Lahden ystävyyskaupungit

Lahdella on 17 ystävyyskaupunkia Euroopassa ja Kauko-Idässä. Ensimmäiset neljä olivat pohjoismaista, ensimmäinen vuonna 1940 solmittu sopimus Ruotsin Västeråsin kanssa. Se lienee myös tunnetuin ystävyyskaupunkimme, onhan sen mukaan nimetty asuinaluekin. Alueen talojen elementit saatiin sodan aikana Västeråsin kaupungilta lahjoituksina.

Nastolan kuntaliitoksen yhteydessä Lahti sai kolme kaupunkia lisää, jotka sijaitsevat Virossa, Ruotsissa ja Bulgariassa. Ystävyyskaupunkeihin lukeutuu myös ns. yhteistyösopimuskaupungit. Sen tarkemmin en osaa sanoa sopimusteknisistä eroista eli mikä on varsinainen ystävyyskaupunki ja mikä ”vain” yhteistyösopimuskaupunki.

Viimeisin ystävyyskaupunki on Zhangjiakou, jonka kanssa Lahti teki viisivuotisen yhteistyösopimuksen. Jo aiemmin kiinalaiskaupungin kanssa oli tehty yhteisymmärryssopimus. Uudella sopimuksella haluttiin syventää yhteistyötä vuonna 2022 järjestettävien Pekingin olympialaisten tiimoilta, toimiihan Zhangjiakou pohjoismaisten hiihtolajien näyttämönä. Lahdella on kolme ystävyyskaupunkia Kiinasta.

Amerikan mantereelta ei Lahdella ole toistaiseksi yhtään ystävyyskaupunkia, joten asia voitaisiinkin korjata seuraavin keinoin. Lahtea on sanottu Suomen Chicagoksi, joten Yhdysvaltain oikea Chicago olisi sopiva valinta. Chicagon kannalta se voisi vaikuttaa hyvinkin yksipuoliselta, joten Lahden kannattaisi ehdottaa kevyempää sopimusta esimerkiksi kummi(setä)-kaupunkisopimusta. Lahden kaupungin johto voisi toimia tässä aloitteentekijänä. Ajatuksena tällainen humoristisen lämmin lähestymistapa voisi synnyttää jotain muutakin kuin byrokraattisen kankeita sopimuksia. Myönnettäköön, että ehdotukseni on tehty pilke silmäkulmassa ja huumorimielessä, mutta kaupungit toki voivat itse määritellä minkälaisia yhteistyömuotoja halutaan toteuttaa.

Ystävyyskaupunkitoiminta ei välttämättä näy selvästi ulospäin ja moni on sen tuominnut ”jäänteeksi” menneisyydestä. Kuitenkin tällaiset siteet koetaan tärkeiksi vaikka ehkä käytännön toiminta on pienimuotoista tai jopa olematonta. Ystävyyskaupunkitoiminnan muodoista ja tavoitteista tekstissä myöhemmin.

Lahden kaupungin ystävyyskaupungit
Linkki kaupungin omille sivuille tai Wikipedia-sivulle

Västerås, Ruotsi  (v. 1940)
Akureyri, Islanti (v.1947)
Randers, Tanska (v. 1947)
Ålesund, Norja (v. 1947)
Zaporižžja, Ukraina (v. 1953)
Pécs, Unkari  (v. 1956)
Garmisch-Partenkirchen, Saksa (v. 1987)
Suhl, Saksa (v. 1988)
Kaluga, Venäjä (v. 1994)
Narva, (Viro yhteistyösopimus v. 1994)
Deyang, Kiina (v. 2000)
Worcestershire County, Englanti (yhteistyösopimus v. 2000)
Wuxi, Kiina (v. 2011)
Zhangjiakou, Kiina (viisivuotinen sopimus v. 2018)
Tamsalu, Viro (v. ?) Nastola
Norberg, Ruotsi (v. ?) Nastola
Dolni Dabnik, Bulgaria (v. ?) Nastola

Mediassa
18.2.2015 Ystävyyskaupungit ovat aikansa ilmiöitä
Lahdella 16 ystävyyskaupunkia – 3 Nastolan perua
Lahdelle uusi ystävyyskaupunki Kiinasta: talviurheiluosaamisesta toivotaan vauhtia myös yrityksille


Alla oleva teksti on Lahden kaupungin nettisivuilta (linkki ei enää toimi)

Ystävyyskaupunkitoiminnan alku

Ensimmäinen tieto Västeråsin ja Lahden kaupunkien välisistä kaupunkiyhteyksistä löytyy Lahden kaupunginhallituksen pöytäkirjasta 26.2.1940. Silloin on merkitty tiedoksi Suomen Kunnallisen keskustoimiston kirjelmä Ruotsin kaupunkien kesken suunnitellusta avun antamisesta Suomen kaupungeille sekä henkilöapuna että tavara-avustuksena. Suunnitelman mukaan Västeråsin kaupungin tuli ryhtyä avustamaan Lahtea.

Heti talvisodan päätyttyä Moskovassa 13.3.1940 solmitun rauhan jälkeen Lahteen saapui uuden kummikaupungin edustajina drätsel-assistent Gunnar Ekberg, insinööri Gösta Gustafsson ja insinööri B. von Krusenstjerna tutkimaan millä tavoin kaupunkiamme voisi auttaa. Tämän vierailun jälkeen Lahti sai vastaanottaa Västeråsista useita tavaralähetyksiä, jotka käsittivät työvälineitä sekä sähkö- ym. kaupungin jälleenrakennustyössä tarpeellisia rakennustarvikkeita.

Ensimmäinen lähetys, josta on merkintä kaupunginhallituksen pöytäkirjassa 22.4.1940 käsitti mm. korjausauton, kuparilevyt kaupungintalon kattoon, joka oli pommituksessa tuhoutunut, sähköjohtoja ym. sähkötarvikkeita eli materiaalia yhteensä 220.000 markan arvosta.

Vuoden 1940 aikana on pöytäkirjoista todettavissa yhdeksän eri tavaralähetystä ja lisäksi raha-avustusta eri tarkoituksiin mm. toukokuussa 1940 1.165,86 kruunua, joululahjalähetyksessä 41.500 markkaa ja vuonna 1942 Västeråsin seurakunnan lahja lahtelaisille äideille 8.000 markkaa.

Muuten mainittu joululahjalähetys sisälsi 800 kg omenoita ja 75 kg karamelleja, joiden jakamisen kaupunginhallitus antoi Lahden Aseveliyhdistyksen tehtäväksi tilitystä vastaan. Yhteydet Lahden ja Västeråsin ja Lahden välillä ovat olleet varsin kiinteät. Pöytäkirjat kertovat lukuisista kunnallismiesten vierailuista, joiden lisäksi on ollut vuosien mittaan yhteydenpitoa musiikin, urheilun ja nuorisotyön merkeissä.

Ystävyyskaupunkitoiminnan muodot ja tavoitteet

Ystävyyskaupunkitoiminnan tavoitteena on edistää kuntalaisten ja eri yhteisöjen edellytyksiä kansainväliseen kanssakäymiseen, lisätä muiden kansojen tuntemusta ja vähentää kansakuntien välisiä ristiriitoja. Lisäksi ystävyyskaupunkitoiminta pyrkii parantamaan kuntalaisten elinolosuhteita hankkimalla tietoja ja kokemusta sekä parantamaan työllisyyttä ja hyvinvointia luomalla edellytyksiä elinkeinoelämän yhteyksille.

Viime aikoina sekä Suomessa että muissa maissa ovat elinkeinoelämän yhteyksien kehittämiseen liittyvät tavoitteet olleet keskeisesti esillä. Kanssakäyminen nuorten, kulttuuri- ja urheiluryhmien sekä muiden harrastusalojen osalta on viime aikoina jäänyt vähemmälle huomiolle.

Kaupunkilaisilla ja lahtelaisilla yhdistyksillä on mahdollisuus saada kaupungin avustusta ystävyyskaupunkimatkoja ja vastavierailuja varten.

Pohjoismaisten ystävyyskaupunkien välisessä toiminnassa on viime vuosina panostettu erityisesti nuorten kulttuuriharrastusten puitteissa tapahtuvaan kanssakäymiseen vuosittain pohjoismaisissa ystävyyskaupungeissa järjestettävän NOVU (Nordisk vänortsveckan för ungdom) -tapahtuman puitteissa.

Ystävyyskaupunkitoiminnasta saadut tunnustukset

Vuonna 1996 Euroopan Unionin korkeimpien päättävien elimien muodostama lautakunta palkitsi Lahdessa 9.-11.8.1995 Lahden kaupungin yhteistyössä Pohjola-Nordenin ja Kuntaliiton kanssa järjestämän “Nordisk träff”-tapahtuman puitteissa pidetyn konferenssin “Euroopan integraation vaikutus pohjoismaiseen paikallishallintoon” järjestelyistä “Kultaisella tähdellä”.

Konferenssiin osallistui 391 henkilöä (Suomesta 206, Ruotsista 130, Tanskasta 17 ja Islannista kolme). Palkinto luovutettiin Lahdelle, Västeråsille ja Randersille hyvin hoidetun ystävyyskaupunkitoiminnan johdosta Senigalliassa Italiassa 19.10.1996.

Vuonna 2000 kaupungille luovutettiin “Kultainen tähti” Oulussa 16.6.2000 järjestetyssä tilaisuudessa. Palkinto liittyi Suhlin isännöimään tapahtumaan 4.-8.6.1999, johon Lahden lisäksi osallistuivat Suhlin ystävyyskaupungit Begles (F), Ceske Budejovice (CZ), Lezno (PL) ja Smoljan (BG).

Katukuvaa videon muodossa

Niin arkinen asia kuin katukuva, kertoo paljon sen hetkisistä ajasta: Ihmisten pukeutuminen, kulkuneuvot, liiketilat ja liikennemerkitkin antavat vihiä trendeistä ja jopa arvostuksista. Meistä lähes kaikki elävät tuossa ns. ”normaalissa arjessa”, niinpä myös katukuvan tallentaminen on kulttuuriteko jälkipolville.

Droone-kuvauksen yleistyessä kaupungeista on saatu hienoja ja laajoja maisemakokonaisuuksia, uusia näkökulmiakin. Autojen koelautakuvauksella päästään lähemmäksi. Eräs ahkera koelautakuvaaja on ollut Risto Ilola, jonka kuvaamia videoita on nähty Lahti-filminäytöksissä (seuraavat 11. ja 15.3.) sekä Lahtiwoodin Youtube-kanavalla. Hienoa ajankuvaa 1980-luvulta!

YouTubesta löytyy toki muitakin mielenkiintoisia kanavia. Uusin on Roads Of The Bay Productions, joka on julkaissut tätä kirjoitettaessa kahdeksan koelautakameralla kuvattu ajovideota, viimeisimmän pari päivää sitten Liipolasta.

Tuoretta kaupunkikuvaa kotiseudustaan kiinnostuneille. Ja vuosikymmenten päästä saadaan ihmetellä jälleen kaupungin muutosta. Vankka suositus!

tulipyörä.fi – avautui tammikuussa 2020

Tammikuussa avautui sivusto tulipyörä.fi – Rautatiekulttuurin vaalimista. Sivustolla keskitytään pääasiassa lahtelaiseen rautatiekulttuuriin ja yhdistystoimintaan sekä rautateihin liittyviin hankkeisiin, visioihin ja ehdotuksiin, joista osa on jo tullut tutuksi tällä sivustolla.

Sivusto toimii osana epävirallisena Pietarin rautatie 150 vuotta -tiedotuskanavana. Sivulta saa tietoa mm. lahtelaisten rautatieharrastajien ja yhdistysten järjestämistä juhlavuoden tapahtumista.
Sivustoa ylläpitää lahtelainen rautatieharrastaja Sauli Hirvonen.

Marraskuun ensimmäinen päivä vuonna 1869

Lahden vaakuna – Tulta iskevä junanpyörä

Lahti sai rautatien 1.11.1869 kun Pietarin radan osuus Riihimäki-Lahti rautatie avattiin virallisesti. Tuosta tapahtumasta tulee kuluneeksi 150 vuotta.
Aimo Halila tiivistää asian hyvin Lahden historia -teoksessa, jossa hän kuvaa rautatien tulemisesta Lahteen:
”Rakennustyöt edistyivät niin nopeasti, että syyskuussa 1868 Riihimäen-Lahden ratapenger oli valmis ja elokuussa 1869 veturi ensi kerran saapui Lahteen. Samanaikaisesti Lahden aseman ratapihatöiden kanssa rakennettiin liikenteen kannalta avainasemassa oleva satamarata Vesijärvelle, ei kuitenkaan Lahden kylän rantaan, joka oli ’poikkeuksellisen matala, savirantainen lahdelma’, vaan etäämmä, Kariniemen pohjoispuolelle. Riihimäen-Lahden rata, myös Lahden satamarata avattiin juhlallisesti liikenteelle 1.11.1869, Viipurin-Pietarin liikenne alkoi 1.2.1870 ja radan muun osan 11.9.1870.”

Marraskuun ensimmäinen päivä on merkittävä myös muillakin tavoin Lahdelle. Päivälleen tasan 36 vuotta Riihimäki-Lahti-rautatien avaamisesta Lahden kauppala sai kaupunkioikeudet.

Järjestyksessään kolmas rautatieasemarakennus valmistui vuonna 1935. (Kuva: Lahden Kaupunkiympäristö)

Vesijärven asema ja satamarautatie valmistuivat 1869. Asemarakennus on sittemmin laajennettu kaksi kertaa. Suojeltu satamarata purettiin Jalkarannantieltä satamaan v. 1994 ja väliltä Jalkarannantie-Salpausselänkatu v. 2006. Kuva on otettu 1990-luvun alusta, jolloin teollisuustoiminta on hiljattain loppunut. (Kuva: Lahden Kaupunkiympäristö)

Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n sivustolle kerätään vuoden 2020 aikana toteutettavia rautatieaiheisia tapahtumia.
> Pietarin rautatie 150 vuotta

Lisää aiheesta:

VR:n virkamiehelle kävi ”pikku kömmähdys” (ESS 1.11.2019)

Lahden satamarata
Sibeliusrata Lahteen

Rautatiekulttuurin vaalimista
Kotiseutu ja pienoisrautatiet
Lahden matkailuvalttina kiskot
Museojunakalusto Lahden seudulla


Lahden kaupungin perustaminen
Tulipyörä – Lahden vaakuna

Lasten Lahti – Kotikaupunki lasten silmin

Lasten Lahti on Lahti-Seuran viimeisin avaus, jolla halutaan viedä kotiseututyötä sananmukaisesti ruohonjuuritasolle lasten arkeen ja kouluihin.

Lasten tuottamasta materiaalista toteutetaan:

Valokuvanäyttely 30 valokuvaprintistä sekä lasten tekemä Lahti-pienoismalli. Näyttely on esillä kaupunginkirjastossa 14.10. alkaen 3.11. asti.
Maanantaina 14.10. ovat näyttelyn avajaiset ja lehdistötilaisuus klo 11.
Kuvat ovat myöhemmin esillä elokuvateatteri Kino Iiriksen aulassa.

Lasten Lahti- lehti, nelivärinen erikoispainos. Se julkaistaan elokuvateatteri Kino Iiriksessä 1.11.2019 klo 10. (HUOM. Ei aiemmin mainitussa Museokioskissa).
Alkukuvana näytetään lasten tekemistä lyhyistä videoklipeistä koostettu video.
Päivä on Lahden kaupungin 114-vuotispäivä.

Tulevaisuuden Lahti -maalausnäyttely muodostuu 16 värikylläisestä teoksesta. Näyttely toteutetaan verkkonäyttelynä Lahti-Seuran sivuilla ja se avautuu 1.12.2019 klo 10.

> Projektin sivusto

Lasten tekemä Lahti-pienoismalli on esille kirjastossa