Alueliitoskartta teoksesta Lahden historia (toim. Jouko Heinonen, 1980).
Lahden kauppalan asemakaava-alue oli 0,4 km² vuonna 1878, seuraavana vuonna alue laajeni 50 %. Kaupungiksi tulovuotena sen koko oli n 1,3 km². Sen jälkeen tärkeimmät liitokset tapahtuivat vuosina 1916, 1924, 1933 ja 1956. Laajin liitos tapahtui vuonna 2016, kun Nastola ja Lahti muodostivat yhdessä Lahden kaupungin.
Kun Lahdesta tuli kaupunki vuonna 1905, osia liitettiin mm. Selänmäeltä ja Mytäjäisistä sekä Paavolasta. Myös varsinaisen kaupunkialueen ulkopuolelta liitettiin eri osia, joita sijaitsi mm. nykyisessä Launeella, Nikkilässä, Pallaksen rannassa, Kytölässä, Möysässä ja Kolavalla. Seuraavat liitokset tapahtuivat vuonna 1916, jolloin palanen Sopenkorpea ja kaistale nykyistä Kiveriötä tulivat osaksi kaupunkia Vuonna 1924 kaupunkiin liitettiin 6 neliökilometrin kokoinen Kartanon alue, johon kuuluivat mm. osa nykyistä Niemeä, Kivimaata ja Kiveriötä. Vuonna 1933 kaupungin alue viisinkertaistui kun Lahteen liitettiin mm. Laune, Kujala, Möysä, Järvenpää ja Jalkaranta. Sotien jälkeen vuonna 1956 liitettiin suuret alueet: lännessä Pirttiharju, etelässä Okeroinen, Renkomäki ja Ämmälä, koillisessa Ahtiala ja Koiskala sekä pohjoisessa Kilpiäinen sisältäen Enonsaaren ja Karjusaaren. Kaikki 1800- ja 1900-luvuilla liitetyistä alueista kuului Hollolaan lukuunottamatta Renkomäki (v. 1956), joka kuului Orimattilaan ja Ahtiala, joka liitettiin (v. 1956) Nastolasta. Vuonna 1978 Lahdesta liitettiin pienet kaistaleet Hollolaan pohjoisessa ja lännessä.
Vuonna 2025 kaupunki on pinta-alaltaan 517,63 km² ja se on 217:nneksi suurin. Maa-alueita on 459,55 km² ja sisävesiä 58,08 km². Vuonna 2016 liitetyn Nastolan osuus tästä oli reilu 360 km².
Nykyisin Lahdessa on 41 kaupunginosaa. Ns. vanhan Lahden alueella ovat: Keski-Lahti, Kartano, Paavola, Kiveriö, Kivimaa, Mukkula, Kilpiäinen, Pesäkallio, Niemi, Möysä, Myllypohja, Kytölä, Viuha, Kunnas, Ahtiala, Koiskala, Järvenpää, Kolava, Kujala, Asemantausta, Laune, Hennala, Okeroinen, Jokimaa, Renkomäki, Ämmälä, Nikkilä, Kerinkallio, Sopenkorpi, Kärpänen, Pirttiharju, Salpausselkä, Jalkaranta. Vuonna 2016 Nastolan kunnan myötä Lahteen perustettiin seitsemän uutta kaupunginosaa: Villähde, Nastola, Uusikylä, Immilä, Ruuhijärvi, Seesta ja Pyhäntakaa.
Lähteet: Lahden historia (Aimo Halila, Lahden kaupunki 1955) Lahden historia (toim. Jouko Heinonen, Lahden kaupunki 1980) wikipedia.fi
Juttusarja kansalaispalautteen antamisesta. Artikkeli on päivitetty 31.1.2025.
Olen antanut useasti palautetta Lahden kaupungin verkkosivujen lomakkeen kautta. Kysymyksiin on aina vastannut kaupungin liikenneinsinööri – yleensä jo seuraavana päivänä. Aiheet ovat koskeneet pääasiassa liikennettä.
Palautteen antaminen virallisia kanavia pitkin on tärkeää, näin kaupungin edustajien ja kaupunkilaisten välillä syntyy vuorovaikusta, riippumatta siitä että lopputulokset eivät välttämättä palautteenantajan mielestä toivotunlaisia. Joissakin tapauksessa olen asian ymmärtänyt itse joiltakin osin väärin, joten tällainen vuoropuhelu lisää myös kaupunkilaisen ymmärrystä asioista.
Olen lähettänyt kaupungin edustajille muutamia palautteita. Lahden torin uuteen kiveykseen kommentoin suoraan kaupungin edustajalle kuten myös Lahden pika-/duoraitiosuunnitelmia. Vastausta en saanut vaikka kommentit liittyivät oleellisesti asiaan. Viimeksi tiedustelin eräästä asiasta kaupungintaloon liittyen, mitään vastausta en saanut tässäkään tapauksessa.
Osa 7: Pysäköinti Trion edustalla (päivitetty 31.1.2025)
Lähetin oheisen tekstin 8.12.2023 Lahden pysäköinnin ja Trion kiinteistöpäällikön sähköpostiin. Olen tähän juttuun laajentanut sitä hieman. Ensimmäisen kerran annoin asiasta palautetta kaksi vuotta sitten. Vastaus on alempana (Osa 5). Mitään ei tuolloin tehty asian eteen.
Aleksanterinkadulla Trion edustalla kadun päässä on pysähtymiskieltomerkki (C37). Viime vuosina ruuankuljetuksen myötä liikenne ts. pysäköinti on lisääntynyt Trion edustalla. Tällä hetkellä pyörätielle on ajettu lumet. Alla oleva kuva on otettu torstaina 7.2.2023 klo 21.30. Kuvassa näkyy viisi autoa pyörätien ja kadun välissä pysäköitynä. Tulkitsin että autot ovat pitkäaikaisessa pysäköinnissä, etummaisessa autossa oli kaiken lisäksi tuulilasisuoja. Kuvanottohetkellä pyörätietä ei voinut siis käyttää.
Pysäköintiä Aleksanterinkadulla
Kiinnitin asiaan jo viime talvena (2022-23), mutta ajattelin että asia varmasti hoituisi kiinteistön ja/tai pysäköinnin valvonnan toimesta. Ollaanhan hyvin vilkkaalla alueella kaupungin keskustassa.
Toivottavasti asialle tehdään jotain, sillä Wolt- ja pitsakuskien ajelu tuntuu olevan pyörätien vieressä tai ajoittain pyörätiellä holtitonta. Ehkä tien varren pysäköintiä olisi selkeyttää (nythän se ei ole merkin mukaan edes sallittua).
Itse kuljen kaupungilla liikkuessani jalan, pyörällä ja toisinaan autolla, joten palaute ei ole annettu tietyn liikkumismuodon edustajana vaan sen takia että kaupunki ja muut tahot noudattavat tiettyjä kriteerejä (ja lakia) liikenneturvallisuuteen liittyen.
Mitään vastausta en saanut. Mutta vuoden 2024 alussa pysäköinti oli tyystin loppunut. Liekö palautteella ollut tehoa?
Päivitys tilanteeseen 31.1.2025
Vuoden 2024 aikana pysäköinti palasi kuitenkin ”normaaliksi” eikä asialle tuntunut tapahtuvan mitään. Vielä vuoden joulunaikana kaistaleella oli useampi ajoneuvo ”pitkäaikaispysäköity.” Vuoden 2025 oli sentään jotain saatu aikaiseksi: liikennejärjestelyt olivat muuttuneet ja kadun varteen oli noussut useampi liikennemerkki. Kadun päähän oli vaihdettu isompi pysähtymiskieltomerkki pienemmän tilalle, mutta suurin muutos koski pysäköinnin ja pysähtymisen sallimista paikalla, joka siis oli aiemmin kielletty. Nyt kaistaleen kohdin voi pysäköidä maksulliselle paikalle puoleksi tunniksi. Ennen suojatietä on jälleen pysähtymiskieltomerkki, joten väliin mahtunee kaksi-kolme ajoneuvoa. Aiemmin viime vuonna samalle kaistaleelle oli katuun maalaamalla merkitty sähköskuuttien pysäkointipaikka.
Muuttuneet liikennejärjestelyt Aleksilla.
Mielenkiinnolla jäämme odottelemaan miten pysäköinninvalvonta toimii jatkossa; kovin hyvin ei näyttänyt toimivan tähän asti.
Trion edustan liikennevalot ovat olleet kokeilumielessä pois käytöstä. Toivottavasti ne koeajan jälkeen poistetaan, sillä niiden merkitys on vähentynyt; katuosuuden liikenne on vähentynyt ja nopeudet ovat muutenkin laskeneet. Tammikuun viimeisenä päivänä huomasin että tolpista oli irroitettu valot, joten ilmeisesti nyt liikennevalot ovat vihdoin poistuneet käytöstä.
Osa 6: Suomenkadun yksisuuntaisuus (26.7.2022)
Suomenkatua ajettaessa pohjoisesta etelään (Mukkulankadulle) kadun loppuosa muuttuu yksisuuntaiseksi. Mukkulankadulta ajettaessa kadun päässä on siis kielletty ajosuunta -merkki. Kadulla lienee paljon polkupyöräliikennette, joten onko kielletty ajosuunta -merkille tulossa lisäkilpeä Ei koske pyöriä vai täytyykö tuolla osuudella pyörä jatkossakin taluttaa? Linkki paikasta Google Street viewissä vuodelta 2009.
Vastaus: Voimassa olevien liikennesääntöjen mukaan kyseinen liikennemerkki; kielletty ajosuunta, koskee myös pyöräilijöitä. Lisämerkillä H12.10 voidaan sallia polkupyörällä ajo mutta tällä hetkellä selliaisesta ei ole suunnitelmaa ja viranomaispäätöstä.
Osa 5: Pysäköinti Trion edustalla (25.3.2021)
Miten kaupunki aikoo parantaa turvallisuutta Kauppakadun ja Siltapuistonpolun välillä Aleksanterinkadun pohjoisreunalla? Kadun ja pyörätien väliselle alueelle ennen liikennevaloja – usein myös pyörätielle – on pysäköity autoja. Erityisesti tilanne korostuu näin korona-aikana ruuan noutamisen lisäännyttyä. Osuutta on käytetty useita vuosia lyhytaikaiseen pysäköintiin ja pysähtyneet autot voivat aiheetta pyörätien pyörille. Katuosuudella on pysähtymiskielto, mutta sitä käytetään myös taksi- ja huoltoajoihin – toisaalta osuudella on reunakiveä on madallettu. Katualueen turvallisuutta olisi hyvä parantaa ja selkeyttää pysähtymisen ehtoja. Vastauksessaan kaupungin edustaja toteaa yksinkertaisesti esimerkin olevan väärinpysäköinti, johon kaupungin pysäköinnintarkastajat tai liikennevalvontaa tekevä poliisi voi puuttua pysäköintivirhemaksun muodossa. Vastaaja pohtii onko pysähtymiskieltomerkki riittävän näkyvällä paikalla, ja totetaa, että yleensä rajoitusmerkit sijoitetaan risteysalueen jälkeen, jotta kuljettajille jää aikaa havannoida liikenteenohjauslaitteita. Ilmeisesti asiaan ei siis ainakaan vielä ole tulossa muutoksia, mutta katsotaan miten tilanne kenties etenee.
Osa 4: Nuolivalo Hämeenkadun ja Vesijärvenkadun risteykseen (25.3.2021) Onko Vesijärvenkadun ja Hämeenkadun valo-ohjattuun risteykseen harkittu yksiaukkoista nuolta Hämeenkatua ajettaessa idästä ja käännyttäessä Vesijärvenkadulle etelään? Hämeenkadulla ajettaessa lännestä itään, valot vaihtuvat aikaisemmin punaisella, kuin idästä länteen ajettaessa. Näin ollen viimeiseksi mainitusta suunnasta tuleville voitaisiin lisätä yksiaukkoinen vihreä nuoli etelään käännyttäessä osoittamaan että vastaantulijoilla on punainen valo. Se sujuvoittaisi kulkua, erityisesti kun valoristeyksen eteläpuolella ei ole suojatietä. Kaupungilta todetaan insinöörin vastauksessa, että asiaa on kyllä selvitetty ja käytännössä mahdollinen. Hämeenkadulta idän suunnasta lähestyville on liikennevalo-ohelmiin ohjelmoitu muutaman sekunnin pidempi aika. Tuolla muutaman sekunnnin pidennyksellä voisi palaa vasemmalle kääntyville vihreä nuolivalo. Nuolivalo pitäisi olla sekä liikennevalojen pääopastimessa ja toisto-opastimessa. LIikennevalojen suunnitteluohjeen mukaan pääopastimet pitäisi olla erillisinä molemmille kaistoille. Nykytilanteessa pelkän opastimen lisääminen ei siis riitä. Kyseisellä liittymäalueella on alkamassa kaupungin sairaalan pysäköintilaitoksen rakentaminen, joten liittymään on tulossa todennäköisesti joitain työaikaisia poikkeusjärjestelyjä.
Osa 3: Pysäköinti Yrjönkadulla (3.11.2020)
Kesällä Yrjönkadulle saatiin uutta asfalttia ja uudet katumerkinnät. Tarkastelin uusia katumerkintöjä, erityisesti Yrjönkadun eteläisen puolen pysäköintiä, jossa ruudun viiva on merkitty lähes kiinni suojatiehen. Ennen viivojen merkitsemistä kohdassa on ollut usein auto pysäköitynä kiinni suojatiehen (usein alle 5 m), näkyvyys on muutenkin huono rakennuksen takia ja alueella liikkuu paljon lapsia. Tällaista palautetta lähetin kaupungille ja jo muutaman päivän päästä insinööri vastasi selittäen kärsivällisesti.
”Tässä kohteessa on poikkeuksena Vuoksenkadun jalkakäytävän jatkuminen Yrjönkadun ajoradalle saakka, jolloin Yrjönkadun pysäköintipaikka on pysäköintitaskussa. Suojatien merkinnän paikka ja reunakivijärjestelyt mahdollistavat pysäköintipaikan merkitsemisen suojatien eteen saakka vaikka voi olla hankala tulkittava tienkäyttäjälle tieliikennelain mukaisesti kun 5 metriä ennen suojatietä on pysäköintikielto. Vastaavia kohteita on käytetty muuallakin ja ilman suojatien reunakivellistä korotusta. Käytännössä on siis mahdollinen pysäköintipaikka ja pysäköintiviivat on tehty havainnollistamaan sallittua pysäköintipaikkaa.”
Näin opin taas jotain uutta tieliikennelaista. Seuraava kuulostaa selittelyltä, mutta myönnän että minulla oli käynyt mielessä, että ehkä jalkakäytävän jatkuminen pysäköintitaskun leveyden verran voi vaikuttaa siihen, että auton voi pysäköidä 5 metirä lähemmäksi suojatietä. Halusin kuitenkin varmistuksen asiantuntijalta ja enkä halunnut lähteä spekuloimaan palautetta antaessa.
Asukas ei siis aina ole oikeasssa, vaikkei se ehkä olekaan olennainen asia, vaan että asialle tuli selvyys nopean vastauksen muodossa.
Osa 2: Torin pysäkit(18.5.2019)
Monet lahtelaiset tuntevat torin linja-autopysäkkien paikat, mutta vaikka olen itse syntyperäinen, joudun välillä muistelemaan missä sijaitseen minkäkin linjan lähtöpysäkki. Tällä hetkellä pysäkin tunnus näkyy vain yhteen suuntaan (sinne mistä linja-auto saapuu). Tämä tuntuisi olevan hankalaa erityisesti ei-lahtelaisille. Ehdotin Lahden kaupungin nettisivujen kautta, että pysäkit varustetaan selkein kirjaimin, niin että ne näkyvät jokaiseen ilmansuuntaan. Lisäsin, että kirjaimet voisi toteuttaa oivaltavasti tai muuten kaupunkikuvaan istuvaksi. Tämä auttaisi hahmottamaan oikeat pysäkit jo kaukaa.
Kaupungin insinööri vastasi jo seuraavana(!) päivänä palautteeseen.
Hän totesi, että asiasta on tullut kaupungille palautetta aikaisemminkin, mutta tätä pysäkkien tunnistettavuuden lisäämistä useammasta suunnasta on jäänyt hoitamatta. Insinööri totesi vastauksessaan, että kauppatorin pysäkkikatoksen rungot ovat paksua metallia, johon tällaiset pysäkkitunnukset tulisivat porattavaksi ja kiinnitettäväksi läpipulteilla. Muunlaista ratkaisua ei kaupungilla ole vielä ehditty miettiä.
Ehkä kirjaintunnukselle oma tolppa joka pysäkille? Se toki vaatiin toripintaan muutoksia, erityisesti jos sen haluaisi valaista. Voisiko tolppa/kyltti olla osana valaistusta?
Luultavasti joudumme vain odottelemaan uusia pysäkkikatoksia, johon kirjaimet saadaan kiinni. Vaatimattoman rakennusmiehen kokemuksella, en tosin usko että se olisi nytkään ongelma.
Päivitys 6.11. Kiinnitys ei ollutkaan ongelma, sillä syksyinä iltana huomasin että pysäkkikatoksiin oli kiinnitetty pienet kylti, johon oli merkitty pysäkin kirjain. Hienoa!
Osa 1: Hennalankatu (10.9.2018)
Työskentelin noin vuoden verran Hennalassa entisen varuskunnan muonitusrakennuksessa, joka saaneerattiin täysin Hämeen Poliisilaitoksen tiloiksi. Tarkoituksena oli ajaa töihin polkupyörällä, mutta tekniset ongelmat tuntuivat olevan ylivoimaiset. Saamattomuuttani pyörän korjaus viivästyi, ja lisäksi hukkasin pyöränavaimen, joten kuljin lähes koko työssäoloaikani linja-autolla.
Keskustasta Hennalaan päästäkseni minulla oli oikeastaan kaksi linjavaihtoehtoa. Aamulla töihin mennessäni käytin bussia numeroa 12, joka sopi aikataulullisesti paremmin. Jäin Helsingintien Hennalan Shell-kylmäasemaa vastapäätä olevalle pysäkille. Töistä lähdettäessä hyppäsin bussiin numero 2, joka ajoi Metsä-Pietilästä torille. Kakkosta käyttäessäni, huomioin, että juuri entisen varuskunnan kohdalla oli pysäkkien mentävä aukko. Joskus aikoinaan Hennalankatu toimi linjan 12:n päätepysäkkinä. Tämä päätepysäkkimerkki on vieläkin pystyssä Stora Enson paikoitusalueen nurkassa, aivan aidan vieressä. Lähimmät pysäkit olivat kuitenkin kaukana toisistaan, kuten alla olevasta vuosien 2017-18 linjakartasta näkyy (itseasiassa kartasta puuttuu nykyinen ns. Stora Enson pysäkki, joka oli kyllä oikeasti tien varressa).
Linjakartta keväällä 2018. Linjan 2 pysäkit Hennalankadulla. Kuten näkyy, on varuskunnan kohdalla pitkä pysäkitön väli. Tilanne muuttui uusien aikataulujen myötä syksyllä 2018. (Kuva lsl.fi)
Asia ei ollut merkittävä henkilökohtaisesti, paitsi silloin kun satoi räntää tai vettä. Tulevan poliisilaitoksen palveluja ja ”palveluja” käyttäisivät monet, jotka liikkuisivat henkilöauton sijasta linja-autolla, joten ajattelin että hyvää asiakaspalvelua olisi sijoittaa aseman lähettyville kaksi pysäkkiä lisää. Lähetin palautepalvelun kautta kaupungille ehdotuksen Hennalankadun lisäpysäkeistä. Viestiin vastattiin: ”Olemme tänä vuonna laatimassa uutta runkolinjasuunnitelmaa ja Hennalankadun joukkoliikenne on mukana suunnitelmissa. Otamme palautteenne huomioon reitti- ja aikataulusuunnittelussa.”
Hennalankadun uudet pysäkit 13.8.2018 alkaen. (Kuva Sauli Hirvonen)
Elokuussa postiluukusta kolahti uusi Lahden seudun liikenteen aikatauluvihko. Otin linjakartan esille, ja kuinka ollakaan: Hennalankatu oli saanut uudet pysäkit (kuva yllä). Toki pysäkkiasia oli kaupungin joukkoliikennesuunnittelijoilla tiedossa, mutta näin tavallisena lahtelaisena tunnen nyt päässeni vaikuttamaan. Ainakin palauttaseen vastattiin eli kaupunkinlaista kuunneltiin. Se lämmitti.
Osuuskauppa Hämeenmaan kaavailema Lahden Aleksanterinkadun ylittävä kävelysilta on herättänyt paljon keskustelua. Viime vuonna sillasta järjestettiin suunnittelukilpailu, josta itsekin kirjoitin täällä. Lopulta neljästä vaihtoehdosta valittiin ehdotus nimeltään Seitti. Siltaa on kannatettu, mutta myös vastustettu, syinä jälkimmäiseen ovat kaupunkikuvalliset seikat sekä myös se, että silta olisi vain yrityksen omistaman hotellin vieraiden käytössä. Etelä-Suomen Sanomat järjesti lukijoilleen äänestyksen sillasta; sitä kannatti 2500 äänestäneestä yli 1600.
Hämeenmaan silta ei suinkaan ole ensimmäinen Aleksanterinkadun ylittävä silta. Vuonna 1896 aloitettiin Loviisa-Vesijärven rakentaminen, mikä antoi mm. Vesijärvenkadun kaarevan muotonsa sekä Aleksanterinkadulle (ja Kirkkokadulle) sillat. Rautatien rakensi yksityinen osakeyhtiö, joten sikäli nyt suunnitteilla olevan kävelysillan tilanne ei sinänsä ole poikkeuksellinen verrattuna 1900-luvun vaihteeseen. Toki sinänsä se ei ole peruste tai puolustus nykyisen sillan rakentamiselle vaikka suunnittelussa on haettu vaikutteita vuonna 1960 puretusta rautatiesillasta.
Vaikka Aleksanterinkatu on ollut aiemmin osana Ylistä Viipurintietä, sittemmin toiminut koko kauppalan ja kaupungin lävistävänä pääväylänä, on sen rooli muuttunut vuosikymmenten saatossa ”pelkäksi” kaupungin pääkaduksi.
Yleisesti tällaisissa tapauksissa on hyvä, että asiasta käydään julkista keskustelua, ja kuullaan argumentteja niin puolesta kuin vastaankin. On myös hyvä pohtia kuinka paljon ja minkälaisia vaikutuksia kaupunkikuvaan ja julkiseen tilaan on yksityisten yritysten hankkeilla, oli kyse sitten mm. yksittäisistä rakennuksista ja rakennelmista tai kokonaisista asuinalueista.
Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto, Lahti-Seura ry:n kokoelma. Sisältö: Aleksanterinkadun-Vesijärvenkadun risteys ja taustalla nk. Möysänsilta ja Loviisan rata 1950-luku.
Aleksanterinkadun rautatiesilta ei ollut ainoa silloisen valtaväylän kanssa risteävä silta Lahdessa. Heinolan rautatie valmistui 1932 ja samalla Joutjärvelle valmistui valtatien (tie muutettiin valtatie 12:ksi vuonna 1938) ylittävä rautatiesilta. Tässä kuvassa (vaunut.org) on ratatyöt käynnissä juuri sillan kohdin. Onko silta rakennettu vasta suurimpien maansiirtotöiden valmistuttua? Joka tapauksessa lähes 50 vuoden ajan tuon kapean ja matalan sillan kautta kulki lähes kaikki alueen itä-länsisuuntainen liikenne. Monet muistelevat tätä paikkaa kapeuden vuoksi hyvinkin haasteelliseksi, ja ilmeisesti kolhuiltakaan ei säästytty.
Heinolan rautatien silta ylittää entisen maantien.Nykyisin tämä osuus Sotkankatua on vain kevyen liikenteen käytössä. Asfaltissa näkyy vanhan tien linja.
Osallistuva budjetointi (Osbu) on Lahden kaupungin järjestämä osallistuvuushanke, johon on tarkoitettu 100 000 euroa käytettäväksi erilaisiin kaupunkilaisten ehdottamiin kohteisiin. Kaupunkilaiset olivatkin aktiivisia, ehdotuksia tuli yli 700: ”Eniten ehdotettuja ideoita olivat kirsikkapuistot, kuntoportaat, skeittiparkit ja ulkoliikuntalaitteet. Suosittuja ideoita olivat myös leikkipuistot, grillipaikat, pyörätiet, roskikset ja koirapuistot.”
Ainakin kaupungin tiedotteen mukaan näyttää siltä, että lahtelaiset ovat siis lähteneet perusasioista ja ainakaan julkisuuteen ei ole ”vuotanut” omaperäisiä ideoita. Kaikkia em. ehdotettuja kohteita löytyy jo kaupungista lukuunottamatta kirsikkapuisto. Ehkä ehdotusten tarkempi syynäyksen paljastaa joitain visionäärisiä ideoita kaupunkilaisten ihmeteltäväksi. Perusasioiden hoitaminen on tottakai tärkeä asia.
Teemoista suosituin oli liikunta, mikä tietysti ei liene yllättävää kun kyseessä on Lahti.
Radio Voimassa oli osbusta kertomassa koordinaattori Sanna Virta. Haastattelussa toimittaja Matti Evekin totesikin, että ehdotukset olivat ”kovin vaatimattomia”. Virta totesikin, että tärkeää on kuunnella kaupunkilaisia ja että he kokevat saavansa vaikuttaa kotikaupunkiinsa ja omaan ympäristöönsä. Näin se tietysti on. Olivat siis ehdotukset mitä tahansa, on lahtelaisia kuunneltu.
Itsekin tein ehdotuksen, mutta en vielä kerro mikä se on. Sen verran paljastettakoon että olen sitä jo aiemminkin julkisestikin ehdottanut ja se löytyy eräältä sivustolta (tarkemmin en vielä kerro). Jään seuraamaan tilannetta ja ehkä palaan aiheeseen myöhemmin.
Lahdella on 17 ystävyyskaupunkia Euroopassa ja Kauko-Idässä. Ensimmäiset neljä olivat pohjoismaista, ensimmäinen vuonna 1940 solmittu sopimus Ruotsin Västeråsin kanssa. Se lienee myös tunnetuin ystävyyskaupunkimme, onhan sen mukaan nimetty asuinaluekin. Alueen talojen elementit saatiin sodan aikana Västeråsin kaupungilta lahjoituksina.
Nastolan kuntaliitoksen yhteydessä Lahti sai kolme kaupunkia lisää, jotka sijaitsevat Virossa, Ruotsissa ja Bulgariassa. Ystävyyskaupunkeihin lukeutuu myös ns. yhteistyösopimuskaupungit. Sen tarkemmin en osaa sanoa sopimusteknisistä eroista eli mikä on varsinainen ystävyyskaupunki ja mikä ”vain” yhteistyösopimuskaupunki.
Viimeisin ystävyyskaupunki on Zhangjiakou, jonka kanssa Lahti teki viisivuotisen yhteistyösopimuksen. Jo aiemmin kiinalaiskaupungin kanssa oli tehty yhteisymmärryssopimus. Uudella sopimuksella haluttiin syventää yhteistyötä vuonna 2022 järjestettävien Pekingin olympialaisten tiimoilta, toimiihan Zhangjiakou pohjoismaisten hiihtolajien näyttämönä. Lahdella on kolme ystävyyskaupunkia Kiinasta.
Amerikan mantereelta ei Lahdella ole toistaiseksi yhtään ystävyyskaupunkia, joten asia voitaisiinkin korjata seuraavin keinoin. Lahtea on sanottu Suomen Chicagoksi, joten Yhdysvaltain oikea Chicago olisi sopiva valinta. Chicagon kannalta se voisi vaikuttaa hyvinkin yksipuoliselta, joten Lahden kannattaisi ehdottaa kevyempää sopimusta esimerkiksi kummi(setä)-kaupunkisopimusta. Lahden kaupungin johto voisi toimia tässä aloitteentekijänä. Ajatuksena tällainen humoristisen lämmin lähestymistapa voisi synnyttää jotain muutakin kuin byrokraattisen kankeita sopimuksia. Myönnettäköön, että ehdotukseni on tehty pilke silmäkulmassa ja huumorimielessä, mutta kaupungit toki voivat itse määritellä minkälaisia yhteistyömuotoja halutaan toteuttaa.
Ystävyyskaupunkitoiminta ei välttämättä näy selvästi ulospäin ja moni on sen tuominnut ”jäänteeksi” menneisyydestä. Kuitenkin tällaiset siteet koetaan tärkeiksi vaikka ehkä käytännön toiminta on pienimuotoista tai jopa olematonta. Ystävyyskaupunkitoiminnan muodoista ja tavoitteista tekstissä myöhemmin.
Lahden kaupungin ystävyyskaupungit Linkki kaupungin omille sivuille tai Wikipedia-sivulle Västerås, Ruotsi (v. 1940) Akureyri, Islanti (v.1947) Randers, Tanska (v. 1947) Ålesund, Norja (v. 1947) Zaporižžja, Ukraina (v. 1953) Pécs, Unkari (v. 1956) Garmisch-Partenkirchen, Saksa (v. 1987) Suhl, Saksa (v. 1988) Kaluga, Venäjä (v. 1994) Narva, (Viro yhteistyösopimus v. 1994) Deyang, Kiina (v. 2000) Worcestershire County, Englanti (yhteistyösopimus v. 2000) Wuxi, Kiina (v. 2011) Zhangjiakou, Kiina (viisivuotinen sopimus v. 2018) Tamsalu, Viro (v. ?) Nastola Norberg, Ruotsi (v. ?) Nastola Dolni Dabnik, Bulgaria (v. ?) Nastola
Alla oleva teksti on Lahden kaupungin nettisivuilta (linkki ei enää toimi)
Ystävyyskaupunkitoiminnan alku
Ensimmäinen tieto Västeråsin ja Lahden kaupunkien välisistä kaupunkiyhteyksistä löytyy Lahden kaupunginhallituksen pöytäkirjasta 26.2.1940. Silloin on merkitty tiedoksi Suomen Kunnallisen keskustoimiston kirjelmä Ruotsin kaupunkien kesken suunnitellusta avun antamisesta Suomen kaupungeille sekä henkilöapuna että tavara-avustuksena. Suunnitelman mukaan Västeråsin kaupungin tuli ryhtyä avustamaan Lahtea.
Heti talvisodan päätyttyä Moskovassa 13.3.1940 solmitun rauhan jälkeen Lahteen saapui uuden kummikaupungin edustajina drätsel-assistent Gunnar Ekberg, insinööri Gösta Gustafsson ja insinööri B. von Krusenstjerna tutkimaan millä tavoin kaupunkiamme voisi auttaa. Tämän vierailun jälkeen Lahti sai vastaanottaa Västeråsista useita tavaralähetyksiä, jotka käsittivät työvälineitä sekä sähkö- ym. kaupungin jälleenrakennustyössä tarpeellisia rakennustarvikkeita.
Ensimmäinen lähetys, josta on merkintä kaupunginhallituksen pöytäkirjassa 22.4.1940 käsitti mm. korjausauton, kuparilevyt kaupungintalon kattoon, joka oli pommituksessa tuhoutunut, sähköjohtoja ym. sähkötarvikkeita eli materiaalia yhteensä 220.000 markan arvosta.
Vuoden 1940 aikana on pöytäkirjoista todettavissa yhdeksän eri tavaralähetystä ja lisäksi raha-avustusta eri tarkoituksiin mm. toukokuussa 1940 1.165,86 kruunua, joululahjalähetyksessä 41.500 markkaa ja vuonna 1942 Västeråsin seurakunnan lahja lahtelaisille äideille 8.000 markkaa.
Muuten mainittu joululahjalähetys sisälsi 800 kg omenoita ja 75 kg karamelleja, joiden jakamisen kaupunginhallitus antoi Lahden Aseveliyhdistyksen tehtäväksi tilitystä vastaan. Yhteydet Lahden ja Västeråsin ja Lahden välillä ovat olleet varsin kiinteät. Pöytäkirjat kertovat lukuisista kunnallismiesten vierailuista, joiden lisäksi on ollut vuosien mittaan yhteydenpitoa musiikin, urheilun ja nuorisotyön merkeissä.
Ystävyyskaupunkitoiminnan muodot ja tavoitteet
Ystävyyskaupunkitoiminnan tavoitteena on edistää kuntalaisten ja eri yhteisöjen edellytyksiä kansainväliseen kanssakäymiseen, lisätä muiden kansojen tuntemusta ja vähentää kansakuntien välisiä ristiriitoja. Lisäksi ystävyyskaupunkitoiminta pyrkii parantamaan kuntalaisten elinolosuhteita hankkimalla tietoja ja kokemusta sekä parantamaan työllisyyttä ja hyvinvointia luomalla edellytyksiä elinkeinoelämän yhteyksille.
Viime aikoina sekä Suomessa että muissa maissa ovat elinkeinoelämän yhteyksien kehittämiseen liittyvät tavoitteet olleet keskeisesti esillä. Kanssakäyminen nuorten, kulttuuri- ja urheiluryhmien sekä muiden harrastusalojen osalta on viime aikoina jäänyt vähemmälle huomiolle.
Kaupunkilaisilla ja lahtelaisilla yhdistyksillä on mahdollisuus saada kaupungin avustusta ystävyyskaupunkimatkoja ja vastavierailuja varten.
Pohjoismaisten ystävyyskaupunkien välisessä toiminnassa on viime vuosina panostettu erityisesti nuorten kulttuuriharrastusten puitteissa tapahtuvaan kanssakäymiseen vuosittain pohjoismaisissa ystävyyskaupungeissa järjestettävän NOVU (Nordisk vänortsveckan för ungdom) -tapahtuman puitteissa.
Ystävyyskaupunkitoiminnasta saadut tunnustukset
Vuonna 1996 Euroopan Unionin korkeimpien päättävien elimien muodostama lautakunta palkitsi Lahdessa 9.-11.8.1995 Lahden kaupungin yhteistyössä Pohjola-Nordenin ja Kuntaliiton kanssa järjestämän “Nordisk träff”-tapahtuman puitteissa pidetyn konferenssin “Euroopan integraation vaikutus pohjoismaiseen paikallishallintoon” järjestelyistä “Kultaisella tähdellä”.
Konferenssiin osallistui 391 henkilöä (Suomesta 206, Ruotsista 130, Tanskasta 17 ja Islannista kolme). Palkinto luovutettiin Lahdelle, Västeråsille ja Randersille hyvin hoidetun ystävyyskaupunkitoiminnan johdosta Senigalliassa Italiassa 19.10.1996.
Vuonna 2000 kaupungille luovutettiin “Kultainen tähti” Oulussa 16.6.2000 järjestetyssä tilaisuudessa. Palkinto liittyi Suhlin isännöimään tapahtumaan 4.-8.6.1999, johon Lahden lisäksi osallistuivat Suhlin ystävyyskaupungit Begles (F), Ceske Budejovice (CZ), Lezno (PL) ja Smoljan (BG).
