Lahti-Seura ry:n jäsenet tekivät eräs sunnuntai retken Lahden entiseen emäpitäjään Hollolaan. Tarkemmin sanottuna Hollolan kirkonkylälle, kohteina tässä tapauksessa kirkko ja kotiseutumuseo.

Hollolan kirkko

Vierailu kirkon sisällä oli itselleni ensimmäinen kerta. Komea kivikirkko kätki sisäänsä vielä suurempia (rakennus)taiteellisia taidonnäytteitä. Wikipediasta löytyy kirkosta sopivasti tiivistettynä seuraavaa:

Kirkko valmistui nykyiseen muotoonsa 1495-1510, ensin sakaristo 1495, sitten itse kirkkosali 1500 ja viimeiseksi asehuone vuoden 1505 jälkeen. Kirkko on oletettavasti Hattulan kirkon jälkeen Hämeen vanhin kivikirkko. Kirkossa on 550 istumapaikkaa, ja se on Suomen keskiaikaisista seurakuntakirkoista kolmanneksi suurin. Katolisella ajalla se nimettiin Pyhän Marian kirkoksi. Kansantarinan mukaan Hollolan kirkon rakensivat jättiläiset Hollo ja Martta.

Esinemuseo

Kirkkovierailun jälkeen suunnattiin  Esinemuseoon. Se kuuluu kuuluu yhdessä Hollolan talomuseoalueen kanssa Hollolan kotiseutumuseoon. Molemmat kohteet ovat Hollolan kotiseutuyhdistyksen omistuksessa, ja tällä hetkellä Esinemuseossa on vaihtuvana näyttelynä yhdistyksen 80-vuotisjuhlanäyttely. Vanhassa viljamakasiini on rakennettu vuonna 1855. Kotiseutuyhdistys osti viljamakasiinin vuonna 1952 ja jo heti seuraavana vuonna kunnosti sen museotarkoitukseen sopivaksi. Esinemuseon vihkiäiset pidettiin heinäkuussa 1960. Kaksikerroksinen rakennus näyttää vaatimattomalta, mutta sisätiloista on saatu oikein valoisa ja runsas esineistö hirsiseinillä tulee näyttävästi esille. Rakennukseen rakennettiin aikoinaan kaksinkertainen hirsiseinä estämään viljavarkaudet.

Talomuseo

Esinemuseon vahtimestarin johdolla siirryimme talomuseoalueelle. Ensimmäisenä ryhmä tutustui Ylä-Köllin taloon. Rakennus siirrettiin ja uudelleen pystytettiin nykyiselle paikalleen vuosina 1974-1980. Köllin jälkeen kierrettiin muissa rakennuksissakin kuten Haikaron torpassa (1900-luvun vaihde). Torppa oli siirretty Voistion kartanosta vuonna 1984.

Alueen vanhimmat aitat on vuosilta 1751 ja 1782, suurin osa rakennuksista kuitenkin 1800-luvulta.

Ylä-Köllin ja Hentilän talo olivat sisustuksineen oikein vaikuttavia. Jälkimmäinen on vuonna 1837 rakennettu perinteinen hämäläistalo, joka on siirretty Asikkalan Iso-Äiniön kylästä vuonna 1971. Se on ensimmäinen talomuseon rakennus.

Lahtelaisittain kiinnostava on Ylä-Köllin talo (kartassa Yli-Kölli) on sijainnut Hollolan Jalkarannan kylässä eli nykyisen Lahden kaupungin alueella. Talo sijaitsi Köllin pihapiirissä, jossa oli kaksi päärakennusta navettoineen ja aittoineen. Ylä-Köllin talo on rakennettu vuonna 1863. Alla olevissa kartoissa vuosilta 1947 ja 1962 talo sijoittuu Ali-Köllin lounaispuolelle.

Kahvit kioskilla

Tällä kertaa Kapatuosian linnavuorelle ei kiivetty vaan retki päättyikin kahvitteluhetkeen kioskille. Kioskin vieressä sijaitsee vanha kunnantupa sekä entinen kauppa.
Hollolan kirkon seutu ja maantien varsi on on valtakunnallisestikin arvokasta.

Kirkon ja kellotapulin kanssa samaan rakennuskokonaisuuteen kuuluu Hollolan vanha pappila. Museovirasto on määritellyt ne ympäristöineen, johon kuuluu myös kunnantupa ja maantien varren kyläasutus viljelysmaisemineen, valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, ja näiden muodostama kokonaisuus on myös osa Kastarin-Hatsinan-Kutajoen valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.  

Lisäksi em. Kapatuosian linnamäki on ”Päijät-Hämeen liiton lakisääteisessä maakuntakaavassa tunnuksella SM1 osoitettu Kapatuosianmäen muinaismuistoalue kuvauksella Hollolan kirkonkylässä sijaitseva muinaislinna”.

Hollolan kirkon seutu on mielenkiintoinen kohde paikallisillekin. Idyllinen maalaismiljöö ja pitkä historia tarjoavat kävijälle monenlaista kiinnostavaa nähtävää ja sitä kautta kenties pohdittavaakin.