Ajatuksia lahtelaisuudesta

Tällä palstalla kerrotaan ajatuksia lahtelaisuudesta, omiani ja muiden.

Identiteettiä lahtelaisittain (30.10.2016)

Lahden kaupunki aloitti bränditutkimuksen kyselemällä kaupunkilaisilta minkälainen Lahti on. 

Niin mitä se on? Lahtea on kutsuttu ja kutsutaan ”kaupungiksi jolla ei ole identiteettiä.” Bränditutkimukseen liittyen paikallislehdessä oli otsikko: ”Kaupungista lähtee ristiriitaisia viestejä kaupungin ulkouolelle.”

Näin se menee: Joku keksii päälle liimattuja sloganeita, jotka eivät perustu mihinkään. Myöhemmin ne alkavat toteuttaa omaa tarinaansa, alkuperäisestä välittämättä. Osa on jo aluksi totta. Tai sitten tulevaisuudessa. On kirjoitettu strategia mitä seurata.

On suomenchicagoa, greencityä, businesscityä, ”disainia” . Hiljattain pohdittiin, voiko Lahti olla sekä moottoriurheilukaupunki ja että ympäristökaupunki. Ehkä jos ajetaan sähköautoilla, jotka ovat valmistettu kierrätysmateriaalista? Tai sitten ajetaan polttomoottoriajoneuvoilla kaikessa hiljaisuudessa täysillä.

Miksei sitten tehdä molempia?

Puhutellaan eri kohderyhmiä. Ihmisten intressit ja kokemukset ovat erilaiset. Lahtiblogi ja FC Lahti meille, Sinfonia Lahti ja Ladec noille. Ja toisin päin. Kaikki on osa Lahtea, ristiriitaa, jota vaivata taikinan lailla täydellisyyteen. Välillä tulee pannukakku.

Ei kaikkea kaikille vaan jotakin joillekin, joista muodostuu kokonaisuus, jota kukaan ei pysty hallitsemaan. Jokainen keskittyköön omaan sisäiseen maailmaansa, jotta sen rikkaudesta voi nauttia muutkin.

Lahti on junttikaupunki. Junttius on aina huono asia vai onko? Onko junttiutta erilaista ja miten ne erottaa toisistaan? Toiset katsovat vain taakse, mutteivat nurkan taakse: Kapeakatseista ja sisäänpäinkääntynyttä. Henkisyyteen eivät taivu, mutteivat apatiaankaan. Työmies on paikkansa ansainnut.  

Toiset juntit taipuvat. He tekevät mitä tekevät, minkä parhaaksi näkevät. Puskevat ja puhiset, posket punaisina, silmät kirkkaina. Se, mitä muut ajattelevat ei ole kiinnostavaa. Ulospäin nurkkakuntaista, sydämessä omien juurien arvostamista, saman näkemistä muissa. Lahti on omanlaisensa ja samanlaisensa. Lahti on sillisalaatti ja tätä lahtelaista perinnettä jatkaa Lahen Lehtikin. Lahtelaista? Tottakai!

Lahden kahdet kasvot (30.6.2014)

Sattumalta somessa osui silmääni päivän sisällä kaksi linkkiä, jotka herättivät mielenkiinnon. Kaksi näennäisesti aivan erilaista kirjoitusta Lahdesta.

Näin keskikesällä lunta lahtelaisuuden tupaan ja vähän olohuoneeseekin tarjoilee nimimerkki _Sweety_ Suomi24-keskustelupalstalla. Tämä lahtelaisten
luihin ja ytimiin porautuva kirjoitus on julkaistu 10.6.2014 ja se on jo kerännyt kommentteja, puolesta ja vastaan ja jotain siltä väliltä.

Pois Lahdesta

Lahti on hyvin ahdasmielinen ja kylmä kaupunki. Lahtelaiset ovat pienisieluisia kyttääjiä, sisäänpäin kääntyneitä ikäviä ihmisiä. Juoruja riittää ja asiantuntijaa. Lahtelaiset itse tekevät kaupungistaan ahdasmielisen ja surkean.

Lahteen tarvittaisiin enemmän kansainvälisyyttä, ymmärrystä ja erilaisuuden hyväksymistä. Lahtelaiset futis fanit ovat idiootteja, hyvänä esimerkkinä- Lahtelaisesta ihmisestä. Tämä suvaitsemattomuuden kehto.

Kaupunkikuva ei ole mitenkään erityinen. Satama kesäisin täynnä pellejä, yhtänä osana koko suurta sirkusta. Motoristit patsastelevat ja esittelevät prätkiään, jurrissa oleville naisille. Tämä jos jokin kertoo Lahtelaisesta älykkyydestä.

Ahdasmielisyydestä kertoo myös järjetön viha mm. Helsinkiläisiä kohtaan. Todellisuudessa se on suurta kateutta, ymmärryksen puutetta, globaalin kelkan kyydistä pois putoamista, jne.

Pienien kapunkien ongelma on väistämättä elämää ymmärtämättömät ihmiset. Ei ole kokemuspohjaa, eikä ymmärrystä toisiin ihmisiin. Samaa homosabienssia tiettävästi, täällä kaikki kuitenkin olemme. Pieniä ovat pienten kaupunkien ongelmat. Pieniä ovat myös pienten ihmisten sielut.

Kohtuullisen paljon matkustelleena ja, lukemattomia uusia ihmisiä tavanneena. Elämääkin nähneenä ja kokeneena. Olen tullut siihen päätökseen: Muutan pois Lahdesta. Lahesta siis, melkoisen omaperäinen lausahdus.

Lämmin lahtelainen kesätuulahdus saadaan Plunge by tiia -blogista.

”Kotona

Lahti, mun vanha kotikaupunki. Se on kompakti, rauhallinen ja minun silmissäni kaunis kaupunki. Siinä missä joku toinen näkee autiot kadut ja harmaat betonirykelmät, minä näen puiston jossa on juostu cooperin testi, baarin josta istuttiin 18-vuotiaana joka viikonloppu ja kadut joiden varrella on itketty, naurettu ja mietitty elämää.

Minä näen Lahden värikkäänä. Ja sinne on aina mukava palata. Se on tärkeä paikka, sillä siellä asuu perhe ja suurin osa kavereista. Jos meno Tukholmassa äityy liian intensiiviseksi lähden Lahteen lomalle. Siellä ei ainakaan tarvitse turhia stressailla.

Oikeastaan molemmat kirjoitukset ovat lahtelaisittain tunnistettavia. Toinen haluaa pois, toinen palata, jotta pääsee taas pois. Ero on kirjoittajien sisäisessä kokemusmaailmassa.
Samoja piirteitä: Lahti on ulkoisesti, pieni, ei vaan kompakti. Harmaat betorykelmät – ihmiset vai rakennukset – tunnistetaan ja tunnustetaan, mutta niiden takana on jotain kaunista, jos haluaa katsoa, aikaa taaksepäin.

Kaupunki jossa ei tapahdu mitään, kaupunki jossa ei tarvitse turhia stressailla.

Ja kuka vielä väittää ettei Lahdella ole identiteettiä?

Ps. Itse toivoisin pääseväni joskus Lahdesta lomalle. En kuitenkaan tosissaan, vaikka onhan ajatuksella mukava leikkiä.

Lähiö-Lahti Ylioppilaslehdessä (9.4.2013)

Uusimmassa Ylioppilaslehdessä Lahdesta Oskari Onnisen kirjoittama juttu hukassa olevasta Lahdesta. Vaikka Lahti on ollut Onniselle hyvä, Lahti on hänelle paikka johon juututaan, johon on kuitenkin palattava, syystä tai toisesta. Edistymisen ja suorittamisen symboli, Helsingin lähiö.

Jutussa on kaikki tyypilliset ainekset juuri sellaiselle kirjoitukselle, joissa käydään Lahden ja lahtelaisuuden ongelmakohtia, malliesimerkkejä siitä mikä Lahdessa mättää, kaupungissa, jolla väitteen mukaan ei ole identiteettiä.

Ja mikä parasta, kirjoitus herätti ajatuksia ja pohdintoja allekirjoittaneessa, joten palaan juttuun myöhemmin, toivottavasti syvemmin analyysein.

Jutun voi lukea täältä.

[päivitys 30.6.2014] Valitettavasti en ”ehtinyt” kommentoimaan artikkelia…

Aivan sisäpihalla

Umpikortteli-ihannetta ei koskaan päästy Lahdessa kaupungin pienen koon puolesta kokemaan ennen 1950-lukua, jolloin kaupunkisuunnittelun uudet trendit puhalsivat kaupunkiimme (Apoli.fi, 2010). 1960-luvulla pyrittiin rakentamaan korkeita asuonrakennuksia ja niiden yhteyteen matalia liikerakennuksia, jolloin muodostui valoisia sisäpihoja.
Kuten niin monesti, ajan saatossa ihanteet ja todellisuus eivät kohtaa: Nykyään sisäpihat ovat toiminnallisia hukkatiloja. Miksei sisäpihat meitä kaupungin asukkaita kiinnosta? Syynä voidaan nähdä yhteisöllisyyden puute. Rajattuja piha-alueita pidetään sosiaalisen kontrollin ansapaikkoina, jossa yksilöinä olemme ”kyttääjien” moralisoivan silmän kohteena. Sääli ettei sisäpihojen kehittämiseen ei juurikaan ole panostettu. Se lienee kaupunkikeskustan kehittämisen varjopuolia?

Kirjoitus julkaistu 8.2.2008 ilmestyneessä ensimmäisessä Lahen Lehdessä (nro 0/2008)

Business City Hardcore

Vielä nykyäänkin, 2000-luvulla yleisilmeeltään fiksunoloisissa kirjoituksissa valitellaan 1980-luvun Business City -imagokampanjan tuomaa häpeää(?). Myönnettäköön että se ei ollut osuvin määritelmän Lahdeksi, mutta, mitäpä sitä murehtimaan.
1990-luvun puolivälissä slogani käännettiin uuteen muotoon, kun vähemmän fiksut hardcorepunk-retkut synnyttivät Business City Hardcoren (BCHC), joka pioreenina toimi Morning After (1994-2006). Toimintaa leimasi vahva itsetekemisen meininki: järjestettiin keikkoja/tapahtumia, julkaistiin levyjä ja lehti jne. Lahtelainen kollektiivi, jossa yksilöiden dynaamisuus valjastettiin yhteiseksi hyväksi. Toiminta on tänä päivänäkin ja uusi sukupolvi on jo kasvamassa, kunnioittaen perinteitä.
Maailmanlaajuisasti hardcore-käsitteen alle voidaan laskea lukuisia eri tyylejä ja elämäntapoja. Tuskin mikään muu alakulttuuri yhdistää niin paljon erilaisia ihmisiä. Business City Hardcorella on ollut vahva vaikutus koko suomalaiseen hardcoreen musiikillaan kuin konstailemattomalla asenteella.
Business City -termiä ei koettu häpeäksi vaan sen merkitys käännettiin punk-kulttuurille tyypillisesti ylösalaisin. Lahtelaiset osoittivat taas kerran, että kyllä täällä osataan nauraa itsellemme. Ja muille.

Kirjoitus julkaistu 8.2.2008 ilmestyneessä ensimmäisessä Lahen Lehdessä (nro 0/2008)

Lahtelaisuus

Olen toiminut Lahti-seuran puheenjohtaja tämän vuoden alusta ja siitä lähdin olen pohtinut mitä kertoisin vuosijuhlan tervetuliaispuheessa. Tässä on tietysti liioittelua aimo annos, mutta aiheen laatiminen tuntui haastavalta, myös senkin takia kun tämä on itselle ensimmäinen laatuaan. Lahtelaisuuden käsite ei ole helppo. Lahti on ollut kotikaupunkinani 31 vuotta, se jaksaa silti yllättää, hyvässä ja pahassa. Harmaaksi kaupungiksi haukuttu, on pinnan alla värikkäämpi ja monipuolisempi kuin monet haluavat nähdä. Lahdessa uskotaan itse-tekemiseen, joka heijastuu alhaalta ylöspäin. Ehkä siksi lahtelainen monimuotoisuus näyttäytyy maltilliselta puuhastelulta. Vaikka tulokset näyttäytyvät kansallisella tasolla näennäisen vaatimattomilta, on niillä paikallisella tasolla suuri vaikutus, ne ovat askel kohti parempaa elämänlaatua.

Lahtea voi sijaintinsa puolesta sekä sisäisen rakenteensa ansiosta kutsua tehokkaaksi: Täältä on sopiva matka kaikkiin isoihin etelän kaupunkeihin; kaupungin koko on oikean kokoinen, strategiset etäisyydet ovat kaupungin sisällä lyhyet. Monet palaavat Lahteen, huomattuaan kaupungin edut, sopivan kokoinen kaupunki keskellä metsää. Nuorempi polvi tietää toteamuksen että ”Mies voi lähteä Lahesta, mutta ei Lahti miehestä”.

Sijantinsa vuoksi kaupunki on ollut läpikulkupaikkakuntana vuosisatoja, mutta onpa tänne muutama yrittäjäkin jäänyt. Lahdesta on sanottu se on ”muuttajien kaupunki”. Keskeinen sijainti houkutteli jo ammoisina aikoina asukkaita kalaisen järven rannoille. Muuttoliike aiheutti pienessä kylässä ja myöhemmin keskisuuressa kaupungissa myös levottomuutta. Paikallisten sosiaalisten verkostojen puuttuessa, ihmiset tuntevat itsensä yksinäiseksi, ja lahtelaisuuden epämääräisyys ja identiteetin häilyvyys voivat aiheuttaa hämmennystä. Pelkkää näennäistä harmautta, josta ei saa otetta. Mutta siinäpä Lahden kiinnostavuus ja haaste, joka tuottaa myös kulttuuria, ilman ylhäältä johdettuja innovaatiopalaverejä.

Lahti-seuran puheenjohtajan avajaissanat vuosijuhlassa maanantaina 1.11.2010

Minimalistinen

Kaupungin nimi on Lahti. Mitä tai mikä on Lahti? Lahden kulttuuripääkaupunkihankkeen nettisivuilla asiaa käsiteltiin nimien kautta seuraavin sanan seuraavin sanankääntein:

”Kielentutkijat ovat havainneet, että suomalaiset sietävät hyvin hiljaisuutta. Hitautta on taas pidetty hämäläisten erityisenä heimo-ominaisuutena. Lahti on joskus leimattu hitaaksi myös mielikuvituksettomassa mielessä. Järven nimi on Vesijärvi. Siihen pistävä niemi on nimeltää Niemi, ja lahden pohdukkaan kasvanut kaupunki on Lahti. Lahdessa on myös Venetsia ja Petsamo. Näköisnimeäminen ei kuitenkaan ole mielikuvituksettomuutta vaan harkitusti jalostettua suomalaisuutta. Suomessa sanoja käytetään säästeliäästi, mutta kun jotakin sanotaan, sitä myös tarkoitetaan.”

Lahti on kuin minimalistinen teos, joka hakee itsensä ympäröivistä muodoista. Siitä on karsitty kaikki ”epäolennainen”  ja keskitetty olennaiseen. Ei ole kuin paikka, ei kokijaa, subjektia. Lahtea ei ole perustettu, se on ympäristönsä tuote. Lahti on rakennetty niillä ehdoilla jotka ympäristö antoi. Kaupunki on muotoiltu.

Onko siis Lahti aina ollut vaillaa minä-tunnetta? Onko meidän vain luovuttava rakentamasta identiteettiämme, koska sellaista ei ole, vaan olemme olleet osa muotoa, joka on muuttumaton. Pohdimme jatkuvasti Lahtea ja lahtelaisuutta. Minimalistisen taiteen kriitikko Hilton Kramer totesi: ”Mitä minimaalisempaa pn taide, sitä maksimaalisempia ovat selitykset.” Kommenttia ei kannata ottaa Lahden kohdalla kritiikkinä.

Selitämme itseämme kysymysten kautta. On vain lakattava kysymästä kysymyksiä. Järven lahti on löydettävissä sen muodosta ja paikasta. Lahdella on vain muotonsa, joka heijastuu lahtelaisiin metafyysisessä perspektiivissä. Lahtea ei voida siirtää missään muodossaan vaan se on läsitettävä siinä historiallisessa muotokontekstissa, jossa se sijaitsee. Taiteeessa töitä kuvataan anonyymeinä, niissä ei viitata mihinkään teoksen ulkopuoliseen. Olemme anonyymeja itsellemme, olemme sulautuneet osaksi muotoa. ”Mies voi lähteä Lahesta, Lahti ei miehestä”. Ikuisuutta tavoitteleva muoto on jo saavuttanut meidät.

Ei ole siis mitä mitä kutsua lahtelaisuudeksi. On kehykset, tila johon siirrämme itsemme. Maalari Frank Stellan sanoin: ”Se mitä nähdään, on sitä, mitä nähdään”.

(Lahen) Lehden kansi (nro 0) on valkoinen. Mitä siinä näemme? Ja kysymme taas…

Lahden musiikki

Suomeksi minimalismia on luonnehdittu sanoilla koruton ja näennäisen arkipäiväinen (Wikipedia). Minimalista musiikkia kutsutaan repetitiiviksi. Se perustuu toistoon tai sen sarjallisuus, joille ominaista on hitaat ja/tai vähäiset muutokset.

Kun (elektroniset) instrumentit korvataan koneella syntyy esiteollisen  murroksen ääni. Vaurauden ja riiston laulu. Rautatien kahdet kiskot, dualistisen todellisuuskäsityksen symboli. Kuljemme eteenpäin tasaisesti eteenpäin, mutta kun toinen kiskoista murtuu, suistumme. Käsityskykymme ääripäistyy. Olemme euforiassa tai infernossa.

Lahteen minialismin sävelet kantautuivat konkreettisesti vuonna 1869 rautatien myötä, tuoden mukaan mahdollisuuden, tuoden mukanaan kuoleman. Pyörien kolke kiskojen saumauskohdaussa kertoi mahdollisuuksista, edessä olevan päämäärän saavuttaminen. Seesteisen tasainen kulku luo ristiriitaa sille voimalle, mitä rautatiet edustavat, fyysistä, mutta ennen kaikkea poliittista voimaa. Talouden rattaat pyörivät.

Rautatiet antoivat meille suomalaisillekin ajan. Ja kolke antaa yhä uudelleen merkin liikkeestä. Toisto, joka tuo Lahteen ja vielä Lahdesta yhä uudestaan ja uudestaan. Kiskojen minimalistinen sävelkulku vei monen elämän, kiskojen musiikki toi elämän. Lahteen.

Kirjoitus julkaistu 8.2.2008 ilmestyneessä ensimmäisessä Lahen Lehdessä (nro 0/2008)

[kirjoitusvirheet korjattu 3.11..2010, toim. huom]

Kaikenlaisia uutisia Lahesta

24.7. Lahden muuttoselvitys
Kuntien välisestä muuttoliikkeen vaikutuksista Lahden väestörakenteeseen on tehty tutkimus. Se on luettavissa täällä (pdf-linkki).

24.7. Kuvaa kesäinen Lahti -kisa
ahden kaupungin Facebook -sivuton viralliset valvojat Aarne Kärpänen ja Tenho Lokki, pyytävät lahtelaisilta, ja kaikilta Lahdessa suvea viettäviltä, erilaisia kesäisiä Lahti otoksia. Kisaan toivotaan kuvia ja videoita, joissa avartuu uusi ja erilainen näkökulma kesäiseen Lahteen.
Lisätietoja kaupungin nettisivuilta.

8.3.
Kaupunkilainen-tiedostuslehti ilmestynyt
Lehti sisältää mm. Tekninen ja Ympäristötoimialan liitteen, jossa lakisääteinen kaavoituskatsaus.
Lehti luettavissa myös kaupungin nettisivuilta.

29.11.
Yleiskaava 2025
Lahden kaupungin teknisellä ja ympäristötoimialalla on laadittavana maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen yleiskaava koko kaupungin alueelle. Yleiskaavan tavoitevuosi on 2025. Yleiskaavan on tarkoitus valmistua vuonna 2012.
Lahden yleiskaavan 2025 luonnosvaihtoehdot ovat julkisesti nähtävänä 24.11. – 31.12.2010 teknisen ja ympäristötoimialan palvelupisteessä os. Vesijärvenkatu 11 C 1.kerros. Asiakirjat ovat nähtävänä myös Lahden kaupungin kirjastoissa sekä internetissä. Luonnosvaihtoehtoja koskevat mielipiteet voi esittää nähtävilläoloaikana kirjallisesti, sähköpostilla tai ottamalla yhteyttä puhelimitse tai muulla tavalla yleiskaavan valmistelusta vastaaviin henkilöihin.
Lähde: Lahden kaupunki / yleiskaava

14.9.
Lahden valtuusto suurkunnan kannalla
Lahden valtuusto kannatti tiistaina 13.9. kokouksessa yksimielisesti yhdeksän kunnan yhdistymistä uudeksi kokonaisuudeksi Lahden seudulla. Selvityksessä olevat muut kahdeksan kuntaa eivät kannattaneet yhdistymistä.
Lisää aiheesta Lahden kaupungin sivuilla sekä Uusi kunta –sivuilla.

1.7. Yli-Marolan 4H-kotieläinpihalla nuorten taiteilijoiden taidenäyttely
Yli-Marolan 4H-kotieläinpihalla avataan Eläintarha-niminen taidenäyttely päärakennuksen tiloihin. Näyttelyssä on esillä kahden nuoren taidetta, Anna-Liisa Kankaanmäen ja Katariina Katlan.

Taidenäyttelyn avajaisia vietetään perjantaina 2.7.2010 kello 16 – 18. ja näyttely on avoinna 4H-kotieläinpihan aukioloaikoina 17.8.2010 saakka.

23.5.
Yleiskaava 2025 -yleisötilaisuus 25.5.
Lahden kaupungin teknisellä ja ympäristötoimialalla on laadittavana maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen yleiskaava koko kaupungin alueelle. Yleiskaavan tavoitevuosi on 2025. Yleiskaavan on tarkoitus valmistua vuonna 2012. Valtuuston on päätöksellään 18.1.2010 hyväksynyt Lahden yleiskaavan 2025 tavoitteet. Vuoden 2010 aikana on tarkoitus laatia luonnosvaihtoehtoja.

Yleiskaavan luonnosvaihtoehtojen valmistelua ja valmisteluun osallistumista koskeva yleisötilaisuus pidetään tiistaina 25.05.2010 klo 17.30 – 20.00 Aikuiskoulutuskeskuksen auditoriossa

23.5. Asukastapaamiset Riihelässä, Tonttilassa ja Metsäkankaalla
Lähiöohjelman päämääränä on tukea asuinalueiden palveluiden säilymistä ja niiden viihtyisyyttä ja toimivuutta.
Riihelän asukastilaisuus: maanantai 24.5.2010 klo 18.00 – 20.00 Riihelän seurakuntakodilla, osoitteessa Uotilankatu 4, Lahti. Tonttilan asukastilaisuus: keskiviikko 26.5.2010 klo 18.00 – 20.00 Joutjärven ala-asteella, osoitteessa Kokkokallionkatu 2, Lahti. Metsäkankaan asukastilaisuus: maanantai 31.5.2010 klo 18.00 – 20.00 Metsäkankaan koululla, osoitteessa Suitsikatu 10, Lahti.

19.5. Muotoilupääkaupunki 2012 -vuotta ideoidaan lauantaina 22.5
WDC Helsinki 2012 -vuotta ideoidaan viidessä kaupungissa lauantaina 22.5.2010. Esimerkiksi Lahdessa ideointitilaisuuksia järjestetään ainakin Muotoiluinstituutissa, Pro puu -keskuksessa ja Rautatieasemalla.

11.3.
Ideoita Lahden keskustan liikenteen järjestämiseksi
Kaupunki kaipaa lahtelaisten ideoita keskustan liikenteen järjestämiseksi. Uudet ideat tutkitaan kevään ja kesän aikana. Asiasta lisää linkistä.

23.12.
Lahden Messut ja Lahden Hiihtoseura tiivistää yhteistyötä
Lahden Messut ja Lahden Hiihtoseura allekirjoittivat keskiviikkona 16.12. uuden yhteistyösopimuksen. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä eri tapahtumien ja näyttelyiden osalta. Salpausselän Kisojen yhteydessä Lahden Messujen Lahti Halli tulee toimimaan osana talviurheilutapahtumaa sekä sen oheistilaisuuksia. Lisäksi yhteistyö mahdollistaa myös erilaisten talviurheilunäyttelyiden järjestämisen.
Lisää asiasta kaupungin nettisivuilta.

23.12. Suomalainen muotoiluosaaminen vahvistuu Lahdessa
Suomalainen teollisen muotoilun tutkimus ja opetus vahvistuu vuoden alussa merkittävästi, kun Aalto-yliopiston Taideteolliseen korkeakouluun perustetaan kaksi uutta muotoilun professuuria. Muotoiluprofessuurien hoitajina toimii Eero Miettinen ja Peter Kelly. Professuurit lahjoitti Aalto-yliopistolle Lahden kaupunki yhteistyössä Lahden alueen liike-elämän, Suomen Muotoilusäätiön ja Päijät-Hämeen liiton kanssa.
Lahden alueen kilpailukyky- ja einkeinostrategiassa muotoilu on nimetty yhdeksi Lahden alueen kolmesta osaamisen kärjestä. Alue tunnistetaan yhdeksi Suomen merkittävimmistä muotoiluosaamisen keskittymistä ja tehokkaimmista teollisen muotoilun hyödyntäjistä.
Lisää aiheesta täällä.
Vuoden 2012 maailman designpääkaupungin valinnasta täällä.

19.10.
Kirjaston nuorten tilojen avajaiset
Lahden pääkirjastossa avataan uusi Nuorten tila viikolla 43. eli koulujen syyslomaviikolla. Avajaisviikolla kirjastossa tapahtuu joka päivä, tutustu ohjelmaan täällä.

14.9. Pelaa Lahti-visaa
Testaa tietosi Lahdesta pelaamalla Lahti-visaa kaupungin nettisivuilla.

4.9.
Osallistu identiteettikyselyyn
Päijät-Hämeessä on käynnistynyt hanke, jossa tutkitaan asukkaiden suhtautumisesta asuinseutuunsa. Asiasta lisää kaupungin nettisivuilta ja kysely löytyy etusivun oikeasta laidasta.

22.5.
Nuorisotyön Raptor Jane paperilehtenä
Raptor Jane on nuorten toimittama verkkojulkaisu, jonka juhlanumero on ilmestynyt 5000 kappaleen paperisena erikoispainoksena. Painettua lehteä jaetaan Lahden seudun yläkouluissa ja se on saatavilla myös nuorisotiloilla.
Lehden takana on Nuori-X, joka on Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Kärkölän, Lahden, Nastolan ja Orimattilan nuorten yhteinen tieto- ja neuvontapalvelu verkossa.

22.5.
Kerro ideasi oman kotikaupungin kehittämiseksi
Lahden kaupunki asukkailta ideoita kaupungin kehittämiseksi. Kyselyssä pyydetään arvioimaan kaupungin nykytilaa lasten-, nuorten-, aikuisten- ja ikääntyneiden kaupunkina. Kyselyn kautta voi myös kertoa kaupungille miten haluaisi kehittää Lahtea eri ikäryhmien näkökulmasta katsoen.
Lisätietoa täältä.

3.4. Kaikenikäisten kaupunki -kampanja
Lahtelaiset ja Lahden kaupunkikuva kertautuu seuraavien neljän viikon ajan julistekampanjassa, jonka tavoitteena on houkutella kaikenikäisiä tutustumaan kotikaupunkiinsa. ”Kaikenikäisten kaupunki” –kampanjalla on tarkoitus nostattaa lahtelaisten ylpeyttä kotikaupungistaan ja samalla kehitetään kuntalaisviestintää. Neljä julistetta on jo nyt nähtävillä Lahden kaupungin nettisivuilta. Kampanjakuvat on ottanut Markus Henttonen.

3.4. Nukketeatterifestivaalit Kansantalolla
Lahden Kansantalolla koetaan nukketeatteriesitysten lumoa jo toisena keväänä peräkkäin. Varjoista valoon – pientä nukketeatterifestivaalia vietetään 2.-5.4. Nukketeatterifestivaalin aikana nähdään päivittäin nukketeatteriesityksiä, tutustutaan työpajoissa varjonukketeatterin maailmaan, kummastellaan nukketeatterimaailman antia sekä seurataan elokuvia Kino Iiriksessä.
Lähde: Lahden kaupungin nettisivut

24.3. Earth Hour tapahtuma
Earth Hour on maailmanlaajuinen ilmastotapahtuma, jolla osallistuvat tahot viestittävät huolensa ilmastonmuutoksesta. Earth Hour –tapahtuma toteutetaan lauantaina 28.3.2009 klo 20.30-21.30.

24.3.
Risto Halme – 50 vuotta tuoleja tuhansille
Lahtelaisen sisustusarkkitehdin Risto Halmeen näyttely 25.3. -18.10. Lahden historiallisessa museossa.

24.10. Hippejä taidemuseossa
Lahden taidemuseon vuoden 2008 päänäyttelyssä Pop – Rauha – Rakkaus eläydytään legendaaristen 1960- ja 70-lukujen ilmiöihin kuvataiteen, populaarikulttuurin, arkkitehtuurin ja arjen esineiden kautta. Näyttely tarjoaa kokemisen arvoisen välähdyksen maailmaa muuttaneiden vuosikymmenten mielenkiintoisimmista ilmiöistä.

Pop – Rauha – Rakkaus
Lahden taidemuseo 25.10.2008 – 8.2.2009
Lähde: Lahden kaupungin nettisivut


3.10.
Jari Litmanen Fc Lahden omistajaksi
Fc Lahden nettisivut kertovat että Suomen paras jalkapalloilija Jari ”Kuningas / Litti” Litmanen hankkii osuutensa perustettavasta Fc Lahti osakeyhtiöstä. Jari uskoo lahtelaiseen jalkapalloiluun! Lahen Lehtikin!

24.9.
Puu-Kotila puretaan
Etelä-Suomen Sanomat kertoo että Puu-Kotila Rauhankadulla puretaan. Lahen Lehti epäilee että tilalle tulee hieno parkkipaikka.

8.9. Ransun 30-vuotisjuhlanäyttely Radio ja tv-museossa
Suomen yksi karvaisimmista tv-legendoista Ransu esittäytyy Lahden Radio ja tv-museossa 30-vuotisjuhlanäyttelyn muodossa. Marraskuun alussa avattavassa näyttelyssä mukana Karvakuonokolmikon muutkin hahmot, Riku ja Eno-Elmeri. Näyttelyn on koonnut Ransun läheinen avustaja Pertti Nättilä.
Lisätietoja Lahden kaupungin ja Radio ja tv-museon sivuilta.

25.8.
Litti-patsas nettisivut auki
Jari Litmasen näköispatsaan hankkeesta kertovat nettisivut avautuivat.

13.8.
Teatteriesityksiä Lanu-puistossa
Teatteriryhmä Nuora herättää elokuussa Lanu-puiston patsaat vuoropuheluun katsojansa kanssa. Lisätietoja Lahden kaupungin nettisivuilta.

12.8. Henkilöjunaliikennettä Lahdesta Heinolaan ja Orimattilaan?
Päijät-Hämeen liitto ryhtyy selvittämään, olisiko henkilöjunaliikenne mahdollista palauttaa Heinolan ja Orimattilan rataosuuksille. Asiasta kertoo Etelä-Suomen Sanomat. Lue myös Hämeen Vasemmistoliiton aloitteesta sekä Sauli Hirvosen pikaraitiosuunnitelmasta.

11.8. Litti palaa kotiin
Suomen suurin jalkapalloilija ja hieno persoona Jari ”Litti” Litmanen tullaan näkemään tänään Lahden stadionilla ottelussa Kuopion Palloseuraa vastaan. Asiasta lisää FC Lahden nettisivuilta. – Keskustele

11.8. Anttilanmäki vuoden kaupunkiosa
Anttilanmäki on valittu Suomen Kotiseutuliiton vuoden 2008 kaupunginosaksi.
Tarkempaa tietoa valinnasta Lahden kaupungin kotisivuilta. Lisätietoja Anttilanmäki-Kittelä asukasyhdistys ry:n sivuilta, josta löytyy mm. Anttilanmäen historiaa.

7.7. Keskustele Lahdesta
Alatorin.com on keskustelufoorumi, jonka pääpaino on Lahden seudulla, mutta keskustelua voi käydä niin kansallisista aiheista kuin kansavälisistäkin aiheista, vaikkapa urheilun ja politiikan tiimoilta. Foorumilla on kuitenkin omistettu osio Lahden kaupungin uutisille, jossa voi keskustella sekä ajattomista että päivänpolttavista aiheista.

Alatori.com – Lahden keskusteluosio

23.6. Runoroskikset
Kesä-elokuuksi Lahden puistojen roskisten kylkiin ilmestyy runoja ja ne ovat kaikkien nähtävillä reilussa kymmenessä puistossa mm. Fellmannin puistossa, Kariranrannassa ja Launeen keskuspuistossa. Runojen teemat on jaettu kolmeen pääaiheeseen: lastenrunoihin, rakkausrunoihin ja ihmistä ja ympäristöä käsitteleviin runoihin.

Runoroskis-projektin ovat yhteistyöllä toteuttaneet Lahden kunnallistekniikka, Lahden kulttuuritoimi ja Lahden Runomaraton.

Asiasta lisää Runomaratonin ja Lahden kaupungin nettisivuilta.

19.6. Esiselvitys Lahden seudun uudesta kunnasta valmistunut
Lahden seudun kuntarakennetunnustelut ovat saavuttaneet ensimmäisen välietappinsa, kun seitsemän kunnan yhteinen esiselvitys julkaistiin tänään 18.6. Hartolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Nastolan ja Padasjoen kunnat sekä Lahden kaupunki päättivät puoli vuotta sitten lähteä yhdessä selvittämään yhdistymisen tuomia mahdollisuuksia. Käynnissä olevista kuntaliitosselvityksistä Lahden seudun hanke on suurin. Toteutuessaan se muodostaisi 150 000 asukkaan kunnan.

Lähde: Lahden kaupungin nettisivut

3.6. Lahden tilastot taskuun
Vuosittain ilmestyvä Tietoja Lahdesta -esite tarjoaa keskeisimmät tilastot Lahden asemasta ja alueesta, väestöstä, asumisesta, elinkeinoista, hallinnosta, taloudesta, sosiaali- ja terveyspalveluista, kulttuurista sekä koulutuksesta.

Lähde: Lahden kaupungin nettisivut

28.5. Ranta-Kartanon kaavat esillä
Ranta-Kartanon vaihtoehtoja esitellään kaupunkilaisille pääkirjastossa maanantaina 2. kesäkuuta alkaen kello 17.

Lähde: Etelä-Suomen Sanomat

23.5. Väkiluku kasvoi
Tilastokeskuksen
ennakkotietojen mukaan Lahden kaupungin väestö lisääntyi huhtikuussa 91 hengellä, pääosin maan sisäisen muuton ansiosta. Lahden väkiluku on tällä hetkellä (22.5) 99 542 henkeä.
Marraskuussa Lahteen saatiin 100 000 asukas. Lisää asiasta kaupungin nettisivuilta.
23.5. Keskustelua kunnasta
Kaupunkilaiset voivat osallistua UusiKunta-hankkeen keskutelutilaisuuteen torstaina 12.6.2008 klo 18 Sibeliustalon Puusepän verstaassa. Paikalla on kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta ja UusiKunta-hankkeen johtoryhmän puheenjohtaja Ilkka Viljanen.

23.5. Julisteita Pariisissa
Lahden Julistemuseon kokoelmista on koottu laaja suomalaisen julistetaiteen historiaa esittelevä näyttely, joka avautuu Pariisissa Louvren yhteydessä toimivassa Musée de la Publicitéssa 28.5.-26.10.

Lähde: Lahden kaupungin nettisivut

Museokamaa Internetissä

Miten Lahti näkyy Internetissä -sarja, osa 23.

Lahden museot ovat lanseeraannut Museokamaa.fi-nimisen sivuston. Itse törmäsin sivustoon aikalailla vahingossa, tietenkin Facebookissa, kun tuttu ”tykkäsi” sivusta. Ensimmäinen artikkeli on kirjoitettu jo maaliskuussa. Ensisilmäyksellä sivuston päällimmäisenä tarkoituksena lienee tehdä Lahden museoista helpommin lähestyttävämpiä, ja tämän todentaa myös sivujen esittelyteksti:

”Museokamaa on Lahden kaupungin sivistystoimialan rekisteröimä iskulause. Se kertoo Lahden museoiden helposta lähestyttävyydestä, yhdistää Lahden eri museot, niiden näyttelyiden, tapahtumien ja kauppojen elämyksellisyyden.

Museokamaa.fi -verkkosivusto haluaa keskustella ja vuorovaikuttaa suuren yleisön kanssa rennommin ja vapaamuotoisemmin, samalla tavalla kuin Lahden museot haluaa korostaa ainutlaatuisuuttaan elämyksentuottajana yhä suuremmalle yleisölle.”

Sivut ovat pelkistetyt ja rakenteiden osalta onkin pyritty yksinkertaisuuteen, joten ajavat asiansa helppokäyttöisyyden osalta. Silti ulkonäköön saatu graafisesti elävyyttä. Tarkempi sisällön tarkastelu osoittaa kuitenkin sivujen etsivän vielä itseään. Pääasiassa sivuilla esitellään museot karttoineen ja suositellaan museokaupan tarjontaa satunnaisilla tuotteilla. Lähikuvassa on vasta yksi artikkeli, Janne Ahosen lahjoitus. Kamakätkössä kerrotaan vanhoista aarteista, tähän saakka julkaistu esittely vanhasta aikakauslehdestä. Hyvä potentiaali, täydennystä odottaen.

Suorasti palautetta voi antaa palautelomakkeella ja epäsuorasti Oletko Museokamaa -testillä. Museo kaivannee palautetta meiltä lahtelaisilta ja muilta Lahden museoista kiinnostuneilta.

Ajatus vuorovaikutuksesta on kannatettava, mutta jatkoa ajatellen kysymys kuuluu, mitä lisäarvoa Museokamaa-sivusto tuo, minkälaista vuorovaikutusta harjoitetaan ja voiko slogan voi tarjota muuta kuin nettisivut?

Museokamaa

Lahden kaupunkikeskustan sivut

Miten Lahti näkyy internetissä -sarja, osa 22.

Uuden keskustaisännän Timo Taulon myötä myös Lahden keskustaeheytyksen sivut uudistuivat ja runsastuivat. Myös sivujen osoite on uusi (vanhoilta sivuilta pääsee). City-sanaa suomalaisessa kontekstissa on moitittu monesti teennäiseksi, joten olisko nimenä ollut parempi lahtikaupunki tai vastaava, kun en ainakaan sivuilta löytänyt englanninkielistä vaihtoehtoa (vielä?). Ainakin nimi on lyhyt ja ytimekäs, jotenkin lahtelainen…

Pitkään keskustaeheytyksen sivut olivat auttamasti kömpelöt ja epäkäytännölliset, tämän kevään sivujen uudistus on tullut tarpeeseen ja Lahden keskusta on saanut arvoisensa näyteikkunan. Sivujen rakenne on selkeä ja visuaalisesti sivut ovat raikkaat ja etusivun vaihtuvat valokuvat tuovat eloa. Liikkuvat grafiiset elementit sivun alareunassa tuovat mukavaa kaupunkimaista liikettä.

Sivuilla esitellään keskustan monia mahdollisuuksia mm. tapahtumien ja yritysten tarjonnan muodossa.

Tapahtumakalenteri on selkeä. Oleellisemmat tiedot eli päivät ja nimi korostetusti ja vierestä löytyvät lisäselitykset kuvineen. Ajankohtaista-sivulla on toukokuun aikana julkaistu useita keskustaan liittyviä artikkeleita ja huomioita. Ajankohtaista-sivun lisäki keskustaisäntä Timo Taulon blogi tuo isännän omia henkilökohtaisia huomioita ja mietteitä keskustan elämästä ja sen kehittämisestä.
Keskustaeheytys
kertoo yhdistyksen toiminnasta.
Yritysten esittelyistä löytää monenmoista keskustan palvelua. Ne on kategorioitu kuuteen eri osioon:
Shopping, Kauneus & Terveys, Hotellit & Ravintolat, Viihde & Taide, Palvelut ja Kauppatori. Infoa löytää mm. pysäköinnistä, Kauppahallista sekä kuvien ja linkkien muodossa kaupungin historiasta.

Lahticity.fi

Raksa-messuilla oppia hakemassa


Koulu tarjosi meille aikuisopiskelijoille mahdollisuuden poiketa koulusta muualle opiskelemaan alaa ja tokihan tämä mahdollisuus oli käytettävä. Siis ensimmäistä kertaa Raksa-messuille.

Perjantaina-aamuna koukkasimme kaverimme rautatieasemalta ja Mannerheimintietä hyväksi käyttäen suuntasimme kohti messukeskusta. Mytäjäisten risteyksessä totuus valkeni aurinkoisessa säässä: messut olivat ruuhkauttaneet alueelle johtavat tiet. Se johti siihen että pääsimme paikalle puolituntia myöhässä sovitusta ajasta. Opettajan oli tarkoitus jakaa liput meille ovella, mutta ymmärrettävistä syistä hän oli jo poistunut messuhumuun kun pölähdimme paikalle.
Näin poukkoilimme ovella kuin paimenesta eksyneet lampaat. Yritimme tavoittaat opettajaamme puhelimitsi, tässä kuitenkaan onnistumatta. Lopulta pääsimme sisään (jääköön se salaisuudeksi miten) ja Suurhallin puolella juotiin aamukahvit kolkossa (pelkistetyssä) terassiravintolassa ja katseltiin tulevaa tarjontaa.

Raksa on Suomen suurin rakennusalan erikoistapahtuma, jossa esitellään pien-, rivi-, kerrostaloasukkaille kuin uudisrakentajillekin rakentamiseen, remontoimiseen ja saneeraamiseen eri mahdollisuuksista. Oman opiskelun tiimoilta meitä kiinnosti lähinnä puualaan, mutta kyllä siinä sivussa tuli tutustuttua moneen muuhunkin ihan omasta mielenkiinnosta sekä siksi että olihan seurassani muutama monen eri rakentamisen alan ammattilaista. Tai ainakin entisiä.

Pintanikkarit.fi-verkkokaupassa oli hienoja käsityötuotteita, joita oli valmistettu mm. katajasta, jota sitten haisteltiin. Tulipa tuli ostettua 0,25 litraa finishing oilia, kiitos kaverille tinkauksesta. Nyt vain jännitetään, että päästään ihailemaan sen jälkeä.

SWM Woodin osastolla esiteltiin lämpöpuuta, joka on yleisnimi puulle joka on lämpökäsitelty. Puu soveltuu sisä- ja ulkokäyttöön ja erityisesti kosteisiin tiloihin, mm. saunoihin. Osaston esimerkeissä oli käytetty tervaleppää ja amerikanmäntyä, josta viimeksi mainittu jonka piirteissä oli jotain tuttua, mutta silti jotain uutta. Toki olisi toivottavaa että jatkossa puhuttaisiin lämpöpuun yhteydessä myös mistä lajista se on valmistettu.

Mielenkiintoisia oli keittiö puujäljitelmäovet, jotka valmistettiin muotoillusta mdf-levystä, jonka päälle vinyylipinnoite.
Monilla talonrakentamisen osastoilla kerrottiin vinyylipanelien mahdollisuuksista erityisesti talojen ulkoverhouksessa, yhtenä kestävänä vaihtoehtona, mutta joka puunalan ihmisestä pilkesilmäkulmassa ilmaistuna voi tuntua pieneltä huijaukselta.

Muista puualan jutuista jäi mieleen Starkin osaston parketit ja niiden rakenteiden tutkiskelu;
Tikkurilasta mukaan tarttui useita pintakäsittelyesitteitä, erityisesti öljy- ja vahaesitteitä;
Iskun osastolla tarkasteltiin uutta Kokopuu-mallistoa ja sen pöytää, jonka liitokset herättivät kiinnostusta.
Mainittakoon vielä että Lahden (lähi)alueella on toiminnassa useita puualan verstaita ja yrityksiä, messuilla toimintaansa esittelivät mm. Ax Design Myrskylästä ja Salosen Saha Järvelästä, jotka taas laajensivat omaa tietämystä puun mahdollisuuksista.
Lisäksi suomalaiseen tyyliin kesämiehille ja -naisille kesän kuumimmat laiturit ja saunamökit.

Tietenkin muita kun puualan osastoja tuli tarkasteltua. Yksi hyvä lisä oli kuntien omat osastot. Lahden osasto koostui pääosin kaavasuunnitelmista ja omakotitalotonttitarjonnan esittelystä, sermeiltä pääsi tutkimaan mm. Yleiskaava 2025 -luonnoksista ja tenttaamaan arkkitehtejä.

Koulustuskonserni Salpauksella oli paikalla myös oma väljä ja valoisa ruutu, jossa kävimme vaihtamasssa kuulumisia.

Valitettavasti aina kiinnostavat työnäytökset jäivät tällä kertaa vähemmälle ”aikataulutuksesta” johtuen, mutta ehkä ensi vuonna sitäkin enemmän.

Messukeskuksen kolmen hallin runsaassa tarjonnassa kierrellessä aika vierähti. Koulureppu täyttyi esitteistä ja pää toivottavasti uusista ideoista, jotka ehkä konkretisoituvat tulevaisuudessa.

Messut järjestää Lahden Messut.