Oikorataa pitkin kuljettu 20 vuotta

Julkaistu , kirjoittanut

Lahden oikorata otettiin virallisesti käyttöön 3.9.2006. Nimistä huolimatta rata ei kulkenut Lahden alueella, vaan rata rakennettiin Kerava Kytömäälta Hollolan Hakosiltaan, jossa se yhdistyy ”vanhaan” Lahti-Riihimäki-rataan. Helsingistä tullessa rata erkaantui Tampereen radasta heti Keravan aseman jälkeen Kytömaalla. Pohjoisesta tultaessa oikorata ylittää Tampereen radan Suomen pisimmällä rautatiesillalla.

Seitsemänkymmentäneljä kilometriä pitkän oikoradan rakentaminen alkoi vuonna 2002, ja koeajot aloitettiin 3. kesäkuuta 2006. Saman vuoden syksyllä oli tiedossa juhlat kun rata avattaisiin yleiselle liikenteelle. Lahdessa radan avaamista oli juhlistettu monin eri tavoin jo koko vuoden.

Luhdanmäen rautatiesilta ylittää Luhdanjoen ja seututie 140:n. Silta on reilut 550 metriä pitkä.

Juhlavuosi ja Oikoratafestarit

Oikoradan valmistumisvuonna Lahdessa järjestettiin rautateihin liittyviä tempauksia ja tapahtumia. Ensi askel oli Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry. järjestivät lauantaina 10.6. koko kansalle avoimet ovet Lahden vanhalla veturivarikolla sijaitsevassa vesitornissa.
Kesäkuun lopulla Sibelius-talon Metsähallissa avautui silloisen Kulttuuripääkaupunki-hankkeen Asemat ja Radat -näyttely, jossa Topparoikka oli myös mukana. Paikalla oli esillä mm. resiina ja yhdistyksen Vesijärven sataman pienoisrautatie.

Syksyllä juhlat huipentuivat. Taidepanimossa (nyk. Malski / Malva) Päijänteenkadulla paikalliset taideyhdistykset järjestivät rautateiden ympärille monenlaista nähtävää ja koettavaa. Myös elokuvateatteri Kino Iiris oli aiheen parissa esittämällä rautateihin liittyviä filmejä.

Varsinaiset juhlat järjestettiin syyskuun ensimmäinen päivä. Oikoratafestarit järjestettiin radan varren asemilla Keravalla, Haarajoella, Mäntsälässä ja tapahtuman pääpaikassa Lahdessa. Lahteen saapui VIP-juna (kaksi yhteenliitettyä pendolinoa) kunniavieraineen, ja paikalla oli monenlaista ohjelmaa kuten artistiesiintyjiä.

VIP-juna saapuu Lahteen.
Lahden asemalla oli monenlaista ohjelmaa.

Saman päivän iltana vietettiin myös Raiteiden Iltaa, joka tuolloin korvasi Taidelauantain / Taiteiden Yön.


Kymmenen vuotta oikoradan avaamisen jälkeen, Lahden rautatieaseman yhteyteen avattiin matkakeskus, jolloin silloiselta Jalkarannantien linja-autoasemalta siirtyivät linja-auto- ja rahtitoiminnot rautatieaseman yhteyteen. Vuonna 2026 vietettiin siis matkakeskuksen 10-vuotisjuhlia.

Oikoradasta

  • Avattiin liikenteelle 3.9.2006, rakentaminen oli alkanut vuonna 2002
  • Reitti Kytömaa (Kerava) – Hakosilta (Hollola)
  • Pituus 74 km
  • Uudet asemat Haarajoki (Järvenpää), Mäntsälä ja vuodesta 2017 lähtien Henna (Orimattila)
  • Matka-aika Lahdesta Helsinkiin oikorataa pitkin on nopeimmillaan alle 50 minuuttia Pendolinolla ja InterCityllä sekä 65 minuuttia Z-lähijunalla. Riihimäen kautta matkustettaessa matka kesti lyhimmillään tunti ja 21 minuuttia
  • Radalla sijaitsee Suomen pisin rautatiesilta, 557 metriä pitkä Kytömaan rautatieristeyssilta. Silta sijaitsee Tuusulassa
  • Lahdessa järjestettiin vuonna 2006 tapahtumia radan valmistumisen kunniaksi.
    Lahden rautatieharrastajat järjestivät veturivarikolla Avoimet ovet, 1.9.2006 järjestettiin
    Oikoratafestarit ja Raiteiden Ilta -tapahtumat.

Lahti Design Festival Kasisalilla

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin Lahti Design Festival käynnistyi Kasisalilla maanantaina 21.9. kestäen sunnuntaihin 27. päivään asti. Tapahtuma on siis vielä lauantaina ja sunnuntaina auki klo 12-18, ja osoite on tietysti Sammonkatu 8.

Rakennus on itsellekin tuttu monesta eri yhteydestä. Tutuimpana tietenkin legendaarinen Kasisali, jossa itsekin tuli 1990-2000-luvuilla käytyä katsomassa punkin ja hardcoremusiikin rytkettä. Kasisalin pääsisäänkäynti oli sisäpihan puolella. Näyttelytilan sisäänkäynnin vieressä oli myös Fillariklubin sisäänkäynti. Tila oli rakennuksen Sammonkadun puolella. Aktiivista musiikkitouhua sielläkin yleisesti harrastettiin, ja itsekin muistan käyneeni katsomassa ainakin yhden keikan. Rakennuksen Kauppakadun puoleisessa päässä oli tiloja koulutuksiin ja maankuulu Taideinstituutti.

Nyt järjestetty näyttely kuitenkin rajautui rakennuksen toiseen päähän ja Kasisaliin. Paikasta sivuilla todetaan osuvasti: ”8-Sali ei ole vain tapahtumapaikka, vaan pala Lahden kulttuurihistoriaa.
Sammonkatu 8 tiloissa on kasvanut kokonainen sukupolvi lahtelaista musiikkikulttuuria. Paikka on syntynyt myös yhteisön voimasta, kun 1980-luvulla punkkarit ja eläkeläiset löivät hynttyyt yhteen saadakseen tilan nuorten käyttöön. Nyt paikka herätetään jälleen henkiin. Epävarmoina aikoina tarvitaan juuri tällaisia tiloja, joissa ihmiset kohtaavat, syntyy uutta ja paikallinen kulttuuri saa vähän ravistelua.”

Paikkaan liittyy myös toinenkin historiallinen kiinnostavuus, joka yhdistää sen Lahti Design Festivaliin. Alunperin rakennuksessa toimi Häklin puusepäntehdas. Tehdas sai alkunsa vuonna 1925 (katso kuva) ja rakennusta laajennettiin useaan otteeseen. Huonekalutoimintaa kesti vuoteen 1964, ja vuosikymmenen lopulla rakennuksessa aloitti erilaisia kaupungin toimintoja. Nyt tämäkin rakennus on purku-uhan alla. Sammonkatu 8:n kiinteistön omistaa nykyisin Spatium Toimitilat Oy.
On jo ajatuksena hieno, että tulevaisuuden (kaluste)muotoilijat pääsevät esille entisessä puusepäntehtaassa. Paikallisen puuseppäperinteen vaalimisessa Lahti koki kovan takaiskun, kun Pro Puu ry lopetti viime keväänä. Toivotaan että nuoret kyvyt pitävät puuseppä- ja kalustemuotoilun osaamista edelleen Lahdessa.

Joten sekä näyttely että rakennus ja sen monipuolinen historia houkuttelivat paikalle myös Lahtiwoodin omat puusepät Tapion ja allekirjoittaneen. Samalla kun koettiin nuorten lupausten teoksia, samalla vilkuiltiin vanhan rakennuksen nurkkiin ja rakenteisiin. Näyttely tarjosi paljon kiinnostavaa nähtävää. Mutta mitä siis näyttely sisältää? Muotoiluinstituutin sivuilla tapahtumasta kerrotaan seuraavaa:
” Tapahtumaviikon ytimessä on laaja näyttely, joka kokoaa yhteen opiskelijatöitä ja installaatioita Muotoiluinstituutin kaikista koulutuksista. Tapahtumapaikalle 8-saliin on vapaa sisäänpääsy koko viikon ajan. Lahti Design Festival tarjoaa alustan keskusteluille ja uudenlaiselle osallistumiselle.
Lahti Design Festival tarjoaa alustan keskusteluille ja uudenlaiselle osallistumiselle. Kantavana teemana on erilaisten ihmisten, ajatusten ja kokemusten kohtaaminen sekä niiden synnyttämät uudet oivallukset.”

Tässä Tapion kuvapoiminnat (ellei toisin mainita) näyttelystä.

Vanhaa, tyylikästä punatiiliarkkitehtuuria. (Kuva Sauli)
Kuvan ylälaidassa näkyy myös osa Sammonkadun Muraalista. Lisätiedoja Malvan sivuilla.


Tällaisestä design-tapahtumasta halutaan vuosittainen perinne, ja mikäs sen parempi paikka aloittaa kuin entinen kulttuurikeskus ja puusepäntehdas. Tästä on hyvä jatkaa, ja ensi vuonna jälleen uusin ideoin.

Pekka & The Other Losers -kokoelma ulkona!

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Lahtelaispunkbändin koko tuontanto vuosilta 2003-2008 on nyt julkaistu C-kasetin muodossa. Never mind middle age – here’s Pekka & the other losers -kasettikokoelma sisältää yhteensä 13 kappaletta, joista kuusi on omaa tuotantoa. Kaikki on uudelleenmasteroitu vuonna 2025. A-puolen kesto on 17 min ja B-puolen kesto on 16 min 3 s. Kasetti julkaistiin syyskuussa 2026.

Hintaa kasetilla on 10 euroa / kpl. Painos on rajoitettu, kaikki viisikymmentä kasettia on numeroitu. Kasettia saa julkaisijalta.

Julkaisijana toimii Pekka Productions, lisätietoja Hometown Pride -sivustolla tai sähköpostista pekka.productions@gmail.com.

Lahden Videokuvaajat 70 vuotta – dokumenttinäytös 16.9.

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Lahden Videokuvaajat ry täyttää kuluvana syksynä 70 vuotta. Yhdistyksellä on lähes 100 jäsentä, joiden joukkoon kuuluu sekä harrastajia että videotuotannon ammattilaisia.

Videokuvaajat ja 80 vuotta täyttävä Lahti-Seura ovat toimineet vuosia tiiviissä yhteistyössä yhdessä Päijät-Hämeen elokuvakeskus ry:n kanssa. Yhdistykset toimivat elokuvakeskuksen tiloissa Saimaankatu 12:sta, joissa kaikilla kolmella yhdistyksellä on aktiivista toimintaa. Paikasta onkin muodostunut todellinen audiovisuaalisen kulttuurin näyttämö, jossa elokuvateatteritoimintaa tukee erilaiset videokuvaamiseen liittyvät tilaisuudet, koulutukset ja esitykset sekä suositut Lahti-dokumenttinäytökset.

LVK:n jäsenet ovat paneutuneet kiitettävästi paikallisiin aiheisiin ja videokuvaajien käsissä on syntynyt laaja ja monipuolinen kattaus Lahden historiaa valottavia dokumentteja. Dokumentit ovat käsitelleet mm. lahtelaista 1960-luvun populaarikulttuuria, Malskin piippua, Lahden Reipasta, Anttilanmäen kyläjuhlaa sekä historiallisesti merkittäviä henkilöitä kuten kuvataiteilija Olavi Lanua, tehtailija August Fellmania ja hiihtäjälegendaa Siiri ”Äitee” Rantasta. Lahden historiaa luotaava dramatisoitu Lemmenlatu-dokumentti esitetään vuosittain Lahden kaupungin perustamispäivän tienoilla.

Videokuvaajat ovat pokanneet palkintoja teoksistaan kotimaisissa kilpailuissa ja tunnustusta on tullut jopa kansainvälisissä kilpailuissa. Lahti-Seura valitsi vuonna 2015 videokuvaaja Keijo Skipparin Vuoden lahtelaiseksi ansiokkaasta paikallisdokumenttituotannostaan.

Juhlavuoden kunniaksi LVK järjestää 16.9.2026 elokuvateatteri Kino Iiriksessä neljän dokumentin näytöksen, jotka kaikki ovat yhdistyksen jäsenten tekemiä. Mukana on tekoälyllä toteutettu Lahden kylän palosta kertova dokumentaarinen esitys. Dokumenttien tekijät ovat paikalla. Näytökseen on vapaa pääsy.

Lahtiwoodin videotarjonta

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Lahtiwoodin YouTube-kanava tarjoaa monipuolisesti videomateriaalia, ja nimensä mukaisesti pääpaino on Lahdessa. Toki muitakin videoita löytyy, kuten kotiseuturetkiä muualta Suomesta sekä pienoisrautatievideoita. Lahteen liittyvät videot kuitenkin toimivat kanavan runkona. Erityisesti sarjat Lahden paikat ja Rautateiden Lahti tarjoavat paljon lahtelaisille ja lahdenmielisille, sekä jälkimmäisessä rautatieharrastajille, paljon katsottavaa. Vanhimmat kanavalla julkaistut videot on tehty jo 1950-luvulta, kuten Kai R. Lehtosen alla oleva ”Masto”, jota on esitetty myös isolta kankaalta elokuvateatteri Kino Iiriksessä.

Lahden paikat -sarjan uusin video liittyy Paskurinojan kunnostusprojektiin, ja sen lopputuloksen tallentamiseen. Monesti video liittyy myös johonkin Lahen Lehessä julkaistuun artikkeliin, kuten Paskurinoja-videonkin tapauksessa.

Viimeisimmällä Rautateiden Lahti -sarjan videolla Porvoon Museorautatie ry:n teki matkan klassisella lättähattujunalla Helsingistä Loviisan satamaan, josta matka jatkui aina Heinolaan saakka. Kuvasin junan Lahdessa Kasaajankadulla sekä Pekantiellä.

Kanavan katsotuin video lienee Lahden Kaupunkiympäristön valokuvista koostamani video ”Valokuvia 1960-80-luvun Lahdesta”, jolla on yli 14 000 katselukertaa.

Erittäin suosittuja ovat edesmenneen lahtelaisvideokuvaaja Risto Ilolan kojelautavideot, joita on kanavalla julkaistu 13 kappaletta. Hän videokuvasi autosta käsin Lahtea ja sen katuja pääasiassa 1980-90-luvuilla. Nämä videot ovat keränneet tuhansia katselukertoa. Hienoa että hän aikoinaan luovutti aineiston käyttöömme ja saamme jakaa näitä mielenkiintoisia, tietylle ajanjaksolle keskittyviä videoita. Kuvaushetkellä materiaali oli arkista ja tavanomaista, mutta nyt ne kasvavat korkoa mitä kauemmaksi kuvaushetkestä siirrytään. On tärkeää, että tällainen kuva-aineisto on säilynyt jälkipolville ihmeteltäväksi. Alla sarjan ensimmäinen video:

Lahtiwood on muutakin kuin YouTube-kanava. Pilke silmäkulmassa synnytetyn nimen ympärille syntyi sivusto kahden puusepän toimesta, joten tätäkin aihetta sivuilla sivutaan sekä julkaistaan mm. kaupunkirakentamiseen liittyviä artikkeleita ja suunnitelmia. Sivustoa ja kanavaa ylläpidän yhdessä kaverini Tapion kanssa, joka on myös nimen takana.

Kanavalla voi tarjota omia Lahti-aiheisia videoita.