Lahden kaupungin visio 2030

Lahden kaupunki julkaisi 13.8. vision siitä, miten sataman ja urheilukeskuksen väliä pitäisi kehittää. Visiotyö on tehty kaupungin omana työnä, mutta sen kuluessa on kerätty kaupunkilaisilta eri yhteyksissä ideoita ja mielipiteitä alueen kehittämisestä. Visio ulottuu vuoteen 2030 asti ja kaupungin mukaan vision tavoitteena on parantaa veden ja luonnon äärellä lähes kaupungin keskustassa ainutlaatuista aluetta entisestään ja lisätä sen ympärivuotista käyttöä mielenkiintoisena liikunnan, kulttuurin, tapahtumien, kaupunki- ja luontomatkailun sekä vapaa-ajan ja virkistäytymisen vyöhykkeenä.

Urheilukeskus (Kuva Sauli Hirvonen)


Alue käsittää Ranta-Kartanon, Kisapuiston, Sibeliustalon ympäristöineen, sataman, rantaväylän, Pikku-Vesijärven puiston, Lanupuiston, Teivaan sataman sekä urheilu- ja messukeskuksen ympäristöineen.

Projektin sivulta on katsottavissa visiovideo sekä ladattavissa em. raportti ja ortokarttamuotoiset visiot A ja B tapahtuma-akselin kehittämisestä, joihin on merkittty reitit ja kehittämispisteitä. Lisäksi erillisenä pdf-tiedostanona on kumppanuushankkeet. Oleellisin kuitenkin 26-sivuinen pdf-raportti, joka on jaettu eri kehittämisalueisiin. Näitä on mm. liikunta- ja urheilualueet, puistot ja viheralueet, ranta-alue ja Ranta-Kartano. Nämä alueet sisältävät kohteet eli ns. osahankkeet kuvauksineen ja niiden aikataulut. Sarakkeissa on ilmoitettu myös se, onko jo jotain tehty.

Kisapuisto saanee uuden katsomon (Kuva Sauli Hirvonen)

Alla muutamia yksittäisiä nostoja visiosta.  
-Karpaloon on rakennettu hyppyrimäkien lisäksi lautailurinne ja hiihtohissi
-Teivaan rinteeseen on avattu kiipeilypuisto
-Ranta-Kartano on valmistunut, kylpylähotelli on matkailijoiden suosiossa
-Uusi vesiliikuntakeskus ahkerassa harrastus- ja kilpailukäytössä
-Kisapuistossa uusi katsomo vetää väkeä peleihin ja Ranta-Kartanon puolella olevat kahvilat ja ravintolat pelien jälkeen
-Uusittu vierasvenesatama houkuttelee Päijänteen veneilijöitä hyvillä palveluillaan
-Rannalla on kelluva uimala
-Ranta-aitoista löytyy välinevuokraamoja, kauppapuoteja ja muita palveluja
-Lanupuistoon kulkee rinnehissi ja parhaalle näköalapaikalle on rakennettu terassi
-Rantaväylä säilyy jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käytössä, mutta sillä kulkee myös kevyt automaattikulkuneuvo
-Älyratkaisuja satamaraitin valaistuksessa

Lisäksi alueelle halutaan lisää yritystoimintaa ja yrityksistä sekä yhteisöistä kumppaneita toteuttamaan isoja ja pieniä hankkeita.

Muutamia huomioita

Kaupungin julkaisema suunnitelmakokonaisuus on tervetullut. Tässä yhteydessä haluankin nostaa omia kirjoituksiani. Alueen historiaa olen käsitellyt useasti, esim. Ranta-Kartanosta olen kirjoittanut täällä, ja satamaradasta löytyy juttu täältä.

Alueen kehittämisestä olen kirjoittanut kahdessakin eri yhteydessä, jossa olen korostanut alueen potentiaalia, kuten tässä Ranta-Kartanoa koskevassa artikkelissä vuodelta 2006.
Etelä-pohjoissuunnassa alueen potentiaalia pohdin myös Markku Meriluodon käynnistämässä Sibeliusrata-hankkeen yhteenvedossa.
Kun nämä kaksi tekstiä yhdistetään, saadaan hyvin samantyyppinen kuin Lahden kaupungin Visio 2030, toki suppeampana maallikkonäkemyksenä.

Kun kaupunki keräsi ideoita, lähestyin syksyllä 2016 lähetin sähköpostia ja toin esille satamaradan palauttamisen yhtenä ideana kokonaisuuteen. Viestin vastaanottanut kaupungin edustaja kiitti kommentista. Tosin tässä vaiheessa hän halusi tietää kustannukset ”miljoonan tarkkuudella”. Tällaista tietoa ei tietenkään tässä vaiheessa ollut antaa. En tiedä, mihin tietoa vielä siinä vaiheessa tarvittiin, sillä kysehän on nimenomaan visiosta. Raportin läpikäytyäni en löytänyt minkäänlaisia kustannusarvioita.

Entisen satamaradan varrella sijaitseva Salpausselän seisake on edelleen käytössä. (Kuva Sauli Hirvonen)

Toinen mielenkiintoinen yksityiskohta raportissa oli Salpausselän ulkoreittien yhdistämiseen tarkoitettu silta. Tämä silta rakennettaisiin Hollolankadun yli ja se olisi ”Radiomäeltä hiihtoa ja kävelyä palveleva laadukas, arkkitehtoninen silta. Vaihtoehtoinen reitti matkakeskuksesta urheilukeskukseen. Toimii porttina alueelle ja edistää virkistysreittienyhtenäisyyttä (mm. lehmusreitti).”

Kirjoitin Salpausselän silloista vuonna 2009 ja artikkeli on luettavissa täällä. Ehdotin sillat satamaradalla, Hollolankadulla ja Iso-Paavolankadulla: ”(Kolmen) puisen sillan kokonaisuus keskellä kaupunkia, aivan luonnonläheisyydessä, toimisivat viheralueiden linkkeinä ja ne korostaisivat Lahden kaupungin tiivistä luontosuhdetta ja ne toimisivat (valo)taideteoksina, uusina maamerkkeinä ja samalla hyödyttäisivät lahtelaisia liikkujia”. Palaan tähän Salpausselän silta-asiaan vielä myöhemmin tänä vuonna muussa yhteydessä.

Visio 2030 on erittäin tervetullut. Tosin se olisi pitänyt tehdä silloin kun Ranta-Kartanoa suunniteltiin, jolloin koko rannan ja keskustan välistä aluetta olisi tarkasteltu kokonaisuutena. Visio antaa hyvät puitteet kehitystyölle alueella, joka on kaupungin tärkeimpiä Lahden keskustan ohella. Fellmannin pellot siirtyivät Lahden kaupungille vuonna 1924, joten vuonna 2024 alue viettää satavuotisjuhlia.

Karttoja ja filmejä

Lahti kartalla -näyttely

Lahden teknisen ja ympäristötoimialan arkistojen kartoista koostettu näyttely, joka sisältää Lahden karttoja eri vuosikymmeniltä. Kartoista ilmenee Lahden kehitys pienestä kylästä maakunnan keskukseksi.
Kartoista järjestetään kaksi näyttelyä. Ensimmäinen on Lahden 
kaupunginkirjaston aulassa 2.-31.1.2018 (12 karttaa) ja toinen järjestetään Kino Iiriksen aulassa 5.-28.2. (14 karttaa).
Näyttely toteutetaan yhteistyössä Lahti-Seuran ja Lahden teknisen ja ympäristötoimialan. Kirjaston näyttely tehdään yhdessä Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto kanssa ja Kino Iiriksen näyttely Päijät-Hämeen elokuvakeskuksen kanssa.

Nostalgiakino

Kevään 2018 sunnuntaiset Nostalgiakinot käynnistyvät jo 28.1. rautatieaiheiain lyhytfilmein. 25.2. katsotaan vanhoja mainoksia ja 25.3. liikutaan vesiteitse. Näytökset alkavat klo 12. Lämpimästi tervetuloa Kino Iirikseen. Lisätietoja.

Lahti-filmejä Kino Iiriksessä

Perinteiset Lahti-filmi-iltamat jatkuvat kevättalvella Kino Iiriksessä. Näytöksissä esitetään Lahti-aiheisia lyhytelokuvia ja -dokumentteja, ja näytöksiin on vapaa pääsy. Esityspäivät ovat:
Ma 26.2. Klo 12 | Ke 28.2. Klo 17.30 | La 3.3. Klo 12
Ma 5.3. Klo 12 | Ke 7.3. Klo 17.30 | La 10.3. Klo 12
Jokaisen näytöksen ohjelmisto on sama.

Marolan Aino Rosa Reuna, 2017, kesto 18 min*
Kuvia 1960-80-lukujen Lahdesta osa 1 Kuvat: Lahden Tekninen ja ympäristötoimiala, 2018
Rintamalotta Keijo Skippari, 2016, kesto 24 min*
Kuvia 1960-80-lukujen Lahdesta osa 2 Kuvat: Lahden Tekninen ja ympäristötoimiala, 2018
Afrikan tähdet – Lahden Reipas Afrikassa Kari Vähävuori, 2018, kesto 30 min

Kalustesarjan kimpussa osa 9

Patentti- ja rekisterihallitukselta tuli lokakuussa päätös kalustesarjasta ja se myönsi mallisuojan pöydälle (PRH 09.10.2017 / Rek.nro. 26017). Päätöksen myötä voin vihdoin julkaista kuvia pöydästä. Alla yksi esimerkki, josta ilmenee pöydän käyttötarkoitus.

Lisätietoja kalustesarjan sivulta, josta voi ladata sarjan yleisesitteen.

Mallisuojan saatuani, aloin selvittää miten pöytää voisi hyödyntää taloudellisessa mielessä. Tapasin mm. Habitare-messuilla Ladecin edustajan ja mietimme yhdessä miten kokonaisuutta. Keskusteluissa tuli esille paljon hyviä ajatuksia miten asiaa voisi edistää.

Hieman tämän jälkeen osallistuin kalustesarjalla Isku90-suunnittelukilpailuun. Työ ei sijoittunut.

Tarkoitus on jatkaa pöydän markkinoimista.

 

Lemmenlatu kertoo Lahden historian

Lahden kaupungin yli 100-vuotiaasta historiasta kertovan dramatisoidun Lemmenlatu-dokumentin yleisönäytökset alkavat maanantaina 18.12.2017 elokuvateatteri Kino Iiriksessä. Dokumentissa käydään tiivisti läpi kaupungin eri vaiheita mm. kulttuurin, urheilun, elinkeinoelämän ja teollisuuden kautta, aina kaupungin perustamisesta nykypäivään asti.

Juliste Sauli Hirvonen

Keijo Skipparin ja Tertta Saarikon ohjaama kaksi tuntinen Lemmenlatu-dokumenttielokuva on tehty vuosina 2016-17 ja se on ensimmäinen Lahdesta tehty historiallinen dokumentti. Elokuva haluaa kertoa nykyisille ja tuleville sukupolville merkittävän palan Lahden kaupungin vaiheista, jotka myös linkittyvät laajemmin Päijät-Hämeen ja Suomen historiaan.

Elokuva on toteutettu yhteistyössä monien paikallisten tahojen kanssa. Dramatisoiduissa jaksoissa on mukana mm. Lahden Kansanopiston näyttelijätyön linjalaisia ja Ainonpuiston teatterilaisia sekä muita alan harrastajia. Yhteistyössä on mukana myös Lahden kaupunginmuseo, ja lisäksi elokuvan puitteissa on rakennettu yhteistyötä paikallisten yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa. Myös Lahden Videokuvaajat ry ja Päijät-Hämeen elokuvakeskus ry ovat olleet vahvasti mukana hankkeessa.

Elokuvaan on vapaa pääsy, mutta ensimmäisiin näytöksiin on varattava lippu. Lisätietoa näytöksistä ja varauksista Lemmenladun sivulla.

Elokuvan lisäksi Kino Iiriksen aulassa on avautunut myös uusi valokuvanäyttely, jossa esitellään vanhaa Lahtea useiden kymmenten kuvien kautta.

Elokuvateatteri Kino Iiris
Saimaankatu 12, Lahti

Maalaisidylliä ja modernia muotoilua

Lomalla on hyvää aikaa käydä hieman muissa maisemissa. Jotkut ovat New Yorkissa, toiset Islannissa, eräät kiertävät maailma. Siihen tarvitaan tosin enemmän kuin viikko, 80 päivää riittää?
No aina ei tarvitse välttämättä lähteä kauaskaan. Eräänä kauniina kesäpäivänä tein pienen autoretken: Vierumäki (as.) – Vuolenkoski – Kimolan kanava – Iitti kk – Kausala (as.) – Uusikylä. Matkan varrella oli idyllisiä kyläkauppoja, Kimolan kanava sulkuineen, komea Virran silta sekä tietysti Iitin hienosti säilynyt kirkonkylä. Kausalan rautatieasemarakennus ei niinkään, mutta ehkä sillä on vielä hyvä tulevaisuus edessä. Uudenkylän rautatieasemarakennus lienee vieläkin myytävänä?
Virkistävä, pienimuotoinen lähiretki avarsi jälleen maailmaa himpun verran.

Lähimatkailu jatkui toisena päivänä, vuorossa oli Z-juna ja Helsinki. Seuraavassa retken ”lahtelaispoiminnat”.

Arkkitehtuurimuseo

Helsingin rautatieasemalta otin suunnan kohti Arkkitehtuurimuseota, jossa olin käynyt kerran aikaisemmin – ilmeisesti lähes 20 vuotta sitten? Nyt Suomen itsenäisyyden juhlavuonna museossa on Kuinka Suomi modernisoitiin – 200 piirustuksen tarina -näyttely.
Näyttely on mielenkiintoinen katsaus suomalaiseen arkkitehtuuriin kuuden teeman kautta: autoilu, vapaa-aika, kaupankäynti, teollisuus, hyvinvointi ja palvelut. Kaikki teemat olivat hyvin esitetty ja taustoitettu. Erityisesti mieleen jäi elokuvateatterien arkkitehtuurin esittely, onhan sen kiinnostavaa oman elokuvaharrastuksen kautta. Teatteriala on ollut myös murroksessa, mieleen tulee hiljattainen kulttuurihistoriallinen ”teatteriskandaali” Lappeenrannasta.
Näyttelyssä Lahtea ”edusti” Aleksanterinkadulla sijaitsevan Starckjohannin talon piirustukset sekä yksi valokuva sisätiloista.

Kolmannessa kerroksessa oleva pysyvä näyttely Arkkitehtuurimme vuosikymmenet ”tarkastelee 1900-luvun rakentamisen historiaa yhteiskunnallista taustaa vasten ottaen huomioon taloudessa, politiikassa ja tekniikassa tapahtuneen kehityksen”. Näyttely tarjosi kattavan, mutta tiiviin paketin suomalaista yhteiskunnallisista muutoksista arkkitehtuurin kautta. Lahdesta esille oli nostettu Osuuskaupan lippulaiva Valtakulma.

Designmuseo

Suomi100 näkyi myös Designmuseon näyttelytarjonnassa. Utopia nyt – Kertomus suomalaisesta muotoilusta sisältää hyvän kattauksen nimensä veroisesti. Näyttely kertoo muotoilun olennaisesta roolista suomalaisen hyvinvointivaltion kehityksessä.

Yllätyin kahdesta asiasta. Ensinnäkin, siitä että monet muotoilijat ovat toimineet menestykseekkäästi pariskuntina. Kannustava puoliso on varmasti myös paras kriitikko, jolloin yhteenkuuluvuuden tunne inspiroi, mutta myös ehkäisee epätervettä kilpailua.
Hyvän parisuhteen perusta on jakaminen, oli sitten muotoilija tai ei.

Toinen asia oli se, että suomalaismuotoilijan Björn Wecströmin suunnittelema Lapponian Planetaariset laaksot -koru esiintyi Prinsessa Leian kaulassa ensimmäisessä Star Wars -elokuvassa. Se miten koru päätyi Carrie Fisherin kaulaan, on tarina täällä.

Designmuseossa toinen kiinnostava kokonaisuus on Enter and Encouter, josta kerrotaan seuraavaa: ”Näyttelyn teokset, projektit, hankkeet ja aloitteet vastaavat muutokseen tai muutostarpeisiin, luovat ilmiöitä, tarjoavat näkökulmia ja rakentavat pohjaa uusille asenteille ja toimintatavoille globaalissa kontekstissa.”

Kirsi Enkovaaran Sailing stones (Kuva Sauli Hirvonen)

Lahtelaisittain esiin nousee mielenkiintoisia nimiä. Kirsi Enkovaara ja Laura Väinölä valmistuivat aikoinaan Lahden Muotoiluinstituutista. Molemmat tulivat itsellenekin tutuksi yhteisten tuttujen kautta. Enkovaaran kanssa tuli tehtyä jopa pientä kauppaakin aikoinaan.
Näin Lahdessa saatua oppia viedään maailmalle.