Avainsana-arkisto: kulttuuri

Kaikenlaisia uutisia Lahesta

Julkaistu , kirjoittanut
1

24.7. Lahden muuttoselvitys
Kuntien välisestä muuttoliikkeen vaikutuksista Lahden väestörakenteeseen on tehty tutkimus. Se on luettavissa täällä (pdf-linkki).

24.7. Kuvaa kesäinen Lahti -kisa
ahden kaupungin Facebook -sivuton viralliset valvojat Aarne Kärpänen ja Tenho Lokki, pyytävät lahtelaisilta, ja kaikilta Lahdessa suvea viettäviltä, erilaisia kesäisiä Lahti otoksia. Kisaan toivotaan kuvia ja videoita, joissa avartuu uusi ja erilainen näkökulma kesäiseen Lahteen.
Lisätietoja kaupungin nettisivuilta.

8.3. Kaupunkilainen-tiedostuslehti ilmestynyt
Lehti sisältää mm. Tekninen ja Ympäristötoimialan liitteen, jossa lakisääteinen kaavoituskatsaus.
Lehti luettavissa myös kaupungin nettisivuilta.

29.11. Yleiskaava 2025
Lahden kaupungin teknisellä ja ympäristötoimialalla on laadittavana maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen yleiskaava koko kaupungin alueelle. Yleiskaavan tavoitevuosi on 2025. Yleiskaavan on tarkoitus valmistua vuonna 2012.
Lahden yleiskaavan 2025 luonnosvaihtoehdot ovat julkisesti nähtävänä 24.11. – 31.12.2010 teknisen ja ympäristötoimialan palvelupisteessä os. Vesijärvenkatu 11 C 1.kerros. Asiakirjat ovat nähtävänä myös Lahden kaupungin kirjastoissa sekä internetissä. Luonnosvaihtoehtoja koskevat mielipiteet voi esittää nähtävilläoloaikana kirjallisesti, sähköpostilla tai ottamalla yhteyttä puhelimitse tai muulla tavalla yleiskaavan valmistelusta vastaaviin henkilöihin.
Lähde: Lahden kaupunki / yleiskaava

14.9. Lahden valtuusto suurkunnan kannalla
Lahden valtuusto kannatti tiistaina 13.9. kokouksessa yksimielisesti yhdeksän kunnan yhdistymistä uudeksi kokonaisuudeksi Lahden seudulla. Selvityksessä olevat muut kahdeksan kuntaa eivät kannattaneet yhdistymistä.
Lisää aiheesta Lahden kaupungin sivuilla sekä Uusi kunta –sivuilla.

1.7. Yli-Marolan 4H-kotieläinpihalla nuorten taiteilijoiden taidenäyttely
Yli-Marolan 4H-kotieläinpihalla avataan Eläintarha-niminen taidenäyttely päärakennuksen tiloihin. Näyttelyssä on esillä kahden nuoren taidetta, Anna-Liisa Kankaanmäen ja Katariina Katlan.

Taidenäyttelyn avajaisia vietetään perjantaina 2.7.2010 kello 16 – 18. ja näyttely on avoinna 4H-kotieläinpihan aukioloaikoina 17.8.2010 saakka.

23.5. Yleiskaava 2025 -yleisötilaisuus 25.5.
Lahden kaupungin teknisellä ja ympäristötoimialalla on laadittavana maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen yleiskaava koko kaupungin alueelle. Yleiskaavan tavoitevuosi on 2025. Yleiskaavan on tarkoitus valmistua vuonna 2012. Valtuuston on päätöksellään 18.1.2010 hyväksynyt Lahden yleiskaavan 2025 tavoitteet. Vuoden 2010 aikana on tarkoitus laatia luonnosvaihtoehtoja.

Yleiskaavan luonnosvaihtoehtojen valmistelua ja valmisteluun osallistumista koskeva yleisötilaisuus pidetään tiistaina 25.05.2010 klo 17.30 – 20.00 Aikuiskoulutuskeskuksen auditoriossa

23.5. Asukastapaamiset Riihelässä, Tonttilassa ja Metsäkankaalla
Lähiöohjelman päämääränä on tukea asuinalueiden palveluiden säilymistä ja niiden viihtyisyyttä ja toimivuutta.
Riihelän asukastilaisuus: maanantai 24.5.2010 klo 18.00 – 20.00 Riihelän seurakuntakodilla, osoitteessa Uotilankatu 4, Lahti. Tonttilan asukastilaisuus: keskiviikko 26.5.2010 klo 18.00 – 20.00 Joutjärven ala-asteella, osoitteessa Kokkokallionkatu 2, Lahti. Metsäkankaan asukastilaisuus: maanantai 31.5.2010 klo 18.00 – 20.00 Metsäkankaan koululla, osoitteessa Suitsikatu 10, Lahti.

19.5. Muotoilupääkaupunki 2012 -vuotta ideoidaan lauantaina 22.5
WDC Helsinki 2012 -vuotta ideoidaan viidessä kaupungissa lauantaina 22.5.2010. Esimerkiksi Lahdessa ideointitilaisuuksia järjestetään ainakin Muotoiluinstituutissa, Pro puu -keskuksessa ja Rautatieasemalla.

11.3. Ideoita Lahden keskustan liikenteen järjestämiseksi
Kaupunki kaipaa lahtelaisten ideoita keskustan liikenteen järjestämiseksi. Uudet ideat tutkitaan kevään ja kesän aikana. Asiasta lisää linkistä.

23.12. Lahden Messut ja Lahden Hiihtoseura tiivistää yhteistyötä
Lahden Messut ja Lahden Hiihtoseura allekirjoittivat keskiviikkona 16.12. uuden yhteistyösopimuksen. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä eri tapahtumien ja näyttelyiden osalta. Salpausselän Kisojen yhteydessä Lahden Messujen Lahti Halli tulee toimimaan osana talviurheilutapahtumaa sekä sen oheistilaisuuksia. Lisäksi yhteistyö mahdollistaa myös erilaisten talviurheilunäyttelyiden järjestämisen.
Lisää asiasta kaupungin nettisivuilta.

23.12. Suomalainen muotoiluosaaminen vahvistuu Lahdessa
Suomalainen teollisen muotoilun tutkimus ja opetus vahvistuu vuoden alussa merkittävästi, kun Aalto-yliopiston Taideteolliseen korkeakouluun perustetaan kaksi uutta muotoilun professuuria. Muotoiluprofessuurien hoitajina toimii Eero Miettinen ja Peter Kelly. Professuurit lahjoitti Aalto-yliopistolle Lahden kaupunki yhteistyössä Lahden alueen liike-elämän, Suomen Muotoilusäätiön ja Päijät-Hämeen liiton kanssa.
Lahden alueen kilpailukyky- ja einkeinostrategiassa muotoilu on nimetty yhdeksi Lahden alueen kolmesta osaamisen kärjestä. Alue tunnistetaan yhdeksi Suomen merkittävimmistä muotoiluosaamisen keskittymistä ja tehokkaimmista teollisen muotoilun hyödyntäjistä.
Lisää aiheesta täällä.
Vuoden 2012 maailman designpääkaupungin valinnasta täällä.

19.10. Kirjaston nuorten tilojen avajaiset
Lahden pääkirjastossa avataan uusi Nuorten tila viikolla 43. eli koulujen syyslomaviikolla. Avajaisviikolla kirjastossa tapahtuu joka päivä, tutustu ohjelmaan täällä.

14.9. Pelaa Lahti-visaa
Testaa tietosi Lahdesta pelaamalla Lahti-visaa kaupungin nettisivuilla.

4.9. Osallistu identiteettikyselyyn
Päijät-Hämeessä on käynnistynyt hanke, jossa tutkitaan asukkaiden suhtautumisesta asuinseutuunsa. Asiasta lisää kaupungin nettisivuilta ja kysely löytyy etusivun oikeasta laidasta.

22.5. Nuorisotyön Raptor Jane paperilehtenä
Raptor Jane on nuorten toimittama verkkojulkaisu, jonka juhlanumero on ilmestynyt 5000 kappaleen paperisena erikoispainoksena. Painettua lehteä jaetaan Lahden seudun yläkouluissa ja se on saatavilla myös nuorisotiloilla.
Lehden takana on Nuori-X, joka on Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Kärkölän, Lahden, Nastolan ja Orimattilan nuorten yhteinen tieto- ja neuvontapalvelu verkossa.

22.5. Kerro ideasi oman kotikaupungin kehittämiseksi
Lahden kaupunki asukkailta ideoita kaupungin kehittämiseksi. Kyselyssä pyydetään arvioimaan kaupungin nykytilaa lasten-, nuorten-, aikuisten- ja ikääntyneiden kaupunkina. Kyselyn kautta voi myös kertoa kaupungille miten haluaisi kehittää Lahtea eri ikäryhmien näkökulmasta katsoen.
Lisätietoa täältä.

3.4. Kaikenikäisten kaupunki -kampanja
Lahtelaiset ja Lahden kaupunkikuva kertautuu seuraavien neljän viikon ajan julistekampanjassa, jonka tavoitteena on houkutella kaikenikäisiä tutustumaan kotikaupunkiinsa. ”Kaikenikäisten kaupunki” –kampanjalla on tarkoitus nostattaa lahtelaisten ylpeyttä kotikaupungistaan ja samalla kehitetään kuntalaisviestintää. Neljä julistetta on jo nyt nähtävillä Lahden kaupungin nettisivuilta. Kampanjakuvat on ottanut Markus Henttonen.

3.4. Nukketeatterifestivaalit Kansantalolla
Lahden Kansantalolla koetaan nukketeatteriesitysten lumoa jo toisena keväänä peräkkäin. Varjoista valoon – pientä nukketeatterifestivaalia vietetään 2.-5.4. Nukketeatterifestivaalin aikana nähdään päivittäin nukketeatteriesityksiä, tutustutaan työpajoissa varjonukketeatterin maailmaan, kummastellaan nukketeatterimaailman antia sekä seurataan elokuvia Kino Iiriksessä.
Lähde: Lahden kaupungin nettisivut

24.3. Earth Hour tapahtuma
Earth Hour on maailmanlaajuinen ilmastotapahtuma, jolla osallistuvat tahot viestittävät huolensa ilmastonmuutoksesta. Earth Hour –tapahtuma toteutetaan lauantaina 28.3.2009 klo 20.30-21.30.

24.3. Risto Halme – 50 vuotta tuoleja tuhansille
Lahtelaisen sisustusarkkitehdin Risto Halmeen näyttely 25.3. -18.10. Lahden historiallisessa museossa.

24.10. Hippejä taidemuseossa
Lahden taidemuseon vuoden 2008 päänäyttelyssä Pop – Rauha – Rakkaus eläydytään legendaaristen 1960- ja 70-lukujen ilmiöihin kuvataiteen, populaarikulttuurin, arkkitehtuurin ja arjen esineiden kautta. Näyttely tarjoaa kokemisen arvoisen välähdyksen maailmaa muuttaneiden vuosikymmenten mielenkiintoisimmista ilmiöistä.

Pop – Rauha – Rakkaus Lahden taidemuseo 25.10.2008 – 8.2.2009
Lähde: Lahden kaupungin nettisivut

3.10. Jari Litmanen Fc Lahden omistajaksi
Fc Lahden nettisivut kertovat että Suomen paras jalkapalloilija Jari ”Kuningas / Litti” Litmanen hankkii osuutensa perustettavasta Fc Lahti osakeyhtiöstä. Jari uskoo lahtelaiseen jalkapalloiluun! Lahen Lehtikin!

24.9. Puu-Kotila puretaan
Etelä-Suomen Sanomat kertoo että Puu-Kotila Rauhankadulla puretaan. Lahen Lehti epäilee että tilalle tulee hieno parkkipaikka.

8.9. Ransun 30-vuotisjuhlanäyttely Radio ja tv-museossa
Suomen yksi karvaisimmista tv-legendoista Ransu esittäytyy Lahden Radio ja tv-museossa 30-vuotisjuhlanäyttelyn muodossa. Marraskuun alussa avattavassa näyttelyssä mukana Karvakuonokolmikon muutkin hahmot, Riku ja Eno-Elmeri. Näyttelyn on koonnut Ransun läheinen avustaja Pertti Nättilä.
Lisätietoja Lahden kaupungin ja Radio ja tv-museon sivuilta.

25.8. Litti-patsas nettisivut auki
Jari Litmasen näköispatsaan hankkeesta kertovat nettisivut avautuivat.

13.8. Teatteriesityksiä Lanu-puistossa
Teatteriryhmä Nuora herättää elokuussa Lanu-puiston patsaat vuoropuheluun katsojansa kanssa. Lisätietoja Lahden kaupungin nettisivuilta.

12.8. Henkilöjunaliikennettä Lahdesta Heinolaan ja Orimattilaan?
Päijät-Hämeen liitto ryhtyy selvittämään, olisiko henkilöjunaliikenne mahdollista palauttaa Heinolan ja Orimattilan rataosuuksille. Asiasta kertoo Etelä-Suomen Sanomat. Lue myös Hämeen Vasemmistoliiton aloitteesta sekä Sauli Hirvosen pikaraitiosuunnitelmasta.

11.8. Litti palaa kotiin
Suomen suurin jalkapalloilija ja hieno persoona Jari ”Litti” Litmanen tullaan näkemään tänään Lahden stadionilla ottelussa Kuopion Palloseuraa vastaan. Asiasta lisää FC Lahden nettisivuilta. – Keskustele

11.8. Anttilanmäki vuoden kaupunkiosa
Anttilanmäki on valittu Suomen Kotiseutuliiton vuoden 2008 kaupunginosaksi.
Tarkempaa tietoa valinnasta Lahden kaupungin kotisivuilta. Lisätietoja Anttilanmäki-Kittelä asukasyhdistys ry:n sivuilta, josta löytyy mm. Anttilanmäen historiaa.

7.7. Keskustele Lahdesta
Alatorin.com on keskustelufoorumi, jonka pääpaino on Lahden seudulla, mutta keskustelua voi käydä niin kansallisista aiheista kuin kansavälisistäkin aiheista, vaikkapa urheilun ja politiikan tiimoilta. Foorumilla on kuitenkin omistettu osio Lahden kaupungin uutisille, jossa voi keskustella sekä ajattomista että päivänpolttavista aiheista.

Alatori.com – Lahden keskusteluosio

23.6. Runoroskikset
Kesä-elokuuksi Lahden puistojen roskisten kylkiin ilmestyy runoja ja ne ovat kaikkien nähtävillä reilussa kymmenessä puistossa mm. Fellmannin puistossa, Kariranrannassa ja Launeen keskuspuistossa. Runojen teemat on jaettu kolmeen pääaiheeseen: lastenrunoihin, rakkausrunoihin ja ihmistä ja ympäristöä käsitteleviin runoihin.

Runoroskis-projektin ovat yhteistyöllä toteuttaneet Lahden kunnallistekniikka, Lahden kulttuuritoimi ja Lahden Runomaraton.

Asiasta lisää Runomaratonin ja Lahden kaupungin nettisivuilta.

19.6. Esiselvitys Lahden seudun uudesta kunnasta valmistunut
Lahden seudun kuntarakennetunnustelut ovat saavuttaneet ensimmäisen välietappinsa, kun seitsemän kunnan yhteinen esiselvitys julkaistiin tänään 18.6. Hartolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Nastolan ja Padasjoen kunnat sekä Lahden kaupunki päättivät puoli vuotta sitten lähteä yhdessä selvittämään yhdistymisen tuomia mahdollisuuksia. Käynnissä olevista kuntaliitosselvityksistä Lahden seudun hanke on suurin. Toteutuessaan se muodostaisi 150 000 asukkaan kunnan.

Lähde: Lahden kaupungin nettisivut

3.6. Lahden tilastot taskuun
Vuosittain ilmestyvä Tietoja Lahdesta -esite tarjoaa keskeisimmät tilastot Lahden asemasta ja alueesta, väestöstä, asumisesta, elinkeinoista, hallinnosta, taloudesta, sosiaali- ja terveyspalveluista, kulttuurista sekä koulutuksesta.

Lähde: Lahden kaupungin nettisivut

28.5. Ranta-Kartanon kaavat esillä
Ranta-Kartanon vaihtoehtoja esitellään kaupunkilaisille pääkirjastossa maanantaina 2. kesäkuuta alkaen kello 17.

Lähde: Etelä-Suomen Sanomat

23.5. Väkiluku kasvoi
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Lahden kaupungin väestö lisääntyi huhtikuussa 91 hengellä, pääosin maan sisäisen muuton ansiosta. Lahden väkiluku on tällä hetkellä (22.5) 99 542 henkeä.
Marraskuussa Lahteen saatiin 100 000 asukas. Lisää asiasta kaupungin nettisivuilta.
23.5. Keskustelua kunnasta
Kaupunkilaiset voivat osallistua UusiKunta-hankkeen keskutelutilaisuuteen torstaina 12.6.2008 klo 18 Sibeliustalon Puusepän verstaassa. Paikalla on kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta ja UusiKunta-hankkeen johtoryhmän puheenjohtaja Ilkka Viljanen.

23.5. Julisteita Pariisissa
Lahden Julistemuseon kokoelmista on koottu laaja suomalaisen julistetaiteen historiaa esittelevä näyttely, joka avautuu Pariisissa Louvren yhteydessä toimivassa Musée de la Publicitéssa 28.5.-26.10.

Lähde: Lahden kaupungin nettisivut

Lähiörotan Lahti

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Kotiseuturakkaudesta ammentavasta räpistä ja musiikkivideoistaan parhaiten tunnettu sekalainen sakki Helsingin lähiöistä eli SMC Lähiörotat, (ent. Hoodrats) julkaisi hiljattain ensimmäisen pitkäsoittonsa ”Raffii suomi-flättii”, lahtelais-helsinkiläisen hardcoremusiikkiin painottuvan levy-yhtiön Fullhouse Recordsin toimesta. Levyltä löytyy kappale nimeltä Lahden Sininen, tästä ja Lähirotista kertoo kappaleen isäntä Avionin Prinssi aka Parkcityn Partisaani, joka on ”Stadilla duunissa laitosmiehenä, bokraa, skeittaa ja elää ihan tavallista elämää”.

Musiikkivideot ovat keränneet satojatuhansia katselukertoja ja esikoisalbumi nousi ensimmäisellä viikolla Suomen virallisella listalla heti toiseksi. Mikä ihme on SMC Lähirotat?

SMC Lähiörotat on ison frendiporukan projekti, joka muodostunut vuosien saatossa. Kaikki on alkanut skeittauksesta ja ensimmäinen video tehtiin v. 1996 nimellä Skatemaniacs, nimi jäi elämään siitä lähtien. Ryhmään mahtuu eri musatyylien edustajia ja peruslähiöjäbii.

Miten päädyitte tekemään yhteistyötä Pablo Filmsin ja Fullhouse Recordsin kanssa?

Tutustuin TulplaJugiin, joka työskentelee Pablossa 2000-luvun alussa skeittauksen ja frendien kautta, jolloin TJ liittyi SMC-jengiin ja päätettiin tehdä uus leffa pitkän tauon jälkeen (HOOD NEWS 1). Leffan idea oli et se on kaikille frendeille ja siin on myös paljon muutakin kuin skeittausta.
TuplaJugi jatkoi ahkeraa duuniaan videoiden parissa ja päätyi yhdessä frendiensä kanssa toteuttamaan Pablo Filmsin. Pablon kalusto yhdessä mun ja Jugin ideoiden kanssa on mahdollistanut viimeisimmät videot.

Fullhousen jätkät on myös meidän frendejä ja innostui julkaisemaan SMC-matskua, vaikka poiketaankin musiikillisesti lafkan linjasta. Ne hiffas et ollaan samoilla linjoilla niiden kanssa ja halutaan tukea pieniä levy-yhtiöitä. Näin juttuu pysyy edelleen omissa käsissä.

”Lahden Sininen”. Mistä kappale kertoo, miten sanoma muotoutui?

Biisi kertoo omista kokemuksista Torven keikoista ja siellä tapahtuneista jutuista. Mun läpät kiteytyy Rooster Festin ympärille. Junon räpit omiin keikkoihin Torvessa ja sen frendeihin Lahdessa.
Fiilisteltiin kummatkin Lahden ja Torvi-baarin meininkiä ja päätettiin tehdä styge siitä. Kunnianosoitus Torvelle ja Lahtelaisille hyvistä muistoista. Simple as that, boyeee!

Biisin vastaanotto on ollut hyvä ainakin omien Lahti-kavereiden puolesta. Kyl jengi on biisistä digannu vaikkei ois ikinä mestoilla käynytkään. Moni frendi Stadista on sanonu et haluis lähtee messiin tsekkaa ekaa kertaa Torven keikkoja.

Kappaleessa kuullaan paria vierailevaa artistia, keitä he ovat ja miten he valikoituivat?

Oikeita nimiä en mainitse, mut El maestro ja Raikka on kummatkin vaikuttanut Lahden Hardcore-skenessä ja olin otettu kun pojat suostuivat osallistumaan biisiin. Vaihtoehtoja ois varmasti ollut muitakin, mut halusin kyseiset herrat, koska tunnen heidät hyvin jo entuudestaan.

Minkälainen suhde sinulla on Lahteen, miten koet Lahden?

LAHTI on aina mulle toinen hima. Pikkupojasta asti oon viettäny paljon aikaa Lahdessa, isovanhemmat budjas vesitornin juuressa ainakin 30 vuotta. Mutsi opiskeli aikoinaan Lahdessa ja tapasi faijan Torvessa joskus parikymppisenä.
Paljon hyviä muistoja, joten se on aina nostalgista palata pelipaikoille pyörimään. Ensimmäisiä Hardcore-punk-keikkoja kävin tsekkaa Kasisalilla skeitti kainalossa, sillon en vielä tuntenu ketään Lahdesta. Mummo koodas mulle et ”ens viikonloppuna ois täällä sitä sun musiikkia Kasisalilla, ootko tulossa, ni keitän mustikkakeittoa”. Hah!, Ihan kingii! Sit skedesin ja pelasin päivän korttii ukin kanssa, illal kattoo keikat.

Lahtelaisilla on tosi vahva kotiseuturakkaus mistä diggaan. Niin se pitää ollakin.

Mitä tulee mieleen näistä seuraavista käsitteistä?

*Torvi
Legendaarinen mesta. Jartulle iso hatunnosto

*Lahtelainen musiikki
Hometown Pride!

*Mallasjuoma
Lahden Erikoinen ja Sininen. Näitä ukki aina tissutteli ku skulattiin korttia!

Terveisiä Lahteen?

Pitäkää homma aitona niinku tähänki asti. Hyvää Kesää ja tulkaa tsiigaa SMC keikka torveen 27.8.2011


Lahden kaupunkikeskustan sivut

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Miten Lahti näkyy internetissä -sarja, osa 22.

Uuden keskustaisännän Timo Taulon myötä myös Lahden keskustaeheytyksen sivut uudistuivat ja runsastuivat. Myös sivujen osoite on uusi (vanhoilta sivuilta pääsee). City-sanaa suomalaisessa kontekstissa on moitittu monesti teennäiseksi, joten olisko nimenä ollut parempi lahtikaupunki tai vastaava, kun en ainakaan sivuilta löytänyt englanninkielistä vaihtoehtoa (vielä?). Ainakin nimi on lyhyt ja ytimekäs, jotenkin lahtelainen…

Pitkään keskustaeheytyksen sivut olivat auttamasti kömpelöt ja epäkäytännölliset, tämän kevään sivujen uudistus on tullut tarpeeseen ja Lahden keskusta on saanut arvoisensa näyteikkunan. Sivujen rakenne on selkeä ja visuaalisesti sivut ovat raikkaat ja etusivun vaihtuvat valokuvat tuovat eloa. Liikkuvat grafiiset elementit sivun alareunassa tuovat mukavaa kaupunkimaista liikettä.

Sivuilla esitellään keskustan monia mahdollisuuksia mm. tapahtumien ja yritysten tarjonnan muodossa.

Tapahtumakalenteri on selkeä. Oleellisemmat tiedot eli päivät ja nimi korostetusti ja vierestä löytyvät lisäselitykset kuvineen. Ajankohtaista-sivulla on toukokuun aikana julkaistu useita keskustaan liittyviä artikkeleita ja huomioita. Ajankohtaista-sivun lisäki keskustaisäntä Timo Taulon blogi tuo isännän omia henkilökohtaisia huomioita ja mietteitä keskustan elämästä ja sen kehittämisestä.
Keskustaeheytys kertoo yhdistyksen toiminnasta.
Yritysten esittelyistä löytää monenmoista keskustan palvelua. Ne on kategorioitu kuuteen eri osioon:
Shopping, Kauneus & Terveys, Hotellit & Ravintolat, Viihde & Taide, Palvelut ja Kauppatori. Infoa löytää mm. pysäköinnistä, Kauppahallista sekä kuvien ja linkkien muodossa kaupungin historiasta.

Lahticity.fi

Museojunia Lahdessa

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Lahdessa kulkee tänäkin vuonna museojunat. Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry yhteistyössä Haapamäen Museoveturiyhdistyksen kanssa järjestää ajot Heinolaan 7.-8.5.2011 sekä 18.-19.6.2011. Aiemmista tiedoista poiketen Keiteleen Museon lättähatut (Dm7) eivät ole tulossa, resurssipulan takia eivät tällä kertaa lättäajot jäävät tekemättä. Höyryveturi Ukko-Pekkakin (Hr1 1009) oli tarkoitus tulla Lahteen, mutta toistaiseksi veturi on remontin alla. Jos kunnostus etenee suunnitelmien mukaan, on mahdollista, että höyryjuna saapuu Lahteen myöhemmin kesällä.
Tämän vuoden varmistuneista ajoista lisää artikkelin lopussa.


Lahti on ollut otollinen paikka museojuna-ajoille. Keskeinen sijainti sekä Lahdesta suuntautuvat teollisuuskäytössä olevat rautatiet Heinolaan ja Loviisaan ovat mahdollistaneet epäsäännöllisen matkustajajunaliikenteen.

Lahdessa järjestettiin 1980-luvulla kesäisin säännöllisesti museojuna-ajoja Lahdesta Heinolaan. Lähdöt tapahtuivat Vesijärven asemalta. Heinolan radalla liikennöinyt höyryjuna valittiin 1985 Suomen hauskimmaksi matkakohteeksi (Wikipedia). Lue täältä viime vuoden yhdestä junamatkasta täältä. Myöhemmin ajoja alettiin järjestämään Lahden Rautatiepäivän yhteydessä, josta jäljempänä.

Viime vuosina toukokuisten Classic Motor Show:n yhteyteen Salpausselän seisakkeelle messuhallin tykö, Topparoikka järjestivät rautateihin liittyvää toimintaa: vuonna 2009 Salpausselällä seisoivat liikuteltava Risto-höyryveturimuistomerkki sekä Fo-konduktöörivaunu, jossa pääsi tutustumaan lahtelaiseen rautatiekulttuuriin.
Vuonna 2010 oli vuorossa liikkuvaa kalustoa Ukko-Pekan muodossa, paikalla seisovan konduktöörivaunun toimiessa lipunmyyntipisteenä. Viikonlopun aikana oli tarkoitus ajaa neljästi Heinolaan, mutta kerrat jäivät kolmeen, koska Kymijärven voimalaitoksesta haetut hiilet hyydyttivät Pekan ja viimeinen matka jäi tekemättä.

Ajoja on myös järjestetty Loviisaan. Höyryllä Walkoon -tapahtumaan (vuosina 2008 ja 2009) Pikku-Jumbolla ajettiin tietysti Lahden kautta vaikka tarkoitus oli palvella Loviisan ja Valkon väliä kulkevia.

Lisäksi Heinolan ja Loviisan radoilla on nähty vuosien varrella erinäisiä avoimia sekä epävirallisempiakin museojuna-ajoja höyryllä ja dieselillä. Mainittakoon että Loviisaan ajettiin vuonna 2005 Dr12 2216:n eli Hurun vetämä SRHS:n syysretkijuna.

Lahden runsaan rautatiestön ansiosta myös kaupungin sisäisesti on pystytty järjestemään useita museojuna-ajoja, mm. vuonna 2010 Pikku-Jumbo (Tk3 1136) pendelöi moottoripyörämessuilla Lahden aseman ja messualueen välillä. Topparoikan satavuotias lumiaura oli radan päätepuskimella toivottamassa messuvieraita tervetulleeksi: kaminassa oli lämminhenkiset tulet.

Myös Mukkulaan on tehty muutamia yleisömatkoja sekä höyryjunalla että dieselillä, kuten oheisesta kuvasta (vaunut.org) näkyy.

Oman mausteensa epäsäännölliseen liikenteeseen ovat tuoneet perinteiset Salpausselän kisajunat (kuvia kisajunista vuodelta 2006 ja 2007 Topparoikan kuvagalleriassa). Vanhaa satamarataa on toki hyödynnetty muissakin tapahtumissa, tosin satunnaisesti ja ne eivät ole edustaneet ns. museojunakulttuuria. Näin matkustajat ovat päässeet suoraan tapahtumapaikalle urheilu- ja/tai messukeskukseen. Ratayhteys satamaan katkesi Jalkarannantieltä 1990-luvun alussa ja Jalkarannantien ja Salpausselänkadun välinen yhteys purettiin vuonna 2006.

Rautatiepäivät 2006-2009

Topparoikka järjesti vuonna 2006 ensimmäiset nykymuotoiset rautatieharrastajien avoimet ovet Lahden varikolla. Silloin ei vielä ollut liikkuvaa kalustoa resiinaa lukuunottamatta, mutta jo seuraavana vuonna 2007 järjestettiin höyryinen yleisöjuna. Ukko-Pekka matkasi ensimmäistä kertaa Helsingistä oikorataa pitkin. Mäntsälän asemalla oli varsinainen kansanjuhla. Lahdessa soittokunta otti höyryjunan vastaan.
Vuoden 2008 Rautatiepäivänä koettiin jopa pientä museojunaruuhkaa. Tuttuun tyyliin paikalle Helsingistä saapui Ukko-Pekka (Hr1 1009). Ukko-Pekan saavuttua Mytäjäisiin Pikku-Jumbo, aloitti matkansa Heinolaan. Paikalla vieraili myös PorHan lättähättu (Dm7), jonka mukana matkasi saksalaisen televisiokanavan SWR:n Eisenbahn Romantik-kuvausryhmä. Televisioryhmä matkusti rengasmatkan Suomen museorautatiekohteisiin ja ensimmäisessä osassa ryhmä vieraili myös Mytäjäisten varikolla.
Vuonna 2009 Pikku-Jumbo kuljetti tuttuun tyyliin ihmisiä Mytäjäisistä Heinolaan.
Tapahtumapaikalla oli myös saattajana toiminut museodieselveturi Huru.
Vuonna 2010 ei Rautatiepäivää ei järjestetty varikon epävarman tilanteen takia.

Museojuna-ajot vuonna 2011

Museojunakauden avaa 7. ja 8.5.2011 kun legendaarinen museoveturi Pikku-Jumbo vaunuineen saapuu Lahteen. Viikonlopun yleisöjunat järjestetään Classic Motor Show-tapahtumasta Heinolaan. Topparoikka järjestää ajot yhdessä Messukeskuksessa järjestettävien Classic Motor Show-tapahtuman kanssa.

Kesäkuussa Topparoikka järjestää höyryveturivetoisia museojunia yhteistyössä Haapamäen museoveturiyhdistyksen kanssa KesäHeinola-tapahtumaan 18.6 ja 19.6.2011.

Loppukesän mahdollisista muista ajoista myöhemmin tiedotetaan Museojunalla Lahdesta -sivulla.

Puuseppien kaupunki

Julkaistu , kirjoittanut

Tunnettu sanonta on että kukaan ei ole seppä syntyessään, mutta pilke silmäkulmassa voidaan väittää, että jos Lahteen sattui syntymään 1900-luvulla, oli suuri todennäköisyys että joutui tahi pääsi tekemiseen puuteollisuuden kanssa. Yleisesti on luonnehdittu että Lahti oli 1900-luvulla puuseppien kaupunki, jossa puu on muuttanut muotoaan kaupungissa vuosisatojen, tiilen ja betonin keskellä.
Näin korostetusti puu ei enää näyttele osaansa Lahdessa 2000-luvulla. Puu on silti läsnä, mutta historian saatossa puun rooli on noussut teollisuudesta kulttuuriksi, taloushyödykkeestä taiteeksi.

Metsäteollisuuten vaikeudet

Suomessa näkymät metsäteollisuudessa ovat ylipäänsä on viime vuosikymmeninä ovat olleet laskusuhdanteessa. Syitä viimeaikojen vaikeuksiin voidaan hakea maailmantalouden taantumasta, mutta pitemmällä aikavälillä syynä on kokonaisvaltainen metsäteollisuuden rakennemuutos. Suomalainen metsäteollisuus siirtyi globaalin talouden piiriin viimeistään 2000-luvulla. Tuotantoa on siirretty kehittyviin maihin, jolloin pyritään turvaamaan kustannustehokkuus sekä se että ollaan ”lähellä asiakasta”. Kun Suomessa metsäteollisuuden osuus oli 1950-luvulla 80 % viennistä (v. 1946 metsätyöläisiä 200 000), vuonna 2008 (työllisti 60 000 suomalaista) se oli noin 20 %. Vuonna 2009 työllisten määrä jatkui edelleen laskua, ollen yhteensä 48 500 henkilöä, joista noin 24 000 henkilöä työskenteli puutuoteteollisuudessa ja loput massa- ja paperiteollisuudessa.

Metsäteollisuustuotannon arvo Suomessa mukaanlukien huonekalut oli viime vuonna (2009) 16,7 miljardia euroa (puutuoteteollisuus 5,7 miljardia, massa- ja paperiteollisuus 11 miljardia). Metsäteollisuuden viennin arvo ilman huonekaluja oli vuonna 2009 8,6 miljardia euroa (v. 2008 11,2). Massa- ja paperiteollisuuden sekä puutuoteollisuuden viennin arvo laski edellisestä vuodesta, paperin ollessa 7 miljardia euroa ja puutuotteiden viennin 1,6 miljardia euroa.
Sen sijaan talouden taantuma vuonna 2008 vaikutti varsin hitaasti suomalaiseen huonekaluteollisuuteen, sillä toimialalla laskua tuotannon bruttoarvo laski vuositasolla vain 4,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Huonekalujen vienninarvo oli 242 miljoonaa euroa (Työ- ja elinkeinoministeriön ja TE-keskusten tiedote. Metsäteollisuuden tietopalvelun lähde ilmoitti 282 miljoonaa euroa), mikä oli lähes samaa tasoa kuin vuonna 2007. Laskua tuli reilusti vuonna 2009, kun huonekaluja vietiin vain 157 miljoonan euron arvosta.
(Tilastot selviävät Metsäteollisuuden tietopalvelusta ja Työ- ja elinkeinoministeriön ja TE-keskusten tiedotteesta)

Suomen puusepänteollisuus kasvoi voimakkaasti sotien välillä. Kun vuonna 1913 maassamme oli 63 puusepäntehdasta (työntekijöitä 2371), joista varsin monet valmistivat myös huonekaluja, niin vuonna 1939 210 puusepäntehdasta työllisti 5000 ihmistä.
2000-luvulle tultaessa alalla toimi noin 1300 yritystä, jotka työllistivät noin 11 000 henkilöä. Suurin haaste on tuonti. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan vuonna 2008 Suomeen tuotiin ulkomailta ennätysmäärä huonekaluvalmisteita, suurinpana tuontimaana Ruotsi. Vuonna 2008 ostetuista kodin huonekaluista jopa 50–60 prosenttia on valmistettu ulkomailla ja tuonnin arvo oli 521 miljoonaa euroa. Huonekaluala työllisti vuonna 2009 10100 ihmistä.

Taloudellisten tappioiden lisäksi metsäteollisuuden imagoa ovat laskeneet maailman suurimman sellutehtaan ongelmat Brasiliassa sekä 2000-luvun alussa tappiollinen Pohjois-Amerikan valloitusyritys, joka jätti jälkeensä suljettuja tehtaita.

Lisäksi puun vientiä Venäjälle ovat kurittaneet Venäjän asettamat puutullit suomalaiselle puulle. Huhtikuussa 2008 tulli nousi 10 eurosta 15 euroon kuutiolta. Viime vuonna Venäjä kertoi kuitenkin lykkäävänsä tullin nostoa ainakin vuoteen 2011.

Lahdessa teollisuudesta kulttuuriin

Huonekalujen tehdasmainen valmistui alkoi Suomessa 1800-luvun lopulla, Helsingin noustessa johtavaksi puusenpänteollisuuden keskukseksi. Tähän vaikutti merkittävästi voimakas julkinen rakentaminen tuohon aikaan. Huonekaluvalmistajista vuonna 1881 toimintansa aloittanut Hietalahden höyrysaha (myöh. Hietalahti Osakeyhtiö) oli alan johtavia yrityksiä.

Kun rautatie Riihimäeltä Pietariin Lahden kautta valmistui vuonna 1870, sai kaupunkimme uudenlaisen mahdollisuuden kehittää puuteollisuuttaan. Vesijärven rannoille perustettiin teollisuuslaitoksia, mm. Lahtis Ångsåg – Lahden Höyrysaha, joka aloitti toimintansa kesällä 1870. Lisäksi Vääksyn kanavan valmistuminen vuonna 1871 avasi suoran vesiväylän Lahdesta Keski-Suomen runsaisiin metsiin. Kanavaa oli suunniteltu jo 1850-luvulta lähtien, mutta rakennustöihin päästiin vasta 1868. Aiemmin rahti Päijänteeltä oli kuljetettu Asikkalan Anianpeltoon, josta se vietiin hevosilla Porvooseen, mutta kanavan ja rautatien valmistuttua puu(tavara) saatiin suoraan Lahteen, josta ne rahdattiin rautateitä pitkin etelän satamiin.

Lahteen kehittyi hiljalleen puuosaamista, joka vaikutti kaupungin elinkeinoelämään ja imagoon useiksi vuosikymmeniksi. Kaupungin monipuolisen puunkäytön historian kiteyttää Kuka, Mitä, Lahti -sivusto:

”Yksi Lahdelle leimaa antanut teollisuudenala on puusepänteollisuus. Rulla- ja vaneriteollisuuden tapaan senkin perustana olivat Päijänteen alueen koivuvarat ja kaupungin liikenteellinen asema. Varsinaisesti lahtelaisesta puusepänteollisuudesta voidaan puhua vasta 1910-luvulta lähtien, mutta jo 1930-luvulla Lahdesta puhuttiin puuseppien kaupunkina. Silloin Lahti oli maamme puusepänteollisuuden kiistaton keskus.”
[…]
”Puusepänteollisuudesta lähtenyt lahtelainen huonekalujen valmistus sai jo sotien välisenä aikana maassamme johtavan aseman. ’Puuseppien kaupunki’ muuttui 1960-luvulla huonekaluteollisuuden voimistuessa ’kalustajien kaupungiksi’.”

Toisen maailmansodan jälkeen Etelä-Pohjanmaa kohosi Lahden rinnalle toiseksi tärkeäksi huonekalualan keskukseksi. Tehtaat olivat verrattain pieniä ja paljon oli verstaita, jotka valmistivat tyylihuonekaluja ja päällystettyjä huonekaluja. 1980-luvun lopulla yli 40 % huonekalualan yrityksistä toimi entisen Vaasan läänin alueella ja n. 20 % Lahden talousalueella.

Ehkä suurin yksittäinen ja kokonaisvaltainen muutos Suomessa ja Lahdessa oli 1990-luvun alun lama. Se hävitti teollisuustyöpaikkoja kovalla kädellä Lahdessakin ja mm. huonekalukonsernit Asko ja Isku kokivat kovia, yrityksiä saneerattiin ja henkilöstön määrää vähennettiin. Laman jälkeen Lahtea on luonnehdittu ruostevyöhykkeen kaupungiksi voimakkaan teollisen taantuman takia.

Silti noin puolet maamme puualan työntekijöistä työskentelee Lahden talousalueella (v. 2007) ja lisäksi Isku on Suomen suurin perheyritys huonekalualalla. Teollisuustoiminta on aikojen saatossa muuttanut muotoaan ja nuo vihreän kullan vuolemisen ajat ovat takana päin ja vielä nykyään aika ajoin huonekaluteollisuus seudulla yskähtelee. Lahtelainen puusepän- ja huonekaluteollisuus on ehkä vähemmän näkyvä kuin huippuvuosina ja toiminnee pienemmin volyymein, (Lakesin yritysrekisterin mukaan valtaosa alueen puu- ja huonekalualan yrityksistä alle 10 hengen verstaita), mutta esimerkiksi koulutukseen Lahti on panostanut ja näin ollen turvataan ammattitaitoisen työvoiman saatavuus tulevaisuudessakin. Ennen vuoden 2008 taantumaa, ounasteltiin että alan työvoimatarve kasvaa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti.
Lahden alueella on monipuoliset mahdollisuudet kouluttautua puualalle. Ammattikorkeakoulu kouluttaa insinöörejä puutekniikan koulutusohjelmassa, jossa suuntaudutaan puutekniikkaan tai puutuotetekniikkaan. Koulutuskeskus Salpaus kouluttaa puuseppiä, artesaaneja ja puutalonrakentajia aloina puu-, pintakäsittely-, taidekehystys-, tilarakennus- ja verhoilualat, levy- ja sahaprosessit, veneenrakennus sekä puurakentaminen.

Lisäksi Lahti on voimakkaasti profiloitunut puuhun muotoilussa ja kulttuurissa.

Puuarkkitehtuuripuisto

Puuosaamisen ja muotoilun perinnettä meillä Lahdessa ylläpitää vuonna 1997 perustettu Pro Puu ry., jonka tukikohtana toimii ”Tikkula”, satamassa sijaitseva vanha tulitikkutehdas. Galleriatilassa voi käydä ihastelemassa taidokkaita käsitöitä vakinaisissa ja/tai kuukausittain vaihtuvissa näyttelyissä. Pro Puu tarjoaa alueen n. 50 puualan osaajalla mm. hienopuusepille, muotoilijoille ja arkkitehdille hyvän verkoston, näin pitäen yllä lahtelaista puun muotoilua ja puuseppäkulttuuria. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti yhdistys edistää ja kehittää puun käyttöä rakentamisessa ja sisustamisessa sekä lisätä puun yleistä tunnettavuutta materiaalina. Yhdistys järjestää myös alan koulutusta sekä kerää puutietoutta (www.puuproffa.fi – sivusto) ja harjoittaa julkaisutoimintaa.
Pro Puu ry:n ansiokas työ puun hyväksi huomattiin myös Teollisuustaiteen Liitto Ornamossa, joka valitsi yhdistyksen ”vuoden taidekäsityöläiseksi 2001”.

Yksi olennainen osa modernia lahtelaista puukulttuuria on Puu kulttuurissa ja Lahden kaupungin ylläpitämä puuarkkitehtuuripuisto. Se on nähtävyys, joka rakentuu sataman ympäristöön. Puisto koostuu Spirit of Nature -puuarkkitehtuuripalkinnon saajien (ja yhden tuomaristossa toimineen arkkitehdin) suunnittelemista rakennuksista tai rakennelmista. Tällä hetkellä puistossa on kolme teosta: Valotaidekatos Sibeliustalon edessä, Puuspiraali Niemenkadun kiertoliittymässä ja Piano-paviljonki Ankkurin rannassa. Yhdeksi puiston epäviralliseksi teokseksi voidaan laskea maa(ilma)nkuulu Sibeliustalo, jonka puu ja lasi yhtyy saumattomasti puusepäntehtaan tiileen. Oman historiallisen mausteen tuo myös vanha Vesijärven asema, jonka vanhin osa rakennettiin 1868-1869. Ensi vuodeksi on suunnitteilla näköalatasanne Kariniemen järven puoleiseen rinteeseen ja myöhemmin rantaan valmistunnee Aqua-niminen laituri, jonka olemassaolollaan maisemoi vedenpumppaamon.

Kaikki alueen teosten suunnittelijoista ovat ulkomaalaisia, joten voidaan puhua kansainvälisestä puuarkkitehtipuistosta. Se on saumattomasti osana Lahden paikallista puuntyöstämisen jatkumoa, antaen ajattoman materiaalin leikitellä eri muodoissa.

Lähteet:
Kuka, Mitä, Lahti
Puu kulttuurissa ry:n nettisivut
Metsäteollisuuden tietopalvelu
Puusepän teollisuus – Puutuoteteollisuus 3 (Opetushallitus)
Työ- ja elinkeinoministeriön ja TE-keskusten tiedote 2009
Lakesin nettisivut
Liike.info
Lahti Travelin nettisivut
Lahti Guiden nettisivut
Yle Lahti
Lahden kaupungin nettisivut