Lahti laulaa ja lausuu

Tunnetuimpia tai ainakin kaupungin imagoon voimakkaimmin vaikuttaneita Lahti-kappaleita taitaa olla vuonna vuonna 1968 perustetun Amuletin ”Suomen Chicago”-lohkaisu vuodelta 1976. Sen unohtumaton kertosäe ”Tule Lahteen, Suomen Chicagoon – Tule Lahteen, täällä jännää on” jättänyt kaupunkiin syvät jäljet, jotka on havaittavissa nykyäänkin vahvassa Chicago-leimassa. Siitä on tosin virallisesti aika ajoin pyritty eroon, vaikkakin tuolloin 70-luvulla ”uudistettu” leimalla on alkuperäiset juurensa 1900-luvun alun lihateollisuudessa. Lahden amerikkalaisuudesta puhuttiin jo 1800-luvulla.

Suomen Chicago on julkaistu myös Lahti-kokoelmacd:llä Raakaa romantiikkaa, joka julkaistiin vuonna 2005 satavuotiaan Lahden kaupungin kunniaksi. Levy sisältää 17 kappaletta ja kestää noin 50 minuuttia, tyylillä iskelmästä humppaan ja rokkiin. Mainittakoon siitä muutamia ikisinisiä, kuten Teuvo Valon esittämät “Terveiset Lahdesta” ja “Puuseppä” sekä Kukonpojat ja Oy Mallasjuoman soittokunta veivaama mainoslaulu “Ei oo Lahden voittanutta”. Kannatuslauluosastoa edustaa Pekka Masalin “Reipas on rautaa” (ja raitaa, toim. huom.) ja rokuilua Turo’s Hevi Geen “Tanssimaan alatorille” (alkuperäinen “Dancing in the street”). Levyä taitaa olla vain saatavilla nettihuutokaupoista sekä lainattavissa kirjastosta.

Lahtelaisen säveltäjä-sanoittaja Rauli Nordbergin tuotannossa lahtelaisuus on ollut kantava inspiraation lähde. Nordbergin molemmat kokonaan omia lauluja sisältäneet äänitteet liittyvät Lahteen: Vuonna 1991 ilmestyi LP Sininen laulu, laulelmia Lahtikaupungista ja jälkimmäinen, Harjujen laulu, on saanut aiheensa satavuotisjuhliaan viettäneen Lahden historiasta.

Lahden laulut

Perinteistä kotiseutulyriikkaa edustavat maakuntalaulut. Päijät-Hämeen nykyinen maakuntalaulu on nimeltään ”Vihreiden harjujen maa”. Pidempiaikaista suosiota on nauttinut ”Hämäläisten laulu”, jota lauletaaan edelleen mm. Lahti-Seuran tapahtumissa. J.H. Erkon sanoittama Hämäläisten laulu oli vuoteen 1999 asti Päijät-Hämeen maakuntalaulu.
Jutun lopussa on linkkejä muihin kotiseutulauluaiheisiin.

Lahti-Seura on myös julkaissut oman laulukoelmavihkonsa. Vuonna 1948 tuolloin vain kaksivuotias seura julkaisi Lahden Laulut -nimisen lauluvihkon, joka sisältää (päijät-)hämäläisiä lauluja piristämään kotiseututilaisuuksia ja kohottamaan kotiseutuhenkeä. Alla oleva “Lahden laulu” oikeutetusti on ensimmäinen viisu kokoelmalla. Vihko sisältää Lahti-Seuran vuosijuhlastakin tutun “Hämäläisten laulun”.

Lahden laulu
Kohoo radiomastomme polviä päin osoitukseksi, missä Lahti on.
Yli maan, meren käy sieltä lennähtäin jalon taiteen ja tiedon mahti.
Hei, Lahti se on, hei, Lahti se on, kotipaikkamme verraton.
Mäki mainio katsojan kammistoi, kisapaikkana kuulu on Lahti.
Tuli suksista suihkii ja sommat soi, rajun kiistan kun käy ajojahti.
Hei, Lahti se on, hei, Lahti se on ja vie Suomen se voittohon.
Sahat jyskää ja lastut ne singahtaa, puuseppien keskus on Lahti.
Janon tuskan taas tuimankin sammumaan saa. Erikoisemme kuohuva sahti.
Hei, päästänyt sun janon vallasta on ollut Lahden, mi mallasta on.
Koko kansa se myös Monot koivissa käy, joka suuntaan on kauppa ja rahti.
Etupäähän kun Lahdessa ennättäy Mercurius nyt sekä Ahti.
Hei, tarmoa on, – kas, Lahdessa on työn tahtikin horjumaton.
Ja kun miehiä tarvis on taistelemaan, Häme vanha on vaarojen vahti.Toki Hennalan tanhilta tunnetaan tämä jäämien jäntevä tahti.
Aseveikkokin on, asesiskokin on ain Lahdessa vankkumaton.

Uusi sukupolvi

Uuden sukupolven Lahti-tuotanto on pääosin lähtöisin ala- tai vaihtoehtokulttuureista.

Eräs sellainen on Lahen Poikien “Oi! Lahtelaista”, joka nauhoitettiin 2000-luvun taitteessa. Sen on alunperin on esittänyt englantilainen punkyhtye The Business. Tästä lahtelaisesta versiosta kuultiin pätkä FC Lahden kannattajista kertovassa dokumentissa, joka sai ensi-iltansa vuonna 2013.
Mainittaakoon myös Pekka Productionsin vuonna 2006 julkaisema lahtelaishardcore- ja punk-bändien kokoelma Hometown Pride, jonka ulkomusiikillisilla seikoilla nostatetaan Lahden kaupunkia.

Nykypäivänä räp taitaa olla kotiseutumusiikin tunnetuin muoto. Onhan se nimensä mukaisesti rytmitettyä runoutta, ja parhaimmillaan siitä on leivottu modernia kansanrunoutta.

Helsinkiläinen SMC Lähiörotat on tehnyt kappaleen “Lahden Sininen” (albumilla Raffii Suomi-flättii, 2011). Se on sikäli poikkeuksellinen, että räpkollektiivi on Helsingistä, mutta kappale on hatunnosto lahtelaiselle musiikkielämälle ja Torvelle sekä Mallasjuomalle ja sen perinteille. Osittain kappale kertoo bändin artistin Avionin Prinssin kokemuksista Lahdesta ja Torvesta. Musiikkivideo kuvattiin Rooster Pubissa ja Ravintola Torvessa.

Lahden virallinen kotiseutuhengen nostattaja Brädi on ollut monessa kappaleessa mukana. “Kotona”-nimisen kappaleen hän teki yhdessä kitaristi Panu, ja se on julkaistu vuonna 2012 julkaistulla albumilta Näis kengis. Kappale on saavuttanut suurta suosiota mm. sosiaalisessa mediassa, ja muutenkin noteerattu hienosti lahtelaisten parissa.

Brädi ja metalliyhtye Tuoni tekivät vuonna 2017 Pelicans-jääkiekkojoukkuelle ”Tulipyörä”-nimisen kannatuslaulun.

Lahti United on lahtelainen räp-kollektiivi ja sen suurin hitti on vuonna 2014 julkaistu ”Signaali”. Ilmeisesti siitä on tykätty Lahden rajojen ulkopuolellakin, onhan YouTube-kuuntelukertoja reilusti yli 4 miljoonaa (!).
Signaalista mainittakoon mielenkiintoinen yksityiskohta. Artisti JV aloittaa kappaleen näillä sanoilla: ”Vähemmistöräppäri Lahti-seuras”.

Aiheeseen liittyviä poimintoja

Vesijärvi ei loista musiikissa (ESS 7.10.2008)
Rauli Nordberg (Päijät-Häme-wiki)
Hometown Pride – kotikonnuilta kajahtaa (Lahen Lehti)
Vihreiden harjujen maa (Wikipedia)
Hämäläisten laulu (Wikipedia)
Kotiseudun laulu ja maakuntalaulut (Suomen Kotiseutuliitto)
Ajatuksia Heinolan kotiseutulaulun sanoittamisesta (Heinola-Seura)
Kotiseututarinat (Vahvike)

Tähän loppuun vielä oma Lahti-aiheinen runoni. Se on julkaistu vuonna 2017 Kokoelma-kirjassa.

Kotikaupunki

Toinen haluaa takaisin
Toinen haluaa pois
jotta voi kertoa olevansa sieltä

Tylyt ja harmaat, kylmää betonia
Ihmiset vai rakennukset?
Kuoret vai ydin?

Paloi pois, syntyi tuhkasta
Kaupunki, jossa ei tapahdu mitään
antaen kaiken

Artikkeli on julkaistu kahdessa osassa Lahti-Seuran jäsenlehdessä Hollolan Lahti 4/2013 ja 3/2018

Kotiseututyön äärellä

Paikallisuus- eli lähiajattelu on globalisaation terve vastavoima. Vaikka mielemme on vapaa (toivottovasti), fyysisesti pystymme olemaan vain yhdessä paikassa kerrallaan, miksemme siis keskittyisi siihen mitä on nenämme alla? Tutustuminen erilaisiin ihmisiin, kulttuureihin ja elämäntapoihin auttaa arvostamaan asioita, joita omassa kulttuurissaan pitäisi muuten itsestään selvyyksinä. Sopivasti nurkkakuntaisuutta, sopivasti vuorovaikusta. Maailmanparantaminen lähtee omasta lähipiiristä. Maailmanrauhasta on turha saarnata kauniissa puheissa, jos ”oma” yhteisö on riitaisa ja jossa ihmiset voivat huonosti.

Lahdessa toimii monia nk. kotiseutuyhdistyksiä ja kaikilla niillä on tärkeä tehtävä. Säilyttää, ylläpitää ja luoda omista lähtökohdistaan paikallista kulttuuria osana pitkää jatkumoa, jota lahtelaisuudeksi kutsutaan. Kotiseutuyhdistyksiin monesti(?) yhdistetään mielikuva tunkkaisista perinneyhdistyksistä, joissa kahvittelun lomassa haikallaan aikaa, jolloin kaikki oletettiin olevan paremmin. Ehkä edellä kerrottu mielikuva ei kuitenkaan ole noin mustavalkoinen. Mielikuva lopulta kuitenkin muodostuu yhdistysten tavasta toimia.

Kaikkea vanhaa ei kannata säästää tai ylläpitää. On annettava mahdollisuus uusille ajatuksille ja paremmille toimintatavoille. On kuitenkin tärkeää tiedostaa aiemman toiminnan perustat ja taustat, joiden päälle voi rakentaa jotain uutta. Muutoin yhteys katkeaa, jolloin luomme historiattomuutta, sarjan toimintoja, jonka pohjalta emme pysty rakentamaan mitään pysyvää, mitään, mistä saisimme lopulta kiinni. Olisi vain sarja uusia ideoita vailla perustaa, kiinnityskohtia. Kömpelöitä ja epäkäytännöllisiä yrityksiä pitää kiinni uudistumisen ajatuksesta. Kaikki uudistautuminen ei ole edistystä.

Pohjalle tarvitaan perusta. Uudelleenrakennustyö ei ole helppoa, eikä sen pidäkään olla. Siispä hihat heilumaan!

Artikkeli on Lahen Lehen 3/2018 pääkirjoitus

Yhdistävä tekijä: Pinkki paplari

Lahden kaupunginteatterin kampaaja-maskeeraajilla Kati Talikalla ja Merja Torri-Seppälällä on irtokarvat ja peruukit hallussa. Pyrkimyksenä ei ole ollut päästä ”rivikampaajan” hommiin.

Kolmevuotiaalle Merjalle jäi Herra Huun esityksestä tunne, että tätä haluan aikuisena tehdä. Kampauspäiden kautta aloitettuaan hän eteni ensin maskeeraajaksi ja sen jälkeen kampaajaksi. Rauli Jokelin palkkasi Merjan Kotkan kaupunginteatteriin heti hänen valmistuttuaan vuonna 2008. Sieltä ei ollut enää paluuta edes kampaamo Pinkkiin paplariin, jossa ihan sattumalta molemmat ammattilaisemme ovat työskennelleet, vaan vuorossa oli Lahden kaupunginteatteri (vuoden vierailu). Vuodet freelancerin elämää mm. Kansallisteatterissa, Kotkan ja Riihimäen teattereissa, muutamassa TV-tuotannossa sekä Sinfonia Lahden takahuoneissa olivat hienoja kokemuksia. Erityinen paikka Merjan sydämessä on vielä Heinolan kesäteatterilla, jossa hän on työskennellyt seitsemänä kesänä. Tämänhetkinen vakituinen työ Lahden kaupunginteatterissa alkoi puoli tuntia teatterinjohtaja Ilkka Laasosen puhelun jälkeen. ”Rakkaudesta lajiin, jossa voi yhdistää oman käden jäljen taiteen ja luovien ihmisten parissa työskentelyyn”, sanoo Merja.

Tuoreempi kiinnitys Lahden kaupunginteatterin ”kauneustiimissä” on Kati. Jalometallialan opiskelut vaihtuivat kampaamokouluun, jossa opettaja ehdotti opinnäytetyötä Varkauden teatterilla. Vuonna 2010 valmistuttuaan parturi-kampaajaksi Kati työskenteli päivät kampaamossa ja illat sekä viikonloput teatterilla. Kaksi kautta Varkauden teatterilla antoi myös innostuksen maskeerausta kohtaan. Vuonna 2013 Kati valmistui maskeeraajaksi esitys- ja teatteritekniikan linjalta Stadin aikuisopistosta. Tämän jälkeen oli edessä paluu Savoon pariksi vuodeksi. Tänä aikana kampaamon liiketyöskentelyn lisäksi Kati oli mukana Mikkelin revyyteatterissa, niin näyttämöllä kuin kulisseissa. Takaisin Helsinkiin muutettuaan Katille tarjoutui paikka freelancerina Helsingin kaupunginteatterilla, jossa hän ehti työskennellä kaksi esityskautta. ”Oli jännittävää tulla Lahteen kesken kauden, mutta kaikki on ottaneet minut tosi hyvin vastaan! Ei tätä taloa ja hyvää ilmapiiriä ole turhaan kehuttu!” iloitsee Kati.

Merjan ja Katin kemiat kohtasivat heti, työt jaetaan oman osaamisen ja erikoistumisen mukaan niin, että jokainen voi tehdä vahvuuksiensa mukaan. Peruukkien ja viiksien virkkaus on hidasta hommaa, koska esimerkiksi peruukit tehdään mittojen mukaan tyllipohjalle juuri virkkuukoukulla virkaten. ”Tehdään itse, koska osataan, ja koska uudet peruukit ovat myös kalliita”, he perustelevat tätä työprosessia. Ekologisuus toteutuu samalla eikä eläinkarvaa käytetä. Synteettiset siveltimet on otettu käyttöön meikkisienien sijasta yms. päivitystä nykypäivään tarvitaan. Apua pieneen budjettiin haetaan sponsorien kautta, jollaisesta juuri iloitaan Inglot-merkin kanssa. Työhön kuuluu tietenkin myös erikoistehosteita kuten luodinreiät, mätäpaiseet, mustelmat, haavat ja muut irto-osat roolihahmosta riippuen. Pukusuunnittelija on lähin työkaveri oman tiimin ulkopuolelta.

Hyvä lisä kampaamo-maski –yhteisöön on maskeeraaja Eija Nurminen. Juuri perhevapaalta palannut Eija sai kertaheitolla kaksi uutta työkaveria. Työssäoppija Laura Pasanen harjoittelee heidän kanssaan tämän näytäntökauden ajan maskien tekemistä.

Kirjoittaja:
Jetta Kuitunen
Lahden kaupunginteatterin tiedottaja

Lahti kartalla

Parhaillaan tekeillä oleva Lahti kartalla -sivusto oli tarkoitus avata jo keväällä 2018. Projekti on edelleen kesken, mutta tavoitteena on saada se julkaisukuntoon kesän aikana. Aloite sivustosta tuli Juuso Lehtiseltä, joka oli aiemmin tehnyt mainion helsinkiennen.fi-sivuston. Palaveerasimme Lehtisen kanssa muutaman kerran viime vuoden lopulla sekä kesän alussa.

Lahtikartalla.fi:n idea on hyvin yksinkertainen. Runkona toimii kartat 1870-luvulta 1990-luvulle asti. Jokaiselle vuosikymmenelle on oma kartta tietyltä vuodelta, yhteensä 14 karttaa. Karttoihin on sijoitettu vanhoja valokuvia, joiden sijoittuminen määrittyy valokuvan ottovuoden perusteella jollekin vuosikymmenelle. Kävijän on helppoa siirtyä ”ajassa” vuosikymmenestä toiseen.

Kartta: Lahden kaupungin Kaupunkiympäristö – Maankäyttö ja aluehankkeet

Karttojen ja kuvien lisäksi sivulla on muutakin sisältöä kuten tekstiä, videoita ja jopa äänitiedostoja kuunnelmien muodossa.
Tekstisisältö muodostunee mm. Hannu Kivilän Lahtelaisen sanakirjasta sekä Päijät-Häme wikistä. Lisäksi Kuka, mitä, Lahti -sivusto tarjoaa monipuolista tietoa, jota voitaneen hyödyntää joissakin määrin.
Hollolan Lahti -lehteenkin kirjoittaneelta Kai R. Lehtoselta julkaistaan sivulla kaksi videota.

Mielenkiintoisen lisän tuo Lahden kaupunginteatterin tekemät kuunnelmat, jotka liittyvät vuoden 1918 tapahtumiin Lahdessa. Kuunnelmien ensi-ilta järjestettiin kaupunginteatterin Eero-salissa 12.3.2018. Kuunnelmat julkaistiin lahtikartalla.fi-sivulla huhtikuun alussa.

Sivuston sisällön olen suunnitellut yhdessä Lehtisen kanssa, jonka vastuulla on ollut sivun tekninen toteutus. Ylläpitäjänä minulle voi lähettää kehittämisideoita, kommentteja ja mahdollisia korjauksia. Sivusto on tehty talkoovoimin ja sen tekemiseen on osallistuneet em. henkilöt ja tahot. Tekemisessä saimme apua myös Päijät-Hämeen elokuvakeskuksen työkokeilijalta ja työssäoppijalta. Heidän avullaan saimme kerättyä paljon aineistoa.

Aineiston kerääminen jatkuu sivuston avaamisen jälkeenkin ja sivustoa päivitetään aina tarvittaessa.

Karttoja esillä

Yhteistyön merkeissä Lahti-Seura sai kuvia käyttöönsä Lahden kaupungin Kaupunkiympäristön Maankäyttö ja aluehankkeet -osaston (ts. Teknisen ja ympäristötoimialan) digitoituja valokuvia.

Kuvia julkaistiin viime vuoden lehdissä ja Kino Iiriksen aulan näyttelyssä. Kuvista suurin osa on jo julkaistu Albumit auki -sivuston Lahden osiosta. Näitä kuvia voi hakea myös Finnan kautta.

Yhteistyö on kantanut hedelmää, sillä valokuvien lisäksi kartat ovat olleet esillä vahvasti viime aikoina. Teknisellä ja ympäristötoimialalla on Lahdesta kymmeniä digitoituja karttoja mm. topografisia sekä asemakaava-, opas- ja osoitekarttoja. Vanhimmat kartat ovat 1700-luvulta.

Osa näistä kartoista oli esillä yleisölle kahdessa näyttelyssä. Ensimmäinen oli Lahden kaupunginkirjaston aulassa tammikuussa ja toinen järjestettiin helmikuussa elokuvateatteri Kino Iiriksen aulassa. Kartat kiinnostivat ihmisiä ja mm. Uusi Lahti -lehti kirjoitti näyttelystä. Kiinnostuksella oli myös varjopuolensa, sillä kirjaston näyttelystä katosi vuodelta 1959 oleva kartta. Kopio toki.

Näyttelyt sisälsivät Lahden karttoja eri vuosikymmeniltä yhteensä 14 kpl.

Näyttely toteutettiin yhteistyössä Lahti-Seuran ja Lahden kaupungin Kaupunkiympäristön (Maankäyttö ja aluehankkeet) kanssa. Kirjaston näyttely tehtiin yhdessä Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kanssa ja Kino Iiriksen näyttelyssä oli mukana Päijät-Hämeen elokuvakeskus.

Artikkeli on julkaistu alunperin Hollolan Lahti -lehdessä 1/2018

Mukkulanradan liikennettä

Mukkulanrata valmistui vuonna 1955, Lahden kaupungin 50. juhlavuonna. Rata palveli Niemen alueen teollisuutta, ja kun Loviisa-Niemi -kapearaiteinen rautatie purettiin, Niemestä rakennettiin pistoraide keskustaan Rauten tehtaalle asti.
Tämä rata purettiin vasta 1991. Kauppakadun ja Sammonkadun risteyksen tuntumassa entisen Häklin laiturin vieressä on vielä raidetta jäljellä toistakymmentä metriä. (linkissä kuva Lahdenkadun tasoristeyksestä 1980-90-lukujen vaihteesta, lähde: Albumit auki)

Mukkulan rataa hyödynsivät monet teollisuuslaitokset kuten Isku, Kesko, Etelä-Suomen Kirjapaino, Kymijärven voimalaitos. Viime vuosina nämä pistoraiteet ovat olleet käyttämättöminä ja monia vaihteita on purettu.
Nykyään rataa käyttää Polttimo Oy, josta kuljetetaan mallasohraa venäläisillä vaunuilla. Ajoittain Mukkulan ratapihalla lastataan myös puuta.
Vuodelta 2016 olevalla videolla kaksi Dv12-veturia on hakenut Polttimolta vaunuja. Mukkulankadun tasoristeyksessä on valo- ja äänivaroituslaitos. Tasoristeys kuuluu Liikenne- ja viestintäministeriön tasoristeysturvallisuuden parantamisohjelmaan. Tasoristeykseen tullaan kohdistamaan joitakin toimenpiteitä lähivuosina.

Iskun entiseen kotikalustetehtaaseen on tulossa NiemiCampus, osana Lahden Tiedepuistoa radan pohjoispuolen. Näiden rakennusten välille rakennetaan kevyeen liikenteen väylä, ja ratapihalta puretaan ainakin yksi raide sen tieltä. Suunnitelmista lisää Lahden kaupungin kaavoitussivulta.

Aiheesta lisää:
Kiiltävät kiskot (29.7.2008)
Rautatievideoita Lahden seudulta (20.7.2012)
Lahden matkailuvalttina kiskot (6.7.2014)
Junia ja kiskoja Lahdessa (20.6.2015)