Lahti-Seura ry:n jäsenet tekivät eräs sunnuntai retken Lahden entiseen emäpitäjään Hollolaan. Tarkemmin sanottuna Hollolan kirkonkylälle, kohteina tässä tapauksessa kirkko ja kotiseutumuseo.

Hollolan kirkko

Vierailu kirkon sisällä oli itselleni ensimmäinen kerta. Komea kivikirkko kätki sisäänsä vielä suurempia (rakennus)taiteellisia taidonnäytteitä. Wikipediasta löytyy kirkosta sopivasti tiivistettynä seuraavaa:

Kirkko valmistui nykyiseen muotoonsa 1495-1510, ensin sakaristo 1495, sitten itse kirkkosali 1500 ja viimeiseksi asehuone vuoden 1505 jälkeen. Kirkko on oletettavasti Hattulan kirkon jälkeen Hämeen vanhin kivikirkko. Kirkossa on 550 istumapaikkaa, ja se on Suomen keskiaikaisista seurakuntakirkoista kolmanneksi suurin. Katolisella ajalla se nimettiin Pyhän Marian kirkoksi. Kansantarinan mukaan Hollolan kirkon rakensivat jättiläiset Hollo ja Martta.

Esinemuseo

Kirkkovierailun jälkeen suunnattiin  Esinemuseoon. Se kuuluu kuuluu yhdessä Hollolan talomuseoalueen kanssa Hollolan kotiseutumuseoon. Molemmat kohteet ovat Hollolan kotiseutuyhdistyksen omistuksessa, ja tällä hetkellä Esinemuseossa on vaihtuvana näyttelynä yhdistyksen 80-vuotisjuhlanäyttely. Vanhassa viljamakasiini on rakennettu vuonna 1855. Kotiseutuyhdistys osti viljamakasiinin vuonna 1952 ja jo heti seuraavana vuonna kunnosti sen museotarkoitukseen sopivaksi. Esinemuseon vihkiäiset pidettiin heinäkuussa 1960. Kaksikerroksinen rakennus näyttää vaatimattomalta, mutta sisätiloista on saatu oikein valoisa ja runsas esineistö hirsiseinillä tulee näyttävästi esille. Rakennukseen rakennettiin aikoinaan kaksinkertainen hirsiseinä estämään viljavarkaudet.

Talomuseo

Esinemuseon vahtimestarin johdolla siirryimme talomuseoalueelle. Ensimmäisenä ryhmä tutustui Ylä-Köllin taloon. Rakennus siirrettiin ja uudelleen pystytettiin nykyiselle paikalleen vuosina 1974-1980. Köllin jälkeen kierrettiin muissa rakennuksissakin kuten Haikaron torpassa (1900-luvun vaihde). Torppa oli siirretty Voistion kartanosta vuonna 1984.

Alueen vanhimmat aitat on vuosilta 1751 ja 1782, suurin osa rakennuksista kuitenkin 1800-luvulta.

Ylä-Köllin ja Hentilän talo olivat sisustuksineen oikein vaikuttavia. Jälkimmäinen on vuonna 1837 rakennettu perinteinen hämäläistalo, joka on siirretty Asikkalan Iso-Äiniön kylästä vuonna 1971. Se on ensimmäinen talomuseon rakennus.

Lahtelaisittain kiinnostava on Ylä-Köllin talo (kartassa Yli-Kölli) on sijainnut Hollolan Jalkarannan kylässä eli nykyisen Lahden kaupungin alueella. Talo sijaitsi Köllin pihapiirissä, jossa oli kaksi päärakennusta navettoineen ja aittoineen. Ylä-Köllin talo on rakennettu vuonna 1863. Alla olevissa kartoissa vuosilta 1947 ja 1962 talo sijoittuu Ali-Köllin lounaispuolelle.

Kahvit kioskilla

Tällä kertaa Kapatuosian linnavuorelle ei kiivetty vaan retki päättyikin kahvitteluhetkeen kioskille. Kioskin vieressä sijaitsee vanha kunnantupa sekä entinen kauppa.
Hollolan kirkon seutu ja maantien varsi on on valtakunnallisestikin arvokasta.

Kirkon ja kellotapulin kanssa samaan rakennuskokonaisuuteen kuuluu Hollolan vanha pappila. Museovirasto on määritellyt ne ympäristöineen, johon kuuluu myös kunnantupa ja maantien varren kyläasutus viljelysmaisemineen, valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, ja näiden muodostama kokonaisuus on myös osa Kastarin-Hatsinan-Kutajoen valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.  

Lisäksi em. Kapatuosian linnamäki on ”Päijät-Hämeen liiton lakisääteisessä maakuntakaavassa tunnuksella SM1 osoitettu Kapatuosianmäen muinaismuistoalue kuvauksella Hollolan kirkonkylässä sijaitseva muinaislinna”.

Hollolan kirkon seutu on mielenkiintoinen kohde paikallisillekin. Idyllinen maalaismiljöö ja pitkä historia tarjoavat kävijälle monenlaista kiinnostavaa nähtävää ja sitä kautta kenties pohdittavaakin.

Kotiseutuyhdistys Lahti-Seura ry täyttää kuluvana vuonna kunnioitettavat 80 vuotta. Seuran näkyvimpiä toimintamuotoja on mm. Vuoden lahtelainen -tunnustuksen jakaminen, Hollolan Lahti -jäsenlehden julkaisu kolmasti vuodessa, Lahti-päivän (aiemmin Vuosijuhla) järjestäminen kaupungin perustamisen kunniaksi, Lahti-dokumenttinäytösten koostaminen elokuvateatteri Kino Iirikseen, kotiseutukirjallisuuden julkaiseminen (mm. Lahtelaisen sanakirja ja Lahtelaisen lukukirja) sekä monet muut kotiseutuhankkeet toteutettuna joko itsenäisesti tai yhteistyössä muiden tahojen kanssa.

Kun seura täytti vuonna 1956 kymmenen vuotta, julkaistiin Hollolan Lahti -lehdessä alla oleva pääkirjoitus. Tuosta on kulunut 70 vuotta, mutta monet sen kohdat pitävät paikkansa nykyisessäkin kotiseututyössä; vain kokemusta on tullut enemmän.

Lahti-Seuran sääntöihin on kirjattu seikkaperäisesti seuran tarkoitus sekä ne asiat, joilla täytetään tuo tarkoitus. Alla muutamia esimerkkejä sääntöjen kohdista, jotka ovat määritelleen yhdistyksen toimintaa vuosikymmeniä.

Seuran tarkoituksena on Lahden kaupungin asukkaiden yhteenliittymänä työskennellä toimialueensa sivistyksellisten, sosiaalisten ja taloudellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyisyyden lisäämiseksi alueellisen omaleimaisuuden ja paikallisten erityispiirteidenpohjalta lähtien, toimia kokonaisvaltaisen kotiseututyön tavoitteiden saavuttamiseksi paikalliskulttuurin, ympäristönsuojelun ja maisemanhoidon sekä matkailun aloilla, olla toimialueensa asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä, syventää asukkaidenkotiseututuntemusta ja paikallishenkeä sekä pyrkiä kaikin tavoin lisäämään heidän kiintymystään kotiseutuunsa sekä pyrkiä kaupungin ulkonäön jatkuvaan kohentamiseen ja kaunistamiseen ja kaupungin tunnetuksi tekemiseen.

Säännöt on laadittu vuonna 1946, mutta ei ole tiedossa kuinka monta kertaa niitä on päivitetty. Todennäköisesti useampaan kertaan, viimeisimmät muutokset sääntöihin on tehty syksyllä 2025. Muutoksia tehtiin selkeyttämään toiminnan raameja, niin että ne päivitetty vastaamaan ”ajan henkeä” ja palvelemaan paremmin seuran toimintaa. Varsinaisesti tavoitteita tai toiminnan toteuttamismalleja ei ole tarvinnut juurikaan muuttaa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura osallistuu kaupungin aluetta koskevaan suunnitteluun ja pyrkii vaikuttamaan päätöksentekoon tekemällä aloitteita ja antamalla lausuntoja viranomaisille, järjestää kokouksia, luento- ja esitelmätilaisuuksia sekä muuta seuran sisäistä ja ulospäin suuntautuvaa koulutus- ja tiedotustoimintaa ja on yhteistyössä kotiseututyönkeskus-järjestöjen ja muiden samoja päämääriä toteuttavien yhteisöjen kanssa, suorittaa ja tukee kaupunkia ja kaupunkiseutua koskevan historian tutkimusta sekä tutkimusaineiston ja perinteen tallentamista ja harjoittaa julkaisutoimintaa, järjestää kotiseutujuhlia ja taide- ja viihdetilaisuuksia, toimeenpanee retkiä, opintomatkoja ja näyttelyitä ja tukee seuran tarkoitusperiä toteuttavaa muiden paikallisten yhteisöjen tai henkilöiden toimintaa, pyrkii kaupungin rakennetun ja luonnonympäristön omaleimaisuuden säilyttämiseen ja kehittämiseen ja niihin liittyvien perinne-, kauneus- ja viihtyvyysarvojen suojelemiseen, tukee kaupungin tunnetuksi tekemistä edistävää museo-, taide-, urheilu-, matkailu- tms. toimintaa.
Seuralla on oikeus toimintansa tukemiseksi omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta, harjoittaa kustannus- ja julkaisutoimintaa, esitys- ja näyttelytoimintaa.

Tosin seuran säännöissä käytetään paljon sanamuotoja, jotka voivat kuulostaa nykyihmiselle ehkä hieman vanhahtavilta. Tärkeintä kuitenkin on, että asiat tulevat ymmärretyksi, ja ne tukevat yhdistyksen rutiineja ja perustoimintaa.

Kirjoittaja on seuran puheenjohtaja