Perhepuiston Mini-Lahti on avattu

Kesän aikana uusittu Launeen perhepuiston liikennepuisto Mini-Lahti on avattu. Lapsetkin ovat olleet mukana tekemässä kaupunkia, sillä ”liikennekaupungin teemaksi valittiin lasten äänestyksessä Mini-Lahti. Suunnittelussa kuultiin lapsia myös piirustuskilpailun avulla, ja kilpailun pohjalta liikennekaupungin itäreunalle toteutettiin kisan voittajan suunnittelema sisäänkäyntikyltti.”

Lapset ovat olleet mukana toteuttamassa liikennepuistoa. (Kuva Sauli Hirvonen)

Puístosta löytyy tuttuja maamerkkejä.

Tutut maamerkit on toteutettu hauskasti. (Kuva Sauli Hirvonen)

Lisäksi Mini-Lahdesta löytää muitakin Lahden ominaispiirteitä.

Puistossa lapset voi opetella liikennesääntöjä. Ja aikuiset voivat käydä niitä kertaamassa.
(Kuva Sauli Hirvonen)

Alkuperäinen liikennekaupunki valmistui vuonna 1989 yhtenä osana Perhepuiston tarjoamaa puuhavalikoimaa. Nyt tuon kaupungin rakenteet tulivat käyttöikänsä päähän, ja tämä vanha puinen Lahti purettiin kokonaisuudessaan (ison esikuvansa mukaisesti). Kaupungin sivuilla kerrotaan, että ”uudistuksen tavoitteena oli säilyttää alueen suosittu perusidea, mutta samalla monipuolistaa toimintaa ja tehdä ympäristöstä entistä houkuttelevampi, toiminnallisempi ja viihtyisämpi. Jatkossakin liikennekaupunki tarjoaa lapsille turvallisen ympäristön opetella liikennesääntöjä ja harjoitella liikkumista leikin kautta.”

Aiemmassa ”vanhassa Lahdessa” oli enemmän rakennuksia, ja se oli enemmän kaupunkimaisempi. Tässä uudemmassa maisemat ovat avoimemmat. Silti lapsille löytyy monia mielenkiintoisia, toiminnallisia kohteita. Aivan kuin isommasta Lahdesta. Onnistunut uudistus.

Aiempi liikennekaupunki rakenteilla. (Kuva Lahden Kaupunkiympäristön arkisto)
Perhepuiston liikennepuistossa pientä iltapäiväruuhkaa. (Kuva Lahden Kaupunkiympäristön arkisto)

Liikennekaupungin avautumista juhlistetaan perjantaina 16. lokakuuta klo 17–18.30.

Oikorataa pitkin kuljettu 20 vuotta

Lahden oikorata otettiin virallisesti käyttöön 3.9.2006. Nimistä huolimatta rata ei kulje Lahden kaupungin alueella, vaan rata rakennettiin Kerava Kytömäälta Hollolan Hakosiltaan, jossa se yhdistyy ”vanhaan” Lahti-Riihimäki-rataan. Helsingistä tullessa rata erkaantuu Tampereen radasta heti Keravan aseman jälkeen Kytömaalla. Pohjoisesta tultaessa oikorata ylittää Tampereen radan Suomen pisimmällä rautatiesillalla.

Seitsemänkymmentäneljä kilometriä pitkän oikoradan rakentaminen alkoi vuonna 2002, ja koeajot aloitettiin 3. kesäkuuta 2006. Saman vuoden syksyllä oli tiedossa juhlat kun rata avattaisiin yleiselle liikenteelle. Lahdessa radan avaamista oli juhlistettu monin eri tavoin jo koko vuoden.

Luhdanmäen rautatiesilta ylittää Luhdanjoen ja seututie 140:n. Silta on reilut 550 metriä pitkä.

Juhlavuosi ja Oikoratafestarit

Oikoradan valmistumisvuonna Lahdessa järjestettiin rautateihin liittyviä tempauksia ja tapahtumia. Ensi askel oli Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry. järjestivät lauantaina 10.6. koko kansalle avoimet ovet Lahden vanhalla veturivarikolla sijaitsevassa vesitornissa.
Kesäkuun lopulla Sibelius-talon Metsähallissa avautui silloisen Kulttuuripääkaupunki-hankkeen Asemat ja Radat -näyttely, jossa Topparoikka oli myös mukana. Paikalla oli esillä mm. resiina ja yhdistyksen Vesijärven sataman pienoisrautatie.

Syksyllä juhlat huipentuivat. Taidepanimossa (nyk. Malski / Malva) Päijänteenkadulla paikalliset taideyhdistykset järjestivät rautateiden ympärille monenlaista nähtävää ja koettavaa. Myös elokuvateatteri Kino Iiris oli aiheen parissa esittämällä rautateihin liittyviä filmejä.

Varsinaiset juhlat järjestettiin syyskuun ensimmäinen päivä. Oikoratafestarit järjestettiin radan varren asemilla Keravalla, Haarajoella, Mäntsälässä ja tapahtuman pääpaikassa Lahdessa. Lahteen saapui VIP-juna (kaksi yhteenliitettyä pendolinoa) kunniavieraineen, ja paikalla oli monenlaista ohjelmaa kuten artistiesiintyjiä.

VIP-juna saapuu Lahteen.
Lahden asemalla oli monenlaista ohjelmaa.

Saman päivän iltana vietettiin myös Raiteiden Iltaa, joka tuolloin korvasi Taidelauantain / Taiteiden Yön.


Kymmenen vuotta oikoradan avaamisen jälkeen, Lahden rautatieaseman yhteyteen avattiin matkakeskus, jolloin silloiselta Jalkarannantien linja-autoasemalta siirtyivät linja-auto- ja rahtitoiminnot rautatieaseman yhteyteen. Vuonna 2026 vietettiin siis matkakeskuksen 10-vuotisjuhlia.

Oikoradasta

  • Avattiin liikenteelle 3.9.2006, rakentaminen oli alkanut vuonna 2002
  • Reitti Kytömaa (Kerava) – Hakosilta (Hollola)
  • Pituus 74 km
  • Uudet asemat Haarajoki (Järvenpää), Mäntsälä ja vuodesta 2017 lähtien Henna (Orimattila)
  • Matka-aika Lahdesta Helsinkiin oikorataa pitkin on nopeimmillaan alle 50 minuuttia Pendolinolla ja InterCityllä sekä 65 minuuttia Z-lähijunalla. Riihimäen kautta matkustettaessa matka kesti lyhimmillään tunti ja 21 minuuttia
  • Radalla sijaitsee Suomen pisin rautatiesilta, 557 metriä pitkä Kytömaan rautatieristeyssilta. Silta sijaitsee Tuusulassa
  • Lahdessa järjestettiin vuonna 2006 tapahtumia radan valmistumisen kunniaksi.
    Lahden rautatieharrastajat järjestivät veturivarikolla Avoimet ovet, 1.9.2006 järjestettiin
    Oikoratafestarit ja Raiteiden Ilta -tapahtumat.

Lahti Design Festival Kasisalilla

LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin Lahti Design Festival käynnistyi Kasisalilla maanantaina 21.9. kestäen sunnuntaihin 27. päivään asti. Tapahtuma on siis vielä lauantaina ja sunnuntaina auki klo 12-18, ja osoite on tietysti Sammonkatu 8.

Rakennus on itsellekin tuttu monesta eri yhteydestä. Tutuimpana tietenkin legendaarinen Kasisali, jossa itsekin tuli 1990-2000-luvuilla käytyä katsomassa punkin ja hardcoremusiikin rytkettä. Kasisalin pääsisäänkäynti oli sisäpihan puolella. Näyttelytilan sisäänkäynnin vieressä oli myös Fillariklubin sisäänkäynti. Tila oli rakennuksen Sammonkadun puolella. Aktiivista musiikkitouhua sielläkin yleisesti harrastettiin, ja itsekin muistan käyneeni katsomassa ainakin yhden keikan. Rakennuksen Kauppakadun puoleisessa päässä oli tiloja koulutuksiin ja maankuulu Taideinstituutti.

Nyt järjestetty näyttely kuitenkin rajautui rakennuksen toiseen päähän ja Kasisaliin. Paikasta sivuilla todetaan osuvasti: ”8-Sali ei ole vain tapahtumapaikka, vaan pala Lahden kulttuurihistoriaa.
Sammonkatu 8 tiloissa on kasvanut kokonainen sukupolvi lahtelaista musiikkikulttuuria. Paikka on syntynyt myös yhteisön voimasta, kun 1980-luvulla punkkarit ja eläkeläiset löivät hynttyyt yhteen saadakseen tilan nuorten käyttöön. Nyt paikka herätetään jälleen henkiin. Epävarmoina aikoina tarvitaan juuri tällaisia tiloja, joissa ihmiset kohtaavat, syntyy uutta ja paikallinen kulttuuri saa vähän ravistelua.”

Paikkaan liittyy myös toinenkin historiallinen kiinnostavuus, joka yhdistää sen Lahti Design Festivaliin. Alunperin rakennuksessa toimi Häklin puusepäntehdas. Tehdas sai alkunsa vuonna 1925 (katso kuva) ja rakennusta laajennettiin useaan otteeseen. Huonekalutoimintaa kesti vuoteen 1964, ja vuosikymmenen lopulla rakennuksessa aloitti erilaisia kaupungin toimintoja. Nyt tämäkin rakennus on purku-uhan alla. Sammonkatu 8:n kiinteistön omistaa nykyisin Spatium Toimitilat Oy.
On jo ajatuksena hieno, että tulevaisuuden (kaluste)muotoilijat pääsevät esille entisessä puusepäntehtaassa. Paikallisen puuseppäperinteen vaalimisessa Lahti koki kovan takaiskun, kun Pro Puu ry lopetti viime keväänä. Toivotaan että nuoret kyvyt pitävät puuseppä- ja kalustemuotoilun osaamista edelleen Lahdessa.

Joten sekä näyttely että rakennus ja sen monipuolinen historia houkuttelivat paikalle myös Lahtiwoodin omat puusepät Tapion ja allekirjoittaneen. Samalla kun koettiin nuorten lupausten teoksia, samalla vilkuiltiin vanhan rakennuksen nurkkiin ja rakenteisiin. Näyttely tarjosi paljon kiinnostavaa nähtävää. Mutta mitä siis näyttely sisältää? Muotoiluinstituutin sivuilla tapahtumasta kerrotaan seuraavaa:
” Tapahtumaviikon ytimessä on laaja näyttely, joka kokoaa yhteen opiskelijatöitä ja installaatioita Muotoiluinstituutin kaikista koulutuksista. Tapahtumapaikalle 8-saliin on vapaa sisäänpääsy koko viikon ajan. Lahti Design Festival tarjoaa alustan keskusteluille ja uudenlaiselle osallistumiselle.
Lahti Design Festival tarjoaa alustan keskusteluille ja uudenlaiselle osallistumiselle. Kantavana teemana on erilaisten ihmisten, ajatusten ja kokemusten kohtaaminen sekä niiden synnyttämät uudet oivallukset.”

Tässä Tapion kuvapoiminnat (ellei toisin mainita) näyttelystä.

Vanhaa, tyylikästä punatiiliarkkitehtuuria. (Kuva Sauli)
Kuvan ylälaidassa näkyy myös osa Sammonkadun Muraalista. Lisätiedoja Malvan sivuilla.


Tällaisestä design-tapahtumasta halutaan vuosittainen perinne, ja mikäs sen parempi paikka aloittaa kuin entinen kulttuurikeskus ja puusepäntehdas. Tästä on hyvä jatkaa, ja ensi vuonna jälleen uusin ideoin.

Lahtiwoodin videotarjonta

Lahtiwoodin YouTube-kanava tarjoaa monipuolisesti videomateriaalia, ja nimensä mukaisesti pääpaino on Lahdessa. Toki muitakin videoita löytyy, kuten kotiseuturetkiä muualta Suomesta sekä pienoisrautatievideoita. Lahteen liittyvät videot kuitenkin toimivat kanavan runkona. Erityisesti sarjat Lahden paikat ja Rautateiden Lahti tarjoavat paljon lahtelaisille ja lahdenmielisille, sekä jälkimmäisessä rautatieharrastajille, paljon katsottavaa. Vanhimmat kanavalla julkaistut videot on tehty jo 1950-luvulta, kuten Kai R. Lehtosen alla oleva ”Masto”, jota on esitetty myös isolta kankaalta elokuvateatteri Kino Iiriksessä.

Lahden paikat -sarjan uusin video liittyy Paskurinojan kunnostusprojektiin, ja sen lopputuloksen tallentamiseen. Monesti video liittyy myös johonkin Lahen Lehessä julkaistuun artikkeliin, kuten Paskurinoja-videonkin tapauksessa.

Viimeisimmällä Rautateiden Lahti -sarjan videolla Porvoon Museorautatie ry:n teki matkan klassisella lättähattujunalla Helsingistä Loviisan satamaan, josta matka jatkui aina Heinolaan saakka. Kuvasin junan Lahdessa Kasaajankadulla sekä Pekantiellä.

Kanavan katsotuin video lienee Lahden Kaupunkiympäristön valokuvista koostamani video ”Valokuvia 1960-80-luvun Lahdesta”, jolla on yli 14 000 katselukertaa.

Erittäin suosittuja ovat edesmenneen lahtelaisvideokuvaaja Risto Ilolan kojelautavideot, joita on kanavalla julkaistu 13 kappaletta. Hän videokuvasi autosta käsin Lahtea ja sen katuja pääasiassa 1980-90-luvuilla. Nämä videot ovat keränneet tuhansia katselukertoa. Hienoa että hän aikoinaan luovutti aineiston käyttöömme ja saamme jakaa näitä mielenkiintoisia, tietylle ajanjaksolle keskittyviä videoita. Kuvaushetkellä materiaali oli arkista ja tavanomaista, mutta nyt ne kasvavat korkoa mitä kauemmaksi kuvaushetkestä siirrytään. On tärkeää, että tällainen kuva-aineisto on säilynyt jälkipolville ihmeteltäväksi. Alla sarjan ensimmäinen video:

Lahtiwood on muutakin kuin YouTube-kanava. Pilke silmäkulmassa synnytetyn nimen ympärille syntyi sivusto kahden puusepän toimesta, joten tätäkin aihetta sivuilla sivutaan sekä julkaistaan mm. kaupunkirakentamiseen liittyviä artikkeleita ja suunnitelmia. Sivustoa ja kanavaa ylläpidän yhdessä kaverini Tapion kanssa, joka on myös nimen takana.

Kanavalle voi tarjota omia Lahti-aiheisia videoita.

Järven ääni -dokumentti kiinnosti

Antti Erolan Järven Ääni -dokumentin ensi-ilta järjestettiin elokuvateatteri Kino Iiriksessä 2.9.. Dokumentti kiinnosti laajalti, täysi sali oli todistamassa isolta kankaalta “miten yhdestä Suomen kirkasvetisimmistä järvistä tuli muutamassa vuosikymmenessä yksi saastuneimmista sekä mitä vesistön pelastaminen on vaatinut ja miltä näyttää sen tulevaisuus?” 35 minuuttia tiivistää järven kaaren erinomaisesti esihistoriasta tähän päivään saakka katsoen luottavaisena tulevaisuuteen. Ihmisen toiminta heikensi aiemmin kirkkaan järven laatua, ja vasta ajan kuluessa havahduttiin järven heikkoon kuntoon. 1980-luvulla alkoivat ponnistelut järven pelastamiseksi, joita jatketaan tänäkin päivänä. Dokumentti toteaa tapahtuneen, se ei osoittele, vaan auttaa katsojaa pohtimaan omaa suhdettaan järveen, joka on ehkä ollut liiankin lähellä ja liiankin itsestäänselvyys. Mutta aina on jotain tehtävissä.

Ohjaaja Antti Erola kertoo dokumentistaan. (Kuva Sauli Hirvonen)
Vesijärvisäätiön vesistöasiantuntija Mirva Kertola toimista miten järven tilaa on parannettu ja mikä on sen tilanne tänä päivänä. (Kuva Sauli Hirvonen)

Tänä vuonna valmistunut dokumentti on toteutettu osana SamiEdun Dokumenttikertojan koulutusta. Näytöksen alussa Antti Erola esitteli dokumentin. Dokumentin jälkeen kuultiin Vesijärvisäätiön vesiasiantuntija Mirva Ketolaa, joka esiintyi myös dokumentilla. Ketola kertoi mitä järvelle on tehty, mitä järvelle kuuluu tänään. Lopuksi yleisö sai esittää kysymyksiä ja kommentteja, ja niitä kuultiinkin paljon. Syntyi hyvää keskustelua ja pohdiskelua: järvi ja sen tila koetaan tärkeäksi, ja hyvä niin. Järven ääno on hieno, hyvin toteutettu dokumentti tärkeän asian, Vesijärven puolesta. Kiitos kaikille tilaisuuteen osallistujille! Dokumentista on tulossa tulevaisuudessa lisänäytöksiä, joten kannattaa seurata seurankin ilmoittelua. Ehdoton katsomissuositus, jos siihen tulee mahdollisuus.

Kuvakaappaus dokumentista Järven ääni.

Näytös järjestettiin yhteistyössä Lahti-Seura ry:n, elokuvateatteri Kino Iiriksen, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön ja Flyhill Productionsin kanssa.