Katukuvaa videon muodossa

Niin arkinen asia kuin katukuva, kertoo paljon sen hetkisistä ajasta: Ihmisten pukeutuminen, kulkuneuvot, liiketilat ja liikennemerkitkin antavat vihiä trendeistä ja jopa arvostuksista. Meistä lähes kaikki elävät tuossa ns. ”normaalissa arjessa”, niinpä myös katukuvan tallentaminen on kulttuuriteko jälkipolville.

Droone-kuvauksen yleistyessä kaupungeista on saatu hienoja ja laajoja maisemakokonaisuuksia, uusia näkökulmiakin. Autojen koelautakuvauksella päästään lähemmäksi. Eräs ahkera koelautakuvaaja on ollut Risto Ilola, jonka kuvaamia videoita on nähty Lahti-filminäytöksissä (seuraavat 11. ja 15.3.) sekä Lahtiwoodin Youtube-kanavalla. Hienoa ajankuvaa 1980-luvulta!

YouTubesta löytyy toki muitakin mielenkiintoisia kanavia. Uusin on Roads Of The Bay Productions, joka on julkaissut tätä kirjoitettaessa kahdeksan koelautakameralla kuvattu ajovideota, viimeisimmän pari päivää sitten Liipolasta.

Tuoretta kaupunkikuvaa kotiseudustaan kiinnostuneille. Ja vuosikymmenten päästä saadaan ihmetellä jälleen kaupungin muutosta. Vankka suositus!

tulipyörä.fi – avautui tammikuussa 2020

Tammikuussa avautui sivusto tulipyörä.fi – Rautatiekulttuurin vaalimista. Sivustolla keskitytään pääasiassa lahtelaiseen rautatiekulttuuriin ja yhdistystoimintaan sekä rautateihin liittyviin hankkeisiin, visioihin ja ehdotuksiin, joista osa on jo tullut tutuksi tällä sivustolla.

Sivusto toimii osana epävirallisena Pietarin rautatie 150 vuotta -tiedotuskanavana. Sivulta saa tietoa mm. lahtelaisten rautatieharrastajien ja yhdistysten järjestämistä juhlavuoden tapahtumista.
Sivustoa ylläpitää lahtelainen rautatieharrastaja Sauli Hirvonen.

Marraskuun ensimmäinen päivä vuonna 1869

Lahden vaakuna – Tulta iskevä junanpyörä

Lahti sai rautatien 1.11.1869 kun Pietarin radan osuus Riihimäki-Lahti rautatie avattiin virallisesti. Tuosta tapahtumasta tulee kuluneeksi 150 vuotta.
Aimo Halila tiivistää asian hyvin Lahden historia -teoksessa, jossa hän kuvaa rautatien tulemisesta Lahteen:
”Rakennustyöt edistyivät niin nopeasti, että syyskuussa 1868 Riihimäen-Lahden ratapenger oli valmis ja elokuussa 1869 veturi ensi kerran saapui Lahteen. Samanaikaisesti Lahden aseman ratapihatöiden kanssa rakennettiin liikenteen kannalta avainasemassa oleva satamarata Vesijärvelle, ei kuitenkaan Lahden kylän rantaan, joka oli ’poikkeuksellisen matala, savirantainen lahdelma’, vaan etäämmä, Kariniemen pohjoispuolelle. Riihimäen-Lahden rata, myös Lahden satamarata avattiin juhlallisesti liikenteelle 1.11.1869, Viipurin-Pietarin liikenne alkoi 1.2.1870 ja radan muun osan 11.9.1870.”

Marraskuun ensimmäinen päivä on merkittävä myös muillakin tavoin Lahdelle. Päivälleen tasan 36 vuotta Riihimäki-Lahti-rautatien avaamisesta Lahden kauppala sai kaupunkioikeudet.

Järjestyksessään kolmas rautatieasemarakennus valmistui vuonna 1935. (Kuva: Lahden Kaupunkiympäristö)

Vesijärven asema ja satamarautatie valmistuivat 1869. Asemarakennus on sittemmin laajennettu kaksi kertaa. Suojeltu satamarata purettiin Jalkarannantieltä satamaan v. 1994 ja väliltä Jalkarannantie-Salpausselänkatu v. 2006. Kuva on otettu 1990-luvun alusta, jolloin teollisuustoiminta on hiljattain loppunut. (Kuva: Lahden Kaupunkiympäristö)

Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n sivustolle kerätään vuoden 2020 aikana toteutettavia rautatieaiheisia tapahtumia.
> Pietarin rautatie 150 vuotta

Lisää aiheesta:

VR:n virkamiehelle kävi ”pikku kömmähdys” (ESS 1.11.2019)

Lahden satamarata
Sibeliusrata Lahteen

Rautatiekulttuurin vaalimista
Kotiseutu ja pienoisrautatiet
Lahden matkailuvalttina kiskot
Museojunakalusto Lahden seudulla


Lahden kaupungin perustaminen
Tulipyörä – Lahden vaakuna

Lasten Lahti – Kotikaupunki lasten silmin

Lasten Lahti on Lahti-Seuran viimeisin avaus, jolla halutaan viedä kotiseututyötä sananmukaisesti ruohonjuuritasolle lasten arkeen ja kouluihin.

Lasten tuottamasta materiaalista toteutetaan:

Valokuvanäyttely 30 valokuvaprintistä sekä lasten tekemä Lahti-pienoismalli. Näyttely on esillä kaupunginkirjastossa 14.10. alkaen 3.11. asti.
Maanantaina 14.10. ovat näyttelyn avajaiset ja lehdistötilaisuus klo 11.
Kuvat ovat myöhemmin esillä elokuvateatteri Kino Iiriksen aulassa.

Lasten Lahti- lehti, nelivärinen erikoispainos. Se julkaistaan elokuvateatteri Kino Iiriksessä 1.11.2019 klo 10. (HUOM. Ei aiemmin mainitussa Museokioskissa).
Alkukuvana näytetään lasten tekemistä lyhyistä videoklipeistä koostettu video.
Päivä on Lahden kaupungin 114-vuotispäivä.

Tulevaisuuden Lahti -maalausnäyttely muodostuu 16 värikylläisestä teoksesta. Näyttely toteutetaan verkkonäyttelynä Lahti-Seuran sivuilla ja se avautuu 1.12.2019 klo 10.

> Projektin sivusto

Lasten tekemä Lahti-pienoismalli on esille kirjastossa

 

Launeen monitoimitalolle nimiehdotus

Monitoimitalot ovat alueensa oppimis-, harrastus- ja kulttuurikeskuksia, jotka toimivat lähialueen asukkaiden ja eri-ikäisten kaupunkilaisten kohtaamispaikkoina. Lahden kaupungissa jo toimivat monitoimitalot sijaitsevat Jalkarannassa ja Liipolassa. Rakenteilla on Launeen ja Rakokiven monitoimitalot, suunnitteluvaiheessa Paavolan kampus sekä kaavasuunnitteluvaiheessa Renkomäen monitoimitalo.”

Lahdessa on Jalkarannan monitoimitalo nimi on Jalo ja Liipolassa on Onni. Launeen monitoimitalon harjannostajaisia vietettiin 8.3. Samalla käynnistyi kaikille avoin rakennuksen nimikilpailu, joka päättyi maaliskuun lopussa. Nimikilpailussa ohjeistettiin: ”Hyvä nimi on lyhyt, ytimekäs, talon toimintaa kuvaava, suomenkielinen ja mielellään alueeseen kiinnittyvä.”

Osallistuin nimikilpailuun ja nimeksi ehdotin Ilona. Toinen vaihtoehtoni oli yksinkertaisesti Aune. Alla olevat perustelut Ilona-nimelle, joilla osallistuin kilpailuun.

Marjukka Laapotin toimittaman Lahden Paikannimistökirja kertoo Laune-sanan alkuperästä seuraavaa: ”Launeen nimi juontuu alueella sijaitsevasta Launeenlähteestä, jonka toinen nimi onkin Laune. Nimi saattaa olla vanhimpia säilyneitä nimi Lahden seuduilla. Pohjana on muinaissaksalainen nimikanta launa, gootin kielen launs tai keltin launo: kaikki merkitsevät ”iloista”. Olisikohan nimenantoperusteena voinut olla iloisesti pulppuava lähde.”

Ilona olisi ollut luonnollinen jatko ”miehisille” Jalolle ja Onnille. Naisen erisnimen lisäksi Ilonahan on ilon essiivimuoto, ts. uusi monitoimitalo voi olla lahtelaisten tai launeelaisten ilona. Ja näin varmasti tulee olemaankin. Nimessä Ilona täyttyy kaikki em. vaadittavat kriteerit.

Tulevien käyttäjien, sivistyslautakunnan sekä hallinnon edustajien työryhmä valitsi toukokuussa uuden monitoimitalon nimeksi Launeen monitoimitalo Lähde. Nimen perustelut ovat luettavissa täällä.

Kuten perusteluista selviää, myös työryhmä käytti samoja perusteluja kuin itse käytin, toki lopullinen nimi eroaa omastani. Lähde on hyvä nimi!