Lahti-Seura juhlii Lahti-viikolla

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Lahti-viikko järjestetään tänä vuonna viikolla 44. Ohjelmassa on mm. Lahti-dokumenttinäytöksiä sekä Lahti-Seuran 80-vuotisjuhlat elokuvateatteri Kino Iiriksessä. Kotiseutuyhdistys Lahti-Seura on perustettu kevättalvella 1946, mutta juhlinta ajoittuu Lahden kaupungin perustamispäivän aatolle. Kaupunki täyttää 121 vuotta.
Tarkempi ohjelma päivittyy Lahen Lehen tapahtumasivulle.

OHJELMA

To 29.10. Elokuvateatteri Kino Iiris
Klo 12-13 Puukirkko ja muita välähdyksiä Lahdesta -näytös
Näytöksessä esitetään Kalevi Oksasen Lahti-kaitafilmivälähdyksiä 1960-70-luvuilta ja  vanhoja TV-mainoksia (uusintaesitys viime vuoden syksyltä) sekä digitoitu, harvinainen kaitafilmikokoelma puukirkon viimeisistä vaiheista vuonna 1977 (ensiesitys viime kesänä, ei ääntä). Näytöksen kokonaiskesto n. 60 min.

La 31.10. Kino Iiris
Lahti-Seura 80 vuotta -tapahtumakokonaisuus järjestetään Lahti-päivänä elokuvateatteri Kino Iiriksen tiloissa.
Klo 13 Tammisalissa vastaanotto ja kahvittelu. Vapaata seurustelua ja katsovissa nostalgisia videoita Lahdesta. Kirjamyyntiä ja mukana myös Lahden seutu kartoin -kirjan tekijä Vesa Tähtinen.
Klo 14 Iirissalissa juhlatilaisuus, ohjelmassa mm. juhlapuhe, kaupungin edustajan tervehdys, runoutta, musiikkiesityksiä ja Vuoden lahtelaisen julkistaminen.

Aulassa esillä neljä Lahti-aiheista julistetta.

Su 1.11. Kino Iiris
Klo 12-13 Puukirkko ja muita välähdyksiä Lahdesta -dokumenttinäytös Kino Iiriksessä, uusintanäytös torstailta.
Klo 13.30 Lemmenlatu-dokumentti
Klassikon asemaan noussut Lahden historiaa luotaava dramatisoitu dokumentti. Dokumentti on valmistunut vuonna 2017. Kesto 120 min. Paikalla alustamassa tekijät Keijo Skippari ja Tertta Saarikko.
Su 1.11. Lahden kaupunki 121 vuotta.

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Paikkana elokuvateatteri Kino Iiris, Saimaankatu 12, Lahti.

Perhepuiston Mini-Lahti on avattu

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Kesän aikana uusittu Launeen perhepuiston liikennepuisto Mini-Lahti on avattu. Lapsetkin ovat olleet mukana tekemässä kaupunkia, sillä ”liikennekaupungin teemaksi valittiin lasten äänestyksessä Mini-Lahti. Suunnittelussa kuultiin lapsia myös piirustuskilpailun avulla, ja kilpailun pohjalta liikennekaupungin itäreunalle toteutettiin kisan voittajan suunnittelema sisäänkäyntikyltti.”

Lapset ovat olleet mukana toteuttamassa liikennepuistoa. (Kuva Sauli Hirvonen)

Puístosta löytyy tuttuja maamerkkejä.

Tutut maamerkit on toteutettu hauskasti. (Kuva Sauli Hirvonen)

Lisäksi Mini-Lahdesta löytää muitakin Lahden ominaispiirteitä.

Puistossa lapset voi opetella liikennesääntöjä. Ja aikuiset voivat käydä niitä kertaamassa.
(Kuva Sauli Hirvonen)

Alkuperäinen liikennekaupunki valmistui vuonna 1989 yhtenä osana Perhepuiston tarjoamaa puuhavalikoimaa. Nyt tuon kaupungin rakenteet tulivat käyttöikänsä päähän, ja tämä vanha puinen Lahti purettiin kokonaisuudessaan (ison esikuvansa mukaisesti). Kaupungin sivuilla kerrotaan, että ”uudistuksen tavoitteena oli säilyttää alueen suosittu perusidea, mutta samalla monipuolistaa toimintaa ja tehdä ympäristöstä entistä houkuttelevampi, toiminnallisempi ja viihtyisämpi. Jatkossakin liikennekaupunki tarjoaa lapsille turvallisen ympäristön opetella liikennesääntöjä ja harjoitella liikkumista leikin kautta.”

Aiemmassa ”vanhassa Lahdessa” oli enemmän rakennuksia, ja se oli enemmän kaupunkimaisempi. Tässä uudemmassa maisemat ovat avoimemmat. Silti lapsille löytyy monia mielenkiintoisia, toiminnallisia kohteita. Aivan kuin isommasta Lahdesta. Onnistunut uudistus.

Aiempi liikennekaupunki rakenteilla. (Kuva Lahden Kaupunkiympäristön arkisto)
Perhepuiston liikennepuistossa pientä iltapäiväruuhkaa. (Kuva Lahden Kaupunkiympäristön arkisto)

Liikennekaupungin avautumista juhlistetaan perjantaina 16. lokakuuta klo 17–18.30.

Kisapuiston stadion kääntyi

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

”Kisapuiston stadion kääntyi”, ei suinkaan haudassaan, vaikka niin ehkä luulisi. Hanke kuitenkin edelleen elää, suunnitelmista on väännetty vuosia. Nyt Kisapuiston jalkapallostadionista on julkaistu jälleen uusia suunnitelmia.
Lahden Ranta-Kartanon suunnitelmat odottavat toteutumista vaikka Jalkarannantien ja Kyösti Kallion kadun väliin on rakennettu kaksi tonttia asumiseen ja Kartanonkadulle massiivinen pysäköintilaitos. Entinen Jalkarannantien osuus linja-autoaseman eteläpuolella kunnostettiin muutama vuosi sitten.

Alueen toinen umpikortteli valmistumassa Kyösti Kallion kadun varteen vuonna 2021.
Jalkapallostadion on junnannut paikoillaan vuosia. Kuva on huhtikuulta 2021.

Etelä-Suomen Sanomat uutisoi 8.10. että kaupunki on tehnyt uusia suunnitelmia Kisapuiston stadionin suhteen. Se käännetään niin, että pääkatsomo rakennetaan Kartanonkadun suuntaisesti. Artikkelissa todetaan:

”Lahden kaupunki on julkistanut uuden havainnekuvan Ranta-Kartanon ja Kisapuiston alueista. Kuvan pohjana on asemakaavasuunnitelma, jonka mukaan jalkapallostadionia käännettäisiin 90 astetta siten, että pääkatsomo sijoittuisi Kartanonkadun varteen. Tavoitteena on parantaa stadionin saavutettavuutta keskustan suunnasta ja kytkeä stadion Ranta-Kartanoon selvitettävään kampuskokonaisuuteen. Samoin tarkoituksena on vahvistaa tapahtuma- ja liiketoimintamahdollisuuksia sekä houkutella hankkeeseen yksityisiä investointeja. Pääkatsomon ja kadun väliin tulisi tapahtuma-aukio.”

Tässä yhteydessä toki haluan tuoda mieleen vuonna 2006 kirjoittamani suunnitelman
”Ranta-Kartanoon aukio”. Siinä koko alueen tilanjakana olisi toiminut aukio, jonka vieressä on stadion. Artikkelin lopussa olevan omalaatuinen piirustukseni näyttää mistä on kyse: siinä stadion ja aukio syleilevät toisiaan. Vaikka tuo harrastelijamainen suunnitelmani on vanhentunut ja moni osin turhan idealistinen ja ongelmallinenkin, olisi toivottavaa kaupunkisuunnittelussa voitaisiin ottaa riskejä toteuttaa runsasta, mutta mittakaavaltaan ihmisläheistä sekä ajatuksia herättelevää, ja samalla ajatonta kaupunkikuvaa.

Eli onko Kisapuiston kohdalla taas luettu Lahen Lehteä, kuten silloinkin kun Lahti heräsi kiskoliikenteelle?

Oikorataa pitkin kuljettu 20 vuotta

Julkaistu , kirjoittanut

Lahden oikorata otettiin virallisesti käyttöön 3.9.2006. Nimistä huolimatta rata ei kulje Lahden kaupungin alueella, vaan rata rakennettiin Kerava Kytömäälta Hollolan Hakosiltaan, jossa se yhdistyy ”vanhaan” Lahti-Riihimäki-rataan. Helsingistä tullessa rata erkaantuu Tampereen radasta heti Keravan aseman jälkeen Kytömaalla. Pohjoisesta tultaessa oikorata ylittää Tampereen radan Suomen pisimmällä rautatiesillalla.

Seitsemänkymmentäneljä kilometriä pitkän oikoradan rakentaminen alkoi vuonna 2002, ja koeajot aloitettiin 3. kesäkuuta 2006. Saman vuoden syksyllä oli tiedossa juhlat kun rata avattaisiin yleiselle liikenteelle. Lahdessa radan avaamista oli juhlistettu monin eri tavoin jo koko vuoden.

Luhdanmäen rautatiesilta ylittää Luhdanjoen ja seututie 140:n. Silta on reilut 550 metriä pitkä.

Juhlavuosi ja Oikoratafestarit

Oikoradan valmistumisvuonna Lahdessa järjestettiin rautateihin liittyviä tempauksia ja tapahtumia. Ensi askel oli Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry. järjestivät lauantaina 10.6. koko kansalle avoimet ovet Lahden vanhalla veturivarikolla sijaitsevassa vesitornissa.
Kesäkuun lopulla Sibelius-talon Metsähallissa avautui silloisen Kulttuuripääkaupunki-hankkeen Asemat ja Radat -näyttely, jossa Topparoikka oli myös mukana. Paikalla oli esillä mm. resiina ja yhdistyksen Vesijärven sataman pienoisrautatie.

Syksyllä juhlat huipentuivat. Taidepanimossa (nyk. Malski / Malva) Päijänteenkadulla paikalliset taideyhdistykset järjestivät rautateiden ympärille monenlaista nähtävää ja koettavaa. Myös elokuvateatteri Kino Iiris oli aiheen parissa esittämällä rautateihin liittyviä filmejä.

Varsinaiset juhlat järjestettiin syyskuun ensimmäinen päivä. Oikoratafestarit järjestettiin radan varren asemilla Keravalla, Haarajoella, Mäntsälässä ja tapahtuman pääpaikassa Lahdessa. Lahteen saapui VIP-juna (kaksi yhteenliitettyä pendolinoa) kunniavieraineen, ja paikalla oli monenlaista ohjelmaa kuten artistiesiintyjiä.

VIP-juna saapuu Lahteen.
Lahden asemalla oli monenlaista ohjelmaa.

Saman päivän iltana vietettiin myös Raiteiden Iltaa, joka tuolloin korvasi Taidelauantain / Taiteiden Yön.


Kymmenen vuotta oikoradan avaamisen jälkeen, Lahden rautatieaseman yhteyteen avattiin matkakeskus, jolloin silloiselta Jalkarannantien linja-autoasemalta siirtyivät linja-auto- ja rahtitoiminnot rautatieaseman yhteyteen. Vuonna 2026 vietettiin siis matkakeskuksen 10-vuotisjuhlia.

Oikoradasta

  • Avattiin liikenteelle 3.9.2006, rakentaminen oli alkanut vuonna 2002
  • Reitti Kytömaa (Kerava) – Hakosilta (Hollola)
  • Pituus 74 km
  • Uudet asemat Haarajoki (Järvenpää), Mäntsälä ja vuodesta 2017 lähtien Henna (Orimattila)
  • Matka-aika Lahdesta Helsinkiin oikorataa pitkin on nopeimmillaan alle 50 minuuttia Pendolinolla ja InterCityllä sekä 65 minuuttia Z-lähijunalla. Riihimäen kautta matkustettaessa matka kesti lyhimmillään tunti ja 21 minuuttia
  • Radalla sijaitsee Suomen pisin rautatiesilta, 557 metriä pitkä Kytömaan rautatieristeyssilta. Silta sijaitsee Tuusulassa
  • Lahdessa järjestettiin vuonna 2006 tapahtumia radan valmistumisen kunniaksi.
    Lahden rautatieharrastajat järjestivät veturivarikolla Avoimet ovet, 1.9.2006 järjestettiin
    Oikoratafestarit ja Raiteiden Ilta -tapahtumat.

Lahti Design Festival Kasisalilla

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin Lahti Design Festival käynnistyi Kasisalilla maanantaina 21.9. kestäen sunnuntaihin 27. päivään asti. Tapahtuma on siis vielä lauantaina ja sunnuntaina auki klo 12-18, ja osoite on tietysti Sammonkatu 8.

Rakennus on itsellekin tuttu monesta eri yhteydestä. Tutuimpana tietenkin legendaarinen Kasisali, jossa itsekin tuli 1990-2000-luvuilla käytyä katsomassa punkin ja hardcoremusiikin rytkettä. Kasisalin pääsisäänkäynti oli sisäpihan puolella. Näyttelytilan sisäänkäynnin vieressä oli myös Fillariklubin sisäänkäynti. Tila oli rakennuksen Sammonkadun puolella. Aktiivista musiikkitouhua sielläkin yleisesti harrastettiin, ja itsekin muistan käyneeni katsomassa ainakin yhden keikan. Rakennuksen Kauppakadun puoleisessa päässä oli tiloja koulutuksiin ja maankuulu Taideinstituutti.

Nyt järjestetty näyttely kuitenkin rajautui rakennuksen toiseen päähän ja Kasisaliin. Paikasta sivuilla todetaan osuvasti: ”8-Sali ei ole vain tapahtumapaikka, vaan pala Lahden kulttuurihistoriaa.
Sammonkatu 8 tiloissa on kasvanut kokonainen sukupolvi lahtelaista musiikkikulttuuria. Paikka on syntynyt myös yhteisön voimasta, kun 1980-luvulla punkkarit ja eläkeläiset löivät hynttyyt yhteen saadakseen tilan nuorten käyttöön. Nyt paikka herätetään jälleen henkiin. Epävarmoina aikoina tarvitaan juuri tällaisia tiloja, joissa ihmiset kohtaavat, syntyy uutta ja paikallinen kulttuuri saa vähän ravistelua.”

Paikkaan liittyy myös toinenkin historiallinen kiinnostavuus, joka yhdistää sen Lahti Design Festivaliin. Alunperin rakennuksessa toimi Häklin puusepäntehdas. Tehdas sai alkunsa vuonna 1925 (katso kuva) ja rakennusta laajennettiin useaan otteeseen. Huonekalutoimintaa kesti vuoteen 1964, ja vuosikymmenen lopulla rakennuksessa aloitti erilaisia kaupungin toimintoja. Nyt tämäkin rakennus on purku-uhan alla. Sammonkatu 8:n kiinteistön omistaa nykyisin Spatium Toimitilat Oy.
On jo ajatuksena hieno, että tulevaisuuden (kaluste)muotoilijat pääsevät esille entisessä puusepäntehtaassa. Paikallisen puuseppäperinteen vaalimisessa Lahti koki kovan takaiskun, kun Pro Puu ry lopetti viime keväänä. Toivotaan että nuoret kyvyt pitävät puuseppä- ja kalustemuotoilun osaamista edelleen Lahdessa.

Joten sekä näyttely että rakennus ja sen monipuolinen historia houkuttelivat paikalle myös Lahtiwoodin omat puusepät Tapion ja allekirjoittaneen. Samalla kun koettiin nuorten lupausten teoksia, samalla vilkuiltiin vanhan rakennuksen nurkkiin ja rakenteisiin. Näyttely tarjosi paljon kiinnostavaa nähtävää. Mutta mitä siis näyttely sisältää? Muotoiluinstituutin sivuilla tapahtumasta kerrotaan seuraavaa:
” Tapahtumaviikon ytimessä on laaja näyttely, joka kokoaa yhteen opiskelijatöitä ja installaatioita Muotoiluinstituutin kaikista koulutuksista. Tapahtumapaikalle 8-saliin on vapaa sisäänpääsy koko viikon ajan. Lahti Design Festival tarjoaa alustan keskusteluille ja uudenlaiselle osallistumiselle.
Lahti Design Festival tarjoaa alustan keskusteluille ja uudenlaiselle osallistumiselle. Kantavana teemana on erilaisten ihmisten, ajatusten ja kokemusten kohtaaminen sekä niiden synnyttämät uudet oivallukset.”

Tässä Tapion kuvapoiminnat (ellei toisin mainita) näyttelystä.

Vanhaa, tyylikästä punatiiliarkkitehtuuria. (Kuva Sauli)
Kuvan ylälaidassa näkyy myös osa Sammonkadun Muraalista. Lisätiedoja Malvan sivuilla.


Tällaisestä design-tapahtumasta halutaan vuosittainen perinne, ja mikäs sen parempi paikka aloittaa kuin entinen kulttuurikeskus ja puusepäntehdas. Tästä on hyvä jatkaa, ja ensi vuonna jälleen uusin ideoin.