Lasten Lahti – Kotikaupunki lasten silmin

Lasten Lahti on Lahti-Seuran viimeisin avaus, jolla halutaan viedä kotiseututyötä sananmukaisesti ruohonjuuritasolle lasten arkeen ja kouluihin.

Lasten tuottamasta materiaalista toteutetaan:

Valokuvanäyttely 30 valokuvaprintistä sekä lasten tekemä Lahti-pienoismalli. Näyttely on esillä kaupunginkirjastossa 14.10. alkaen 3.11. asti.
Maanantaina 14.10. ovat näyttelyn avajaiset ja lehdistötilaisuus klo 11.
Kuvat ovat myöhemmin esillä elokuvateatteri Kino Iiriksen aulassa.

Lasten Lahti- lehti, nelivärinen erikoispainos. Se julkaistaan elokuvateatteri Kino Iiriksessä 1.11.2019 klo 10. (HUOM. Ei aiemmin mainitussa Museokioskissa).
Alkukuvana näytetään lasten tekemistä lyhyistä videoklipeistä koostettu video.
Päivä on Lahden kaupungin 114-vuotispäivä.

Tulevaisuuden Lahti -maalausnäyttely muodostuu 16 värikylläisestä teoksesta. Näyttely toteutetaan verkkonäyttelynä Lahti-Seuran sivuilla ja se avautuu 1.12.2019 klo 10.

> Projektin sivusto

Lasten tekemä Lahti-pienoismalli on esille kirjastossa

 

Lahden karate 40-vuotta -näyttely

Lahden karate 40-vuotta -näyttely
2.-31.10.2019 Lahden kaupunginkirjaston aula, 2019

Juhlavuottaan viettävä Lahden karate esittelee 40-vuotista taivaltaan näyttelyn muodossa, joka avautuu Lahden pääkirjaston aulassa 2.10.2019.

Aulan sermeissä esitellään seuran nykyistä – menestyksekästä ja aktiivista toimintaa – sekä esitellään lehtileikkein ja valokuvin seuran historiaa kautta vuosikymmenten. Vitriinissä on esillä seuran mitaleita, pokaaleita ja muuta karateaiheista esineistöä.

Lahden karate

Lahden karate on ollut viime vuosina Suomen menestynein karateseura.

Vankan kilpailutoiminnan lisäksi seura tarjoaa kursseja lapsi- ja aikuisharrastajille sekä soveltavan karaten kursseja, ensimmäisenä Suomessa. Seuran toiminta on harrastajapainotteista, mutta seurasta löytyy myös kansainvälisesti menestyneitä kilpailijoita.

Seura järjestää tasokkaita leirejä mm. Risto Kiiskilän ja Junior Lefevren johdolla. Lahdessa järjestetään vuosittain Katana-shiai –kilpailu, joka tuo yhteen eri-ikäisiä karatekoja ympäri Suomen.

Lahden karate on perustettu v. 1979. Perustajajäsenistä toiminnassa vielä mukana aktiivisesti on sensei Tuomo Heinonen. Seuran jäsenmäärä on noin 140, josta yli puolet (80 kpl) on junioreita. Lahden karate kuuluu vuonna 1969 perustettuun Suomen Karateliittoon, jossa puolestaan karaten harrastajia on n. 8 000.

Lahden karaten tyylisuunta on shotokan, joka on maailmalla suosituin tyylisuunta. Suomessakin shotokan –tyylisuunnan seuroja löytyy usealta paikkakunnalta. Lahden Karate on yleisesti tunnettu ja arvostettu urheiluseura pohjoismaissa.

Lahden karate on myös ansainnut tähtiseuran arvon, joka myönnetään laadukkaasta ja aktiivisesta junioritoiminnasta.

Vuonna 2019 seuran puheenjohtajana toimii Pirkko Heinonen, joka on myös kansainvälisesti arvostettu tuomari. Seuran karateopetuksesta vastaa valmennusvaliokunta, jota johtaa Mika Virkkunen. Opetus sekä valmennus ovat Lahden karatessa kansallista huipputasoa.

lahdenkarate.fi
facebook.com/lahdenkarate

Lemmenlatu kertoo Lahden historian

Lahden kaupungin yli 100-vuotiaasta historiasta kertovan dramatisoidun Lemmenlatu-dokumentin yleisönäytökset alkavat maanantaina 18.12.2017 elokuvateatteri Kino Iiriksessä. Dokumentissa käydään tiivisti läpi kaupungin eri vaiheita mm. kulttuurin, urheilun, elinkeinoelämän ja teollisuuden kautta, aina kaupungin perustamisesta nykypäivään asti.

Juliste Sauli Hirvonen

Keijo Skipparin ja Tertta Saarikon ohjaama kaksi tuntinen Lemmenlatu-dokumenttielokuva on tehty vuosina 2016-17 ja se on ensimmäinen Lahdesta tehty historiallinen dokumentti. Elokuva haluaa kertoa nykyisille ja tuleville sukupolville merkittävän palan Lahden kaupungin vaiheista, jotka myös linkittyvät laajemmin Päijät-Hämeen ja Suomen historiaan.

Elokuva on toteutettu yhteistyössä monien paikallisten tahojen kanssa. Dramatisoiduissa jaksoissa on mukana mm. Lahden Kansanopiston näyttelijätyön linjalaisia ja Ainonpuiston teatterilaisia sekä muita alan harrastajia. Yhteistyössä on mukana myös Lahden kaupunginmuseo, ja lisäksi elokuvan puitteissa on rakennettu yhteistyötä paikallisten yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa. Myös Lahden Videokuvaajat ry ja Päijät-Hämeen elokuvakeskus ry ovat olleet vahvasti mukana hankkeessa.

Elokuvaan on vapaa pääsy, mutta ensimmäisiin näytöksiin on varattava lippu. Lisätietoa näytöksistä ja varauksista Lemmenladun sivulla.

Elokuvan lisäksi Kino Iiriksen aulassa on avautunut myös uusi valokuvanäyttely, jossa esitellään vanhaa Lahtea useiden kymmenten kuvien kautta.

Elokuvateatteri Kino Iiris
Saimaankatu 12, Lahti

Lahden keskustan elinvoima vahvistunut

Elävät Kaupunkikeskustat ry julkisti suomalaisten kaupunkikeskustojen elinvoimatiedot toukokuussa. Elinvoima-asiantuntija, FM Martti Wilhelms on laskenut kaupunkikeskustojen elinvoiman 25 kaupunkikeskustasta. Mukava ovat: Tampere, Espoo, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kouvola, Pori, Joensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Seinäjoki, Mikkeli, Salo, Kokkola, Hyvinkää, Savonlinna, Tornio-Haaparanta, Raahe, Kemi, Heinola, Pietarsaari, Kalajoki ja Mänttä-Vilppula.
Elinvoiman muutoskehitys yhden vuoden aikana on laskettu 14 kaupungista. Yhdeksän kaupunkikeskustaa on elinvoimaistunut, viisi kaupunkikeskustaa on laimentunut. Muutokset ovat keskiössä, ei suora vertailu eri kaupunkien välillä.

Noin puolet Suomen 50 suurimmasta kaupungista laskee nyt vuosittain elinvoimalukunsa. Tavoitteena on, että säännöllisessä elinvoimalaskennassa on mukana kaikki 50 Suomen suurinta keskustaa vuonna 2019. Kaupunkeja kiinnostaa, miten keskustansa kehittyy. Onko keskusta elinvoimaistumassa vai laimenemassa? Tulos vaihtelee kaupungeittain kertoen mm. erilaisten kehittämisinvestointien onnistumisesta sekä kaupungin maankäyttöpolitiikasta.

Alla tiivistelmä raportista.

Rautatienkatu Lahdessa toukokuussa 2014. (Kuva Sauli Hirvonen)

Rautatienkatu Lahdessa toukokuussa 2014. (Kuva Sauli Hirvonen)

Käsitteitä

Elinvoimaluku on tärkein. Vuoden 2017 elinvoimalaskennassa sen keskiarvo kaupungeissa oli 3.00, joka on suhteutettu asukaslukuun.
SaFe-prosentti kertoo rakenteellisesta tasapainosta. Tavoitteena on, että kuumat yritykset eli lauantailiikkeet ja ravintolat olisivat enemmistönä. Kriittinen raja on, jos kuumia yrityksiä on alle 50 %.
BusReprosentti kertoo lauantailiikkeiden ja ravintoloiden suhteesta. Lauantailiikkeet ovat aina selvänä enemmistönä elinvoimaisessa kaupunkikeskustassa.
Black Hole -prosentti kertoo tyhjien liiketilojen osuuden. Tavoitteena on, että se olisi aina alle 10 %.

Menetelmät

Elinvoiman mittausmenetelmä (Allin Method) on suomalaisten keskustakehittäjien tuote. Keskeisintä on lauantaisin toimivien ”kuumien yritysten” kokonaismäärä, josta vähennetään tyhjät liikehuoneistot. Jo yhden tyhjän liiketilan täyttyminen nostaa elinvoimalukua (Vitality Index), joka on suhteutettu asukaslukuun. Näin voidaan vertailla kaupunkeja keskenään.
Keskustarakenteen ulkopuoliset kauppakeskukset sekä voimakkaat alakeskukset vaikuttavat elinvoimalukuun. Mitä elinvoimaisempi keskusta, sitä kestävämpi ekologisesti kaupunki on. Ja sitä pienempi koko kaupungin hiilijalanjälki on.

Johtopäätöksiä

Liiketilapainotetun nousuprosentin keskimääräinen muutos oli +1.9 %. Kaupunkikeskustat ovat keskimäärin vuoden aikana hiemaan elinvoimaistuneet.
Tyhjien liiketilojen määrän osuus on keskimäärin laskenut -1%, mutta se on edelleen keskimäärin korkea (11.2 %). Tavoite on, että tyhjien liiketilojen osuus olisi alle 10 %. Elinvoimalaskenta on yksinkertaisimmillaan tyhjien liiketilojen kehittymisen seurantaa.
Vuoden 2017 elinvoimamittauksessa näyttää, että kuumien lauantaiyritysten osuus keskustoissa on keskimäärin 51.8 %.

Lahti investoi toriparkkiin. Rakennustyömää kesällä 2013. (Kuva Sauli Hirvonen)

Lahti investoi toriparkkiin. Rakennustyömaa kesällä 2013. (Kuva Sauli Hirvonen)

Lahti

Lahden elinvoimaluku 2.781 on noussut hieman yhden vuoden aikana. Elinvoima on siten vahvistunut vuodessa +3.1 %. 

Tyhjät liiketilat ovat täyttyneet. Vuodessa uusia ravintoloita on tullut 12 ja uusia arkiyrityksiä 14.

Keskustan ”kuumien yritysten” osuus on silti vielä hieman alle 50 % kokonaismäärästä, mutta suunta on nyt oikea. Sitä Lahdessa kannattaa seurata tarkasti tulevaisuudessa.  

Tyhjien liikehuoneistojen osuus 12.2 %. Se on parantunut vuodessa +1.5 prosenttiyksikköä. Tämä myönteinen kehitys on suunnilleen samaa tasoa kuin Lahden vertailukaupungeissa esim. Jyväskylässä.

Liikehuoneistojen kokonaismäärä on keskustassa suuri, mutta kaupallisia toimintoja ravintoloineen on paljon myös keskustan ulkopuolella.

Lahden kaupalliset alakeskukset erikoisliikkeineen haastavat keskustan kauppapaikkakilpailuun.

Lahden keskusta hakee ihanteellista tasapainoa, jotta keskustan upeasta  kaupunkimaisesta katutilasta saa parhaan elinvoimahyödyn nyt näyttävästi uudistettuine Aleksanterinkatuineen.

Höyryllä Heinolaan ja Vierumäellä rautatiepäivä

Pikku-Jumbo on ollut tuttu näky Lahden seudulla (Kuva Sauli Hirvonen)

Pikku-Jumbo on ollut tuttu näky Lahden seudulla (Kuva Sauli Hirvonen)

Kesäkuussa höyryjuna Pikku-Jumbo ajaa jälleen Lahdesta Heinolaan. Näillä näkymin höyryllä kuljetaan ainakin yhtenä viikonloppuna 10. ja 11. päivänä kesäkuuta. Viikonloppuun kuuluu kolme edestakaista matkaa Lahdesta Heinolaan.
Lisätietoja tulevan kesän höyryjunasta kevään aikana. Höyryjunaa liikennöi Haapamäen museoveturiyhdistys ry.
Lahden seudulla on järjestetty vuodesta 2007 asti säännöllisiä höyryjunamatkoja, jonka yhteydessä mm. väliasemilla on järjestetty erilaisia tapahtumia. Tulevana kesänä ainakin Vierumäen asema avaa ovensa ajojen yhteydessä molempina päivinä.

Vierumäen Rautatiepäivä 10.6.

Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry järjestää Vierumäen asema-alueella lauantaina 10.6. höyryjuna-ajojen yhteydessä Rautatiepäivä-tapahtuman. Lahden Mytäjäisten varikolta tutuksi tulleet Rautatiepäivät saavat jatkoa Vierumäen aseman ympäristössä, autenttisessa rautatiemiljöössä. Haapamäen museoveturiyhdistyksen höyryjuna liikennöi radalla pysähtyen Vierumäen asemalla.

Kesäinen Vierumäen asema (Kuva Ilona Reiniharju)

Kesäinen Vierumäen asema (Kuva Ilona Reiniharju)

Päivän aikana klo 10-19 asemalla on monipuolista ohjelmaa, tapahtumassa esiintyy mm. bluesmies Ismo Haavisto klo 17 alkaen. Asemalla pienoisrautatie, näyttely ja kahvio. Alueella voi tutustua museojunakalustoon ja tapahtumaan saapuu muita vanhoja kulkuneuvoja, maatalouskoneita yms.
Jos haluat tarjota ohjelmaa, talkooapua Rautatiepäivään tai muuten vaan tiedustelle lisätietoja, niistä tarkemmin osoitteessa: www.topparoikka.net.

Asema on auki myös sunnuntaina 11.6. klo 10-14.

Ismo Haavisto

Vierumäen asemalla esiintyvä Ismo Haavisto kuuluu Suomi-bluesin ammattilaiskaartiin. Ismo tunnetaan laulajana, harpistina, kitaristina ja biisintekijänä. Haavisto on mukana omalla kappaleellaan Aki Kaurismäen tuoreessa elokuvassa “Toivon tuolla puolen”, jonka ensi-ilta oli 3.2.2017. Ismo Haavisto One Man Band on Ismon aktiivisin “kokoonpano”. Haavisto soittaa kitaraa, slidea, huuliharppua ja tietysti laulaa. Menoa rytmittää jalalla paukutettava Stompbox ja jalkatamburiini. Ohjelmisto koostuu omasta tuotannosta ja 30-50-lukujen blueskappaleista.

Ismo Haavisto esiintyy Vierumäellä 10.6.2017 (Kuva  ismohaavisto.fi)

Ismo Haavisto esiintyy Vierumäellä 10.6.2017 (Kuva ismohaavisto.com)