Marraskuun ensimmäinen päivä vuonna 1869

Lahden vaakuna – Tulta iskevä junanpyörä

Lahti sai rautatien 1.11.1869 kun Pietarin radan osuus Riihimäki-Lahti rautatie avattiin virallisesti. Tuosta tapahtumasta tulee kuluneeksi 150 vuotta.
Aimo Halila tiivistää asian hyvin Lahden historia -teoksessa, jossa hän kuvaa rautatien tulemisesta Lahteen:
”Rakennustyöt edistyivät niin nopeasti, että syyskuussa 1868 Riihimäen-Lahden ratapenger oli valmis ja elokuussa 1869 veturi ensi kerran saapui Lahteen. Samanaikaisesti Lahden aseman ratapihatöiden kanssa rakennettiin liikenteen kannalta avainasemassa oleva satamarata Vesijärvelle, ei kuitenkaan Lahden kylän rantaan, joka oli ’poikkeuksellisen matala, savirantainen lahdelma’, vaan etäämmä, Kariniemen pohjoispuolelle. Riihimäen-Lahden rata, myös Lahden satamarata avattiin juhlallisesti liikenteelle 1.11.1869, Viipurin-Pietarin liikenne alkoi 1.2.1870 ja radan muun osan 11.9.1870.”

Marraskuun ensimmäinen päivä on merkittävä myös muillakin tavoin Lahdelle. Päivälleen tasan 36 vuotta Riihimäki-Lahti-rautatien avaamisesta Lahden kauppala sai kaupunkioikeudet.

Järjestyksessään kolmas rautatieasemarakennus valmistui vuonna 1935. (Kuva: Lahden Kaupunkiympäristö)

Vesijärven asema ja satamarautatie valmistuivat 1869. Asemarakennus on sittemmin laajennettu kaksi kertaa. Suojeltu satamarata purettiin Jalkarannantieltä satamaan v. 1994 ja väliltä Jalkarannantie-Salpausselänkatu v. 2006. Kuva on otettu 1990-luvun alusta, jolloin teollisuustoiminta on hiljattain loppunut. (Kuva: Lahden Kaupunkiympäristö)

Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n sivustolle kerätään vuoden 2020 aikana toteutettavia rautatieaiheisia tapahtumia.
> Pietarin rautatie 150 vuotta

Lisää aiheesta:

VR:n virkamiehelle kävi ”pikku kömmähdys” (ESS 1.11.2019)

Lahden satamarata
Sibeliusrata Lahteen

Rautatiekulttuurin vaalimista
Kotiseutu ja pienoisrautatiet
Lahden matkailuvalttina kiskot
Museojunakalusto Lahden seudulla


Lahden kaupungin perustaminen
Tulipyörä – Lahden vaakuna

Kadonnut Ilomäki

Hollolan Lahti -lehdessä 3/2018 oli laatimani yhteenveto Länsiharjun koulun alkutaipaleesta. Jutun yhteydessä oli harvinainen valokuva (Lahden kaupungin kuva-arkisto), näkyi mm. Kullankukkula ja kadonnut Iiliäislampi. Valokuva oli otettu etelään Ilomäen rinteeltä arviolta 1920-luvulla.

Kartassa näkyy soranottopaikka, johon johtaa pistoraide. Osakartta: Lahden Kaupunkiympäristö

Mikä on Ilomäki? Lahden Paikannimistö -kirja kertoo kyseisestä mäestä seuraavaa: ”Mäki (Ilomäki), joka oli aiemmin lähes yhtä korkea kuin Radiomäki. Sittemmin mäki on madaltunut, kun siitä on ajettu hiekkaa.” Mäellä on pidetty aikoinaan juhannusjuhlia, kuten viereisellä Kullankukkulallakin. Mäkeä tai osaa Ilomäestä on kutsuttu Santamäeksi. Liekö se uudempi nimi?

Oheisessa topografisen kartan osassa näkyy hyvin miten mäkeä on käytetty soran ottoon. Iso osa mäestä on hävinnyt, muistutuksena vain jyrkkä hiekkareuna, joka sekin tulisi myöhemmin häviämään. Havaintoni mukaan (Ilo)mäestä on jäljellä Helsingintien ja Vähätalonkadun välissä oleva kohouma. Entisen mäen jyrkkyys on nykyäänkin ha vaittavissa hyvin Kullankukkulanpolun ja Rahikankadun välillä kulkevan Tanhupolun kohdalla. Tosin en tiedä, tukeeko geologia havaintojani eli onko nuo mainitsemani kohteet laskettu aiemmin Ilomäen osiksi. Silmämääräisesti asia olisi näin.

Selailtuani internetissä Finna-palvelua silmiini osui useita mielenkiintoisia kuvia Lahden ratapihalla sijaitsevista puuaumoista. Kuvat ajoittuvat vuosille 1920-25, joten se ajoittuu
samoihin aikoihin ylläolevan kartan kanssa. Yksi sarjan kuvista on otettu Selänmäeltä Ilomäen suuntaan. Siinä olevat puuaumat ovat kuvan edustalla pääosassa, mutta niiden takana avautuu mielenkiintoinen maisema, kovin erilainen kuin mitä se on nykyään. Rautatietä ylittävää maantiesiltaa ei tuolloin ollut vaan paikalla oli tasoylikäytävä. Tie kulki etelään mäkeä ylös nykyistä Vähätalonkatua pitkin. Kuvan perusteella mäkihän on ollut nykyisen Helsingintien kohdalla hyvin jyrkkä. Tuolloin kadun nimi oli Hennalankatu, joka kulki Mytäjäisistä kasarmille.

Starkin alue vuonna 2009 (Kuva: Sauli Hirvonen)

Starkin alue vuonna 2019 kun rakennukset on purettu (Kuva: Sauli Hirvonen)

Lahdesta suoraan Helsinkiin johtanut maantie valmistui vuonna 1955 ja samalla valmistui radan ylittävä silta. Sittemmin sitä kutsuttiin Starkin sillaksi, viereisen Starckjohannin varaston mukaan. Ylemmästä kuvasta löytyy rautatien lisäksi muutakin tuttua. Oikealla radan kaarteessa on ratavartijantupa, joka on yhä nykyäänkin samalla paikalla. Molemmissa kuvissa alueen täyttää hiekka, tosin alemmassa kuvassa ta-
saisena kenttänä. Kuvien ottamisen välissä on tapahtunut paljon: Mäki on kadonnut, teollinen toiminta on loppunut ja teollisuus- ja varastorakennukset ovat purettu. Länsiharjun koulu näkyy entisen mäen takana. Alueelle nousee uusia taloja sadoil-
le asukkaille. Alueen nimeksi tulee Vahva-Jussi, Starckjohannin perustajan mukaan.

Artikkeli on julkaistu Hollolan Lahti -lehdessä 2/2019

Launeen monitoimitalolle nimiehdotus

Monitoimitalot ovat alueensa oppimis-, harrastus- ja kulttuurikeskuksia, jotka toimivat lähialueen asukkaiden ja eri-ikäisten kaupunkilaisten kohtaamispaikkoina. Lahden kaupungissa jo toimivat monitoimitalot sijaitsevat Jalkarannassa ja Liipolassa. Rakenteilla on Launeen ja Rakokiven monitoimitalot, suunnitteluvaiheessa Paavolan kampus sekä kaavasuunnitteluvaiheessa Renkomäen monitoimitalo.”

Lahdessa on Jalkarannan monitoimitalo nimi on Jalo ja Liipolassa on Onni. Launeen monitoimitalon harjannostajaisia vietettiin 8.3. Samalla käynnistyi kaikille avoin rakennuksen nimikilpailu, joka päättyi maaliskuun lopussa. Nimikilpailussa ohjeistettiin: ”Hyvä nimi on lyhyt, ytimekäs, talon toimintaa kuvaava, suomenkielinen ja mielellään alueeseen kiinnittyvä.”

Osallistuin nimikilpailuun ja nimeksi ehdotin Ilona. Toinen vaihtoehtoni oli yksinkertaisesti Aune. Alla olevat perustelut Ilona-nimelle, joilla osallistuin kilpailuun.

Marjukka Laapotin toimittaman Lahden Paikannimistökirja kertoo Laune-sanan alkuperästä seuraavaa: ”Launeen nimi juontuu alueella sijaitsevasta Launeenlähteestä, jonka toinen nimi onkin Laune. Nimi saattaa olla vanhimpia säilyneitä nimi Lahden seuduilla. Pohjana on muinaissaksalainen nimikanta launa, gootin kielen launs tai keltin launo: kaikki merkitsevät ”iloista”. Olisikohan nimenantoperusteena voinut olla iloisesti pulppuava lähde.”

Ilona olisi ollut luonnollinen jatko ”miehisille” Jalolle ja Onnille. Naisen erisnimen lisäksi Ilonahan on ilon essiivimuoto, ts. uusi monitoimitalo voi olla lahtelaisten tai launeelaisten ilona. Ja näin varmasti tulee olemaankin. Nimessä Ilona täyttyy kaikki em. vaadittavat kriteerit.

Tulevien käyttäjien, sivistyslautakunnan sekä hallinnon edustajien työryhmä valitsi toukokuussa uuden monitoimitalon nimeksi Launeen monitoimitalo Lähde. Nimen perustelut ovat luettavissa täällä.

Kuten perusteluista selviää, myös työryhmä käytti samoja perusteluja kuin itse käytin, toki lopullinen nimi eroaa omastani. Lähde on hyvä nimi!

Lahti heräsi kiskoliikenteelle

10.8.2019 DUORAITIOTIESELVITYS JULKAISTU

Selvitys Lahden seudun duoraitioliikenteesta valmistunut, jonka käynnistämisestä uutisoitiin viime vuoden marraskuussa.

Selvityksen duoraitiotiejärjestelmän mahdollisuuksista Päijät-Hämeessä tilasivat Heinolan, Lahden ja Orimattilan kaupungit sekä Uudenmaan ELY-keskus tilasivat syksyllä 2018 Proxion Oy:ltä. Päijät-Hämeen liitto osallistui työn ohjausryhmään.

Selvitys on ansiokas ja kiinnostava. Julkaistu yleissuunnitelma noudattelee pääpiirteissään tekemääni pikaraitio-suunnitelmaa vuodelta 2007. Raportti sisältää paljon yhtäläisyyksiä ja samoja painotuksia mitä omassa visiossani esitin. Toki ammattilaisten tekemänä, raportti kertoo oleellisen tiivistetysti, selvittäen karkeasti duoraitiotieverkoston infrastruktuuriin, liikennemääriin, lupakysymykset, hallinnon sekä liikennöintiin liittyvät kustannukset.

Suurin ero on tietenkin nimessä, kun selvityksessä mainitaan duoraitio, itse kirjoitin pikaraitiotiestä. Niissä lienee pieni ero, joka selviää lukemalla alta molemmat selvitykset.

Tärkeää on, että nyt seudun kaupunkien virallisetkin tahot saaneet mustaa valkoiselle ja
kiskoliikenteestä keskusteleminen voi jatkua. Julkaistu raportti on tärkeä ylipäänsä seudullisen joukkoliikenteen kehittämisen kannalta, mihin tahansa suuntaa sitä halutaan viedä.

Lue:
Duoraitioliikenteen mahdollisuudet – Heinolan, Lahden ja Orimattilan duoraitioselvitys 2019 > PDF (Proxion Oy, 2019)
Pikaraitiotie Lahteen (Sauli Hirvonen, 2007/2018)

8.11.2018 DUORAITIOSELVITYS TULOSSA

Lahden kaupunki on vihdoin herännyt seudun vähäliikenteisten ratojen tarjoamiin kehittämismahdollisuuksiin. Kaupunki tulee teettämään Duoraitio-nimisen selvityksen, selviää 5.11. julkaistussa viranhaltijapäätöksessä. Siinä todetaan mm. seuraavaa:

”Heinola-Lahti-Loviisa –rataosuus on vähällä käytöllä ja radan kapasiteetti mahdollistaisi henkilöliikenteen liikennöinnin Heinolan ja Orimattilan suuntiin. Raideliikenteen tehostamisella voisi olla positiivinen vaikutus Lahden kaupunkiseudun ja koko Päijät-Hämeen maakunnan kehittämisen kannalta.

Duoraitioliikenteen perusselvityksessä selvitetään seudullisen duoraitioliikenteen mahdollisuudet Heinola-Lahti-Orimattila –välillä olemassa olevaan rataverkkoon tukeutuen. Lisäksi selvitetään alustavasti mahdollisuuksia laajentaa raitiotietä Lahden kaupunkialueelle.

Selvityksen kokonaishinta on 36 000 euroa (alv 0%), Lahden kaupungin osuus on 10 000€ (alv 0%).”

Viranhaltijapäätös on ladattavissa pdf-muodossa nimellä Duoraitiotie.

Olen kirjoittanut pikaraitiotiestä yli toistakymmentä vuotta sitten lähes edellämainituin perusteluin, jossa esittelin mm. duoraitiovaunumallin hyödyntämisestä Heinolan ja Orimattilan radoilla sekä Lahden sisäisessä liikenteessä.

Julkaisin vision ensimmäisen kerran vuonna 2007 silloisilla verkkosivuillani. Sittemmin olen päivittänyt ja laajentanut artikkelisarjaa. Sarjan viimeisen osan julkaisin tämän kirjoituksen yhteydessä. Sarjan osat ovat luettavissa yhteenvetoa lukuunottamatta Johdanto-sivulta alkaen.

Asia on siis huomioitu, ja hyvä että seudun rautatiekaupungit (miksei muutkin) haluavat selvittää tarkemmin kiskoliikenteen kehittämismahdollisuudet seudulla.

Tässä yhteydessä haluan mainita, että näin 30-vuotiaan Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n juhlavuoden innoittamana, olen parhaillaan kirjoittamassa Hollolan Lahti 3/2018 -lehteen rautatieharrastajan näkökulmasta, siitä millä tavoin kaupunki voisi huomioida rautateiden merkityksen Lahden kehitykselle. Esittelen täällä jutussa (ainakin) kolme toimenpide-ehdotusta, ja toivotaan että joku niistä kantaisi hedelmää.

Artikkeli julkaistu alun perin 8.11.2018, päivitetty 13.8.2019

Pyörällä päästään Lahdessa osa 3

Vaikka pyöräilen ympärivuoden, kesä on usein oivin ajankohta tehdä havaintoja ympäristöstään. Olen käsitellyt pyöräilyä useassa jutussa kuten Pyörällä päästään Lahdessa osa 1 ja osa 2. Olen kirjoittanut myös Kampusraitin avaamisesta ja sen vaikutuksista. Pyrin tarkastelemaan pyöräily-aihetta kriittisesti nimenomaan pyöräilijän näkökulmasta. Osittain jutuissa on vanhan toistoa, mutta myös uusia ajatuksia.

Tällä kertaa otan lähemmin radan varren tarjoamat mahdollisuudet pyöräteiden kehittämiselle, josta kirjoitin jo Kampusraitin vaikutuksista -artikkelissa. Siinä toin esille rautatieväylien hyödyntämistä myös polkupyöräväylien rakentamiseen. Tietyissä osissa tällaisen mahdollistaa rautatiekuljetusten loppuminen ja siirtyminen rekkakuljetuksiin. Näin esimerkiksi teollisuusrakennusten ja radan välinen tila voitaisiin hyödyntää tehokkaammin. Se tietysti vaatii maanomistajien ja kaavoittajien yhteistyötä. Lisäksi tällaiseen muutokseen on oltavat tilausta, mutta tässä tapauksessa myös tarjonnan lisääntyessä kysyntäkin lisääntyy.

Ratapihan pohjoinen puoli tuntuu olevan hukattu mahdollisuus. Radan vartta hyödyntämällä olisi saatu radanvarteen yhteinen poikittaislinja Askon alueelta matkakeskuksen kautta aina urheilukeskukseen ja satamaan asti. Useita vuosia sitten rautatieaseman ja Askon väliin suunniteltiin radanmyötäistä kevyenliikenteen väylää, mutta sittemmin näistä suunnitelmista luovuttiin(?).

Ajatusleikkiä – ja pyörätietä – voitaisiin jatkaa pidemmällekin. Radanvarsi antaa mahdollisuuden ulottaa suora väylä aina Nastolaan asti. Samalla reittiä voidaan käyttää radan huoltotienä.

Starkin alue on muuttumassa asuinalueeksi, jossa on peräti 23 asuinkerrostaloa 1900 asukkaalle. Muutama huomio. Starkin sillan länsipuolella kulkee luiska, jota kautta pääsee kulkemaan Helsingintieltä Vähäntalonkadulle. Vähäntalonkatu voitaisiin jatkaa pyörätienä sillan ali, ja niin että radan vartta pitkin pääsisi Kullankukkulanpolulle, josta Radanvarrenkatua itään sekä myös Tanhuanpolun kautta Perhepuistoon.

Hyvää loppukesää pyöräilyn(kin) merkeissä ja turvallista matkaa!