Puuseppien kaupunki

Tunnettu sanonta on että kukaan ei ole seppä syntyessään, mutta pilke silmäkulmassa voidaan väittää, että jos Lahteen sattui syntymään 1900-luvulla, oli suuri todennäköisyys että joutui tahi pääsi tekemiseen puuteollisuuden kanssa. Yleisesti on luonnehdittu että Lahti oli 1900-luvulla puuseppien kaupunki, jossa puu on muuttanut muotoaan kaupungissa vuosisatojen, tiilen ja betonin keskellä.
Näin korostetusti puu ei enää näyttele osaansa Lahdessa 2000-luvulla. Puu on silti läsnä, mutta historian saatossa puun rooli on noussut teollisuudesta kulttuuriksi, taloushyödykkeestä taiteeksi.

Metsäteollisuuten vaikeudet

Suomessa näkymät metsäteollisuudessa ovat ylipäänsä on viime vuosikymmeninä ovat olleet laskusuhdanteessa. Syitä viimeaikojen vaikeuksiin voidaan hakea maailmantalouden taantumasta, mutta pitemmällä aikavälillä syynä on kokonaisvaltainen metsäteollisuuden rakennemuutos. Suomalainen metsäteollisuus siirtyi globaalin talouden piiriin viimeistään 2000-luvulla. Tuotantoa on siirretty kehittyviin maihin, jolloin pyritään turvaamaan kustannustehokkuus sekä se että ollaan ”lähellä asiakasta”. Kun Suomessa metsäteollisuuden osuus oli 1950-luvulla 80 % viennistä (v. 1946 metsätyöläisiä 200 000), vuonna 2008 (työllisti 60 000 suomalaista) se oli noin 20 %. Vuonna 2009 työllisten määrä jatkui edelleen laskua, ollen yhteensä 48 500 henkilöä, joista noin 24 000 henkilöä työskenteli puutuoteteollisuudessa ja loput massa- ja paperiteollisuudessa.

Metsäteollisuustuotannon arvo Suomessa mukaanlukien huonekalut oli viime vuonna (2009) 16,7 miljardia euroa (puutuoteteollisuus 5,7 miljardia, massa- ja paperiteollisuus 11 miljardia). Metsäteollisuuden viennin arvo ilman huonekaluja oli vuonna 2009 8,6 miljardia euroa (v. 2008 11,2). Massa- ja paperiteollisuuden sekä puutuoteollisuuden viennin arvo laski edellisestä vuodesta, paperin ollessa 7 miljardia euroa ja puutuotteiden viennin 1,6 miljardia euroa.
Sen sijaan talouden taantuma vuonna 2008 vaikutti varsin hitaasti suomalaiseen huonekaluteollisuuteen, sillä toimialalla laskua tuotannon bruttoarvo laski vuositasolla vain 4,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Huonekalujen vienninarvo oli 242 miljoonaa euroa (Työ- ja elinkeinoministeriön ja TE-keskusten tiedote. Metsäteollisuuden tietopalvelun lähde ilmoitti 282 miljoonaa euroa), mikä oli lähes samaa tasoa kuin vuonna 2007. Laskua tuli reilusti vuonna 2009, kun huonekaluja vietiin vain 157 miljoonan euron arvosta.
(Tilastot selviävät Metsäteollisuuden tietopalvelusta ja Työ- ja elinkeinoministeriön ja TE-keskusten tiedotteesta)

Suomen puusepänteollisuus kasvoi voimakkaasti sotien välillä. Kun vuonna 1913 maassamme oli 63 puusepäntehdasta (työntekijöitä 2371), joista varsin monet valmistivat myös huonekaluja, niin vuonna 1939 210 puusepäntehdasta työllisti 5000 ihmistä.
2000-luvulle tultaessa alalla toimi noin 1300 yritystä, jotka työllistivät noin 11 000 henkilöä. Suurin haaste on tuonti. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan vuonna 2008 Suomeen tuotiin ulkomailta ennätysmäärä huonekaluvalmisteita, suurinpana tuontimaana Ruotsi. Vuonna 2008 ostetuista kodin huonekaluista jopa 50–60 prosenttia on valmistettu ulkomailla ja tuonnin arvo oli 521 miljoonaa euroa. Huonekaluala työllisti vuonna 2009 10100 ihmistä.

Taloudellisten tappioiden lisäksi metsäteollisuuden imagoa ovat laskeneet maailman suurimman sellutehtaan ongelmat Brasiliassa sekä 2000-luvun alussa tappiollinen Pohjois-Amerikan valloitusyritys, joka jätti jälkeensä suljettuja tehtaita.

Lisäksi puun vientiä Venäjälle ovat kurittaneet Venäjän asettamat puutullit suomalaiselle puulle. Huhtikuussa 2008 tulli nousi 10 eurosta 15 euroon kuutiolta. Viime vuonna Venäjä kertoi kuitenkin lykkäävänsä tullin nostoa ainakin vuoteen 2011.

Lahdessa teollisuudesta kulttuuriin

Huonekalujen tehdasmainen valmistui alkoi Suomessa 1800-luvun lopulla, Helsingin noustessa johtavaksi puusenpänteollisuuden keskukseksi. Tähän vaikutti merkittävästi voimakas julkinen rakentaminen tuohon aikaan. Huonekaluvalmistajista vuonna 1881 toimintansa aloittanut Hietalahden höyrysaha (myöh. Hietalahti Osakeyhtiö) oli alan johtavia yrityksiä.

Kun rautatie Riihimäeltä Pietariin Lahden kautta valmistui vuonna 1870, sai kaupunkimme uudenlaisen mahdollisuuden kehittää puuteollisuuttaan. Vesijärven rannoille perustettiin teollisuuslaitoksia, mm. Lahtis Ångsåg – Lahden Höyrysaha, joka aloitti toimintansa kesällä 1870. Lisäksi Vääksyn kanavan valmistuminen vuonna 1871 avasi suoran vesiväylän Lahdesta Keski-Suomen runsaisiin metsiin. Kanavaa oli suunniteltu jo 1850-luvulta lähtien, mutta rakennustöihin päästiin vasta 1868. Aiemmin rahti Päijänteeltä oli kuljetettu Asikkalan Anianpeltoon, josta se vietiin hevosilla Porvooseen, mutta kanavan ja rautatien valmistuttua puu(tavara) saatiin suoraan Lahteen, josta ne rahdattiin rautateitä pitkin etelän satamiin.

Lahteen kehittyi hiljalleen puuosaamista, joka vaikutti kaupungin elinkeinoelämään ja imagoon useiksi vuosikymmeniksi. Kaupungin monipuolisen puunkäytön historian kiteyttää Kuka, Mitä, Lahti -sivusto:

”Yksi Lahdelle leimaa antanut teollisuudenala on puusepänteollisuus. Rulla- ja vaneriteollisuuden tapaan senkin perustana olivat Päijänteen alueen koivuvarat ja kaupungin liikenteellinen asema. Varsinaisesti lahtelaisesta puusepänteollisuudesta voidaan puhua vasta 1910-luvulta lähtien, mutta jo 1930-luvulla Lahdesta puhuttiin puuseppien kaupunkina. Silloin Lahti oli maamme puusepänteollisuuden kiistaton keskus.”
[...]
”Puusepänteollisuudesta lähtenyt lahtelainen huonekalujen valmistus sai jo sotien välisenä aikana maassamme johtavan aseman. ’Puuseppien kaupunki’ muuttui 1960-luvulla huonekaluteollisuuden voimistuessa ’kalustajien kaupungiksi’.”

Toisen maailmansodan jälkeen Etelä-Pohjanmaa kohosi Lahden rinnalle toiseksi tärkeäksi huonekalualan keskukseksi. Tehtaat olivat verrattain pieniä ja paljon oli verstaita, jotka valmistivat tyylihuonekaluja ja päällystettyjä huonekaluja. 1980-luvun lopulla yli 40 % huonekalualan yrityksistä toimi entisen Vaasan läänin alueella ja n. 20 % Lahden talousalueella.

Ehkä suurin yksittäinen ja kokonaisvaltainen muutos Suomessa ja Lahdessa oli 1990-luvun alun lama. Se hävitti teollisuustyöpaikkoja kovalla kädellä Lahdessakin ja mm. huonekalukonsernit Asko ja Isku kokivat kovia, yrityksiä saneerattiin ja henkilöstön määrää vähennettiin. Laman jälkeen Lahtea on luonnehdittu ruostevyöhykkeen kaupungiksi voimakkaan teollisen taantuman takia.

Silti noin puolet maamme puualan työntekijöistä työskentelee Lahden talousalueella (v. 2007) ja lisäksi Isku on Suomen suurin perheyritys huonekalualalla. Teollisuustoiminta on aikojen saatossa muuttanut muotoaan ja nuo vihreän kullan vuolemisen ajat ovat takana päin ja vielä nykyään aika ajoin huonekaluteollisuus seudulla yskähtelee. Lahtelainen puusepän- ja huonekaluteollisuus on ehkä vähemmän näkyvä kuin huippuvuosina ja toiminnee pienemmin volyymein, (Lakesin yritysrekisterin mukaan valtaosa alueen puu- ja huonekalualan yrityksistä alle 10 hengen verstaita), mutta esimerkiksi koulutukseen Lahti on panostanut ja näin ollen turvataan ammattitaitoisen työvoiman saatavuus tulevaisuudessakin. Ennen vuoden 2008 taantumaa, ounasteltiin että alan työvoimatarve kasvaa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti.
Lahden alueella on monipuoliset mahdollisuudet kouluttautua puualalle. Ammattikorkeakoulu kouluttaa insinöörejä puutekniikan koulutusohjelmassa, jossa suuntaudutaan puutekniikkaan tai puutuotetekniikkaan. Koulutuskeskus Salpaus kouluttaa puuseppiä, artesaaneja ja puutalonrakentajia aloina puu-, pintakäsittely-, taidekehystys-, tilarakennus- ja verhoilualat, levy- ja sahaprosessit, veneenrakennus sekä puurakentaminen.

Lisäksi Lahti on voimakkaasti profiloitunut puuhun muotoilussa ja kulttuurissa.

Puuarkkitehtuuripuisto

Puuosaamisen ja muotoilun perinnettä meillä Lahdessa ylläpitää vuonna 1997 perustettu Pro Puu ry., jonka tukikohtana toimii ”Tikkula”, satamassa sijaitseva vanha tulitikkutehdas. Galleriatilassa voi käydä ihastelemassa taidokkaita käsitöitä vakinaisissa ja/tai kuukausittain vaihtuvissa näyttelyissä. Pro Puu tarjoaa alueen n. 50 puualan osaajalla mm. hienopuusepille, muotoilijoille ja arkkitehdille hyvän verkoston, näin pitäen yllä lahtelaista puun muotoilua ja puuseppäkulttuuria. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti yhdistys edistää ja kehittää puun käyttöä rakentamisessa ja sisustamisessa sekä lisätä puun yleistä tunnettavuutta materiaalina. Yhdistys järjestää myös alan koulutusta sekä kerää puutietoutta (www.puuproffa.fi – sivusto) ja harjoittaa julkaisutoimintaa.
Pro Puu ry:n ansiokas työ puun hyväksi huomattiin myös Teollisuustaiteen Liitto Ornamossa, joka valitsi yhdistyksen ”vuoden taidekäsityöläiseksi 2001″.

Yksi olennainen osa modernia lahtelaista puukulttuuria on Puu kulttuurissa ja Lahden kaupungin ylläpitämä puuarkkitehtuuripuisto. Se on nähtävyys, joka rakentuu sataman ympäristöön. Puisto koostuu Spirit of Nature -puuarkkitehtuuripalkinnon saajien (ja yhden tuomaristossa toimineen arkkitehdin) suunnittelemista rakennuksista tai rakennelmista. Tällä hetkellä puistossa on kolme teosta: Valotaidekatos Sibeliustalon edessä, Puuspiraali Niemenkadun kiertoliittymässä ja Piano-paviljonki Ankkurin rannassa. Yhdeksi puiston epäviralliseksi teokseksi voidaan laskea maa(ilma)nkuulu Sibeliustalo, jonka puu ja lasi yhtyy saumattomasti puusepäntehtaan tiileen. Oman historiallisen mausteen tuo myös vanha Vesijärven asema, jonka vanhin osa rakennettiin 1868-1869. Ensi vuodeksi on suunnitteilla näköalatasanne Kariniemen järven puoleiseen rinteeseen ja myöhemmin rantaan valmistunnee Aqua-niminen laituri, jonka olemassaolollaan maisemoi vedenpumppaamon.

Kaikki alueen teosten suunnittelijoista ovat ulkomaalaisia, joten voidaan puhua kansainvälisestä puuarkkitehtipuistosta. Se on saumattomasti osana Lahden paikallista puuntyöstämisen jatkumoa, antaen ajattoman materiaalin leikitellä eri muodoissa.

Lähteet:
Kuka, Mitä, Lahti
Puu kulttuurissa ry:n
nettisivut
Metsäteollisuuden tietopalvelu
Puusepän teollisuus – Puutuoteteollisuus 3
(Opetushallitus)
Työ- ja elinkeinoministeriön ja TE-keskusten tiedote
2009
Lakesin
nettisivut
Liike.info
Lahti Travelin nettisivut
Lahti Guiden nettisivut
Yle Lahti
Lahden kaupungin nettisivut