Kuntajakoselvittäjä Rolf Paqvalin ehdottaa Lahden alueelle kahta vahvaa kuntaa. Lahden alueen kuntajaon jatkoselvityksen tuloksena olisi Lahden ja Nastolan yhdistyminen uudeksi Lahden kaupungiksi sekä Hämeenkosken liittyminen Hollolaan 1.1.2016. Selvittäjä ei esitä Kärkölän kuntaa koskevaa kuntaliitosta.
Kuntajakoselvittäjän ehdotus käsitellään mukana olevien neljän kunnan valtuustoissa samaan aikaan 26.1.2015. Päätöstä edeltää kuntalaisten kuulemistilaisuudet, jotka järjestettiin Lahdessa 7.1. ja Nastolassa 8.1.
Ehdotus ja sopimus
Selvittäjä Rolf Paqvalinin ehdotus (pdf) luovutettiin kuntajohtajille Lahden kaupungintalossa 15.12.2014. Lahti-Nastola -liitoksen yhdistymissopimukseen voi tutustua täällä (pdf).
En käy tässä sen tarkemmin niitä läpi, edellisen kuuden kunnan liitoksen perustelut sekä analyysi liitoksen tarpeellisuudesta pätevät pääpiirteissään nykyisessä kahdenkin kunnan mallissa. Esittelin tiivistelmät kuuden kunnan selvittäjien ehdotuksedta (Lahen Lehti 29.9.2014) ja yhdistysmissopimuksesta (Lahen Lehti 21.9.) aiemmin.
Salpauskunta-verkkosivulla on Lahden ja Nastolan kuntaliitos perustelu tiivistetty seuraavasti:
Kasvava keskuskaupunki ja vahva kehyskunta
Kuntajaon tarkoituksena on vahvistaa Lahden alueen elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Uuden Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan välistä yhteistyötä tehostetaan mm. maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisuissa. Selvittäjä ehdottaa yleiskaavatasoista rakennesuunnitelmaa ja MAL-sopimusta, joka neuvoteltaisiin valtion ja uusien kuntien sekä Orimattilan kesken. Selvittäjän mielestä myös Asikkalan ja Kärkölän mukanaolo sopimuksessa olisi perusteltua.
Lahden ja Nastolan yhdistyminen parantaa alueen työllisyystilannetta ja mahdollistaa nykyisen palvelutason. Hämeenkosken liittymisellä Hollolaan varmistetaan yhdyskuntarakenteen kestävä kehitys ja kunnan palvelutaso. Tämän lisäksi liitos luo edellytykset itsehallinnolle.
Tiukka talous turvaa Lahden ja Nastolan palvelutason
Lahden ja Nastolan yhdistymisessä keskeinen taloudellinen peruste on elinkeino- ja asuntopolitiikka. Uusi Lahden kaupunki luo rautatien ja valtatie 12:n linjaukseen vahvan kasvukäytävän, johon sijoittuu uutta asutusta, yritystoimintaa ja työpaikkoja.
Kuntajakoselvittäjän laskelman mukaan Lahti kykenee toimimaan 20,25 prosentin kunnallisverolla ainakin vuoteen 2020. Yhdistymisestä syntyisi vähintään 4 milj. euron säästö ja investointikulut vähenisivät arviolta 5 milj. euroa. Uusi kunta saa yhdistymisavustusta 4 milj. euroa. Nykyisellään Lahdella ja Nastolalla ei ole ilman veronkorotuksia mahdollisuuksia tehdä lisäpanostuksia palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen.
Poimintoja sopimuksesta
Muutamia tekemiäni poimintoja Lahden ja Nastolan sopimuksesta.
Suluissa sopimuksen kohta.
Kunnan nimi ja vaakuna (4.1.)
Uuden kunnan nimeksi tulee Lahti. Se ottaa käyttöön kaupunki-nimityksen. Uuden kunnan vaakunan valitsee yhdistymishallitus.
Yhdistymishallitus (4.2.)
Yhdistymishallituksen toiminta käynnistyy välittömästi sen jälkeen, kun kuntien valtuustot
ovat tehneet yhdistymisesitystä koskevat päätöksensä ja valinneet yhdistymishallitukseen
omien kuntiensa jäsenet ja varajäsenet.
Yhdistymishallitus vastaa uuden kunnan toiminnan käynnistämisen valmistelusta siihen asti, kunnes uuden kunnan kaupunginhallitus on valittu.
Yhdistymishallituksen kokoonpano (4.2.1.)
Yhdistymishallitukseen valitaan 13 jäsentä ja heille varajäsenet tasa-arvolain kiintiösäännöstä noudattaen. Yhdistymishallitukseen tulee Lahdelle kahdeksan paikkaa ja Nastolalle viisi paikkaa.
Uuden Lahden yhdyskuntarakenteen periaatteet (5)
Uuden Lahden yhdyskuntarakenne suunnitellaan ja toteutetaan siten, että kummankin yhdistyvän kunnan elinvoima säilyy osana uutta kaupunkia.
– Kunnassa on yksi pääkeskus, Lahden kaupunkikeskus, joka on suunniteltu palvelemaan koko seutua.
– Kunnassa on kaupunkimainen osakeskus, Nastolan nauhamainen kuntakeskus, jossa on kattavat yksityiset ja julkiset palvelut.
Hallinnon periaatteet (6)
Kummankaan kunnan johtamisjärjestelmä ja sen ylläpitämä päätöksentekokulttuuri eivät sovi sellaisenaan uuden kunnan haasteiden ratkaisemiseen. Uuteen kuntaan luodaan uusi johtamisjärjestelmä.
Viranomais- ja palvelutoiminnassa hyödynnetään nykyisten kuntien parhaita käytäntöjä sekä muissa vastaavan kokoisissa kunnissa saatuja kokemuksia, kuten yrittäjyyttä (sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys) kunnan toiminnan uudistamisen työvälineenä ja ajattelutapana läpi organisaation.
Luottamushenkilöhallinto (6.1.)
Valtuusto (6.1.1.)
Lahden ja Nastolan kunnanvaltuustot muodostavat yhteisvaltuuston, joka vuoden 2016
alusta toimii uuden kaupungin kaupunginvaltuustona. Mikäli kuntalakia muutetaan nyt lausuntokierroksella olevassa luonnoksessa esitetyllä tavalla ja seuraavat kunnallisvaalit pidetään keväällä 2017, yhteisvaltuusto toimii kaupunginvaltuustona siihen saakka, kun uusi valtuusto valitaan kunnallisvaalissa keväällä 2017.
Kaupunginhallitus (6.1.2.)
Kun yhdistymishallituksen toimikausi päättyy 31.12.2015, yhdistymishallitus sellaisenaan
muuttuu kaupunginhallitukseksi 1.1.2016 ja toimii kaupunginhallituksena siihen asti, kun keväällä 2017 valittava kaupunginvaltuusto valitsee uuden kaupunginhallituksen.
Ensimmäisessä kunnallisvaalien jälkeen valittavassa kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet.
Lähidemokratia, osallistuminen ja vaikuttaminen (6.2.)
Aluejohtokunta (6.2.1.)
Uuteen kuntaan perustetaan nykyisen Nastolan alueelle aluejohtokunta. Aluejohtokunnassa on 9 jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet. Valinnan suorittaa kaupunginvaltuusto. Vähintään 5 jäsenen ja 5 varajäsenen on valintahetkellä asuttava alueella.
Aluejohtokunta antaa lausuntonsa eri hallintokuntien tekemistä, aluetta koskevista merkittävistä suunnitelmista sekä talousarviosta ja -suunnitelmasta ja seuraa niiden toteutumista.
Aluejohtokunta toimii tiiviissä yhteistyössä alueella toimivien yhteisöjen kanssa alueen identiteetin, palveluiden ja elinvoimaisuuden kehittämiseksi sekä järjestää ja mahdollistaa paikallisia tapahtumia, kansalaisten kuulemistilaisuuksia ja foorumeita toimialueellaan.
Aluejohtokunta päättää määrärahojensa puitteissa tuista ja avustuksista toimialueellensa. Aluejohtokunta seuraa ja arvioi kunnan palveluiden laatutason ja asukastyytyväisyyden toteutumista alueellaan.
Palveluiden periaatteet (8.)
Palvelurakenteella tuetaan uuden Lahden kaupungin kilpailukykyisyyttä hyvänä paikkana asua ja yrittää. Tavoitteena on, että uuden kunnan asukkaiden hyvinvointi ja elämisen laatu sekä palveluiden vaikuttavuus ja kustannukset ovat optimaalisessa suhteessa keskenään.
Yhdistymishallitus tekee palveluverkon ja palveluiden tuottamistavan kriittisen arvioinnin koko uuden kunnan alueella. Näiden selvitysten pohjalta yhdistymishallitus tekee päätöksen siitä, miten palveluiden hyvän ja keskeytyksettömän saannin varmistamiseksi kuntien palveluverkot yhdistetään toimialoittain ja alueittain vuosina 2015- 2016.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen siirtyminen pois kunnalta, mutta rahoitus- ja tuottamisvastuun kuntaan jääminen, muuttaa oleellisesti kunnan mahdollisuuksia ja keinoja vaikuttaa kunnassa saatavien sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuun ja laajuuteen.
Lähipalvelut (8.2.)
Kunnan lähipalvelut tuotetaan asukkaille talousarvion puitteissa tasalaatuisina ottaen kuitenkin huomioon alueelliset erityispiirteet etäisyyksissä, liikenneyhteyksissä ja palvelutarpeessa. Sosiaali- ja terveyspalvelut hoidetaan Sote-alueen päättämällä tavalla ja tasoisina.
9.1. Taloudenhoito ennen yhdistymistä (9.1.)
Hyväksyessään yhdistymissopimuksen kummankin kunnan valtuusto samalla sitoutuu siihen, että kunnassa toteutetaan vuonna 2015 sellaiset palveluiden ja talouden sopeuttamistoimet, joilla saadaan aikaan pysyviä toimintakulujen pienentämisiä sekä otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan vuonna 2016 tapahtuva kuntien yhdistyminen.
Uuden kunnan taloudenhoidon periaatteet (9.3.)
Uuden Lahden taloudenhoidon pääperiaatteena on tasapainoinen kuntatalous. Vuoden 2016 kunnallisveroprosentti on 20,25.
Uuden Lahden muiden kuin sosiaali- ja terveystoimen käyttökulujen vuotuinen reaalikasvu tulee pitää vuosina 2016 – 2020 alle 0,25 prosentin.
Yhdistymisen muut järjestelyt (10.)
Vaikutus kuntien yhteistoimintaan (10.1.)
Lahden kaupungin kehitys seudun keskuskaupunkina riippuu koko seudun ja sen kuntien kehityksestä.
Koko seudun elinvoiman, kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteiden toteuttamiseksi
uusi Lahti toimii aktiivisesti ja vastuullisesti yhteistyössä seudun muiden kuntien ja kuntayhtymien, erityisesti Päijät-Hämeen liiton kanssa.
Seudun ja sen kuntien suurimmat ajankohtaiset yhteiset haasteet ovat kilpailukyvyn lisääminen erityisesti metropolialueeseen verrattuna ja sen edellyttämät toimenpiteet mm. edunvalvonnassa valtion suuntaan, yhdyskuntarakenteen kehittämisessä sekä elinkeinopolitiikassa. Lisäksi yhteistyö on välttämätöntä vaikutettaessa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleen järjestelyyn.
