Aivan viime vuosina on Lahdessa purettu kauppala-aikaisia rakennuksia. Muutama vuosi sitten keskustasta puretusta puu-Kotilasta olen kirjoittanut aiemmin (Hollolan Lahti 1/2014). Keskustan ympäristössä on säilynyt osittaisia puutaloalueita mm. Paavolassa. Samalla suunnalla, hieman kauempana keskustasta oleva Jaakonkatu 7:n puukerrostalo on jäänyt vähemmälle huomiolle. Nyt tämäkin rakennus saa väistyä uudisrakennuksen (Lahti) tieltä. Talo on alueensa viimeisimpiä puurakennuksia.

Hämeenkatu 17 eli kansanomaisesti Oskarin Piha on ollut viime vuosina paljon keskusteluissa. Omistaja haluaisi tontille lisärakennusoikeutta ja on vielä epäselvää, säilyykö kulttuurihistoriallisesti arvokas puutalomiljöö. Kaupungin kaavoitussivuilla kerrotaan asemakaavamuutoksesta, ”joka koskee Keski-Lahden (1.) kaupunginosan korttelin 17 tonttia 83. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa asumisen lisääminen ydinkeskustassa tutkimalla täydennysrakentamismahdollisuutta kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia käsittävällä tontille”.

Keskustan alueella sijaitseva Rajakatu 7:n puinen rakennus on lahtelaisen rakennusmestarin Oiva Kolsin piirtämä ja valmistui vuonna 1926. Myös tämä rakennus on purku-uhan (ESS.fi) alla.

Keskustan eteläinen kaava

Kauppalan ensimmäisen asemakaavan laati Alfred Caween ja se vahvistettiin vuonna 1878. Alue päättyi etelässä Etelä-Rajakatuun, nykyiseen Harjukatuun. Kuitenkin jo vuonna 1891 rautatiehallituksen esitetyksestä senaatti määräsi pakkolunastettavaksi ja yhdistettäväksi alueen joka oli jäänyt ruutukaavan ja rautatien väliin. Asemakaavan laati Caween ja se vahvistettiin seuraavana vuonna.

Alueen tonteille ei ollut kysyntää ja vuonna 1896, kun W. O. Lille laati ehdotuksen kaavan muuttamiseksi, alueelle ei ollut noussut vielä yhtään taloa. Kaava kuitenkin jätettiin vahvistamatta suunnitellun Loviisa-rautatien vuoksi, joka kulkisi kauppalan itäpuolelta lisäysmaa-alueen läpi.
Vasta vuonna 1899 Lille ja arkkitehti Selim A. Lindqvist laativat kauppalan toimeksiannosta uuden asemakaavan kauppalaan lisätyille alueille. Lisäysmaalle tehty kaava ei ollut enää niin säännönmukainen kuin keskusta ruutukaava-alue. Lille ja Lindqvist antoivat paikan nykyiselle asematorille, josta haarautuivat Rautatien- ja Vesijärvenkadut. Kaava vahvistettiin vuonna 1905.
Kaavalla oli vaikutuksia Harjukadun ja radan välisen alueen rakentamiselle.

Kortteli 27 vuonna 2009. Varastorakennuksen takana vasemmalla ns. Teräsvaaran talo. Kuvan keskellä eläinlääkäri Heinisen rakennuttama eläinlääkärin toimitilat, jossa on pieni asunto. Edessä kulkee Salininkatu. (Kuva Sauli Hirvonen)

Kortteli 27 ja tontti 1

Tontin nro 1 osti talollinen Kalle Tommola Lahden kauppalalta heinäkuussa, mutta kauppakirja tehtiin kaupungin kanssa maaliskuussa 1906. Tommola myi kuitenkin talon eteenpäin. Sen osti vuonna 1906 kaupungin isännöitsijänä toiminut rakennusmestari August Teräsvaara (Ståhlberg). Hän rakennutti Loviisankatu 1:n asuinrakennuksen ja se on edelleen merkittävä puujugendin edustaja Lahdessa.
Teräsvaara myi talon jo seuraavana vuonna piirieläinlääkärille Uno Heiniselle ja hänen kuoltuaan vuonna 1921 talo siirtyi Cleas Wikmanille ja sittemmin hänen perillisilleen.
Lahden Vientikerma Oy osti rakennuksen vuonna 1936.
Vuonna 1947 muutostöiden yhteydessä poistettiin mm. tulisijat. Talon katto ja ulkovuoraus uusittiin vuonna 1992.
Nykyään korttelissa 27 toimii Orkla Foods Finland Oy:n Lahden tehdas, jonka toiminta loppuu (Talouselämä) vuoden 2015 loppuun mennessä.

Tontin sisäpihalla on Oiva Kolsin vuonna 1909 suunnittelema eläinsairaala (piirustuksissa kengityskoulu). Kaksikerroksisessa rakennuksessa on hillittyjä jugendpiirteitä. Se on toiminut myös asuntona. Selvitys kulttuurihistoriallisista arvokkaista kohteista -kirjassa todetaan: ”Rakennus on säilyttänyt alkuperäis(jugend)piirteensä hyvin, mihin on syytä kiinnittää huomiota tulevaisuudessakin.”

Lähde:
Unto Tupala Hollolan Lahti 1/1999
Selvitys kulttuurihistoriallisista arvokkaista kohteista
www.kukamitalahti.fi