Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry perustettiin 1. päivä marraskuuta vuonna 1988. Samana päivämäärällä vuonna 1869 avattiin rataosuus Riihimäki–Lahti sekä vuonna 1905 perustettiin Lahden kaupunki. Yhdistys täytti siis tänä vuonna 38 vuotta.
Yhdistyksen toimitilat sijaitsevat Heinolan rautatien varrella Vierumäen asemalla. Kesällä 2026 Vierumäen ratapiha peruskorjattiin. Myös purkaminen oli vaihtoehtona, mutta yhdistys oli esittänyt perustelut raiteiden säilyttämisen puolesta. Näin ratapihan kunnostuksen ansiosta yhdistyksen museokalusto säilyy Vierumäellä. Tällä hetkellä aseman edessä on Fo-konduktöörivaunu, jossa on järjestettiin kuluvan vuoden elokuussa kesäkahvila.
Vierumäen asema talvella 2026 ennen kesän ratapiharemonttia.
Alla yhdistyksen tulevia tapahtumia.
Topparoikan tilaama pikkujoulujuna lähtee21.11.2026 klo 16 Salpausselän seisakkeelta kohti Heinolaa, kolmen tunnin junamatka sisältää tunnelmaa, jouluista syötävää ja juotavaa, hintaan 45 e. Kalustona tänä vuonna Tka7+Rk ravintolavaunu ja yhdistyksen oma puuvaunu Ei. Myös Vierumäen asema on auki ajon yhteydessä.
Topparoikan joulukahvila Vierumäen asemalla la 19.12. klo 11-14. Kahvia, pullaa, myynnissä kalentereita ensi vuodelle.
Rautatieaiheisia lyhytfilmejä menneiltä vuosikymmenilta esitetään elokuvateatteri Kino Iiriksessä Lahdessa 10.1.2027 klo 12 alkaen. Vapaa pääsy.
Topparoikan vuoden 2026 tapahtumiin liittyvistä kuvista koostettu seinäkalenteri on ilmestynyt. Sitä voi ostaa Vierumäen asemalta tapahtumien yhteydessä. Lisätietoja kalenterista ja yhdistyksessä enemmän Topparoikan nettisivuilla.
Lahti-viikko järjestetään tänä vuonna viikolla 44. Ohjelmassa on mm. Lahti-dokumenttinäytöksiä sekä Lahti-Seuran 80-vuotisjuhlat elokuvateatteri Kino Iiriksessä. Kotiseutuyhdistys Lahti-Seura on perustettu kevättalvella 1946, mutta juhlinta ajoittuu Lahden kaupungin perustamispäivän aatolle. Kaupunki täyttää 121 vuotta. Tarkempi ohjelma päivittyy Lahen Lehen tapahtumasivulle.
OHJELMA
To 29.10. Elokuvateatteri Kino Iiris Klo 12-13 Puukirkko ja muita välähdyksiä Lahdesta -näytös Näytöksessä esitetään Kalevi Oksasen Lahti-kaitafilmivälähdyksiä 1960-70-luvuilta ja vanhoja TV-mainoksia (uusintaesitys viime vuoden syksyltä) sekä digitoitu, harvinainen kaitafilmikokoelma puukirkon viimeisistä vaiheista vuonna 1977 (ensiesitys viime kesänä, ei ääntä). Näytöksen kokonaiskesto n. 60 min.
La 31.10. Kino Iiris Lahti-Seura 80 vuotta -tapahtumakokonaisuus järjestetään Lahti-päivänä elokuvateatteri Kino Iiriksen tiloissa. Klo 13 Tammisalissa vastaanotto ja kahvittelu. Vapaata seurustelua ja katsovissa nostalgisia videoita Lahdesta. Kirjamyyntiä ja mukana myös Lahden seutu kartoin -kirjan tekijä Vesa Tähtinen. Klo 14 Iirissalissa juhlatilaisuus, ohjelmassa mm. juhlapuhe, kaupungin edustajan tervehdys, runoutta, musiikkiesityksiä ja Vuoden lahtelaisen julkistaminen.
Aulassa esillä neljä Lahti-aiheista julistetta.
Su 1.11. Kino Iiris Klo 12-13 Puukirkko ja muita välähdyksiä Lahdesta -dokumenttinäytös Kino Iiriksessä, uusintanäytös torstailta. Klo 13.30 Lemmenlatu-dokumentti Klassikon asemaan noussut Lahden historiaa luotaava dramatisoitu dokumentti. Dokumentti on valmistunut vuonna 2017. Kesto 120 min. Paikalla alustamassa tekijät Keijo Skippari ja Tertta Saarikko. Su 1.11. Lahden kaupunki 121 vuotta.
Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Paikkana elokuvateatteri Kino Iiris, Saimaankatu 12, Lahti.
Kesän aikana uusittu Launeen perhepuiston liikennepuisto Mini-Lahti on avattu. Lapsetkin ovat olleet mukana tekemässä kaupunkia, sillä ”liikennekaupungin teemaksi valittiin lasten äänestyksessä Mini-Lahti. Suunnittelussa kuultiin lapsia myös piirustuskilpailun avulla, ja kilpailun pohjalta liikennekaupungin itäreunalle toteutettiin kisan voittajan suunnittelema sisäänkäyntikyltti.”
Lapset ovat olleet mukana toteuttamassa liikennepuistoa. (Kuva Sauli Hirvonen)
Puístosta löytyy tuttuja maamerkkejä.
Tutut maamerkit on toteutettu hauskasti. (Kuva Sauli Hirvonen)
Lisäksi Mini-Lahdesta löytää muitakin Lahden ominaispiirteitä.
Puistossa lapset voi opetella liikennesääntöjä. Ja aikuiset voivat käydä niitä kertaamassa. (Kuva Sauli Hirvonen)
Alkuperäinen liikennekaupunki valmistui vuonna 1989 yhtenä osana Perhepuiston tarjoamaa puuhavalikoimaa. Nyt tuon kaupungin rakenteet tulivat käyttöikänsä päähän, ja tämä vanha puinen Lahti purettiin kokonaisuudessaan (ison esikuvansa mukaisesti). Kaupungin sivuilla kerrotaan, että ”uudistuksen tavoitteena oli säilyttää alueen suosittu perusidea, mutta samalla monipuolistaa toimintaa ja tehdä ympäristöstä entistä houkuttelevampi, toiminnallisempi ja viihtyisämpi. Jatkossakin liikennekaupunki tarjoaa lapsille turvallisen ympäristön opetella liikennesääntöjä ja harjoitella liikkumista leikin kautta.”
Aiemmassa ”vanhassa Lahdessa” oli enemmän rakennuksia, ja se oli enemmän kaupunkimaisempi. Tässä uudemmassa maisemat ovat avoimemmat. Silti lapsille löytyy monia mielenkiintoisia, toiminnallisia kohteita. Aivan kuin isommasta Lahdesta. Onnistunut uudistus.
Aiempi liikennekaupunki rakenteilla. (Kuva Lahden Kaupunkiympäristön arkisto)Perhepuiston liikennepuistossa pientä iltapäiväruuhkaa. (Kuva Lahden Kaupunkiympäristön arkisto)
Liikennekaupungin avautumista juhlistetaan perjantaina 16. lokakuuta klo 17–18.30.
”Kisapuiston stadion kääntyi”, ei suinkaan haudassaan, vaikka niin ehkä luulisi. Hanke kuitenkin edelleen elää, suunnitelmista on väännetty vuosia. Nyt Kisapuiston jalkapallostadionista on julkaistu jälleen uusia suunnitelmia. Lahden Ranta-Kartanon suunnitelmat odottavat toteutumista vaikka Jalkarannantien ja Kyösti Kallion kadun väliin on rakennettu kaksi tonttia asumiseen ja Kartanonkadulle massiivinen pysäköintilaitos. Entinen Jalkarannantien osuus linja-autoaseman eteläpuolella kunnostettiin muutama vuosi sitten.
Alueen toinen umpikortteli valmistumassa Kyösti Kallion kadun varteen vuonna 2021.Jalkapallostadion on junnannut paikoillaan vuosia. Kuva on huhtikuulta 2021.
Etelä-Suomen Sanomat uutisoi 8.10. että kaupunki on tehnyt uusia suunnitelmia Kisapuiston stadionin suhteen. Se käännetään niin, että pääkatsomo rakennetaan Kartanonkadun suuntaisesti. Artikkelissa todetaan:
”Lahden kaupunki on julkistanut uuden havainnekuvan Ranta-Kartanon ja Kisapuiston alueista. Kuvan pohjana on asemakaavasuunnitelma, jonka mukaan jalkapallostadionia käännettäisiin 90 astetta siten, että pääkatsomo sijoittuisi Kartanonkadun varteen. Tavoitteena on parantaa stadionin saavutettavuutta keskustan suunnasta ja kytkeä stadion Ranta-Kartanoon selvitettävään kampuskokonaisuuteen. Samoin tarkoituksena on vahvistaa tapahtuma- ja liiketoimintamahdollisuuksia sekä houkutella hankkeeseen yksityisiä investointeja. Pääkatsomon ja kadun väliin tulisi tapahtuma-aukio.”
Tässä yhteydessä toki haluan tuoda mieleen vuonna 2006 kirjoittamani suunnitelman ”Ranta-Kartanoon aukio”. Siinä koko alueen tilanjakana olisi toiminut aukio, jonka vieressä on stadion. Artikkelin lopussa olevan omalaatuinen piirustukseni näyttää mistä on kyse: siinä stadion ja aukio syleilevät toisiaan. Vaikka tuo harrastelijamainen suunnitelmani on vanhentunut ja moni osin turhan idealistinen ja ongelmallinenkin, olisi toivottavaa kaupunkisuunnittelussa voitaisiin ottaa riskejä toteuttaa runsasta, mutta mittakaavaltaan ihmisläheistä sekä ajatuksia herättelevää, ja samalla ajatonta kaupunkikuvaa.
Lahden oikorata otettiin virallisesti käyttöön 3.9.2006. Nimistä huolimatta rata ei kulje Lahden kaupungin alueella, vaan rata rakennettiin Kerava Kytömäälta Hollolan Hakosiltaan, jossa se yhdistyy ”vanhaan” Lahti-Riihimäki-rataan. Helsingistä tullessa rata erkaantuu Tampereen radasta heti Keravan aseman jälkeen Kytömaalla. Pohjoisesta tultaessa oikorata ylittää Tampereen radan Suomen pisimmällä rautatiesillalla.
Seitsemänkymmentäneljä kilometriä pitkän oikoradan rakentaminen alkoi vuonna 2002, ja koeajot aloitettiin 3. kesäkuuta 2006. Saman vuoden syksyllä oli tiedossa juhlat kun rata avattaisiin yleiselle liikenteelle. Lahdessa radan avaamista oli juhlistettu monin eri tavoin jo koko vuoden.
Luhdanmäen rautatiesilta ylittää Luhdanjoen ja seututie 140:n. Silta on reilut 550 metriä pitkä.
Juhlavuosi ja Oikoratafestarit
Oikoradan valmistumisvuonna Lahdessa järjestettiin rautateihin liittyviä tempauksia ja tapahtumia. Ensi askel oli Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry. järjestivät lauantaina 10.6. koko kansalle avoimet ovet Lahden vanhalla veturivarikolla sijaitsevassa vesitornissa. Kesäkuun lopulla Sibelius-talon Metsähallissa avautui silloisen Kulttuuripääkaupunki-hankkeen Asemat ja Radat -näyttely, jossa Topparoikka oli myös mukana. Paikalla oli esillä mm. resiina ja yhdistyksen Vesijärven sataman pienoisrautatie.
Syksyllä juhlat huipentuivat. Taidepanimossa (nyk. Malski / Malva) Päijänteenkadulla paikalliset taideyhdistykset järjestivät rautateiden ympärille monenlaista nähtävää ja koettavaa. Myös elokuvateatteri Kino Iiris oli aiheen parissa esittämällä rautateihin liittyviä filmejä.
Varsinaiset juhlat järjestettiin syyskuun ensimmäinen päivä. Oikoratafestarit järjestettiin radan varren asemilla Keravalla, Haarajoella, Mäntsälässä ja tapahtuman pääpaikassa Lahdessa. Lahteen saapui VIP-juna (kaksi yhteenliitettyä pendolinoa) kunniavieraineen, ja paikalla oli monenlaista ohjelmaa kuten artistiesiintyjiä.
VIP-juna saapuu Lahteen.Lahden asemalla oli monenlaista ohjelmaa.
Saman päivän iltana vietettiin myös Raiteiden Iltaa, joka tuolloin korvasi Taidelauantain / Taiteiden Yön.
Kymmenen vuotta oikoradan avaamisen jälkeen, Lahden rautatieaseman yhteyteen avattiin matkakeskus, jolloin silloiselta Jalkarannantien linja-autoasemalta siirtyivät linja-auto- ja rahtitoiminnot rautatieaseman yhteyteen. Vuonna 2026 vietettiin siis matkakeskuksen 10-vuotisjuhlia.
Oikoradasta
Avattiin liikenteelle 3.9.2006, rakentaminen oli alkanut vuonna 2002
Reitti Kytömaa (Kerava) – Hakosilta (Hollola)
Pituus 74 km
Uudet asemat Haarajoki (Järvenpää), Mäntsälä ja vuodesta 2017 lähtien Henna (Orimattila)
Matka-aika Lahdesta Helsinkiin oikorataa pitkin on nopeimmillaan alle 50 minuuttia Pendolinolla ja InterCityllä sekä 65 minuuttia Z-lähijunalla. Riihimäen kautta matkustettaessa matka kesti lyhimmillään tunti ja 21 minuuttia
Radalla sijaitsee Suomen pisin rautatiesilta, 557 metriä pitkä Kytömaan rautatieristeyssilta. Silta sijaitsee Tuusulassa
Lahdessa järjestettiin vuonna 2006 tapahtumia radan valmistumisen kunniaksi. Lahden rautatieharrastajat järjestivät veturivarikolla Avoimet ovet, 1.9.2006 järjestettiin Oikoratafestarit ja Raiteiden Ilta -tapahtumat.
