisten kanssa tehdystä yhteistyöstä poimitaan hedelmät 14.3. alkaen. Unelmanuoret perustuu heidän kirjoituksiinsa ja haastatteluihin, joista Raisa Kilpeläinen ja Satu Linnapuomi ovat jalostaneet näytelmän.
Nuorten arjessa kiinni olevan hauskan, vauhdikkaan ja ajatuksia herättävän näytelmän tapahtumapaikkana on lahtelaisen yläkoulun liikuntasali. Se on Unelmanuoret -niminen tosi-tv -ohjelma, jossa toisilleen tuntemattomat nuoret paljastavat unelmiaan voittaakseen 500 litraa jäätelöä ja muita huippupalkintoja. Vähitellen nuoret lähentyvät toisiaan ja uskoutuvat asioista, joista eivät ole ennen uskaltaneet puhua. Mutta miten käy, kun juontajien ja tv-ohjelman motiivit alkavat epäilyttää? Esitys kiertää myös Lahden yläasteilla Lahden kaupunginteatterissa esitettävien viiden esityksen jälkeen.

Yhteistyö koulujen kanssa jatkuu eli perinteitä vaalien tänäkin keväänä on Lahden kaupunginteatterissa Lahden ammattikorkeakoulun Musiikkiteatterilinjan kevään produktio. Ajan hermolla oleva musiikkinäytelmä Leipäjonoballadi kertoo köyhyydestä. Käsikirjoituksen on tehnyt Emilia Pöyhönen ja sen ohjaa Jouni Leikkonen. Esiintyjinä on kolmannen vuosikurssin opiskelijoita. Viisi esitystä Aino-näyttämöllä 7.3. alkaen.

Toinen kevään traditio on Salpauksen sirkusopiskelijoiden vierailuesitys. Hanki elämä tuo jälleen huikeat valmistujaissoolot Eero-näyttämölle 13.3. alkaen. Sirkuksen totuttuja rajoja koetellaan, kun 16 lahjakasta ja ahkeraa nuorta taiteilijaa päästetään irti.

Ensimmäinen kevät -näytelmäprojekti on Suomen lasten -ja nuorten säätiön Myrskyn rahoittama vuoden mittainen hanke, jonka yhteistyökumppaneina ovat Timoteiteatteri, Sylvia-koti sekä Lahden kaupunginteatteri. Tämän musiikki -ja tanssipitoisen näytelmän ohjaa Ninni Parviainen. Esiintyjät ovat 13-25 –vuotiaita nuoria, joista osa on kehitysvammaisia, osa ei, ja he ovat valmistaneet esityksen omista lähtökohdistaan ja ideoistaan käsin. Kaksi esitystä Aino-näyttämöllä 26.3. sekä 27.3.

Viimeisenä vaan ei vähäisenä esittelemme Tädin paluun! Vielä kerran Leena Kokko-Saukkonen asettuu hiljaisen, mutta ilmeikkään tädin nahkoihin ja Tapani Kalliomäki  hämmentyneen sisarenpojan housuihin. Täti ja minä Eero-näyttämöllä 22.3. alkaen; tervetuloa yllättymään!

7.1. Hairin on nähnyt jo yli 18 000 katsojaa

Vuonna 2012 Lahden kaupunginteatterin esityksissä kävi 84 329 katsojaa. Esityskertoja kertyi 392. Suurin yleisömagneetti oli teatterinjohtaja Maarit Pyökärin ohjaama musikaali Hair suurella näyttämöllä. Musikaalin ehti viime vuoden loppuun mennessä nähdä 18 146 katsojaa. Muuten eri tuotannot kiinnostivat katsojia tasaisesti. Ohjelmistossa oli vuoden aikana 20 näytelmää. Lisäksi teatterissa vieraili 9 eri esitystä. Katsojamäärä pysyi lähes ennallaan vuoteen 2011 verrattuna (84 362 katsojaa).

Kevätkaudella on tulossa neljä ensi-iltaa. Pienelle näyttämölle valmistuu Taru Mäkelän ohjaama Suomi-konepistooli kantaesityksenä 16.1. ja Miika Murasen ohjaama musiikkinäytelmä Niskavuoren naiset suurelle näyttämölle 19.1. Maarit Pyökärin ohjaama lämminhenkinen tarina Elling saa ensi-iltansa 13.3. suurella näyttämöllä. Satu Linnapuomin ohjaama Unelmanuoret kantaesitetään teatterilla 14.3., jonka jälkeen esitys kiertää Lahden yläasteilla.

 

19.8. Lahden kaupunginteatterin syyskausi alkaa jo elokuussa

Näytäntökauden avajaiset 16.8.2012 esittelee näytteet tulevasta ohjelmistosta.

Lahden kaupunginteatterin syksyssä eletään Varastosta rauhaan ja rakkauteen, otetaan Voitto kotiin Salaisessa puutarhassa, Eikä makseta, joten palataan Lahteen.

Lahden kaupunginteatteri on yksi Suomen suurimmista ammattiteattereista.
Se on lahtelaisten kotiteatteri, joka kerää teatterinystäviä koko eteläisen Suomen alueelta kokemaan yhteisiä teatterielämyksiä. Teatterin kolmella näyttämöllä esitetään niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin uutuuksia ja klassikoita, musikaaleja sekä erilaisia teoksia lapsille ja nuorille. Joka toinen vuosi teatteri tuottaa yhteistyönä myös oopperan.

Kevätkaudelta ohjelmistossa jatkavat 1960-luvulle siirretty William Shakespearen klassikko Kuinka äkäpussi kesytetään sekä Pirkko Saision uusin näytelmä Syvin kerros, joka on ”hilpeä painajainen nykyajasta”.

Syyskausi alkaa jo elokuussa

Yleisön pyynnöstä ohjelmistoon palaa Arto Salmisen mehukkaasti kirjoittama Varasto, joka aloittaa esitykset 25.8. Ohjaaja Otso Kauton sanoin: ” Salminen on luonut draaman joka sukkuloi jossain farssin ja tragedian välissä. Se kertoo uhanalaisesta eläinlajista: suomalaisesta miehestä.” Ensi-ilta oli Eero-näyttämöllä. tammikuussa 2011.

Varsinainen karnevaalipäivä on 1.9., jolloin juhlitaan kaksoisensi-illassa. Päivällä nähdään ensin koko perheen näytelmä Salainen puutarha. Tämä Frances Hodgson Burnettin englantilainen seikkailuklassikko kertoo yksinäisestä tytöstä, joka vanhempiensa kuoltua muuttaa Intiasta Englantiin setänsä luo synkkään kartanoon. Ohjauksesta vastaa Tommi Erkko.

Saman päivän iltana on tarjolla Oliver Bukowskin Voitto kotiin. Tapani Kalliomäen esikoisohjaus kertoo toisiaan piikittelevät Rutasista, jotka kuluttavat päiviään lototen ja hoitaen pojanpoikaansa sinappikone-Keviniä. He ovat päättäneet rikastua, jotta haave aurinkoisesta tulevaisuudesta Sardiniassa toteutuisi. Tämä palkittu näytelmä on yhteiskuntakriittinen, hauska, pisteliäs tummasävyinen komedia. Pariskuntana nähdään vahvaa näyttelijäntyötä á la Ritva Sorvali ja Mikko Jurkka.

Teatteritalon ulkopuolella tapahtuu myös. Sirkka Turkan teksteistä koottu Aina joskus sattuu, on esitys vanhusten palvelutaloihin, jonka toteuttavat Eeva-Kirsti Komulainen ja muusikko Mikko Perkola. Ensiesitys syyskuussa.

Rock, rauha ja rakkaus palaa vuoteen 2012

Syksyn musikaali on unohtumaton musiikin, rauhan ja rakkauden ylistys Hair. Esitys uskoo väkivallattomaan maailmaan, luottaa tasa-arvon toteutumiseen ja tulevaisuuteen, jossa ekologiset arvot haastavat kulutushysterian. Vielä tänäänkin. Ensi-ilta 5.9.

Lavalle nousee myös suomenkielisen rockin pioneeri Heikki ’Hector’ Harma, jolle Hairin ohjaajana toimiva teatterinjohtaja Maarit Pyökäri on kehitellyt roolin Vietnamin sodan veteraanina.

Taiteellisessa suunnittelutyöryhmässä muita ovat lavastaja Kari Junnikkala, pukusuunnittelija Anu Pirilä, koreografi Jari Saarelainen ja teatterin uusi kapellimestari Antti Vauramo, joka sovittaa musiikin bändille ja 10-henkiselle opiskelijakuorolle Lahden ammattikorkeakoulun musiikkiteatterilinjalta.

”Uusajankohtainen” teema jatkuu lokakuussa 17. päivä, kun isolle näyttämölle saadaan vielä puhedraama Näillä palkoilla ei makseta!. Dario Fo’n anarkistisen komedian kansalaisrohkeudesta tulee ohjaamaan Kimmo Kahra. Elinkustannusten jatkuvaan nousuun kyllästyneet naiset saavat tarpeekseen ja päättävät ottaa oikeuden omiin käsiinsä. Tämä italialaisen teatterin legenda sai kirjallisuuden Nobelin palkinnon vuonna 1997.

Syyskaudella viimeinen ensi-ilta 23.10. tulee kertomaan rakkaasta kotikaupungistamme Lahdesta. Entiset lahtelaiset, näytelmäkirjailija Marko Järvikallas ja kuvataiteilija Mikael Neiberg, ovat synnyttäneet ”komedian kaupungista, jolla on Sielu ja Suolisto” eli Syntynyt Lahteen. Ohjaaja Otso Kautto hoitaa loput.

21.6. Lahden kaupunginteatterin yleisömäärä kasvoi

Lahden kaupunginteatterin päättyneen näytäntövuoden katsojamääräksi kertyi
lopullisen tilastoinnin myötä 87 173.
Musikaali oli jälleen suosituin eli Cabaret:ta kävi katsomassa reilut 31 000 henkilöä. Tohvelisankarin rouva kiri toiseksi lähes 15 000 katsojalla.
Myös koko perheen näytelmä Pikku vampyyri menestyi keräten lähes 7 000 katsojaa.
Yhteistuotanto Hanna ja rakkaus sekä Eero-näyttämön vierailut kiinnostivat
yli 4 000 katsojaa. Yhteensä Eero-näyttämöllä kävi yli 19 000 katsojaa ja Juhanilla lähes 61 000.
Studionäyttämö Ainon ”hitiksi” nousi lastennäytelmä Onnellinen prinssi yli 2 500 katsojalla. Esitys vieraili myös kansainvälisellä Kuulas-festivaalilla.

Vielä kolmantena esitysvuotenaankin Täti ja minä -näytelmä keräsi yli 1 200 katsojaa sekä vieraili Tukholmassa ja Helsingissä.
Erilaisia muita yleisötilaisuuksia teatterissa oli vuoden aikana 76.

Tuleva näytäntövuosi käynnistyy avajaisilla 16. elokuuta. Ensimmäinen varsinainen ensi-ilta 1.9. on tuplana, sillä silloin ensi-iltansa saavat sekä Salainen puutarha Eero-näyttämöllä että Voitto kotiin Aino-näyttämöllä.
Ohjelmisto käynnistyy kuitenkin jo sitä ennen lauantaina 25.8., jolloin Varaston porukat pääsevät taas töihin!

2.5. Syksyn ensimmäiset ensi-illat Lahden kaupunginteatterissa 2012


Syyskauden ensimmäinen ensi-ilta 25.8. on ohjelmistoon palaava Arto Salmisen mehukkaasti kirjoittama Varasto. Ohjaaja Otso Kauton sanoin: ” Salminen on luonut draaman joka sukkuloi jossain farssin ja tragedian välissä. Se kertoo uhanalaisesta eläinlajista: suomalaisesta miehestä.” Lavastuksen ja puvustuksen suunnittelee Annukka Pykäläinen. Ensi-ilta oli Eero-näyttämöllä tammikuussa 2011.

Kaksoisensi-illassa 1.9. nähdään päivällä ensin koko perheen näytelmä Salainen puutarha. Tämä Frances Hodgson Burnettin englantilainen seikkailuklassikko kertoo yksinäisestä tytöstä, joka vanhempiensa kuoltua muuttaa Intiasta Englantiin setänsä luo synkkään kartanoon. Ohjauksesta vastaa Tommi Erkko, lavastuksesta ja puvuista Tarja Lapintie.
Saman päivän iltana on tarjolla Oliver Bukowskin Voitto kotiin (The Winner Takes It All). Tapani Kalliomäen esikoisohjaus kertoo keski-ikäisen avioparista, jonka aika kuluu keskinäiseen piikittelyyn ja rikastumisesta haaveiluun. Lottoaminen ja arpojen ostaminen eivät tuota tulosta, joten mies päättää ryhtyä yrittäjäksi ja perustaa autotalliin viinakaupan. Tämä palkittu näytelmä on yhteiskuntakriittinen, hauska, pisteliäs tummasävyinen komedia. Lavastus ja puvut ovat Minna Välimäen käsialaa.

Sirkka Turkan teksteistä koottu Aina joskus sattuu, on esitys vanhusten palvelutaloihin, jonka toteuttavat Eeva-Kirsti Komulainen ja muusikko Mikko Perkola. Ensiesitys syyskuussa.

Rock, rauha ja rakkaus palaa vuoteen 2012

Syksyn musikaali on unohtumaton musiikin, rauhan ja rakkauden ylistys Hair. Esitys uskoo väkivallattomaan maailmaan, luottaa tasa-arvon toteutumiseen ja tulevaisuuteen, jossa ekologiset arvot haastavat kulutushysterian. Vielä tänäänkin. Ensi-ilta 5.9., ohjaajana Maarit Pyökäri. Taiteellisessa suunnittelutyöryhmässä muita ovat lavastaja Kari Junnikkala, pukusuunnittelija Anu Pirilä, koreografi Jari Saarelainen ja kapellimestari Antti Vauramo.


15.1.2012 Lahden kaupunginteatteri kasvatti katsojamääriään

Vuonna 2011 Lahden kaupunginteatterissa kävi 84 362 katsojaa, joka on reilut seitsemän prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Sen lisäksi noin 900 henkilöä on käynyt tutustumassa teatterin toimintaan tai työtapoihin.
Suuren näyttämön Juhanin esitykset vetivät noin 57 600 katsojaa. Keväällä katsojia toi eniten Kalenteritytöt ja Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen, yhteensä noin 20 000 katsojaa. Syksyn ehdoton hitti oli musikaali Cabaret noin 20 000 katsojan määrällä. Puhenäytelmät Pesärikko ja Tohvelisankarin rouva olivat myös suosittuja, yhteensä 15 000 katsojalla.

Pienen Eero-näyttämön yli 17 000 katsojamäärästä suosituimmiksi nousivat keväällä Kaislikossa suhisee ja uutuusnäytelmä Varasto. Syksyllä Pikku vampyyri vei voiton aikuisten näytelmistä.

Studionäyttämö Aino on löytänyt yleisönsä myös aikuisten keskuudessa. Täti ja minä –näytelmän on nähnyt jo 5 000 katsojaa, vaikka Ainon katsomon paikkamäärä on vain 81. Lasten näytelmistä yhtä suosittuja olivat keväällä Satakieli ja syksyllä Onnellinen prinssi.

Kevään 2012 ohjelmisto

Kevään ensi-illat aloittaa Juhani-näyttämöllä Verdin ooppera Trubaduuri 13.1. Seuraava ensi-ilta on 17.2. William Shakespearen Kuinka äkäpussi kesytetään Sami Parkkisen sovituksena.
Keväällä jatkavat musikaali Cabaret ja klassikkokomedia Tohvelisankarin rouva.

Eeron ensimmäinen ensi-ilta 12.1. on yhteistuotanto Hannah ja rakkaus, jota tähdittävät Seela Sella ja Elena Leeve. Kokonaan omaa tuotantoa on Pirkko Saision uusi näytelmä Syvin kerros, joka valmistuu ensi-iltaan 16.2.
Eerolla jatkavat Pikku vampyyri, Villisorsa ja Vincent River. Myös Täti ja minä saa muutaman esityksen Eero-näyttämöllä ennen lähtöään vierailuille Helsinkiin ja Tukholmaan.

Ainon kevään ensi-ilta 22.2. on aikuisten monologinäytelmä Kuunaama Steinberg. Lasten näytelmä Onnellinen prinssi jatkaa kevään ajan.

Vierailut täydentävät monipuolista ohjelmistoa

Lahden kaupunginteatterissa vierailee kevään aikana joukko tunnettuja näyttelijöitä ja suosittuja näytelmiä. Tammikuussa Martti Suosalo tulee esittämään Mielipuolen päiväkirjan. Helmikuussa nähdään Satu Silvo ja Reidar Palmgren komediassa Vain Bocelli puuttuu. Maaliskuussa Heidi Herala esittää Sinikka Nopolan keittämän sopan Terästettyä anjovista ja naista. Toinen maaliskuun vierailu on Maailmanpyörä, jota pyörittävät Ilkka Heiskanen ja Jone Takamäki.
Yhteistyö jatkuu koulutuskeskus Salpauksen Sirkusartistien ja Lahden ammattikorkeakoulun Musiikkiteatterikoulutuksen kanssa. Sirkustelemua! on opiskelijoiden valmistujaisshow, I love you on puolestaan musiikkiteatteriopiskelijoiden rakkausrevyy.
Kahden kulkijan Kai Lehtisen ja Heikki Rantasen Kairankulkijat, jossa kuullaan Lauri Viidan ja Veikko Huovisen tekstejä, täydentää maaliskuun tarjonnan.
Viimeisenä kevään vierailuna nähdään toukokuussa Cirko Aereon Herra Bartokin Sirkus.

19.8. Lahden kaupunginteatterilla laaja ja monipuolinen ensi-iltakattaus

Syksyn Cabaret –musikaalissa juhlitaan kiehtovassa, kansainvälisessä Weimarin tasavallan Berliinissä 30-luvulla. Kit Kat –klubin seremoniamestarina isännöi myös koreografian tehnyt Jorma Uotinen. 8.9. ensi-iltansa saavan näytelmän ohjaa Maarit Pyökäri.
Toinen suuren eli Juhani-näyttämön ensi-ilta on Tohvelisankarin rouva 22.10. Maria Jotunin vallaton huvinäytelmä kertoo rakkauden, rahan ja onnen jahtaamisesta. Tohvelisankarina vierailee Taneli Mäkelä ja näytelmän ohjaa Tuomo Aitta.

Kotimainen kantaesitys Kotimaa@taakse.jai aloittaa 10.9. pienen näyttämön syksyn. Se on leikinomainen selvitys lähitulevaisuudestamme. Miko Kivisen kirjoittaman traagisen kreisikomedian ohjaa Samuli Reunanen.
Koko perheen näytelmä Pikku Vampyyri on hyytävän hauska esitys, joka kertoo mielikuvituksen voimasta ja erilaisesta ystävyydestä. Pienellä näyttämöllä 12.10. ensi-iltansa saavan näytelmän ohjaa Miika Muranen.
Yleisö- ja arvostelumenestys Vincent River on rankka näytelmä asenteiden murtumisesta ja muutoksesta. Näytelmän kulku keskittyy Vincent-nimisen homomiehen murhan selvittämiseen. Mikko Roihan ohjaaman näytelmän Lahden ensi-ilta on 16.9.
Toinen Mikko Roihan ohjaus päivittää Ibsenin Villisorsan, joka on intiimi klassikko elämänvalheen ja idealismin hinnasta. Tuotanto tehdään yhteistyönä Tampereen Työväen Teatterin kanssa. Ensi-ilta 16.11. Eero-näyttämöllä.

Oscar Wilden satu Onnellinen prinssi esitetään perheen pienimmille Aino-studionäyttämöllä syyskuun alusta alkaen. Suomennos, sovitus ja ohjaus Tommi Erkko.

Nyt elokuussa Stage-festivaalilla Helsingissä ensi-iltansa saa yhteistyönäytelmä Hannah ja rakkaus, joka saapuu ensi tammikuussa Lahteen. Esityksen ohjaa Taru Mäkelä ja yhtenä keskeisistä rooleista esiintyy Seela Sella.

Tammikuun alussa valmistuu suuri oopperaproduktio Trubaduuri Oopperayhdistyksen, Sinfonia Lahden ja Lahden kaupunginteatterin tuotantona.

Kaupunginteatterin nettisivut on myös uudistettu.


27.5. Lahden kaupunginteatterin näytäntövuosi niminä ja numeroina

Näytäntövuosi 2010-2011 keräsi lähes 80 000 kävijää Lahden kaupunginteatteriin.

Päättyneen näytäntövuoden katsojista yli puolet eli reilut 50 000 keräsi suuri Juhani-näyttämö.  Musikaali Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen oli suosituin 26 000 kävijällä ja tammikuussa ensi-iltansa saanut Kalenteritytöt veti 10 000 katsojaa. Lisäksi Puhdistus, Populaarimusiikkia Vittulajänkältä ja Pesärikko toivat yhteensä 15 000 katsojaa.

Eero-näyttämön noin 19 000 katsojasta puolet näki rakastetun Kaislikossa suhisee -näytelmän ja kevään suosittu Varasto -näytelmä ehti kerätä noin 3 500 katsojaa.

Aino-näyttämöllä kaiken aikaa loppuunmyydyt Täti ja minä -näytelmän näki 4 000 katsojaa ja 2 000 pikkulasta seurasi Satakielen tarinaa.

Uusia kasvoja teatterille ja vahvistusta näyttelijäkaartiin tuovat Tapio Aarre-Ahtio, Liisa Loponen ja Jan-Christian Söderholm.
Rakastettu, valovoimainen ja kiitetty näyttelijä, Kirsti Wallasvaara lähtee puolestaan vapaammille markkinoille eli eläkkeelle.

Seuraava näytäntövuosi käynnistyy näytäntökauden avajaisilla 18. elokuuta. Ensimmäinen ensi-ilta on tunnetun kirjailijan Oscar Wilden rakastettu satu perheen pienimmille: 
Onnellinen prinssi Aino-studionäyttämöllä 3.9.2011.

29.1.2011 Lahden Ooppera ry, Sinfonia Lahti  ja Lahden kaupunginteatteri yhteistyössä

Lahden Ooppera ry, Sinfonia Lahti  ja Lahden kaupunginteatteri jatkavat yhteistyötään ja tuottavat yhdessä oopperan, Giuseppe Verdin Trubaduurin.
Giuseppe Fortunino Francesco Verdi (10. lokakuuta 1813 Busseto – 27. tammikuuta 1901 Milano) oli italialainen romantiikan ajan oopperasäveltäjä. Verdi sävelsi lähes kolmekymmentä oopperaa, kuoroteoksia, uskonnollisia teoksia ja kamarimusiikkia.

Trubaduuri (ital. Il trovatore, ransk. Le trouvère) on Giuseppe Verdin
säveltämä nelinäytöksinen ooppera, jonka libreton ovat kirjoittaneet Leone
Emanuele Bardare ja Salvatore Cammarano.
Ooppera perustuu Antonio García Gutiérrezin näytelmään El Trobador. Se sai
ensiesityksenä Rooman Teatro Apollossa 19. tammikuuta 1853.
Trubaduuri on tiettävästi myös ensimmäinen suomen kielellä esitetty
ooppera: Suomalainen seura järjesti sen esityksen suomeksi
Arkadia-teatterissa vuonna 1870.

Trubaduuri / Il Trovatore on Verdin ”romanttisen trilogian” keskimmäinen
ooppera. Yhteistä näille kaikille teoksille oli yhteiskunnan hylkimä
keskushenkilö sekä heidän musiikillinen erottuvuutensa edellisistä
oopperoista;
Rigolettossa rujo kyttyräselkä hovinarri, tässä Trubaduurissa
mustalaisnainen Azucena ja La Traviatassa kurtisaani Violetta Valéry

Ensi-ilta 13.1.2012 Lahden kaupunginteatterissa.
Yhteensä 10 esitystä, esitykset jatkuvat 7.3.2012 asti.

3.11. Lahden kaupunginteatterin runsas tarjonta keväällä 2011

Lahdessa tarjotaan laajaa ja laadukasta ohjelmistoa kevääksi 2011. Neljä uutta ensi-iltaa sekä ohjelmistossa jatkavat kuusi esitystä tekevät yhteensä peräti kymmenen ohjelmistossa pyörivää näytelmää Lahden kaupunginteatterissa kevään ajan!

Näytäntökauden avaa tammikuussa brittiläisen Tim Firthin kirjoittama Kalenteritytöt.  Se on hauska ja vauhdikas tositapahtumiin perustuva tarina kuudesta naisesta hyväntekeväisyyden ja villin naisenergian pyörteissä. Ohjauksesta vastaa Maiju Sallas, ensimmäistä kertaa vierailemassa Lahdessa, pukusuunnittelusta Oliverista tuttu Tarja Lapintie ja lavastus on teatterin oman skenografin Minna Välimäen käsialaa. Ensi-ilta 19.1. Juhani- näyttämöllä.

Tammikuun toinen ensi-ilta 20.1. on Arto Salmisen mehukkaasti kirjoittama Varasto. Ohjaaja Otso Kauton sanoin: ” Salminen on luonut draaman joka sukkuloi jossain farssin ja tragedian välissä. Se kertoo uhanalaisesta eläinlajista: suomalaisesta miehestä.” Lavastuksen ja puvustuksen suunnittelee Annukka Pykäläinen. Ensi-ilta Eero-näyttämöllä.2011.

Maaliskuun ensi-illat Eero-näyttämöllä aloittaa klassikko: Tennessee Williamsin Lasinen Eläintarha. Se on näytelmä toiveiden, illusioiden ja ankaran todellisuuden ristiriidasta. Tarina on muiston tavoin runollinen ja totuudessaan raadollinen, yksi länsimaisen näytelmäkirjallisuuden ehdottomia merkkiteoksia. Katja Krohn ohjaa, Mimmi Resman lavastaa ja puvustaa. Ensi-ilta 23.3.

Juhani-näyttämön toisena ensi-iltana nähdään Pesärikko. Tämä Eeva-Kirsti Komulaisen ohjaama ja sovittama näytelmä perustuu Orvokki Aution romaanitrilogiaan, joka kertoo perheen, suvun ja yhteisön kuristavasta voimasta perustuen vahvasti eteläpohjalaiseen mielen luonteeseen ja elämäntapaan. Lavastuksen suunnittelee Tiina Makkonen / Tiina Hauta-aho, puvut Anne Lasonpalo. Ensi-ilta 30.3.

Ohjelmistossa jatkavat

Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen, jonka joukkokohtaukset ovat upeata silmänruokaa ja saavat katsojat tunnelmaan jo heti alusta. Tiina Brännaren ohjaama ja koreografioima väkevä lemmenballadi  kertoo kahden voimakkaan persoonan, hevosvaras Zobarin ja kauniin Raddan välisestä traagisesta rakkaudesta.

Populäärimusiikkia Vittulajänkältä on tarina Matin ja Niilan tiestä kohti omaa identiteettiä ja paikkaansa maailmassa 60- ja 70- luvulla Vittulajänkän kylässä Ruotsin Torniojokilaaksossa.

Kaislikossa Suhisee on rakastettu ja viisas satu täynnä huumoria, hulvattomia tyyppejä ja hauskoja sattumuksia, mutta ennen kaikkea tarina rohkeudesta ja ystävyydestä.

Tiivistunnelmainen perhetragedia, Ampiaiskesä, keskittyy kahteen veljekseen, jotka tapaavat äitinsä hautajaisten jälkeen ja alkavat muistella menneisyyttään 40 vuoden takaa.

Täti ja minä jatkaa voittokulkuaan studionäyttämö Ainossa. Karmivan huikea kuvaus maailmastamme, jossa sukuyhteydet ovat katkenneet.

Satakieli, H. C. Andersenin klassikkosatu vaatimattomasta pikkulinnusta, joka laulaa onnea ihmisten sydämiin. Pikkulapsille Aino-näyttämöllä.

20.8. Teatterin syyskausi alkaa

Syksyn ensimmäinen ensi-ilta 1.9. Eero-näyttämöllä tarjoaa koko perheelle huumoria ja hulvattomia hahmoja, hauskoja sattumuksia ja viisaita ajatuksia. KAISLIKOSSA SUHISEE on satu rohkeudesta ja ystävyydestä. Olka Horilan ohjaaman klassikkosadun uustulkinnan on sovittanut Kati Kaartinen. Hänet palkittiin ensimmäisessä teatterilaisten Thalia-gaalassa lasten- ja nuorten teatteripalkinnolla sekä Lea-palkinnolla. Lavastuksen ja puvut suunnittelee Annukka Pykäläinen.

Syksyn odotettu musikaali on väkevä lemmenballadi MUSTALAISLEIRI MUUTTAA TAIVAASEEN. Tiina Brännaren vahvaa kädenjälkeä sekä ohjaajana että koreografina nautitaan Juhani-näyttämöllä 8.9. alkaen. Hevosvaras Zobarin ja kauniin Raddan välisestä traagisesta rakkaudesta kertovan musikaalin kapellimestarina kuullaan Hannu Oskalaa 6-miehisen orkesterin kera. Lavastus on Minna Välimäen ja puvustus Matti Seppäsen. Zobarin roolissa vierailee Kari Arffman, Raddan roolissa vierailee Johanna Kokko. Teatterin omien näyttelijöiden lisäksi lavalla tanssii ja laulaa Lahden Ammattikorkeakoulun Musiikin alan musiikkiteatterilinjan opiskelijoita.

Studionäyttämö Ainolla tarjotaan jälleen aikuisten esitys. Morris Panychin TÄTI JA MINÄ tulvii mustaa huumoria ja mahdottomia tilanteita. Maarit Pyökäri ohjaa suositun kanadalaisen pienoisnäytelmän vanhasta tädistä ja sisarenpojasta, jotka tapaavat vuosien jälkeen. Mitä tapahtuu, kun odotukset eivät toteudu? Tapani Kalliomäki ja Leena Kokko-Saukkonen ratkaisevat 11.9. alkaen kumman salaisuus yllättää enemmän.

Suomenkielinen kantaesitys AMPIAISKESÄ on ruotsalaisen Ragnar Strömbergin uusi teos, jonka Liisa Urpelainen on suomentanut. Ohjaaja Laura Jäntti, valosuunnittelija Morten Reinan ja pukusuunnittelija Pirjo Liiri-Majava muodostavat työryhmän, jonka jälki muistetaan Peer Gyntistä. Ampiaiskesässä eletään 60-luvun lapsuuden kesässä, jossa idyllisestä kesänvietosta kehkeytyy painajaismainen tapahtuma. Tarina jatkuu nykyajassa, kun veljekset kohtaavat äidin hautajaisissa, ja lapsuuden kesä nousee uudelleen esiin. Eero-näyttämöllä 20.10. alkaen.

Juhani-näyttämön toinen ensi-ilta 23.10. on Mikael Niemen kirjasta ohjaaja Pentti Kotkaniemen sovittama POPULÄÄRIMUSIIKKIA VITTULAJÄNKÄLTÄ. Matin ja Niilan lapsuudessa, Ruotsin Tornionjokilaaksossa lestadiolaisuuden ja korpikommunismin perinteisillä tukialueilla, ei rokkibändin perustaminen ole helppoa! Kari Junnikkalan lavastus ja Anu Pirilän puvustus visualisoivat kahden erilaisen ystävyksen, Matin ja Niilan, kasvutarinan. Se kertoo elämää suuremmasta levysoittimesta ja siitä, kuinka musiikki saa pojat tavoittelemaan jotain täysin uutta ja erilaista: omia unelmiaan. Ja maailma muuttuu hurjaa vauhtia.

Ainolle on lisäksi tulossa uusi, oma esitys perheen pienimmille.

Ohjelmistossa jatkavat

Kevään yleisö- ja arvostelumenestys PUHDISTUS jatkaa Juhani-näyttämöllä, Eero-näyttämöllä jatkaa musiikkinäytelmä SÄRÖJÄ.

7.5. Ylös-hanke jalkautuu

Lahden kaupunginteatterin ja Tampereen yliopiston tutkivan teatterityön keskuksen yhteinen yleisötyöhanke YLÖS jalkaannuttaa kaupunginteatterin näyttelijöitä päijät-hämäläisiin kyliin.
Syksyn 2009 ja kevään 2010 aikana Ylös-projektissa työskentelevä Teemu Päivinen on tehnyt yhteisöteatteria Hartolassa, Liipolassa ja Orimattilan Luhtikylässä.

Viikolla 19 Lahden kaupunginteatterin näyttelijät osallistuvat työpajoihin tuomalla omaa osaamistaan kyläyhteisöihin ja tutustumalla ryhmien toimintaan.

Yksi näyttelijäryhmä lähtee Hartolaan, jossa he ottavat osaa paikallisen ryhmän harjoituksiin. Teatteri-ilmaisun keinoin on tutkittu yhteisöllisyyttä, maalla asumisen ja nykypäivän haasteita. Tämän työpajan tuotoksia esitellään esityksellisessä muodossa elokuussa 2010.

Liipolassa on syksyn ja kevään aikana tutustuttu forum-teatterin harjoituksiin ja tutkittu  lähiöelämää. Ryhmä on muodostunut Liipolan lähiöseura ry:n aktiiveista. Näyttelijöiden joukko kulkee kirjastolta koko asuinalueen läpi kohti Liipolan laavua. Kävelyn aikana pysähdytään ennalta sovituissa pisteissä lukemassa koti- ja ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta lainattuja lähiöaiheisia tekstejä. Tekstien valintaan on osallistunut Liipolan kirjaston henkilökunta. Liipolassa on syksyn ja kevään aikana pohdittu lähiöasumista ennen ja nyt, sekä tutkittu asukkaiden mahdollisuutta vaikuttaa omaan elinympäristöönsä. YLÖS-hanke jatkuu kevään ja kesän aikana mm. Kaupunkitaide-viikolla.

Luhtikylän koululla Orimattilassa on kevään aikana pohdittu teatteriharjoitteiden kautta mm. ylä-asteelle siirtymistä. Luhtikylän ala-asteella näyttelijät vetävät musiikkiteatteritunnin, improvisaatiota sekä 3-6. luokkalaisille teatterihistoriaa. Luhtikylän ala-asteen kanssa yhteistyö jatkuu vielä keväisellä retkipäivällä, jolloin tehdään teatteria lasten ja aikuisten kanssa.
Elokuussa Luhtikylällä järjestetään Yhteisötaide-viikko.

Ylös-hanke loppuu elokuun lopussa, jolloin Lahden kaupunginteatterilla järjestetään yleisötyöseminaari. jossa mm. esitellään mitä Lahdessa YLÖS- hankkeen aikana on tapahtunut.

19.3. Lahdessa nähdään syksyllä viisi uutta ensi-iltaa

Lahden kaupunginteatterin ensimmäinen ensi-ilta 1.9. Eero-näyttämöllä tarjoaa koko perheelle huumoria ja hulvattomia hahmoja, hauskoja sattumuksia ja viisaita ajatuksia. Kaislikossa suhisee on satu rohkeudesta ja ystävyydestä.

Syksyn odotettu musikaali on väkevä lemmenballadi Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen.
Tiina Brännaren vahvaa kädenjälkeä sekä ohjaajana että koreografina
nautitaan Juhani-näyttämöllä 8.9. alkaen.

Studionäyttämö Ainolla tarjotaan jälleen aikuisten esitys. Morris Panychin Täti ja minä tulvii mustaa huumoria ja mahdottomia tilanteita. Maarit Pyökäri ohjaa suositun kanadalaisen pienoisnäytelmän vanhasta tädistä ja sisarenpojasta, jotka tapaavat vuosien jälkeen.
Mitä tapahtuu, kun odotukset eivät toteudu? Tapani Kalliomäki ja Leena Kokko-Saukkonen ratkaisevat 11.9. alkaen kumman salaisuus yllättää enemmän.

Suomenkielinen kantaesitys Ampiaiskesä on ruotsalaisen Ragnar Strömbergin uusi teos, jonka Liisa Urpelainen on suomentanut.
Ampiaiskesässä eletään 60-luvun lapsuuden kesässä, jossa idyllisestä kesänvietosta kehkeytyy painajaismainen tapahtuma. Tarina jatkuu nykyajassa, kun veljekset kohtaavat äidin hautajaisissa, ja lapsuuden kesä nousee uudelleen esiin. Eero-näyttämöllä 20.10. alkaen.

Juhani-näyttämön toinen ensi-ilta 23.10. on Mikael Niemen kirjasta ohjaaja Pentti Kotkaniemen sovittama Populäärimusiikkia Vittulajänkältä. Matin ja Niilan lapsuudessa, Ruotsin Tornionjokilaaksossa lestadiolaisuuden ja korpikommunismin perinteisillä tukialueilla, ei rokkibändin perustaminen ole helppoa!

Ainolle on lisäksi tulossa uusi, oma esitys perheen pienimmille!

Ohjelmistossa jatkavat Kevään yleisö- ja arvostelumenestys Puhdistus jatkaa Juhani-näyttämöllä kertoen karua kieltään Viron lähihistoriasta ja kahden sukupolven kohtaloista. Juha Malmivaaran ohjaus perustuu Sofi Oksasen samannimiseen näytelmään ja kirjaan.

Eero-näyttämöllä jatkaa Säröjä, Aino Kallaksen ja Ellan Edelfeltin rakkauksista ja elämänkohtaloista kertova uudenlainen, musiikillinen teos.

Kuriton Companyn kanssa tehty yhteistyö on osa uuden suomalaisen musiikkiteatterin kehittämishanketta.

5.3. Puhdistus – kahden sukupolven eheytymistarina

Ikääntynyt Aliide Truu asuu yksin taloaan Viron maaseudulla. Maa on itsenäistynyt edellisenä vuonna ja maareformi on alkanut. Vanhan naisen arjen katkaisee pihalle pyörtynyt 20-vuotias Zara. Zaran maailmassa hallitsee korruptio, naisia alistetaan ja hallitaan samoilla keinoilla, joiden kanssa Aliide tuli tutuksi Viron miehityksen päivinä.
Tarina kulkee kahdessa ajassa; Viron miehityksen aikana 1950-luvulla ja itsenäistymisen päivinä 1990-luvulla. Kahden eri-ikäisen naisen elämän yhteiseksi tekijäksi nousee vapaudenmenetys, viha, väkivalta, hyväksikäyttö ja häpeä, mutta myös selviytymiskeinojen etsiminen, tahto, voima ja puhdistautuminen.
Puhdistus on myös kertomus kansakunnan alistamisesta, yrityksestä tuhota kansakunnan muistot, henkinen selkäranka. Kuinka toimia kun vaihtoehtoja ei ole?
Ohjaus ja sovitus Juha Malmivaara, ohjaajan assistentti Elsa Saisio, lavastus Kari Junnikkala, puvustus Elisa Pfäffli, valosuunnittelu Kari Laukkanen, äänisuunnittelu Kai Poutanen.
Rooleissa: Aliide Truu – Anna Pitkämäki, Zara – Laura Huhtamaa, Martin Truu – Tapani Kalliomäki, Pasa – Jari-Pekka Rautiainen, Lavrenti – Mika Piispa, Hans Pekk – Jarkko Miettinen.

Ensi-ilta Juhani-näyttämällä 10.3.2010

19.1. Koreografian näkökulmaa

Tanssin lehtori Mia Liski Lahden ammattikorkeakoulusta kertoo oman näkemyksensä Famesta.

”Koreografin ja tanssinopettajan näkökulmasta Fame on tietenkin aina ollut ennen kaikkea tanssimusikaali! Elokuvan ja tv-sarjan ilmestymisen aikaan 80-luvulla niiden tanssillinen estetiikka oli sen ajan tarjonnassa täysin poikkeuksellista. Fame onkin ollut uravallinnan kimmokkeena monille oman sukupolveni tanssijoille.

Nykyajan mediamaailmassa 30 vuotta sitten sävelletyn musikaalin koreografialla ei enää ole samoja shokkiarvoja. Tanssillisesti Fame on kuitenkin haastava ja mielenkiintoinen jo sen takia, että siinä on monipuolista musiikkia joka vaatii koreografian käyttämään monenlaisia tanssitekniikoita ja tyylejä. Sen takia tämä on koulutusproduktionakin ihanteellinen! Olemme saaneet erittäin perustellut syyt paneutua liikeilmaisuun joka pohjaa mm. klassisen baletin, parisalsan, jazz-, show- ja nykytanssin tekniikoille.

Teoksessa on mukana 40 Lahden ammattikorkeakoulun musiikkiteatterin koulutusohjelman opiskelijaa. Joukko on valtava suhteessa siihen, että käytössämme on kaupunginteatterin pieni näyttämö. Tilan ja tanssivien tassuparien yhtälö on ollut meille kahdelle koreografille haaste mutta myös suuri voimavara!!!

Tärkeintä Famessa on kuitenkin menon ja meiningin lomaan upotettu sanoma ja ihan nykypäivänäkin relevantit teemat. Siteeraan musikaalin avausnumeroa: ’Tää ei oo fiktioo, ihan oikeasti tää on totta joo!’ Asiat joita musikaalissa käsitellään, ovat meille teatteri- ja taidekoulutuksen käynneille arkisia. Kukin joutuu vuorollaan niiden eteen. Näytelmässä Carmen kysyy lupaa mennä kesken koulupäivän koekuvaukseen, Tyrone luottaa ainoastaan omiin tanssillisiin lahjoihin, yhdellä on taitelijaksi kasvuun sukurasitteita kuuluisan muusikon poikana, yksi on omistautunut alalle jo lapsesta lähtien, toinen kasvaa työntekoon hiljalleen koulunkäynnin myötä. Nämä asiat ovat arkipäiväisempiä ja todellisempia kuin moni uskoo, todellisuutta suoraan LAMKIsta kaikella lämmöllä! Onneksi raastavimpia käänteitä on teokseen dramatisoitu huimasti.

Näytelmässä keskitytään pohtimaan nyky-yhteiskunnassa lähes kaikilla aloilla oleellista kysymystä taiteilijuuden eli käytännön taitojen hallinnan ja akateemisen oppineisuuden symbioosia. Kumpi painaa vaakakupissa enemmän kun pelissä on maailmassa pärjääminen. Mitä ja minkälaisia taitoja nuori ihminen tarvitsee koulun jälkeen? Mihin siivet kantaa jos tekee valintoja mustavalkoisesti omien mieltymystensä mukaan?

Famessa on kysymys sitoutumisesta, omalle asialleen omistautumisesta, esteiden raivaamisesta sen tieltä mitä tahtoo. Se on rohkeutta!”

14.1. Remonttivuosi meni yli odotusten

Lahden kaupunginteatterin suurin haaste vuonna 2009 oli Juhani-salin näyttämötekniikan remontti, joka kesti seitsemän kuukautta. Esitystoiminta oli keväällä mahdollista vain viikonloppuisin ilman koko suuren näyttämön kapasiteettia, ns. estradinäyttämöllä. Siitä huolimatta Lahden kaupunginteatterin katsojamäärä nousi yli 67 000 (67 012). Esityskertoja oli yhteensä 251, joka on 35 esityskertaa vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Lisäksi teatterissa kävi muissa tilaisuuksissa 2 268 henkilöä.Ohjelmiston vetonaula keväällä oli Juhani-näyttämön etuosaan toteutettu
musiikkinäytelmä Piaf – pikkuvarpunen, jonka näki 14 760 katsojaa. Uusitun Juhani-näyttämön syksyn aloitti musikaali Oliver!, joka keräsi 14 394 katsojaa.

Maiju Lassilan päivitetty versio Viisaasta neitsyestä houkutteli syksyn aikana komediasta kiinnostuneita ryhmiä 17 kertaa salin lähes täyteen. Prinsessa Rosa Ruusunen palasi takaisin ohjelmistoon koko perheen näytelmäksi loppuvuodesta.

Eero-näyttämöllä kevään hittejä olivat Rakkausjuttu ja The Beatles Story, jolle esityskertoja tuli kaiken kaikkiaan ennätykselliset 129. Ajankohtainen Kuin ensimmäistä päivää -näytelmä keräsi syksyllä eniten katsojia Eerolle. Kaikki esitykset olivat loppuunmyytyjä, katsojia yhteensä 5 405.

Aino-studionäyttämö oli koko vuoden ahkerassa käytössä. Keväällä esitettiin Taivasalla-näytelmää aikuisille ja elokuussa oli taas vuorossa lapset. Sotta Pyttynen tuli ohjelmistoon ja oli siitä asti loppuunmyyty.

Kevätkauden 2010 aloittaa oopperayhteistyö Lahden Ooppera ry:n ja Sinfonia
Lahden kanssa. Cavalleria rusticana ja Pajatso -teospari nähdään 20. tammikuuta alkaen 10 kertaa.
Toinen yhteistyöproduktio valmistuu samanaikaisesti, kun Fame -musikaali saa ensi-iltansa 22.1. Se tehdään yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun Musiikin alan ja Taideteollisen korkeakoulun kanssa.

1.1.2010 Lahden kaupunginteatterin kevät tarjoaa musiikkipitoista ohjelmistoa

Lahden kaupunginteatteri tarjoilee heti tammikuusta alkaen tuhtia musiikkipitoista ohjelmaa sekä klassisen että kevyen musiikin ystäville.

Ensimmäinen ensi-ilta kuuluu oopperalle. Cavalleria Rusticana ja Pajatso –oopperat esitetään yhdessä, kuten on tavaksi muotoutunut.
Lahden ooppera Ry, Sinfonia Lahti ja Lahden kaupunginteatteri tarjoavat yhteistyönä valmistetun, suuria tunteita kuohuttavan oopperaesityksen 20.1. alkaen Juhani-näyttämöllä. Teoksen ohjaa Maarit Pyökäri ja orkesteria johtaa Atso Almila.

Juhani-näyttämön toinen kevään uutuus on palkittu ja suosittu sukupolvitarina Puhdistus. Kahdessa aikakaudessa kulkeva eheytymistarina  on tarina Viron historiasta kahden eri-ikäisen naisen elämän kautta. Ohjaus Juha Malmivaara.

Eero-näyttämön ensimmäinen ensi-ilta suunnataan nuorisosta nuorisolle: musikaali Fame – tie tähtiin alkaa 22.1. Samannimiseen tv-sarjaan ja elokuvaan perustuva musikaali on yhteistyöproduktio Lahden ammattikorkeakoulun Musiikin koulutusohjelman kanssa. Ohjaajana Marietta Tevajärvi.

Toinen Eero-näyttämön uusi ensi-ilta maaliskuussa liittyy niin ikään musiikkiin. Aivan uudenlainen nykyaikaan linkittyvä musiikkiteatteriesitys Säröjä tarjoaa musiikillisen peilauksen Ellan Edelfeltin ja Aino Kallaksen elämänkohtaloihin ja rakkauksiin. Yhteistyöproduktio tämäkin, kumppanina helsinkiläinen vapaa musiikkiteatteriensemble Kuriton Company. Kulttuurin vientitukea saaneen esityksen ohjaa Fiikka Forsman.

Teatterin suuren näyttämön ohjelmistossa jatkavat klassikot, musikaali Oliver! ja modernisoitu komedia Viisas neitsyt sekä koko perheen satuklassikko Prinsessa Rosa Ruusunen.

Eero-näyttämöllä jatkavat suositut, hienot puhenäytelmät Kuin ensimmäistä päivää sekä Sähköinen tanssisali.

Lisäksi Aino-näyttämöllä jatkaa koko syksyn loppuunmyyty Sotta Pyttynen, pikkulasten aivan oma juttu!

2.10. Viisas Neitsyt -ensi-ilta 7.10.

havas_forss.jpgEroottisten lupausten komedia taipuu Kari Heiskasen otteessa modernisoiduksi musiikilliseksi esitykseksi. Maiju Lassilan alkuperäistekstin henkilöt ja perusasetelma ovat säilyneet ennallaan, mutta nyt näytelmän ote on dynaamisempi ja vahvempi.

Maiju Miehimys, jonka roolissa vierailee Sari Havas, hullaannuttaa kylän jokaisen miehen, jopa papin. Hän haluaa itselleen turvatun aseman ja talon, ja tähän soppaan sattumiksi sotkeutuvat kaikki kylän miehet. Pitäjän ankarat akat eivät katso tätä suopeasti, vaan vaativat Maijun Herran kuriin ja nuhteeseen. Piispan ilmestyminen romahduttaa vanhat valta-asemat, mutta synnyttää kylään uuden paremman järjestyksen.  
Miten käy, voittaako lopulta rakkaus vai mammona? Entä yhteisö, sietääkö se naisen eroottisuuden? Ja miehet, eivätkö miehet näe, että heitä huijataan? Ja pääseekö kukaan lihan iloihin, tai taivaan?
Lopultakin kysymys on vapaudesta toteutua ihmisenä, jollaiseksi voisi tulla.

Muissa rooleissa Lahden kaupunginteatterin henkilökuntaa ja Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijoita sekä Martti Peipon kolmimiehinen orkesteri.
Koreografiasta vastaa Matti Paloniemi, lavastuksesta Kari Junnikkala ja puvuista Anu Pirilä. Valosuunnittelu on Harri Peltosen ja äänisuunnittelu Sami Järvisen. Maiju Lassilan tekstin pohjalta Kari Heiskanen on uudelleenkirjoittanut näytelmän.

Ensi-ilta Juhani -näyttämöllä keskiviikkona 7.10. klo 19.

24.9. Sähköinen tanssisali -ensi-ilta 8.10.

Monitasoinen näytelmä kertoo kolmesta sisaresta, pelosta, häpeästä ja ensirakkauden voimasta ahdistavan pienessä merenrantakaupungissa.
Kaksi vanhempaa sisarta, Breda ja Clara, ovat neljä vuosikymmentä sitten ihastuneet samaan tanssipaikkojen laulajatähteen, ja tältä saatujen rakkaudenlupausten pettäessä he sulkeutuivat pysyvästi taloonsa. Vuosikymmenten häpeä ja elämätön elämä, pakkautunut intohimo, raivo ja riemu ovat muovanneet heille omituisen suljetun maailman. Kalakauppias Patsy on ainoa ihminen, joka pääsee sisarten taloon, ja joka kaikkien hämmästykseksi avaa nuorimmalle sisarelle Adalle oven aivan uuteen maailmaan.Ohjaus Tuomo Aitta; suomennos Sami Parkkinen; lavastus ja puvut Tiina Makkonen; valosuunnittelu Jukka Pätynen; äänisuunnittelu Otso Nykänen.
Rooleissa Eeva-Kirsti Komulainen, Lumikki Kouki, Jussi Puhakka ja Kirsti Wallasvaara

Enda Walsh (s. 1967) on irlantilainen näytelmäkirjailija ja käsikirjoittaja, joka syntyi Dublinissa ja asuu nykyisin Lontoossa.
Hänen läpimurtonsa oli näytelmä Disco Pigs vuonna 1996, josta tehtiin filmi vuonna 2001.  Tuottelias ja monilla festivaaleilla (mm. Cannes) palkittu Walsh on meillä vielä tuntematon kirjoittaja, mutta hänen teoksiaan on käännetty yli 20 kielelle.
Sähköinen tanssisali (New Electric Ballroom) vuodelta 2005, on palkittu Irlannissa Paras uusi näytelmä vuonna 2008.

15.9. Sähköinen tanssisali -ensi-ilta siirtyy

Näyttelijän sairaustapauksen vuoksi Sähköinen tanssisali –näytelmän ensi-ilta on 
torstaina 8.10.2009 klo 19.00 Lahden kaupunginteatterin Eero-näyttämöllä.9.9. Kaupunginteatteri ja Musiikkiteatteriopiskelija ry yhteistyöhön

Sinun Laulusi soi Lahden kaupunginteatterilla marraskuussa. Mute ry:n ja Lahden kaupunginteatterin yhteistuotannossa elämää tulkitaan Elton Johnin sävelin.
Lahden kaupunginteatterin Eero-näyttämöllä voi tutkailla elämää Elton Johnin tähtilasien lävitse kahtena iltana marraskuussa. Sinun Laulusi – Your Song on Lahden ammattikorkeakoulun musiikkiteatteriopiskelijat ry:n ja Lahden kaupunginteatterin yhteistuotanto. Lavalla nähdään entisiä ja nykyisiä MUTE:n jäseniä, kuusihenkinen bändi sekä kuoro. Konsertin ohjaa Martina Roos ja sen tuottavat Juha Pihanen ja
Marjo Leppä.
– Halusimme juhlistaa MUTE ry:n 5-vuotistaivalta konsertilla, jossa olisi mukana niin nykyisiä mutelaisia kuin jo uraa muualla luovia musiikkiteatterin ammattilaisia, valottaa tuottaja Marjo Leppä.
- Elton Johnilla on lähes viisisataa laulua, jotka ovat hienoja niin musiikin kuin tarinoidensakin puolesta. Meillä on kahdeksan solistia, jotka kertovat omaa tarinaansa Eltonin sanoin. Konsertissa kuullaan reilu parikymmentä biisiä tunnetuimmista harvemmin kuultuihin.
– Musiikkiteatterilinjalla on ja sieltä on jo valmistunutkin monia hienoja taiteilijoita. Konsertissamme on mukana valikoima kumpiakin, toteaa vastaava tuottaja Juha Pihanen.
- Milla Kangas lopettelee opintojaan Teatterikorkeassa ja Maija Sydänmaanlakka oli viime talven Hämeenlinnnan teatterissa. Nykyisistä opiskelijoista on mukana Mikael ”Fagu” Haavisto ja Eltonina Eltonin paikalla flyygeliä soittava Asko Turkia. Itse taas jatkoin Lahdesta Stella Adler Studioon New Yorkiin ja nyt kuljen Hollolan ja Berliinin väliä, Pihanen kertoo.
Sinun Laulusi esitetään kolmesti Lahden kaupunginteatterin Eero-näyttämöllä, tiistaina 17.11. klo 19 sekä keskiviikkona 18.11. klo 13 ja 19.
Konsertissa kuullaan Elton Johnin tunnetuimmista lauluista mm. Your Song,
Bennie And The Jets, Daniel ja Sad Songs (Say So Much).
Tuntemattomampia helmiä ovat mm. Writing, Jamaica Jerk-Off, Talking Old
Soldiers sekä Two Rooms At The End Of The World.14.8. Ensi-iltoja uusituilla näyttämöillä

Teatterin ensi-iltojen ”putken” korkkaa aivan perheen pienimmille suunnattu Katja Krohnin kirjoittama Sotta Pyttynen. Kaiken nurinperin kiepsauttava näytelmä tulee ensi-iltaan uusitulle Aino-näyttämölle 29.8. Sen ohjaajana vierailee Anna-Elina Lyytikäinen.
Eero-näyttämön ensimmäinen ensi-ilta 2.9. tarjoaa Anna Krogeruksen kirjoittaman näytelmän Kuin Ensimmäistä Päivää. Liiankin ajankohtainen, humoristinen kuvaus kertoo nykypäivän työelämästä ja vanhustenhoidosta. Näytelmän ohjaa Otso Kautto ja se tuotetaan yhteistyössä Teatteri Vanha Jukon kanssa.
Syksyn odotettu musikaali on Oliver! 4.-5.9. ollen samalla uusitun Juhani-näyttämön ensimmäinen teos. Charles Dickensin musikaaliklassikon on
suomentanut Heikki Salo, ohjaa Maarit Pyökäri, lavastaa Minna Välimäki ja
puvut on suunnitellut Tarja Lapintie.26.5. Näyttelijäuutisia ja numeroita Lahden kaupunginteatterista

Mennyt näytäntövuosi toi remontin lisäksi Lahden Kaupunginteatteriin muutakin myllerrystä. Moni hyvä näytelmä eli lyhyen kaaren ja joidenkin pitempään jatkuneiden toivottiin jatkuvan ikuisesti. Näyttelijöiden kiinnityksissä tapahtui muutoksia melko paljon. Ikään liittyvät luonnolliset poistumat ovat asia, josta seuraa usein nuorennusleikkaus taiteilijakunnassa.
Kaikki talosta lähteneet eivät jääneet eläkkeelle, vaan jatkavat hyvää työtänsä muissa taloissa ja kaupungeissa. Sanoimme näkemiin, ainakin toistaiseksi, seuraaville: Aarre-Veikko Pekkarinen, Jarmo Tulonen, Vesa Repo, Marja-Liisa Nisula ja Lotta Lindroos.
Uusia kiinnityksiä Lahden kaupunginteatterissa ovat näyttelijät Jarkko Miettinen, Laura Huhtamaa, Elsa Saisio, Aki Raiskio, Jari-Pekka Rautiainen ja Timo Välisaari. Uusinta kiinnitystä eli Timo Välisaarta lukuun ottamatta, kaikki ovat tuttuja ainakin kevään esityksistä. Syksyn uusissa ensi-illoissa he ovat luonnollisesti mukana.
Numerollisesti katsottuna näytäntövuosi oli sikäli haasteellinen, että teatteri ei voinut tuottaa musikaalia Juhani-salin remontin takia. Peruskorjauskevään aikana Juhani-näyttämö rajattunakin oli vain osan viikosta esityskäytössä. Katsojaluvuissa remontti tietysti näkyi, mutta varsin maltillisesti. Lahden kaupunginteatterin eri esityksissä kävi 66 880 henkilöä. Lisäksi teatterin oman esityksen, Rakkausjutun, vierailu toi Espoon Teatteriin 1678 katsojaa. Lahden kaupunginteatterin katsojatilaston ykkösnimi oli Piaf –pikkuvarpunen, jonka näki kevään aikana 14 760 katsojaa.27.4. Huipulla on hyvä lopettaa

Näytelmä The Beatles Story poistuu Lahden kaupunginteatterin ohjelmistosta. Vaikka esitys on ollut jatkuvasti loppuunmyyty, ei esityksiä yrityksistä huolimatta saatu mahtumaan syksylle 2009, koska teatteri on tehnyt jo kauan sitten sitoumuksia uusien tuotantojen kanssa. Ensi näytäntökauden ohjelmistoon on tulossa useita suuria yhteistyöhankkeita. Syksylle on tulossa ensi-iltoja kuusi, yksi Aino-näyttämölle, kaksi Eero-näyttämölle ja Juhanille peräti kolme, kun viime syksyksi valmistunut Prinsessa Rosa Ruusunen otetaan ohjelmistoon marraskuussa hieman uudistettuna. The Beatles Story Band ei kuitenkaan lopeta. Bändi jatkaa ja ilmestyy nykyisten suunnitelmien mukaan myös teatterin näyttämölle vuoden
vaihteessa uusin kujein.29.3. Lahden Kaupunginteatterin värikäs syksy

Kaupunginteatterin tuleva näytäntövuosi käynnistyy syyskuussa kotimaisella, palkitulla draamalla. Eero-näyttämön ensimmäinen ensi-ilta on Savonia-kirjallisuuspalkitun Anna Krogeruksen kirjoittama Kuin ensimmäistä päivää. Ohjaajaksi saapuu vierailemaan Otso Kautto. Teatteri Vanhan Jukon yhteistyönä toteutettava näytelmä on hyvin ajankohtainen kuvaus nykypäivän työelämästä ja vanhustenhoidosta. Komedian keinoin ja mehukkaan kriittisesti arkaakin asiaa käsittelevä esitys ottaa kantaa ja kysyy, mutta jättää vastaukset yleisön mietittäviksi. Tahaton tilannekomiikka tekee tietä sydäntä kouristavalle lämmölle 2.9. alkaen.
Uusi, odotettu musikaali avaa remontoidun Juhani-näyttämön kaksoisensi-illassa 4.-5.9. Charles Dickensin klassikkoon perustuva rakastettu ja maailmalla paljon esitetty Oliver! kertoo orvosta pojasta, joka pakenee kovaa kohtaloaan ja ajautuu suurkaupungissa varkaiden värikkääseen maailmaan.
Musikaalia Oliver! on esitetty 50 vuotta, joten vilpitön tarina kiehtoo ihmisiä pahan saadessa lopulta palkkansa. Musikaalin ohjaa Maarit Pyökäri ja siinä vierailevat kaksoismiehityksessä Ismo Kallio / Erkki Saarela sekä Kristiina Elstelä / Sinikka Sokka. Itse Oliverin roolissa on kolmoismiehitys: Aaron Lilja / Onni-Pietari Puttonen / Pauli Soini.
Syyskuun viimeinen ensi-ilta 30.9. on suomenkielinen kantaesitys Sähköinen
tanssisali. Enda Walshin kirjoittaman näytelmän kolmesta sisaruksesta tulee ohjaamaan Tuomo Aitta. Traaginen ja hauska näytelmä kertoo sisarusten yhteisestä ihastumisesta neljä vuosikymmentä aikaisemmin samaan laulajatähteen. Vuosikymmenten häpeä ja elämätön elämä, pakkautunut intohimo, raivo ja riemu purkautuvat hetkeksi oven raottuessa uusien mahdollisuuksien maailmaan. Näytelmä on palkittu viime vuonna kotimaassaan Englannissa. Suomennos on Sami Parkkisen käsialaa.
Juhani-näyttämön toinen ensi-ilta on kotimaista draamaa. Vallalla, rahalla ja seksuaalisuudella leikittelevä Viisas Neitsyt saa modernin tulkinnan ohjaajansa Kari Heiskasen käsissä. Se on tarina kauniista Maiju Miehimyksestä (Sari Havas), joka hullaannuttaa jokaisen kylän miehen, jopa papin. Musiikkia, tanssia ja hyvää tekstiä yhdistävä Maiju Lassilan näytelmä saapuu Juhanille 7.10. alkaen.
Kaunis, ihastuttava, hauska ja lämmin satunäytelmä Prinsessa Rosa Ruusunen palaa teatterin ohjelmistoon marraskuussa 2009! Kaikki tuntevat sadun Prinsessa Ruusunen, mutta miten se toteutuu tällä kertaa? Pirjo-Riitta Tähden uudelleenkirjoittama satu saa Maarit Pyökärin ohjauksessa mukaansa jotain uutta ja jotain vanhaa, lisämausteena kiertävä sirkusseurue. Juhani-näyttämöllä 11.11. alkaen koko perheelle.
Eikä tässä vielä kaikki! KOM-teatterin vierailu ilahduttaa lokakuussa. Odotus on dokumentaatio henkilöistä nimeltä Pirkko Saisio ja Marja Packalén. Se on rehellinen ja itseironinen moniääninen teos siitä, millaista on olla kuusikymmentävuotias nainen Suomessa vuonna 2009. Osa esityksen tarinoista on totta, osa lainattuja, osa täysiä valheita. Eero-näyttämöllä 14.-17.10.
Eikä tässäkään vielä kaikki! Pikkulapsille syntyy oma juttu elokuun loppuun. Ohjaaja Anna-Elina Lyytikäinen ja Aino-näyttämö, odotusta on ilmassa?
Tervetuloa teatteriin saamaan uusia ajatuksia, nauttimaan tunteita herättävistä esityksistä, rentoutumaan ja viihtymään!

Uuden Kipinän näyttelyt (vanhat)

Näytteilleasettajat ajalla 11.12.2013 – 5.1.2014

Kaikki näyttelytilat: Kauno ry:n Tukeva porras – hyvinvointia kuvataiteesta hanke  ”Sä voisit olla täällä aina”

Näyttelyn taiteilijat:
Minna Alanko / Metsäkankaan perhekeskus
Jyri Ala-Ruona / Monitoimikeskus Takatasku
Juha Arvid Helminen / Lahden seudun nuorisoasunnot
Marja-Liisa Jokitalo / Mukkulan palvelutalo
Maria Kausalainen / Jalkarannan sairaalan osasto J32
Helena Lehtinen / Jalkarannan sairaalan osasto J32
Anna Leppä / Työpaja OVI
Satu Loukkola / Jalkarannan sairaala
Pirita Oikarinen / Huhmarannan lastenkoti
Lasse Ursin / Salinkallion perhekeskus & Mäntymäen lastenkoti

Näytteilleasettajat ajalla 20.11. – 8.12.2013 

Kulma: Nina Nisonen, Maan kirjoitusta, tekstiili- ja pronssiteoksia
Kenno: Anneli Hilli, monotypia- ja carborundum-grafiikkaa
Kymi: Anitta Ruotsalainen, maalauksia ja esinekooste
Kirnu: Leena Illukka, Muotokuvia: Come and Go – Tervetuloa ja Tervemenoa, tekstiiliteoksia ja monotypioita

Näytteilleasettajat ajalla 30.10. – 17.11.2013

Kulma: Vesa-Antti Puumalainen, Kylmä vuosi, Hilkka Silvekosken Säätiön stipendiaatti, maalauksia
Kenno: Erkki Perkiömäki, Valokuvia
Kymi: Merja Hujo, Matkalla maisemassa, maalauksia
Kirnu: Tuija Sarantila, Välke, lasiteoksia

Näytteilleasettajat ajalla 9. – 27.10.2013

Kulma: Miss Kompro, Ruumisremix – muotokuvia, maalauksia
Kenno: Lahden valokuvataide ry:n kutsunäyttely, Kira Gluschkoff, Red Lights, valokuvia
Kymi: Lotta Mattila, Piiritys, veistosinstallaatio
Kirnu: Pinja Valja, Sivullinen, videoteos

Näytteilleasettajat ajalla 17.9. – 6.10.2013 

Kulma: Tiina-Liisa Kaalamo ja Kaisu Kopsa, Matka Faabeliin, veistosinstallaatio ja maalauksia
Kenno: Lahden valokuvataide ry:n kutsunäyttely, Anne Yli-Ikkelä, valokuvia
Kymi: Jyri Ala-Ruona, Alkukantainen tekijä, maalauksia
Kirnu: Olli Niskanen, I/O digitaalisia maalauksia

Näyttelyjakso 28.8. – 15.9.2013

Kulma: Marja-Liisa Jokitalo, Maalarin puutarhassa, maalauksia
Kenno: Mari Aspola ja Katariina Silvola, Taidegrafiikkaa
Kymi: Merja Simberg, Lumous, maalauksia
Kirnu: Niina T. Halonen, Melankoliaa, vesiväri-puupiirroksia

10. näyttelyjakso 7. – 25.8.2013

Espoon kuvataiteilijat ry
I Love SWAP (vaihtonäyttely Lahden Taiteilijaseura ry:n kanssa)
Taiteilijat: Tyko Elo, Leena Halonen, Gunilla Helve, Annukka Mikkola, Heikki Pasanen, Marjaana Savander, Petra Tiisala, Helena Tuura, Marja-Leena Valkola, Julia Weckman

9. näyttelyjakso 17.7. – 4.8.2013

Kulma: Gary Wornell, Lahden valokuvataide ry:n kutsunäyttely, Nepal Diaries, valokuvia
Kenno: Piritta Fors, Voimia ja Rakkautta, valokuvia
Kymi: Jussi M. Hukkanen, on siinä se -½, kuulakärkikynäpiirustuksia
Kirnu: Minna Kallinen, Vuoret – jotta näkisin muutoksen, videoteos, piirroksia ja valokuvia

8. näyttelyjakso 19.6. – 14.7.2013

Kulma: Henry Koljonen, Maalauksia
Kenno: Johanna Juvonen ja Biagio Rosa, Aamukahvikuvia, sekatekniikkamaalauksia
Kymi: Anna Tanninen, Painava taivas, maalauksia
Kirnu: Lahden taidegraafikot ry ja Exlibris Aboensis, Pearls of Asia, puupiirrosexlibriksiä

Näyttelyä edeltää maanantaina 17.6. klo 17.30–19.00 Lahden pääkirjaston auditoriossa pidettävä avoin yleisötilaisuus teemalla ”Exlibrikset – Kiehtova harrastus”. Tilaisuuden avaa kirjaston palvelupäällikkö Jari Tyrväinen, runsaasti kuvitetun alustuksen pitää Exlibris Aboensiksen puheenjohtaja Tauno Piiroinen. Paikallisena asiantuntijana on Hannu Saraluoto.

7. näyttelyjakso 29.5. – 16.6.2013

Kulma: Olli Larjo ja Lasse Wallenius, Arkisto, installaatio
Kenno: Miia Autio, Yökävelyt, valokuvia
Kymi: Elina Strandberg, Kevätsulat, maalauksia
Kirnu: Emma Peura, Ilmapiirit, taidegrafiikan installaatio

6. näyttelyjakso 8. – 26.5.2013

Kulma: Leena Saraste, Lahden valokuvataide ry:n kutsunäyttely, Kuvia ja pistoja, valokuvia
Kenno: Liisa Harju, Matkalla, maalauksia
Kymi ja Kirnu: Eila Hämäläinen ja Saila Puranen, Kotikarjala – toisen polven evakkous, maalauksia, installaatio, videoteos, valokuvia

5. näyttelyjakso 17.4. – 5.5.2013

Kulma: Mia Saharla, Tutkielmia, maalauksia
Kenno: Eeva Kaisa Jauhiainen, Onnellinen lapsuus, puuväripiirustuksia (Lahti)
Kymi: Aleksi Martikainen, Todellista ideaa odotellessa, grafiikkaa (Lahti)
Kirnu: Marje Viitala, Hahtuvaa, grafiikkaa

4. näyttelyjakso 20.3. – 14.4.2013

Kulma: Päivi Koskinen, Burning Them, valokuvia
Kenno: Virva Kanerva, Todennäköisesti olemassa, veistoksia
Kymi: Tommi Hämäläinen, Rannan tapahtumat / Coastal Events, maalauksia ja veistosinstallaatio
Kirnu: Tarmo Valmela, Ion Alian, valokuvia

3. näyttelyjakso 27.2. – 17.3.2013

Kulma: Mika Heinonen, trad. tarinoita saaren rakentamisesta ja vähän muutakin, veistoksia
Kenno: Annika Rauhala, News from Another World, valokuvia
Kymi: Ari Koivisto, Matkalla, maalauksia
Kirnu: Riikka Laitinen, Hetki, serigrafioita

2. näyttelyjakso 6. – 24.2.2013

Kulma: Ritva Pirhonen, maalauksia (Veden Vallassa)
Kenno: Olavi Fellman, maalauksia (ECO-MESSAGES – From Ancient&Asthetics to Global Catastrophes)
Kymi: Kari Tuisku, veistoksia (Surun olemus)
Kirnu: Jouko Halttunen, hopeapiirrinpiirroksia (Arjen harmaa)

1. näyttelyjakso 16.1. – 3.2.2013

Kulma: Kari ja Raija Kuisma, veistoksia (Muu Vaara)
Kenno: Lahden valokuvataide ry:n kutsunäyttely
Johannes Wilenius, valokuvia (RÄPS – kuvia sieltä täältä ja varsinkin täältä.)
Kymi: Kati Parvia, maalauksia (Ovella / Approaching the Gate)
Kirnu: Tiina Tanskanen, valokuvia (Kangastus)

Sukupolvet

”Juhlistaaksemme Lahden Taiteilijaseura ry:n kohta 60 aktiivista toiminnan vuotta, olemme kutsuneet Sukupolvet -näyttelyyn kymmenen taiteilijaa 146 jäsenen joukosta. Nyt on hyvä hetki tehdä läpileikkaus yhdistyksen sukupolvista tulevaa juhlavuotta 2014 ennakoiden.
Toiminnassa näkyy jatkuvuus. Usean sukupolven ajan on järjestetty lukuisia näyttelyitä kotimaassa ja ulkomailla niin yhdistyksenä kuin jäsenten omin voimin, sekä osallistuttu yhteiskunnalliseen toimintaan. Taideinstituutin neljänkymmenen vuoden perintö näkyy vahvasti lahtelaisessa kuvataidekulttuurissa.”

Lahden Taiteilijaseura ry:n kutsunäyttely, Sukupolvet
Kosti Ahonen, Anni Henriksson, Reino Hietanen, Heli Hyytiä, Virva Kanerva, Sirpa Lappalainen, Eija Markkanen, Pekka Purhonen, Pekka Syrjälä, Ville-Veikko Viikilä

 

Kauno ry:n 16. näyttelyjakso 28.11. – 16.12.2012

Kulma: Sirpa Lappalainen, grafiikkaa ja valokuvia (Pienet – Suuret – Ilot)
Kenno: Heli Innala ja Leena Vainio, valokuvia (blogi+valo+kuva)
Kymi: Helka Immonen, maalauksia (Maalauksia)
Kirnu: Anu Eskelin, maalauksia (Un dialogo con il bosco)

Kauno ry:n 15. näyttelyjakso 7. – 25.11.2012

Kulma: Riikka Mäkinen, öljyvärimaalauksia (Intimate Views)
Kenno: Katja Saksanen, maalauksia (Muistikuvia)
Kymi: Pekka Kokkonen, maalauksia pleksille (Maalauksia tilassa)
Kirnu: Marko Suomi, videoteos (Syyslahti)

14. näyttelyjakso 17.10. – 4.11.2012

Kulma: Jaana Paulus, puupiirroksia (Puupiirroksia – Woodcuts)
Kenno: Timo Tähkänen, maalauksia (Garden)
Kymi: Leena Niivuori, piirustusmaalauksia (Esine ja olio)
Kirnu: Soli Perttu, maalausinstallaati (Läsnäolo)

13. näyttelyjakso 26.9. – 14.10.2012

Kulma: Lahden valokuvataide ry:n kutsunäyttely yhdessä Jouko Lehtola Säätiön kanssa – Jouko Lehtola Muistonäyttely In Memoriam, valokuvia
Kenno: Tuula Lukkarinen, maalauksia (Värimuisti)
Kymi: Saara Pakarinen, sekatekniikka (Uhanalaisia)
Kirnu: Lasse Lecklin, valokuvia (Places to Stop)

12. näyttelyjakso 5. – 23.9.2012

Kulma: Lahden valokuvataide ry 30 vuotta, valokuvia – Juhlanäyttely
Kenno: Lahden valokuvataide ry:n kutsunäyttely, Anu Akkanen, valokuvia (Wastescape)
Kymi: Eeva Kokki, tussimaalauksia, (Jää hiljaisuus)
Kirnu: Saha & Siipola, valokuvia

11. näyttelyjakso 15.8. – 2.9.2012

Kulma, Kenno,  Kymi ja Kirnu
KAUPUNKI MINUSSA – Hämäläisten taiteilijaseurojen yhteisnäyttely
Hämeen salonki

Ars Häme ry
Edwina Goldstone, Samuli Laurinolli, Anssi Taulu
Hämeenlinnan Taiteilijaseura
Pirjo Heino, Juhani Niskanen
Lahden Taiteilijaseura
Marja-Liisa Jokitalo, Ville Räty, Tiina Vaahtera
Riihimäen Kuvataiteilijat ry
Katja Luoto, Juha Veltti

 

Kauno ry:n 10. näyttelyjakso 25.7. – 12.8.2012

Kulma: Raimo Törhönen, öljymaalauksia (Koira näyttely)
Kenno: Riikka Mattinen, installaatio ja serigrafiaa (Oranssi Olotila)
Kymi: Ulla-Maija Kallinen, guassimaalauksia (Kohtaamisia)
Kirnu, Johanna Torkkola, videoteos (Hämärän tanssit)

9. näyttelyjakso 4. – 22.7.2012

Kulma: Sanni Seppä, installointi puuvärikopiopiirustuksista (Eläinteoria)
Kenno: Kirsi Karppinen, maalauksia (Uhkakuvia)
Kymi: Mikko Lyytinen, maalauksia (Kaaostuma)
Kirnu: Mia Valkonen, piirustusinstallaatio (Olomuotoja)

8. näyttelyjakso 7.6. – 1.7.2012

Kulma: Antti Karvinen, valokuvia (Love/hate/love)
Kenno: Teemu Lehmusruusu, installaatio (Bonsai no kokoro, or: The Inescapable Longing for Wild Nature, Committed Love and for the Two Sides of Beauty)
Kymi: Sirpa Kinnunen, installaatio (Intuition: Play with material, light and balance)
Kirnu: Mari Mäkiö, videoinstallaatio (Hiljainen huone)

7. näyttelyjakso 16.5. – 3.6.2012

Kulma: Kalle Mustonen (Lahti), installaatio (Desolation)
Kenno: Annukka Visapää (Lahti), valokuvia (Ajan liike)
Kymi: Eveliina Hartikainen, installaatio (Totuuden Torvi)
Kirnu:  Seija Sainio, sekatekniikkamaalauksia (Ullakolle)

6. näyttelyjakso 25.4. – 13.5.2012

Kulma: Ahti Pitkänen, akvarelleja (Kuraa ja mätäneviä omenoita)
Kenno, Kymi ja Kirnu: Taide- ja muotoilukoulu, opinnäytetöitä (Taikan 30-vuotisjuhlanäyttely – Iloa iholle)

5. näyttelyjakso 28.3. – 22.4.2012

Lahden Taidegraafikot ry:n kutsunäyttely: Falunin taidegraafikot – Falun – Lahti

4. näyttelyjakso 7. – 25.3.2012

Kulma: Tarja Heilimo, puupiirroksia (Puupiirroksia)
Kenno: Anni Löppönen, valokuvia (It looks like snow)
Lahden valokuvataide ry:n kutsunäyttely
Kymi: SA. Salmela, maalauksia (OFF)
Kirnu: Eliisa Määttälä, piirustuksia ja maalauksia (kissani katosi tulipalossa)

3. näyttelyjakso 15.2. – 4.3.2012

Kulma: Elisa Lientola, veistoksia (JOS)
Kenno: Kimmo Räisänen, valokuvia (Luonnollinen elämä)
Lahden valokuvataide ry:n kutsunäyttely
Kymi: Maija Vatanen, valokuvia (Yksityiset huoneet)
Kirnu: Virpi Leinonen, jääakvarelleja (KAUAS – eksoplaneettaa etsimässä)

2. näyttelyjakso 25.1. – 12.2.2012

Kulma: Simo Mantere, maalauksia (Meri)
Kenno: Anja Helminen, valokuvia (Vintage Catwalk)
Kymi: Kari Smolander, valokuvia (Taivaan koordinaatit)
Kirnu: Maija Helin-Åvall, maalauksia (Maalauksia)

1. näyttelyjakso 4. – 22.1.2012

Kulma: Leila Sarola, valokuvia (MegaCity) Lahden valokuvataide ry:n kutsunäyttely
Kenno: Aukusti Heinonen & Minna Kallinen, valokuvia (Pohjimmiltaan kaikki tarkoittavat hyvää)
Kymi: Maja Breife / Hans-Peter Schütt, sekatekniikka (Bild Safari III)
Kirnu: Markku Ojala, veistoksia (Mikrokosmos)

16. näyttelyjakso 14. – 31.12.2011. Vuoden 2011 tapahtumakalenteri.

Kulma: Lahden Taiteilijaseuran uudet jäsenet:
Jyri Ala-Ruona, Topi Juntunen, Kirsi Karppinen, Mikko Lyytinen, Olli Niskanen, Tiina Tanskanen ja Lasse Ursin
Kenno, Kymi ja Kirnu: Lahden Taidelainaamon kokoelman uudet teokset
Tarina-joulunäyttely

15. näyttelyjakso 23.11. – 11.12.2011.

Kulma: Suvi Suikki, lyijykynäpiirustuksia ja virkkausta (Teoksia)
Kenno: Leena Ylä-Lyly, valokuvia (Tulee hiljaisuus)
Kymi: Tuomas Hallivuo, puupiirroksia (Puupiirroksia)
Kirnu: Päivi Saarelma, solarigrafioita (Saaren silmin)

14. näyttelyjakso 2. – 20.11.2011.

Kulma: Katariina Katla & Anna-Liisa Kankaanmäki maalauksia ja lasimaalauksia
Kenno: Lahden valokuvataide ry, uudet jäsenet: Stéphane Pellennec, Tiina Tanskanen, Heidi Wikström,  valokuvia
Kymi: Tapio Lötjönen, maalauksia
Kirnu: Ursula Kianto, maalauksia

13. näyttelyjakso 12. – 30.10.2011.

Kulma: Anni Henriksson, temperamaalauksia (Ihania maalauksia)
Kenno: Kimmo Metsäranta, valokuvia (Sense of Space)
Kymi: Ulla Kuronen, maalauksia (Maalauksia)
Kirnu: Leena Rantanen, maalauksia (Maalauksia)

12. näyttelyjakso 21.9. – 9.10.2011

Kulma, Kenno, Kymi, Kirnu: Joensuun Taiteilijaseuran näyttely (Idässä tuulee)
Taiteilijat: Teijo Karhu, Tarja Malinen, Liisa Nikitin, Eeva Riikonen, Jokke Saharinen, Jukka Suhonen, Tarja Tella,
Harri Turunen, Heidi Vasara

 

11. näyttelyjakso 31.8. – 18.9.2011.

Kulma: Marianna Asikainen, piirustuksia (Suruvaippa)
Kenno: Lahden valokuvataide ry:n kutsunäyttely, Kai Jokela, valokuvia (Kulkurin Eurooppa)
Kymi: Raija Eklund, maalauksia
Kirnu: Virpi Lehto, tussi- ja akvarellimaalauksia ja piirustuksia (Suuri Kupla)

10. näyttelyjakso 10. – 28.8.2011

Kulma: Ville Mäkikoskela, veistoksia (Kaupunkikuvia – Kesken)
Kenno: Katri Hakkarainen, maalauksia (Värimatka)
Kymi: Ritva Larsson, maalauksia
Kirnu: Katariina Mannio, puupiirroksia

9.
näyttelyjakso 22.6. – 17.7.2011

Kulma: Heini Nieminen, installaatio ja valokuvakollaaseja (I Stand Still)
Kenno: Anna Aho, maalauksia (Puppet show and some other stuff)
Kymi: Veera Nykänen, tussipiirustuksia (Juttuja vedessä)
Kirnu: Arja Valkonen-Goldblatt, installaatio (hädin ja tuskin)

8. näyttelyjakso 22.6. – 17.7.2011

Huom. Juhannuksen vuoksi viikon pidempi jakso. Galleria suljettu 24.-26.6.2011

Kulma: Mira Matilainen ja Iiris Ruuth, maalauksia (IRMM)
Kenno, Kymi ja Kirnu: Paperihuone ry, grafiikkaa (Ajassa ja tilassa)

7. näyttelyjakso 1. – 19.6.2011.

Kulma: Anna Seppälä, grafiikkaa (Kaupunkitilassa)
Kenno: Jyri Pitkänen, valokuvia (Lahden valokuvataide ry:n kutsunäyttely)
Kymi: Karina-Sirkku Kurz, valokuvia (Threshold(s) and Extensions)
Kirnu: Hannamari Matikainen, grafiikkaa

6. näyttelyjakso 11. – 29.5.2011.

Kulma: Jaakko Tuomainen, maalauksia (Á rebours – maalauksia)
Kenno ja Kymi: Taide- ja muotoilukoulu TAIKA, opinnäytteitä
Sanni Havas, Maija Huusko, Noora Häggvist, Niklas Ingelius, Mikael-Elis Kauppinen, Lauri Lavonius, Laura Lehtonen, Kaisa Porkka
Kirnu: Pirita Lautala, veistoksia (Puuttuva kuudes)

5. näyttelyjakso 13.4. – 8.5.2011.

Kulma: Satu Haavisto, valokuvia
Lahden valokuvataide ry:n kutsunäyttely
Kenno: Timo Wright, valokuvia
Lahden valokuvataide ry:n kutsunäyttely
Kymi: Jussi Pyky, maalauksia
Kirnu: Anne-Maria Björninen, maalauksia

4.  näyttelyjakso 23.3- 10.4.2011.

Kulma: Anna Ratilainen / Ulpu Riikonen / Viena Rissanen (Hoppa), maalauksia ja veistoksia
Kenno: Susana Nevado Paula Ollikainen, maalauksia ja installaatioita
Kymi: Ulla-Maija Pitkänen, installaatio
Kirnu: Anu Miettinen, videoinstallaatio

3. Näyttelyjakso 2.3.- 20.3.2011.

Kulma: Seppo Lagom, maalauksia (Vantaa)
Kenno: Anneli Kokko, tekstiilimaalauksia (Joensuu)
Kymi: Milla Hannula, maalauksia (Turku)
Kirnu: Hanna Luukkonen, videoteos (Pori)

2. näyttelyjakso 9.2.- 27.2.2011.

Kulma, Kenno, Kymi: Lahden taiteilijaseura ry:n näyttely
Kirnu: Johanna Lonka , kangasveistoksia

Kauno ry:n 1. näyttelyjakso 19.1.- 6.2.2011.

Kulma: Outi Heiskanen, grafiikkaa (Huom! Pidennetty näyttelyaika, 22.12.2010 – 6.2.2011)
Miniprint Finland 2010 suojelija
Kenno: Jenni Lahtinen, akvarelleja
Kymi: Anna Kolehmainen, grafiikkaa
Kirnu: Tiina Vaahtera, hierrevedoksia

Kauno ry:n 17. näyttelyjakso 22.12.2010 – 16.1.2011. Vuoden 2010 tapahtumakalenteri.

Lahden Taidegraafikot ry:n kutsunäyttely/ Miniprint Finland 2010

Kulma: Outi Heiskanen, grafiikkaa (Huom! Pidennetty näyttelyaika, 22.12.2010 – 6.2.2011)
Miniprint Finland 2010 suojelija
Kenno: Tom Thijsse, grafiikkaa
Miniprint Finland 2010 Grand Prix
Kymi: Bea Farenhorst, grafiikkaa
Kirnu: Helmi-näyttely, grafiikkaa
Miniprint Finland 2010 poimittuja helmiä

16. näyttelyjakso 1. – 19.12.2010

Kulma: Minna Pöllänen, valokuvia (Lahden valokuvataide ry:n kutsunäyttely)
Kenno: Johannes Romppanen ja Sirkku Varjonen, valokuvia (Lahden valokuvataide ry:n kutsunäyttely)
Kymi: Anssi Mikael Okkonen, lyijykynäpiirroksia
Kirnu: Kukka-Maria Haikkolan muistonäyttely, maalauksia, keramiikkaa ja grafiikkaa

15. näyttelyjakso 10.11. – 28.11.2010

Kaikki tilat: Tiiu Anttinen, Tarja Bruun ja Jari Järnström, maalauksia, grafiikkaa ja veistoksia

14. näyttelyjakso 20.10. – 7.11.2010.

Kulma: Anni Leppälä, valokuvia (Lahden valokuvataide ry:n kutsunäyttely)
Kenno ja Kymi: Lahden Muotoiluinstituutin Koru- ja esinemuotoilun opiskelijat, uniikkikoruja ja -esineitä
Kirnu: Elina Julin, valokuvia

13. näyttelyjakso 29.9. – 17.10.2010.

Kulma: Pirjo Nykänen, maalauksia
Kenno: Tiina Lamminen, maalauksia, piirustuksia ja käsitöitä
Kymi: Riitta Virtanen-Kerimov, maalauksia
Kirnu: Inka-Maaria Jurvanen, lyijykynäpiirustuksia

12. näyttelyjakso 8. – 26.9.2010.

Kulma: Niko Palokangas & Anton Nordqvist, maalauksia ja veistoksia
Kenno: Hanna Koikkalainen, valokuvia
Kymi: Elina Katara & Elina Strandberg, installaatioita, piirustuksia
Kirnu: Klaara Nieminen & Tiina Humaloja, maalauksia
LAMK Muotoilu- ja taideinstituutti

11. näyttelyjakso 18.8. – 5.9.2010.

Kulma, Kenno, Kymi ja Kirnu:
Aino Johansson, Tuomo Nevalainen, Nelli Penna, Vesa-Antti Puumalainen, Jonna Sivonen, Ona Taskinen, maalauksia

10. näyttelyjakso 28.7. – 15.8.2010

Kulma: Anna Siiriäinen, maalauksia
Kenno: Niina Kestilä ja Jaana Bombin, puu- ja kiviveistoksia
Kymi: Linda Granfors, maalauksia (avajaisissa performanssi Aura Hakurin kanssa)
Kirnu: Antti Ylönen, puuveistoksia

9. näyttelyjakso 7.7. – 25.7.2010

Kulma: Jonna Finnilä, piirroksia, maalauksia ja Terhi Saalasti, grafiikkaa
Kenno: Viivi Nieminen, valokuvia
Kymi: Joni Tiilikainen, maalauksia
Kirnu: Paula Tella, videoteos ja marmorikaiverrus

8. näyttelyjakso 9.6. – 4.7.2010

Kulma: Katja Antonoff, veistoksia
Kenno: Hanna Räisänen, maalauksia
Kymi: Margarita Rosselló Ramón, tekstiilitaidetta
Kirnu: Tuomo Laakso, maalauksia

7. näyttelyjakso 19.5. – 6.6.2010

Kulma: Anssi Törrönen, maalauksia
Kenno: Leena Kangas, maalauksia
Kymi: Olga Palomäki, installaatioita
Kirnu: Susanna Autio, installaatio

6. näyttelyjakso 28.4. – 16.5.2010.
(Huom. 1.5. vapunpäivänä ja 13.5. helatorstaina suljettu)

Kulma: Emma Lappalainen ja Jyrki Markkanen, grafiikkaa
Kenno: Tanja Liukkonen, valokuvia ja videoteos
Kymi: Eeva Jauhiainen,  grafiikkaa / Lasse Ursin, maalauksia – LAMK/Muotoilu- ja taideinstituutti
Kirnu: Pasi Rauhala, installaatioita

5. näyttelyjakso 31.3.-25.4.2010.

Kulma: Soile Jääskeläinen, maalauksia
Kenno: Arto Vuorinen, valokuvia
Kymi: Annika Ruuska, maalauksia
Kirnu: Jaana Rannikko, valokuvia

4. näyttelyjakso 9.3.-28.3.2010.

Kulma: Jukka Hyytiäinen, maalauksia
Kenno: Milja Laurila, valokuvia – Lahden valokuvataide ry:n kutsunäyttely
Kymi: Tuula Heikkilä-Özgür, maalauksia
Kirnu: Mailis Saralehto Rekola, videoinstallaatio

3. näyttelyjakso 17.2.-7.3.2010.

Kulma: Maria Laine, maalauksia
Kenno: Minna Kähkönen, maalauksia
Kymi: Hannah Hamberg, maalauksia
Kirnu: Harri & de Ville de Goyet, video-, valo- ja ääniveistos

2. näyttelyjakso 26.1.-14.2.2010.

Kulma: Timo O. Nenonen, veistoksia
Kenno: Jaana Ahjokangas, valokuvia
Pertti Klemola, Markus Kuoppala, Pekka Liukkonen Valokuvataide ry:n uudet jäsenet
Kymi: Matti Pellinen, maalauksia; Janika Salonen, grafiikkaa LAMK Muotoilu- ja taideinstituutti
Kirnu: Harri Kosonen, veistoksia

Vuoden 2010 1. näyttelyjakso 7.1.-24.1.2010.

Kulma, Kenno, Kymi ja Kirnu:
LAMK/ Muotoilu- ja taideinstituutin erikoistumisopiskelijoiden opinnäytetyönäyttely:
Tuula Hara, installaatio; Johanna Lemettinen, maalauksia; Anne Limnell, maalauksia; Aleksi Martikainen, grafiikkaa; Kari Södö, veistoksia

2009——————————————————————————————

Näyttelyjakso 16.12.-23.12.2009

Galleria Uusi Kipinä, kaikki tilat Taidelainaamonäyttely / Lahden Taiteilijaseura ry

Näyttelyjakso 25.11.-13.12.2009.

Kulma: Stina Riikonen ja Saku Soukka, valokuva-, kollaasi- ja installaatioteoksia. Valokuvataide ry:n kutsunäyttely
Kenno: Kenneth Bamberg, valokuvia. Valokuvataide ry:n kutsunäyttely
Kymi: Tero Nurminen, maalauksia
Kirnu: Tarmo Valmela, valokuvia

Näyttelyjakso 4.11 – 22.11. 2009

Kulma: Jari Kylli, grafiikkaa
Kenno: Lasse Lassheikki, maalauksia
Kymi: Marja-Liisa Jokitalo, maalauksia
Kirnu: Miss Kompro, maalauksia

Näyttelyjakso 23.9 – 11.10. 2009

Kulma: Ville Räty, maalauksia
Kenno: Kati Valkonen, maalauksia
Kymi: Paula Karjalainen, Mari Leinonen, Kristiina Pellinen, grafiikkaa, veistoksia
Kirnu: Mirva Valvanto, grafiikkaa

Lahden Valokuvataide ry:n Valokuvailta X
Torstaina 8.10. klo 18
Mikko Säteri / Finnfoto ry ja Jani Mahkonen (vtry)

Näyttelyjakso 2.9 – 20.9. 2009

Kulma: Timo Sälekivi, maalauksia
Kenno ja Kirnu: Päivi Hintsanen, maalauksia ja installaatioita
Kymi: Katja Taskinen, grafiikkaa

Näyttelyjakso 12.8 – 30.8. 2009

Kulma: Eeva Kirlin-Helenius, grafiikkaa
Kenno: Hanna Saarikoski, piirroksia ja maalauksia
Valtteri Halmetoja
, valokuvia
Kymi: Sami Pennanen, valokuvia, piirustuksia ja maalauksia
Kirnu: Henna Inkinen, videoteos
Laura Kärki, installaatio

Näyttelyjakso 22.7 – 9.8. 2009

Kulma: Aino Jääskeläinen, monotypioita
Kenno: Nomi Kitinprami, maalauksia
Kymi: Liisa Soini, maalauksia
Kirnu: Ritva Leinonen, piirustuksia / Tiina Salmi, grafiikkaa

Näyttelyjakso 1.7. – 19.7.2009

Koko gallerian tiloissa: Hiroko Kagawa (Tokio), puuveistoksia

Näyttelyjakso 10.6. – 28.6.2009

Kulma: Marjo Hyttinen, maalauksia, grafiikkaa
Kenno: Miia Varis, maalauksia
Kymi: Katja Skinnari, maalauksia
Kirnu: Satu Juvonen, esinekoosteita ja maalauksia

Näyttelyjakso 20.5. – 7.6.2009

Kulma: Enni Kömmistö, maalauksia
Kenno ja Kymi: Taide- ja muotoilukoulu Taika
Kirnu: J.P. Kaljonen, videoteos

Näyttelyjakso 29.4. – 17.5.2009

Kulma: Petra Tiisala, maalauksia
Kenno: Tonja Goldblatt
Kymi: Merja Isomaa-James
Kirnu: Susanna Haavisto ja Taru Kallio Lahden ammattikorkeakoulu / Taideinstituutti

Näyttelyjakso 1.4. – 26.4.2009

Kulma, Kenno, Kymi ja Kirnu:
Valencian Investigation Group
Espanjalainen Valencian tutkimusryhmä, joka toimii Universidad Polytecnica de Valencian taideosaston suojissa. Näyttely on Lahden ammattikorkeakoulun Taideinstituutin kutsunäyttely, joka käsittelee leikkiä; muuntumista ja merkityksiä sekä ihmisiä interaktiivisessa suhteessa leikkiin.

Näyttelyjakso 11.3. – 29.3.2009

Kulma ja Kenno: Lahden Valokuvataide ry Valokuvan Kevät 2009 –tapahtuma:
Kari Soinio: Sankarin koti / Korea Korea
Kymi: Helena Tuura piirustuksia, maalauksia
Kirnu: Taideinstituutti: Kirsi Karppinen, maalauksia / Mari Kasurinen, veistoksia

Näyttelyjakso 18.2. – 8.3.2009

Kulma: Merja Pitkänen, veistoksia
Kenno: Tarja Tella, sekatekniikka, valokuva
Kymi: Hans-Peter Schütt, maalauksia
Kirnu: Petri Silvonen, maalauksia

Näyttelyjakso 28.1. – 15.2.2009

Kulma: Kaija Mäenpää, maalauksia, valokuvia
Kenno: Lahden Valokuvatiade ry, Kisapuistorock -näyttelyprojekti:
Suvi-Tuuli Kankaanpää, Kalle Kataila, Marika Kokkinen, Tomas Amos Kouba ja Ville Kujala
Kymi: Synnove Dickhoff, tekstiilitaide, sekatekniikka
Kirnu: Helena Kaikkonen, tekstiilitaide, sekatekniikka

Näyttelyjakso 8.1. – 25.1.2009

Kulma: Elisa Rovamo, maalauksia
Kenno: Hanna-Leena Ruottinen, valokuvia
Kymi: Janne Sammalmaa, maalauksia, valokuvia
Kirnu: Hanna Järvenpää, sekatekniikka

Uusi Kipinä on avoinna ti-pe 12-18 ja la-su 12-16, maanantaisin galleria on suljettu.

Timotei Teatteri: Juna

Päätin pitkästä aikaa virkistää itseäni teatterikäynnillä. Tiedossa oli Nuorisoteatteri Timotein Juna-näytelmä, jota esitettiin Pikkuteatterilla kolmena iltana. Näytelmä sijoittui Las Vegasiin matkaavaan junaan jossa tapahtuu murhia. Jo nimenä tietysti herätti rautatieharrastajan mielenkiinnon ja lisää vettä mylly sai, kun kuulin että kyseessä on murhamysteeriö.
Yleisöä paikalle oli saapunut arviolta parikymmentä.

Toki näytelmästä oli jo vihiä saanut aiemmin yhdistyksen kautta. Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry:llä oli lavastuksessa sormensa pelissä (tai näytelmässä), sillä teatteriporukka oli lainannut yhdistykseltä aitoja matkustajajunan penkkejä tuomaan junamaista tunnelmaa esiintymislavalle.

Näytelmän parasta antia olivat nuorten roolisuoritukset. Etenkin haluan nostaa esille muutamia rooleja. Kondutööri Allie Smith (Lauri Tiaisen) oli tarinan etenemisen kannalta oleellinen. Rooli oli vaativa, mutta Tiainen oli uskottava ja osasi vetää roolimsa mainiosti (symppaattisuudesta huolimatta tai sen takia epäilin häntä alkupuheen jälkeen murhaajaksi). Toinen tarinan kantavia voimia oli Lady Louise (Janette Tolvanen), sähäkkänä leidinä päällepäsmäämässä. Suulas reportteri Charlie Porter (Tuisku Nurminen) esiintyi luisevana hahmona, joka oli valmis tunkemaan nenänsä joka paikkaan. Mainittakoon vielä Iiris Aaltosen esittämä isä Tom O’Malley, joka vaikutti onnistuneesti tossukalta. Muidenkin kohdalla roolitus oli varsin onnistunut.

Joissakin nimissä oli havaittavissa kaksoismerkityksiä, etenkin englanniksi lausuttuna vai mitä tulee mieleen nimistä Lucy Fur, Mindy Hunter ja Charlie Porter?

Lavastus oli minimalistista, koostuen – kuten jo siis mainitsin – lähinnä junanpenkeistä ja tämä ratkaisu olikin hyvä. Ns. ulkokohtaukset, jotka tapahtuvai asemalla ja aseman laitureille, toteutettiin edestakaisin kävelevillä matkustajilla. Kenkien kopina ja näennäinen kiire toimivat mainiosti kuvaamaan rautatieaseman tunnelmaa.

Muutamat selvät heikot kohdat olivat rytmityksessä, välillä syntyi pieniä hiljaisia hetkiä jolloin tarina ikäänkuin pysähtyi. Kuitenkin näytelmä oli sopivan mittainen, kelloa en sen päättyessä katsonut, mutta 20 minuutin väliajan kanssa kesti noin puolitoista tuntia.

Kokonaisuutena Juna oli varsin leppoisa(!) dekkari.

Juna

”Joukko onnenonkijoita on matkalla kohti unelmien Las Vegasia. Matka kuitenkin viivästyy. Konduktööri Smith syyttää teknistä ongelmaa, mutta Lady Louise epäilee että jotakin hirvittävää on tapahtunut. Onko kyseessä murha?

Lahtelainen lasten ja nuorten harrastajateatteriyhdistys Timotei täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Yksi juhlavuoden näytelmistä on jännitysnäytelmä JUNA, joka saa ensi-iltansa toukokuussa 2012. Timotein nuoret 13–17-vuotiaat teatterintekijät tarttuvat murhamysteeriin ohjaajansa Pauliina Lintulan kanssa ja tekevät aikamatkan 50-luvulle!”

Rooleissa:

Allie Smith: Konduktööri – Lauri Tiainen
Dave Flower: junatyöntekijä – Antti Muje
Amy Flower: junatyöntekijä – Susanna Selin
Tom ’O Malley: isä – Iiris Aaltonen
Helen ’O Malley: vaimo – Sanna Rinne
Emily: Helenin sisar – Outi Harju
Lucy Fur: Jasmin Kontinen
Harriet Grant – Ilona Nousiainen
Mary: Aniina Hovi
Margaret Colour: Pinja Nurminen
Wendy Fisher: Neea Viuhko
Mindy Hunter: Siiri Stenborg
Charlie Porter: toimittaja – Tuisku Nurminen
Lady Louise: Janette Tolvanen

Käsikirjoitus: This story has no title – Juna
Timotei-teatterin Legendat vuonna 2007
Ohjaus: Pauliina Lintula
Äänet ja valot: Otso Vartiainen
Puvustus: Essi Huovila
Lavastus: Kati Tuomola
Tuotanto: Johanna Tulla
Käsiohjelma ja julisteet: Josefina Pönkkä

Lahti-seuran vuosijuhlaa


Lahden kaupunki täytti tänä vuonna 106 vuotta ja kotiseutuyhdistys Lahti-seura on viettänyt 65. juhlavuotta. Seuran perinteistä vuosijuhlaa vietettiin tiistai-iltana kaupungin syntymäpäivänä 1.11.2011 Lahden Muotohuoltamolla, joka toimii WDC Helsinki 2012 designvuoden Lahden näyttelytilana ja toimipisteenä. Vesijärven kadulla sijaitseva funkistyylinen asema rakennettiin Esson huoltoasemaksi ja se valmistui vuonna 1931. Asema oli vasta Suomen toinen ja Helsingin ulkopuolella ensimmäinen tämän tyylisuunnan huoltamo. Vuodesta 1987 lähtien rakennuksessa toimi ambulanssiasema, jonka jälkeen siitä kunnostettiin Riku Roudon toimesta moottoripyöräliike, ja nyt siis rakennus on Muoltohuoltamo.

Vuosijuhla käynnistyi perinteiseen tyyliin seuran puheenjohtajan avajaissanoilla, jonka jälkeen Muotohuoltamon projektipäällikkö Päivi Ronkainen-Forsius kertoi huoltamon historiasta ja toiminnasta. Paikalla olleet pääsivät tutustumaan Designnäyttelyn Muotoja, jonka järjestäjinä toimi Muoto2 ja Malinen&Takkinen. Pian tämä näyttely vaihtuu Heikki Sauren Kirjoituksia maasta -näyttelyyn, johon voi tutustua ajalla 8.-19.11. Muotohuoltamo tarjosi lahtiseuralaisille myös kahvit.

Ronkainen-Forsius jälkeen 30-päisen yleisön eteen asteli juhlapuhuja Risto Halme. Hän syntyi aivan huoltamon läheisyydessä sijainneessa Lahden synnytyssairaalassa 78 vuonna sitten. Halme valmistui sisustusarkkitehdiksi Taideteollisesta oppilaitoksesta, Ateneumista vuonna 1959, mutta teki työuransa Lahdessa, jossa asuu edelleen. Risto Halme pureutui puheessa Lahden elinekeinoelämän kehitykseen  ja (muotoilu)yrittämisen haasteisiin nykypäivänä. (Puhe on luettavissa seuraavassa Lahti-seuran Hollolan Lahti -lehdestä.)

Halmeen jälkeen päästiin tunteikkaisiin tunnelmiin kun Lahti-seuran puheenjohtaja kukitti Onerva Vartiaisen kanssa Vuoden 2011 Lahtelaiseksi lihamestari Eila Saarisen. Saarinen työskenteli Osuuskauppa Hämeenmaan palveluksessa ennen kun jäi kesäkuussa eläkkeelle, tehtyään 56 vuotta töitä.
(Vuoden lahtelaisesta kattavammin myöhemmin Lahti-seuran nettisivuilla.)

Seuran vuosikokous

Ennen vuosijuhlaa tiloissa pidettiin Lahti-seuran sääntömääräinen syyskokous. Kokouksessa käytiin ensi vuoden asioita läpi, valittiin mm. uudet hallituksen jäsenet. Uusina hallitukseen valittiin Irma Willman ja Heikki Kolunen. Puheenjohtajana jatkaa Sauli Hirvonen, muut hallituksen jäsenet ovat Onerva Vartiainen, Marianne Valola, Paula Sällinen, Martti K. Lehto, Timo Peippo ja Esa Yrjölä. Lisäksi valittiin toiminnantarkastajat vuodeksi 2012, jotka ovat Risto Lassila ja Seppo Toivonen. Varatoiminnantarkastajat ovat Pekka Kotiaho ja Seppo Nieminen.

Kokouksen aikana ja sen jälkeenkin keskustelua herätti erityisesti, miten seura saataisiin paremmin nuorten tietoisuuteen. Esille tulikin monia hyviä kehittämisideoita, joita uusi hallitus pääsee ensi vuonna pureksimaan.

Lisäksi tilaisuudessa palkittiin viirillä Kari Knuuttila pitkästä ja ansiokkaasta työstä seuran hyväksi. Tunteikkaat terveiset toi Tauno Salo seuran pitkäaikaiselta puheenjohtajalta Unto Tupalalta.

Vuosijuhlasta ja syyskokouksesta lisää tulevassa Hollolan Lahti -lehdessä nro 4/2011.