Aihearkisto: Historia

Historian lehtien havinaa Lahessa

Kaupunki muuttuu

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Kouvolan Poikilo-museossa on viime vuosina tullut käytyä useamman kerran: onhan sinne helppo lahtelaisena mennä junalla ja museokin on aivan kävelymatkan päästä asemalta.

Marraskuussa museossa avautui ”Muuttuva kaupunkimme”, jossa kerrotaan nykyisen vuonna 2009 muodostuneen Kouvolan kaupungin taajamien ja kylien sekä Kouvolan keskustan kehityksestä esihistoriallisesta asutuksesta nykypäivään asti.

Valokuvien ja elävän kuvan kautta katsoja pääsee nauttimaan kaupunki- ja kyläkuvan muutoksista. Nimenomaan nauttimaan, sillä näyttely on taitavasti rakennettu; suurten kuvien kuvaparit jättävät katsojan vertailemaan muutosta. Näyttelyssä käydään alueiden kehitystä arjen, kaupan, liikenteen ja teollisuuden kautta. Kuvien taustaa avaa sopiva määrä tekstiä, lopun voi hakea vaikka netistä paikanpäällä, kuten itse toimin. Erikseen tarkasteluun on otettu mm. kirkot, kartanot ja kaupat.

Digitaalisuus on jätetty vähemmälle, ja tässä onkin näyttelyn vahvuus. Hieno, havainnollistava näyttely, jossa on aikaa pysähtyä.

Näyttely kestää 10.10.2027 asti ja voin sitä suositella kaikille kaupunkikulttuurista, kylätaajamien historiasta ja kehityksestä kiinnostuneille. Näyttelystä voi Kouvolasta mitään tietämätön ulkopaikkakuntalainenkin nauttia yhtä lailla.

Kaupunkikuvan muutos

Se kiinnostaa ihmisiä ja vanhat valokuvat herättävät keskusteluja. Kaupunkikuvan muutoksista käydään ajatuksen vaihtoa monissa ”vanhat valokuvat” -Facebook-ryhmissä. Aihe herättää intohimoja ja usein keskustelut liittyvät kadonneisiin paikkoihin ja purettuihin rakennuksiin.

Kartatkin ovat hyvä tapa hahmottaa muutosta. Vanhatkartat.fi on erinomainen sivusto tähän tarkoitukseen. Päällekkäin asetellut kartat eri vuosikymmeniltä auttavat kätevästi vertailemaan mennyttä vaikkapa nykyaikaan. Yhdessä Google street viewin kanssa vanhatkartat.fi -tarjoavat oivan virtuaalimatkan eri paikkoihin, kirjaimellisesti katutasolle. Katukuvia on vuodesta 2009 lähtien, joten vertailua voi tehdä lähes kahden kymmenen vuoden ajalta.

Parastahan tietysti on jalkautua itse tallentamaan muutoksia. Lahdessa asemanseutu on ollut muutosten alla pitkän ajan, ja myös Lahden ohi matkaavatkin (kenties Kouvolaan) ovat varmasti panneet merkille Lahden asemanseudun myllerryksen. Usein junalla kulkevat vieraspaikkakuntalaiset kiinnittävät huomiota kulloisenkin aseman kohdalla sen ympäristöön ja sen kohtaamiin muutoksiin – jos naama ei ole pikkuruudussa kiinni, vaan katse on toivottavasti suunnattu ulos. Ei siis ei ole ihan sama mitä aseman seudulle rakennetaan. Lahdessa on pysäköintikuutio ja rumia pysäköintitasoja, ja esimerkiksi Tikkurilassa ja Riihimäellä pitkää yksitoikkoista seinää estämässä näkymiä kaupungin suuntaan. Vaikka tämä on kärjistys, on kuitenkin radan varsien, etenkin asemien seutujen kehittäminen monellakin tavalla haastaa. Radan varsien estetiikkaan liittyvä ”ongelma” lienee yleismaailmallinen.

Lahden asemanseudulle on ollut erilaisia suunnitelmia, jotka edelleen odottavat toteutumista (Yle 16.10.2015)

Purkaminen ja rakentaminen asemanseudulla

Tällä hetkellä Lahden matkakeskuksen läheisyydessä sijaitsevat tontit odottavat rakentajiaan. Rautatieaseman viereisiltä tonteilta purettiin osa vanhasta makasiinirakennuksesta sekä vuonna 1960 valmistunut postitalo että vuonna 1963 valmistunut tullirakennus. Sen tilalle on noussut jo uusi massiivinen punatiilinen asuinkerrostalo. Talo peittää vehreän Salpausselän näkymiä radan suuntaan.

Postitaloa vastapäätä olevan kortteliin numero 27 Rautatienkadun ja Mannerheiminkadun kulmaan valmistui vuonna 1982 oikeustalorakennus. Se purettiin keväällä 2021, ja jo seuraavan vuoden lopulla piti tontilla olla uusi rakennus. (Yle 4.2.2021). Tämäkin tontti on edelleen rakentamatta.
Ennen oikeustaloa paikalla oli hotelli, joka oli rakennettu v 1904. Rakennus tuhoutui talvisodassa.

Viereisen tontin osti Lahden Uusi osuusmeijeri vuonna 1905, mutta rakentamaan päästiin vasta vuonna 1912. Tehdasta laajennettiin usein kuten vuosina 1926, 1929 ja 1948. Yrityskauppojen vuoksi nimi vaihtui monesti, mutta tunnettiin pääasiassa Lahden Vientikerman nimellä. Yli 100 vuotta paikalla ollut yritystoiminta loppui vuonna 2016 erilaisten yritysjärjestelyiden kautta (ESS 15.1.2016), ts. toiminta kävi kannattamattomaksi. Rakennusten jäätyä tyhjilleen, siellä toimi hetken aikaa keikkapaikka. Lopulta rakennukset purettiin v. 2022. Samalla katosi harmittavasti vanhaa lahtelaisteollisuushistoriaa.

Korttelissa on säilynyt Lahden keskusta-alueen vanhimpia puurakennuksia eli vuonna 1906 valmistunut ns. Teräsvaaran talo. Tontin keskellä sijainnut omalaatuisen näköinen hevoskengityskoulun rakennus purettiin muiden rakennusten mukana.
Muita korttelissa olevia rakennuksia ovat Rautatienkadun ja Loviisankadun kulmassa 1946 ja 1948 valmistuneet kerrostalot sekä Rautatienkadun alkupäässä 1961 valmistunut 8-kerroksinen betonikerrostalo.

Tontit ovat nyt tyhjiä. Aika näyttää minkälaista Lahtea näytämme ohikulkijoille tulevaisuudessa.

Radiomäeltä kuvattuna 8.3.2020 ns. Vientikerman korttelin rakennuksia.
Vasemmalla vaalea puutalo on valmistunut 1906., keskellä kengitystalli/kenkäpaja
taustalla, piipun takana vuonna 1982 valmistunut oikeustalo.
Salininkadun ja Mannerheimintien risteys. Vientikerman rakennus maaliskuussa 2020 1940-luvun asussaan. Rakennuksen vanhin osa valmistui vuonna 1912.
Oikeustalon purku käynnissä 6.2.2021.
Vientikerman rakennusten purku 22.1.2022.
Samainen kortteli kuvattunu etäpuolella 11.1.2026. Rakennus ja jälleen yksi piippu on purettu.
Etualalla näkyy vuonna 1960 valmistuneen Postin rakennuksen sokkelia. Rakennus purettiin vuonna 2018.

Artikkelin alkuosa ”Muuttuva kaupunkimme -näyttely”on alunperin julkaistu Hollolan Lahti -lehdessä 1/2026

Lähde: Lahden rakentaminen jatkui (Unto Tupala, 1998)

Harjun korttelin muutokset

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Aivan Lahden keskustassa kaupunkikuva tulee muuttumaan, toisaalta kulttuurihistorialliset rakennuksen tulevat säilymään. ”Kaavatyön tavoitteena on tarkistaa asemakaava Millerin talon, Janhusen talon ja Harjun koulun käsittävillä tonteilla.” Aineistoon voi tutustua Lahden kaupungin kaavasivustolla kohdassa ”Kes­ki-Lah­ti, Har­ju­ka­tu 34 ja 36, Vuo­ri­ka­tu 27 ja 29”. Havainnekuvat ovat nähtävillä täällä.

Omaleimainen Millerin talo erottuu hyvin korkeiden kivitalojen keskellä. Talon takana on entisen Harjun koulun liikuntasali. 2018.

Sivuilla kerrotaan, että ”kaupungin tavoitteena on saada tyhjillään olevat keskustakorttelin arvokkaat rakennukset uuteen käyttöön kaavamuutoksen kautta ja mahdollistaa kaupunkirakenteen tiivistäminen korttelia täydennysrakentamalla. Paikalle soveltuva uudisrakentamisen volyymi ja rakentamisen kaupunkikuvallinen laatu oli myös alusta alkaen työn keskeisiä tavoitteita.”

Kaavamuutos tai -tarkistus koskee siis Harjukadun koulun tonttia. Harjun koulun tilat tyhjenivät vuonna 2023, kun Harjun ja Tiirismaan koulut yhdistettiin ja opetus siirrettiin Paavolan kampukselle. Koulu sijaitsee tontilla 1105 ja palautetaan kahdeksi eri tontiksi eli tonteiksi 105 ja 106. Vuorikadun puolelle (tontille 105) nousemassa uudisrakennus, johon tulee asuntoja liikehuoneistoja. Sen tieltä puretaan koulun liikuntasali.

Koulurakennukseen (tontti 106) ei ole tulossa asumista vaan yksityisiä ja julkisia palveluja.
Millerin talo (tontti 103) suojellaan ja sen tontin rajoja muutetaan. Samalla suojellaan myös Mariankadun suuntainen Janhusen talo (tontti 104). Tälle tontille on tulossa lisärakentamista Mariankadun ja Harjukadun kulmaan, joka on osittain toiminut paikoitusalueena. Muutosten jälkeen kaava mahdollistaa asuin-, liike- ja toimistorakentamista. Uudisrakennukselle on tiettyjä vaatimuksia:
”Uudisrakennukseen edellytetään samaa kattolistakorkeutta kuin Harjun koulussa ja lahtelaisarkkitehti Unto Ojosen suunnittelemassa naapuritalossa (toim. huom. puistoalueen/Mariankadun seremonia-akselin toisella puolella, rakennus valmistui vuonna 1955). Lisäksi on määrätty, että uudisrakennuksen harja ei saa muodostua korkeammaksi kuin Harjukadun vastapuolisen kaupungintalon harja”.

Vasemmalla liikuntasali, sen takana koulurakennus, oikealla Janhusen talo ja Vuorikadun varrella Millerin talo. Toukokuu 2026.
Uudisrakennus nousisi Harjukadun ja puiston kulmaan. Vasemmalla Janhusen talo. Toukokuu 2026.

Historiaa

Kaavakohde kuuluu maakunnallisesti ja osittain valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ”Lahden kaupungintalo, kauppatori ja Mariankadun seremonia-akseli” (Museoviraston rajaamat RKY-alueet 2009). Paikallisesti arvokkaita ovat erikseen kaikki kohdekorttelin arvorakennukset, Harjun koulu, Millerin talo ja Janhusen talo.

Lahden kaupungin perustamisaikaan korttelia 21 kaavailtiin kaupungin hallintoa varten. Tonteille 103–106 suunniteltiin vielä 1919 ns. toisen kaupungintalon rakentamista kauppakoulua ja kirjastoa varten, mutta hanke kuitenkin kaatui varojen puutteeseen.

Millerin talo, tontti 103

Piirieläinlääkäri Bruno Miller rakennutti Vuorikadun suuntaisesti päärakennuksen ja piharakennuksen tontin itäpuolelle. Ne suunnitteli Runar Eklund, ja rakennukset valmistuivat v. 1926. Miller harjoitti toimintaan kuolemaansa saakka v. 1935. Rakennuksilla oli vuosien saatossa useita omistajia. Piharakennus purettiin 1960-luvun alkupuolella. Vuonna 1963 kaupunki osti tontin. Vuodesta 1977 lähtien rakennuksessa toimi Lahden kaupunginmuseon toimisto, ja rakennuksessa kokousti mm. Lahti-Seura. Rakennus jäi tyhjilleen 2010-luvulla.

Janhusen talo, tontti 104

Kaupungininsinööri Jalmari Janhunen osti tyhjän tontin vuonna 1927 ja samana vuonna hän rakennutti siihen punatiilisen 4-kerroksisen asuinrakennuksen. Talon suunnittelija oli Georg Wikström. Talo on (ollut) kaupungin virastojen sekä toimistojen käytössä. Ainakin jossain vaiheessa vain yksi asunto.

Tyttökoulu, tontit 105 ja 106

Mikko Ukkola hankki tontin 105 vuonna 1878 ja rakennutti sille ensimmäisen rakennuksen piharakennuksineen, joista ei ole paljoakaan tietoja. Lahden kauppala osti tontin vuonna 1897. Molemmat tontit lahjoitettiin Tyttökoulun talo -osakeyhtiölle vuonna 1921 ja se rakennutti Eliel Saarisen suunnitteleman 3-kerroksisen koulurakennuksen, joka valmistui 1922. vuonna 1923 rakennuksessa aloitti toimintansa Lahden suomalainen tyttökoulu.
Rakennus sai lisäosan, kun vuonna 1958 valmistui Irma Kolsin suunnittelema juhla- ja voimistelusali. Vuonna 1963 kaupunki ostit tontit.
Harjunkoulun toiminta päättyi vuonna 2023.

Lähde: Kun Lahti rakennettiin (Unto Tupala, 1994)

Lahti-Seura täyttää 80 vuotta

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Kotiseutuyhdistys Lahti-Seura ry täyttää kuluvana vuonna kunnioitettavat 80 vuotta. Seuran näkyvimpiä toimintamuotoja on mm. Vuoden lahtelainen -tunnustuksen jakaminen, Hollolan Lahti -jäsenlehden julkaisu kolmasti vuodessa, Lahti-päivän (aiemmin Vuosijuhla) järjestäminen kaupungin perustamisen kunniaksi, Lahti-dokumenttinäytösten koostaminen elokuvateatteri Kino Iirikseen, kotiseutukirjallisuuden julkaiseminen (mm. Lahtelaisen sanakirja ja Lahtelaisen lukukirja) sekä monet muut kotiseutuhankkeet toteutettuna joko itsenäisesti tai yhteistyössä muiden tahojen kanssa.

Kun seura täytti vuonna 1956 kymmenen vuotta, julkaistiin Hollolan Lahti -lehdessä alla oleva pääkirjoitus. Tuosta on kulunut 70 vuotta, mutta monet sen kohdat pitävät paikkansa nykyisessäkin kotiseututyössä; vain kokemusta on tullut enemmän.

Lahti-Seuran sääntöihin on kirjattu seikkaperäisesti seuran tarkoitus sekä ne asiat, joilla täytetään tuo tarkoitus. Alla muutamia esimerkkejä sääntöjen kohdista, jotka ovat määritelleen yhdistyksen toimintaa vuosikymmeniä.

Seuran tarkoituksena on Lahden kaupungin asukkaiden yhteenliittymänä työskennellä toimialueensa sivistyksellisten, sosiaalisten ja taloudellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyisyyden lisäämiseksi alueellisen omaleimaisuuden ja paikallisten erityispiirteidenpohjalta lähtien, toimia kokonaisvaltaisen kotiseututyön tavoitteiden saavuttamiseksi paikalliskulttuurin, ympäristönsuojelun ja maisemanhoidon sekä matkailun aloilla, olla toimialueensa asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä, syventää asukkaidenkotiseututuntemusta ja paikallishenkeä sekä pyrkiä kaikin tavoin lisäämään heidän kiintymystään kotiseutuunsa sekä pyrkiä kaupungin ulkonäön jatkuvaan kohentamiseen ja kaunistamiseen ja kaupungin tunnetuksi tekemiseen.

Säännöt on laadittu vuonna 1946, mutta ei ole tiedossa kuinka monta kertaa niitä on päivitetty. Todennäköisesti useampaan kertaan, viimeisimmät muutokset sääntöihin on tehty syksyllä 2025. Muutoksia tehtiin selkeyttämään toiminnan raameja, niin että ne päivitetty vastaamaan ”ajan henkeä” ja palvelemaan paremmin seuran toimintaa. Varsinaisesti tavoitteita tai toiminnan toteuttamismalleja ei ole tarvinnut juurikaan muuttaa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura osallistuu kaupungin aluetta koskevaan suunnitteluun ja pyrkii vaikuttamaan päätöksentekoon tekemällä aloitteita ja antamalla lausuntoja viranomaisille, järjestää kokouksia, luento- ja esitelmätilaisuuksia sekä muuta seuran sisäistä ja ulospäin suuntautuvaa koulutus- ja tiedotustoimintaa ja on yhteistyössä kotiseututyönkeskus-järjestöjen ja muiden samoja päämääriä toteuttavien yhteisöjen kanssa, suorittaa ja tukee kaupunkia ja kaupunkiseutua koskevan historian tutkimusta sekä tutkimusaineiston ja perinteen tallentamista ja harjoittaa julkaisutoimintaa, järjestää kotiseutujuhlia ja taide- ja viihdetilaisuuksia, toimeenpanee retkiä, opintomatkoja ja näyttelyitä ja tukee seuran tarkoitusperiä toteuttavaa muiden paikallisten yhteisöjen tai henkilöiden toimintaa, pyrkii kaupungin rakennetun ja luonnonympäristön omaleimaisuuden säilyttämiseen ja kehittämiseen ja niihin liittyvien perinne-, kauneus- ja viihtyvyysarvojen suojelemiseen, tukee kaupungin tunnetuksi tekemistä edistävää museo-, taide-, urheilu-, matkailu- tms. toimintaa.
Seuralla on oikeus toimintansa tukemiseksi omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta, harjoittaa kustannus- ja julkaisutoimintaa, esitys- ja näyttelytoimintaa.

Tosin seuran säännöissä käytetään paljon sanamuotoja, jotka voivat kuulostaa nykyihmiselle ehkä hieman vanhahtavilta. Tärkeintä kuitenkin on, että asiat tulevat ymmärretyksi, ja ne tukevat yhdistyksen rutiineja ja perustoimintaa.

Kirjoittaja on seuran puheenjohtaja

Poimintoja Tiirismaalta

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa


Tiirismaan radio- ja televioaseman koelähetykset alkoivat helmikuussa 1967. Maston rakentaminen oli aloitettu 1966 alussa ja sen peruskivi muurattiin saman vuoden toukokuussa. Radioaseman harjannostajaisia vietettiin 11. elokuuta 1966. Masto oli 302 metriä korkea. Vuonna 1988 masto uusittiin, jolloin sen korkeus nousi 327 metriin. Se jakaa Suomen korkeimman rakennelman tittelin Haapaveden maston kanssa. Tiirismaan televisio- ja radiomastossa on kaksitoista lähetintä. Masto on yleisradion neljäs sijoituspaikka Lahden seudulla Lahden Radioharrastajien Yleisradiolle siirtyneen aseman, Lahden suuraseman ensimmäisen sijoituspaikan, Lahden vanhan radioaseman ja Lahden radioaseman jälkeen.

Mastolle johtaa Arvo Hauvosentie. Arvo Hauvonen oli insinööri ja suomalainen veteraaniradioamatööri. Hän muutti 1926 Tampereelta Lahteen, ja hänestä tuli kaksi vuotta myöhemmin aloittaneen Yleisradion Lahden radioaseman päällikkö. Tästä tehtävästä hän jäi eläkkeelle vuonna 1965. Hauvosen aloitteesta ryhdyttiin keräämään esineistöä radiomuseota varten; museo avattiin vuonna 1968. Lahti palkitsi Hauvosen mitalilla vuonna 1966 tekemästä työstään.

Iso Tiilijärvi ja Tiirismaan masto 1.1.2026.

Tiirismäki

Masto sijaitsee Tiirismaalla eli Tiirismäellä. Hollolassa sijaitseva mäki on Päijät-Hämeen korkein ja sen korkeus on 223 metriä merenpinnasta. Tiirismaa on jäänne muinaisesta Svekofennidien vuoristosta, joka oli nykyisten Alppien kaltainen poimuvuoristo Suomessa noin 2 mrd vuotta sitten. Vuosimiljoonien kuluessa tuo vuoristo on kulunut pois. Mäki on silti säilynyt verrattain korkeana maaston runsaan kvartsiittipitoisuuden vuoksi.

Tiirismäen eteläpuolella on kolme järveä Iso Tiilijärvi, Keski-Tiilijärvi ja Vähä Tiilijärvi.
Iso Tiilijärven pinta-ala on 51 hehtaaria ja sen syvyys on 15 metriä, Keski-Tiilijärven pinta-ala on 8,3 hehtaaria, syvin kohta kaksitoista metriä. Vähä Tiilijärven pinta-ala on 9,5 hehtaaria, sen syvin kohta on seitsemän metriä syvä.
Järvien vesi on pääasiassa pohjavettä, joka on peräisin Salpausselän harjusta ja joka tihkuu järven pohjasta edesauttaen veden virtausta. Veden näkösyvyys on useita metrejä. 

Iso-, Keski- ja Vähä Tiilijärvi kuuluvat nykyisin Salpausselkä Geoparkin vierailukohteisiin. Salpausselkä Geopark hyväksyttiin UNESCOn Global Geopark -ohjemaan vuonna 2022.
Alueella on myös Tiirismaan luonnonsuojelualue, joka sijaitsee neljässä toisiaan lähellä sijaitsevassa paikassa. Alue on kokonaisuudessaa 201 hehtaaria. Alueella sijaitsee Pirunpesä, kalliohalkeama, joka syntyi jääkauden loppuvaiheessa, noin 12 000 vuotta sitten.

Tiirismaalla oli 1960-luvulta asti laskettelukeskus, joka kilpaili läheisen Messilän laskettelukeskuksen kanssa. Tiirismaan mäki oli Messilän mäkeä korkeampi.
Se kuitenkin lakkautettiin kannattamattomana vuonna 1996 ja nykyisin se on luonnontilassa.

Luhdan kortteli

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Suomen ensimmäinen Citymarket avattiin Paavolan kaupunginosaan vuonna 1971. Toimintaa kesti samalla paikalla vuoteen 2025 saakka, kunnes uusi rakennus valmistui kadun toisella puolella. Nykyinen Citymarket rakennettiin Kulmakadun varrelle, Kauppakadun ja Vesijärvenkadun väliin. Rakennuksen tieltä purettiin vanhempia rakennuksia ja ne kuuluivat ns. Luhdan kortteliin eli kortteliin numero 42 ja tontteihin 14 ja 18. Käyn artikkelissa läpi uuden Citymarketin tieltä purettujen rakennusten vaiheita, mutta en selvitä korttelin tonttirajoja sen tarkemmin. Kaikki tiedot löytyvät lahtelaisarkkitehdin Unto Tupalan teoksesta Lahden rakentaminen jatkui (1998), johon tämäkin artikkeli pääsiassa perustuu.

Kortteli 42

Kortteli 42 rajoittuu siis Vesijärvenkatuun, Kulmakatuun, Kauppakatuun ja Kirkkokatuun. Kortteli muodostui jo vuonna 1905 vahvistetussa asemakaavassa. Tuolloin korttelin itäpuolella kulki kapearaiteinen Loviisa-Vesijärvi-rautatie, jonka vierellä kulki Ratakatu. Rautatie purettiin 1960-luvun alussa ja samalla ratapenkka tasoitettiin. Näin kortteliin saatiin lisää tontteja ja rakannusoikeutta. Ratakatu hävisi ja korttelin keskelle muodostui Lankapolku, nykyinen Kankurinpolku. Radan purkamisen jälkeen kortteli ulottui silloiselle Savonkadulle, nykyiselle Kauppakadulle.

Vuonna 1934 Vihtori Luhtanen osti korttelin kulmatontin ja vuosina 1936-37 hän rakennutti 3-kerroksisen vaatetustehdasrakennuksen. Vuonna 1945 Kulmakadun varteen rakennettiin 5-kerroksinen rakennus, joka liitettiin aiemmin valmistuneeseen. Tontin ensimmäinen puinen rakennus vuodelta 1913 purettiin ja vuonna 1958 sen paikalle valmistui 5-kerroksinen rakennus yrityskäyttöön. Sen viereen nousi vuonna 1954 valmistui 6-kerroksinen liike- ja asuinrakennus, joka on säilynyt näihin päiviin. Aiemmin vuonna 1951 sisäpihalle oli valmistunut autotalli-varasto.
Vuonna 1969 Kulmakadun puolelle tehtiin lisärakennus ja vuonna 1972 yhdyskäytävä, jonka alapuolelta pystyi kulkemaan myös ajoneuvoilla. Vuosina 1982-83 sisäpihojen rakennuksia korotettiin.
Vuonna 1963-64 V. Luhtanen Oy rakennutti Vesijärvenkatu 15:n 5-kerroksisen, johon sijoittui HEPS-tavarataloketjun myymälä. Se oli ensimmäinen tavaratalotyyppinen myymälärakennus Lahdessa. Vuonna 1977 Tuko osti HEPS-myymälät ja seuraavana vuonna ne muuttuivat Anttiloiksi. Anttila jatkoi tässä rakennuksessa 80-luvun loppuun saakka. Samoissa tiloissa toimi myöhemmin suosittu kirpputori. Nykyisin talossa on pääasiassa toimistoja.

Kulmakadun ja Kauppakadun varrelta V. Luhtanen osti vuonna 1969 kulmatontin, joka oli muodostunut ratapenkan tasaamisen jälkeen. Tälle tontille rakennettiin vuosina 1970-71 tehdasrakennus. Tämä kulmatontin rakennus vapautui muuhun käyttöön, kun Luhta oy rakensi uudet tilat Launeelle ja Nastolaan. Tavaratalo Anttila osti rakennuksen ja muutti sen tavarataloksi vuosina 1988-89. Anttilan lisäksi rakennuksessa oli myös muitakin liiketiloja.
Anttila meni kuitenkin konkurssiin ja se lopetti vuonna 2016. Pikku hiljaa Kulmakadun muutkin liikkeet lopettivat ja toiminta rakennuksissa päättyi. Vuonna 2023 Kesko osti korttelin kaksi tonttia (14 & 18) Luhta-Kiinteistöt Oy:ltä. Vuonna 2024 kaikki rakennukset Kulmakadun varrelta oli purettu.
Kulmakadun ja Vesijärvenkadun varteen on tulossa uusi asuinrakennus ja Kauppakadun kulmaan on ollut suunnitteilla tornitalo. Tammikuun lopulla vuonna 2026 kaupunki tiedotti, että tontille aiotaan rakennetaan 16-kerroksinen hotelli. Se nousisi Kauppakadun ja Kulmakadun risteykseen.

Anttilassa oli näyttävä sisäänkäynti, ja muutenkin rakennus huokui 80-luvun estetiikkaa.
Tavaratalon takana oli eri ikäistä rakennuskantaa, ja toi kaupunkikuvaan mielenkiintoista vaihtelevaisuutta. Rakennuksessa oli erilaista toimintaa viimeisinä vuosina, kuten liikunta- ja tanssimahdollisuuksia sekä ruokajakelua.
Katutasossa oli liiketiloja.
Keskellä olevassa rakennuksessa sijaitsi HEPS/Anttila sekä myöhemmin kirpputori.
Citymarketin rakentaminen käynnissä syksyllä 2024. Keskellä on Kankurinpolku.

Juttuun lisätty 1.2. maininta tornihotellin rakentamisesta.

Lähteet:
Lahden rakentaminen jatkui (Unto Tupala, 1998)
yle.fi
Lahden kaupungin karttapalvelu
wikipedia.fi