Lahden kaupunki 109 vuotta

Lahden kaupunki täyttää tänään 1.11. 109 vuotta, joten lyhyenä kertauksena Lahden kaupungin perustamiseen liittyvät pääkohdat aina 1700-luvulta 1900-luvun alkuun. Tiivistelmä on pääosin muokattu museon laatimasta artikkelista Kuka, mitä, Lahti – Lahden kaupungin perustaminen.
Lahden vaakunasta on oma artikkeli.

Lahden pitkä tie kaupungiksi

-Lahti oli keskiajalta lähtien Hollolan suurimpia kyliä. Taloluku vaihteli kahdenkymmenen molemmin puolin. Kylän kantataloja olivat Pekkala, Paavola, Rekola, Juhakkala, Juustila (Jussila), Mäkelä, Kittelä, Huovila, Saksala, Marola, Hennala, Savola, Kartano, Sipilä, Seppälä, Leikkola, Hörölä, Nikkilä, Anttila ja Helkala. Vuonna 1634 taloja oli 24

-Hallinnollisesti kylä kuului Hollolan pitäjän Okeroisten neljänneskuntaan. Seurakunnallisesti kylä oli osa Hollolan kirkkopitäjää ja verot kylän talot maksoivat Tukholmassa sijainneelle sotilassairaalalle

-Kaupungin perustaminen Lahteen oli esillä jo 1700-luvun puolivälissä. Hollolan kihlakuntaa Ruotsin vuoden 1746 valtiopäivillä edustanut Benjamin Busk teki asiasta esityksen. Hanke ei johtanut minkäänlaisiin toimenpiteisiin

-Kun Lahteen saatiin rautatie (v. 1869) ja Vesijärven kanava valmistui (v. 1871), kaupunkihanke nousi uudelleen esille. Lahden kylä muuttui 1870-luvulla muutamassa vuodessa teollisuus- ja asemakyläksi, jossa kaikki ajan sosiaaliset ongelmat korostuivat. Kylän elinkeinoelämä ja palvelurakenne monipuolistui ja edellytti yhä selkeämmin hallinnollisia muutoksia.
Uusi Suometar heinäkuussa 1876: ”…[Lahdessa] taas puuhataan kovasti kaupunkia, josta jo ennen on ollut puhetta. Se pitäisi kiiruudella tulla alkuunsa… Kaupunki siitä tuleekin liikenteeltä sopivalle paikalle. Yhdellä puolella on rautatie ja toisella puolen isot vedet ja laivaliike”.
Asia ei juuri edistynyt

Kesän 1877 Lahden kylän palon jälkeen viranomaiset halusivat mahdollisimman pian ratkaista Lahden kylän tulevaisuuden, kaupungin perustaminen tuli konkreettiseksi vaihtoehdoksi. Valtiovalta ei kuitenkaan kannattanut ajatusta, kuvernööri esitti heinäkuussa 1877, että Lahden kylän paikalle perustettaisiin kauppala. Syksyllä saatiin ”korkeimmasta paikasta” päätös, jossa senaatille annettiin lupa käyttää korkeintaan 100.000 markkaa Lahteen perustettavan kaupungin tai kauppalan perustamiskustannuksiin. Samalla tehtiin laskelmat kauppalan perustamisen edellyttämien pakkolunastuksien kustannuksista.

Keväällä 1878 asian valmistelut etenivät niin, että kesäkuun viides päivä julkaistiin ”Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus kauppalan perustamiseksi Lahden kylän talojen tiluksille Hollolan pitäjässä, osaksi Järvenpään kylää olevan Anttilan talon maille samassa pitäjässä.”
Kauppala säilyi hallinnollisesti vielä Hollolan kunnan yhteydessä. Kauppalalle ei asetettu kovinkaan kunnianhimoisia kasvutavoitteita, silti kauppalalaiset itse uskoivat aluksi melko nopeaan kunnalliseen itsenäistymiseen

-Kauppala perustettiin entisen kylän kohdalle paljon 1870-luvun alkupuolella tehtyjä kaavailuja pienempänä. Alunperin kauppala tai kaupunki olisi ulottunut rautatieltä Vesijärven rantaan

-Lääninarkkitehti Alfred Cavén laati kauppalan ensimmäisen asemakaavan. Se oli ajalleen tyypillinen säännönmukainen ruutukaava. Kaavoitettu alue oli kooltaan noin 43 hehtaaria. Siinä oli 22 korttelia, joissa oli 114 tonttia.

-Vasta 1890-luvun lopulla kauppalan yleinen kokous päätti ryhtyä toden teolla selvittämään kaupungistumisen mahdollisuuksia. Kauppalanhallitus laati F. F. Frostellin hankkimien tietojen pohjalta suunnitelman Lahden kaupungin perustamisesta ja teki jopa esityksen kaupungin tulo- ja menoarvioksi.
Suunnitelmista muovattu anomus lähetettiin Hämeen läänin kuvernöörille, jossa toivottiin hänen ehdottavan kaupunginoikeuksien myöntämistä Lahdelle. Hollola vastusti voimakkaasti, siitä huolimatta läänin kuvernööri G. A. von Kothe puolsi hanketta. Myös senaatti kannatti ajatusta, mutta jostain syystä hanke ei vielä oikein edennyt

Vuonna 1904 laadittiin ja hyväksyttiin Lahden perustuskirja, joka siihen liittyvine lausuntoineen toimitettiin senaatista hallitsijan ratkaistavaksi 29.5.1904.
Yli vuoteen asiasta ei kuulunut mitään, niinpä Lahden kauppala lähetti järjestysmies Frostellin ja pankinjohtaja Carlstedtin tiedustelemaan tilannetta itse ministerivaltiosihteeri Constantin Linderiltä Pietarista.

-Asiamiehet viipyivät matkallaan siihen asti kun Keisari Nikolai II lopulta 1. marraskuuta 1905 antoi Pietarhovissa asetuksen kaupungin perustamisesta.
Tapaus jäi pahasti meneillään olleen suurlakon varjoon ja tieto kaupunginoikeuksien saamisesta tuli Lahteenkin vasta kahden viikon kuluttua päätöksestä. Kauppalanhallitus merkitsi kokouksessaan 18.11. lakonisesti tiedokseen, että ”kauppala on juuri saanut kaupunginoikeudet”

-Hankkeen toteutuminen oli lähes pelkästään lahtelaisten itsensä aloitteellisuuden ja tarmon ansiota, Hollolan kunta vastusti sitä loppuun asti. Valtiokaan ei sitä erityisesti kannattanut, mutta ei myöskään suuremmin vastustanut, kun siitä ei aiheutunut sille uusia kustannuksia.
Lahtelaiset saattoivatkin hyvällä syyllä todeta, että heidän uusi kaupunkinsa oli ”maamme kaupunkien joukossa ensimmäinen, joka on kaupungiksi kohonnut kokonaan omin voimin ja luonnollisen kehityksen pakosta.”

Vastaa