Talo sillan ja tehtaan varjossa

Etelä-Suomen Sanomissa (10.11.2026) oli ansiokas juttu (tilaajille) Upon sillan kupeessa olevasta puutalosta. Toimittaja Jyrki Pirkkalaisen pitkä selvitys kertoo talon taustoista, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta.

Rautatien ja Askon sohvatehtaan väliin jääneet rakennukset ovat jo pitkään kiinnittäneet ohikulkijoiden huomion, mutta tietoa tuosta pihapiiristä ei ole kovinkaan paljoa ollut saatavilla. Talo on ollut jo tovin tyhjillään, mutta ”yllättävän” pitkään talo oli asuttu.

Jutun em. taloa koskevat kuvat ovat keväältä 2026.

Taloon on kohdistunut ilkivaltaa. (2026)

ESS:n jutun mukaan talo ja radan varren muut rakennukset ovat olleet rautatieläisten asuttamia. Alue muodostui 1900-luvun alussa, jolloin se kuului vielä Hollolaan.

Piharakennus, taustalla nk. Upon silta. (2026)
Tehdas on hyvin lähellä taloa. (2026)
Talo sijaitsee rautatiealueella. (2026)

Sillan itäpuolella oli vielä 2000-luvun alussa rakennuksia kolmella muullakin tontilla. Radan ylittävä tie kulki nykyisen kevyen liikenteen alikulusta 50 metriä itään, missä kohdin sijaitsi myös Lotilan rautatieseisake. Myöhemmin ylikulku tapahtui nykyisen sillan kohdin ja sittemmin sillan kautta. Alikulkua käytettiin myös Askon ja Upon tehtaiden välisessä liikenteessä.

Nykyinen Hakapolku valmistui vuoden 2009 aikana, ja taloihin johtava tie jäi myöhemmin autoliikkeen tontin alle. Vanharadankadulle johtava Hakakuja on jäljelle jäänyttä vanhaa tien pohjaa. Viimeiset rakennukset purettiin 2010-luvun alussa.

Kuvassa Hakapolun asuin- ja piharakennus hieman ennen purkamista kesällä 2010. Vasemmalle kulku radan ali, oikealta pääsee Hakakujalle ja Jukolankadulle. Kuvaajan selän taakse jää Upon silta.
Kaivo entisen Askon tehtaiden jäähdytys- ja sammutusvesialtaan, nykyisen autoliikkeen tontin, reunassa. Aita lienee jäänyt muistuttamaan altaan ajoista. (2010)

Asuintaloja on säilynyt puretun Loviisanradan penkere itäpuolella, Jukolankadun ja Ämmälänkadun varrella. Sielläkin on purettu rakennuksia, joidenkin tilalle on noussut uusia, jokunen taitaa olla tyhjillään.

Jukolankadun rakennuksia radan toiselta puolelta kuvattuna. Kuvan keskellä oleva rakennus lienee ollut tyhjillään jo vuosia. (2021)

Topparoikka 38 vuotta ja pikkujoulujuna kulkee

Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry perustettiin 1. päivä marraskuuta vuonna 1988. Samana päivämäärällä vuonna 1869 avattiin rataosuus Riihimäki–Lahti sekä vuonna 1905 perustettiin Lahden kaupunki. Yhdistys täytti siis tänä vuonna 38 vuotta.

Yhdistyksen toimitilat sijaitsevat Heinolan rautatien varrella Vierumäen asemalla. Kesällä 2026 Vierumäen ratapiha peruskorjattiin. Myös purkaminen oli vaihtoehtona, mutta yhdistys oli esittänyt perustelut raiteiden säilyttämisen puolesta. Näin ratapihan kunnostuksen ansiosta yhdistyksen museokalusto säilyy Vierumäellä. Tällä hetkellä aseman edessä on Fo-konduktöörivaunu, jossa on järjestettiin kuluvan vuoden elokuussa kesäkahvila.

Vierumäen asema talvella 2026 ennen kesän ratapiharemonttia.

Alla yhdistyksen tulevia tapahtumia.

Topparoikan tilaama pikkujoulujuna lähtee 21.11.2026 klo 16.00 Salpausselän seisakkeelta kohti Heinolaa, kolmen tunnin junamatka sisältää tunnelmaa, jouluista syötävää ja juotavaa, hintaan 45 e. Kalustona tänä vuonna Tka7+Rk ravintolavaunu ja yhdistyksen oma puuvaunu Ei.
Ajon yhteydessä Vierumäen asema on auki klo 15.00-18.00.

Topparoikan joulukahvila Vierumäen asemalla la 19.12. klo 11-14. Kahvia, pullaa, myynnissä kalentereita ensi vuodelle.

Rautatieaiheisia lyhytfilmejä menneiltä vuosikymmenilta esitetään elokuvateatteri Kino Iiriksessä Lahdessa 10.1.2027 klo 12 alkaen. Vapaa pääsy.

Topparoikan vuoden 2026 tapahtumiin liittyvistä kuvista koostettu seinäkalenteri on ilmestynyt. Sitä voi ostaa Vierumäen asemalta tapahtumien yhteydessä. Lisätietoja kalenterista ja yhdistyksessä enemmän Topparoikan nettisivuilla.

Lahti-Seura juhlii Lahti-viikolla

Lahti-viikko järjestetään tänä vuonna viikolla 44. Ohjelmassa on mm. Lahti-dokumenttinäytöksiä sekä Lahti-Seuran 80-vuotisjuhlat elokuvateatteri Kino Iiriksessä. Kotiseutuyhdistys Lahti-Seura on perustettu kevättalvella 1946, mutta juhlinta ajoittuu Lahden kaupungin perustamispäivän aatolle. Kaupunki täyttää 121 vuotta.
Tarkempi ohjelma päivittyy Lahen Lehen tapahtumasivulle.

OHJELMA

To 29.10. Elokuvateatteri Kino Iiris
Klo 12-13 Puukirkko ja muita välähdyksiä Lahdesta -näytös
Näytöksessä esitetään Kalevi Oksasen Lahti-kaitafilmivälähdyksiä 1960-70-luvuilta ja  vanhoja TV-mainoksia (uusintaesitys viime vuoden syksyltä) sekä digitoitu, harvinainen kaitafilmikokoelma puukirkon viimeisistä vaiheista vuonna 1977 (ensiesitys viime kesänä, ei ääntä). Näytöksen kokonaiskesto n. 60 min.

La 31.10. Kino Iiris
Lahti-Seura 80 vuotta -tapahtumakokonaisuus järjestetään Lahti-päivänä elokuvateatteri Kino Iiriksen tiloissa.
Klo 13 Tammisalissa vastaanotto ja kahvittelu. Vapaata seurustelua ja katsovissa nostalgisia videoita Lahdesta. Kirjamyyntiä ja mukana myös Lahden seutu kartoin -kirjan tekijä Vesa Tähtinen.
Klo 14 Iirissalissa juhlatilaisuus, ohjelmassa mm. juhlapuhe, kaupungin edustajan tervehdys, runoutta, musiikkiesityksiä ja Vuoden lahtelaisen julkistaminen.

Aulassa esillä neljä Lahti-aiheista julistetta.

Su 1.11. Kino Iiris
Klo 12-13 Puukirkko ja muita välähdyksiä Lahdesta -dokumenttinäytös Kino Iiriksessä, uusintanäytös torstailta.
Klo 13.30 Lemmenlatu-dokumentti
Klassikon asemaan noussut Lahden historiaa luotaava dramatisoitu dokumentti. Dokumentti on valmistunut vuonna 2017. Kesto 120 min. Paikalla alustamassa tekijät Keijo Skippari ja Tertta Saarikko.
Su 1.11. Lahden kaupunki 121 vuotta.

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Paikkana elokuvateatteri Kino Iiris, Saimaankatu 12, Lahti.

Perhepuiston Mini-Lahti on avattu

Kesän aikana uusittu Launeen perhepuiston liikennepuisto Mini-Lahti on avattu. Lapsetkin ovat olleet mukana tekemässä kaupunkia, sillä ”liikennekaupungin teemaksi valittiin lasten äänestyksessä Mini-Lahti. Suunnittelussa kuultiin lapsia myös piirustuskilpailun avulla, ja kilpailun pohjalta liikennekaupungin itäreunalle toteutettiin kisan voittajan suunnittelema sisäänkäyntikyltti.”

Lapset ovat olleet mukana toteuttamassa liikennepuistoa. (Kuva Sauli Hirvonen)

Puístosta löytyy tuttuja maamerkkejä.

Tutut maamerkit on toteutettu hauskasti. (Kuva Sauli Hirvonen)

Lisäksi Mini-Lahdesta löytää muitakin Lahden ominaispiirteitä.

Puistossa lapset voi opetella liikennesääntöjä. Ja aikuiset voivat käydä niitä kertaamassa.
(Kuva Sauli Hirvonen)

Alkuperäinen liikennekaupunki valmistui vuonna 1989 yhtenä osana Perhepuiston tarjoamaa puuhavalikoimaa. Nyt tuon kaupungin rakenteet tulivat käyttöikänsä päähän, ja tämä vanha puinen Lahti purettiin kokonaisuudessaan (ison esikuvansa mukaisesti). Kaupungin sivuilla kerrotaan, että ”uudistuksen tavoitteena oli säilyttää alueen suosittu perusidea, mutta samalla monipuolistaa toimintaa ja tehdä ympäristöstä entistä houkuttelevampi, toiminnallisempi ja viihtyisämpi. Jatkossakin liikennekaupunki tarjoaa lapsille turvallisen ympäristön opetella liikennesääntöjä ja harjoitella liikkumista leikin kautta.”

Aiemmassa ”vanhassa Lahdessa” oli enemmän rakennuksia, ja se oli enemmän kaupunkimaisempi. Tässä uudemmassa maisemat ovat avoimemmat. Silti lapsille löytyy monia mielenkiintoisia, toiminnallisia kohteita. Aivan kuin isommasta Lahdesta. Onnistunut uudistus.

Aiempi liikennekaupunki rakenteilla. (Kuva Lahden Kaupunkiympäristön arkisto)
Perhepuiston liikennepuistossa pientä iltapäiväruuhkaa. (Kuva Lahden Kaupunkiympäristön arkisto)

Liikennekaupungin avautumista juhlistetaan perjantaina 16. lokakuuta klo 17–18.30.

Kisapuiston stadion kääntyi

”Kisapuiston stadion kääntyi”, ei suinkaan haudassaan, vaikka niin ehkä luulisi. Hanke kuitenkin edelleen elää, suunnitelmista on väännetty vuosia. Nyt Kisapuiston jalkapallostadionista on julkaistu jälleen uusia suunnitelmia.
Lahden Ranta-Kartanon suunnitelmat odottavat toteutumista vaikka Jalkarannantien ja Kyösti Kallion kadun väliin on rakennettu kaksi tonttia asumiseen ja Kartanonkadulle massiivinen pysäköintilaitos. Entinen Jalkarannantien osuus linja-autoaseman eteläpuolella kunnostettiin muutama vuosi sitten.

Alueen toinen umpikortteli valmistumassa Kyösti Kallion kadun varteen vuonna 2021.
Jalkapallostadion on junnannut paikoillaan vuosia. Kuva on huhtikuulta 2021.

Etelä-Suomen Sanomat uutisoi 8.10. että kaupunki on tehnyt uusia suunnitelmia Kisapuiston stadionin suhteen. Se käännetään niin, että pääkatsomo rakennetaan Kartanonkadun suuntaisesti. Artikkelissa todetaan:

”Lahden kaupunki on julkistanut uuden havainnekuvan Ranta-Kartanon ja Kisapuiston alueista. Kuvan pohjana on asemakaavasuunnitelma, jonka mukaan jalkapallostadionia käännettäisiin 90 astetta siten, että pääkatsomo sijoittuisi Kartanonkadun varteen. Tavoitteena on parantaa stadionin saavutettavuutta keskustan suunnasta ja kytkeä stadion Ranta-Kartanoon selvitettävään kampuskokonaisuuteen. Samoin tarkoituksena on vahvistaa tapahtuma- ja liiketoimintamahdollisuuksia sekä houkutella hankkeeseen yksityisiä investointeja. Pääkatsomon ja kadun väliin tulisi tapahtuma-aukio.”

Tässä yhteydessä toki haluan tuoda mieleen vuonna 2006 kirjoittamani suunnitelman
”Ranta-Kartanoon aukio”. Siinä koko alueen tilanjakana olisi toiminut aukio, jonka vieressä on stadion. Artikkelin lopussa olevan omalaatuinen piirustukseni näyttää mistä on kyse: siinä stadion ja aukio syleilevät toisiaan. Vaikka tuo harrastelijamainen suunnitelmani on vanhentunut ja moni osin turhan idealistinen ja ongelmallinenkin, olisi toivottavaa kaupunkisuunnittelussa voitaisiin ottaa riskejä toteuttaa runsasta, mutta mittakaavaltaan ihmisläheistä sekä ajatuksia herättelevää, ja samalla ajatonta kaupunkikuvaa.

Eli onko Kisapuiston kohdalla taas luettu Lahen Lehteä, kuten silloinkin kun Lahti heräsi kiskoliikenteelle?