Lahtelaispunkbändin koko tuontanto vuosilta 2003-2008 on nyt julkaistu C-kasetin muodossa. Never mind middle age – here’s Pekka & the other losers -kasettikokoelma sisältää yhteensä 13 kappaletta, joista kuusi on omaa tuotantoa. Kaikki on uudelleenmasteroitu vuonna 2025. A-puolen kesto on 17 min ja B-puolen kesto on 16 min 3 s. Kasetti julkaistiin syyskuussa 2026.
Hintaa kasetilla on 10 euroa / kpl. Painos on rajoitettu, kaikki viisikymmentä kasettia on numeroitu. Kasettia saa julkaisijalta.
Julkaisijana toimii Pekka Productions, lisätietoja Hometown Pride -sivustolla tai sähköpostista pekka.productions@gmail.com.
Lahden Videokuvaajat ry täyttää kuluvana syksynä 70 vuotta. Yhdistyksellä on lähes 100 jäsentä, joiden joukkoon kuuluu sekä harrastajia että videotuotannon ammattilaisia.
Videokuvaajat ja 80 vuotta täyttävä Lahti-Seura ovat toimineet vuosia tiiviissä yhteistyössä yhdessä Päijät-Hämeen elokuvakeskus ry:n kanssa. Yhdistykset toimivat elokuvakeskuksen tiloissa Saimaankatu 12:sta, joissa kaikilla kolmella yhdistyksellä on aktiivista toimintaa. Paikasta onkin muodostunut todellinen audiovisuaalisen kulttuurin näyttämö, jossa elokuvateatteritoimintaa tukee erilaiset videokuvaamiseen liittyvät tilaisuudet, koulutukset ja esitykset sekä suositut Lahti-dokumenttinäytökset.
LVK:n jäsenet ovat paneutuneet kiitettävästi paikallisiin aiheisiin ja videokuvaajien käsissä on syntynyt laaja ja monipuolinen kattaus Lahden historiaa valottavia dokumentteja. Dokumentit ovat käsitelleet mm. lahtelaista 1960-luvun populaarikulttuuria, Malskin piippua, Lahden Reipasta, Anttilanmäen kyläjuhlaa sekä historiallisesti merkittäviä henkilöitä kuten kuvataiteilija Olavi Lanua, tehtailija August Fellmania ja hiihtäjälegendaa Siiri ”Äitee” Rantasta. Lahden historiaa luotaava dramatisoitu Lemmenlatu-dokumentti esitetään vuosittain Lahden kaupungin perustamispäivän tienoilla.
Videokuvaajat ovat pokanneet palkintoja teoksistaan kotimaisissa kilpailuissa ja tunnustusta on tullut jopa kansainvälisissä kilpailuissa. Lahti-Seura valitsi vuonna 2015 videokuvaaja Keijo Skipparin Vuoden lahtelaiseksi ansiokkaasta paikallisdokumenttituotannostaan.
Juhlavuoden kunniaksi LVK järjestää 16.9.2026 elokuvateatteri Kino Iiriksessä neljän dokumentin näytöksen, jotka kaikki ovat yhdistyksen jäsenten tekemiä. Mukana on tekoälyllä toteutettu Lahden kylän palosta kertova dokumentaarinen esitys. Dokumenttien tekijät ovat paikalla. Näytökseen on vapaa pääsy.
Lahtiwoodin YouTube-kanava tarjoaa monipuolisesti videomateriaalia, ja nimensä mukaisesti pääpaino on Lahdessa. Toki muitakin videoita löytyy, kuten kotiseuturetkiä muualta Suomesta sekä pienoisrautatievideoita. Lahteen liittyvät videot kuitenkin toimivat kanavan runkona. Erityisesti sarjat Lahden paikat ja Rautateiden Lahti tarjoavat paljon lahtelaisille ja lahdenmielisille, sekä jälkimmäisessä rautatieharrastajille, paljon katsottavaa. Vanhimmat kanavalla julkaistut videot on tehty jo 1950-luvulta, kuten Kai R. Lehtosen alla oleva ”Masto”, jota on esitetty myös isolta kankaalta elokuvateatteri Kino Iiriksessä.
Lahden paikat -sarjan uusin video liittyy Paskurinojan kunnostusprojektiin, ja sen lopputuloksen tallentamiseen. Monesti video liittyy myös johonkin Lahen Lehessä julkaistuun artikkeliin, kuten Paskurinoja-videonkin tapauksessa.
Viimeisimmällä Rautateiden Lahti -sarjan videolla Porvoon Museorautatie ry:n teki matkan klassisella lättähattujunalla Helsingistä Loviisan satamaan, josta matka jatkui aina Heinolaan saakka. Kuvasin junan Lahdessa Kasaajankadulla sekä Pekantiellä.
Kanavan katsotuin video lienee Lahden Kaupunkiympäristön valokuvista koostamani video ”Valokuvia 1960-80-luvun Lahdesta”, jolla on yli 14 000 katselukertaa.
Erittäin suosittuja ovat edesmenneen lahtelaisvideokuvaaja Risto Ilolan kojelautavideot, joita on kanavalla julkaistu 13 kappaletta. Hän videokuvasi autosta käsin Lahtea ja sen katuja pääasiassa 1980-90-luvuilla. Nämä videot ovat keränneet tuhansia katselukertoa. Hienoa että hän aikoinaan luovutti aineiston käyttöömme ja saamme jakaa näitä mielenkiintoisia, tietylle ajanjaksolle keskittyviä videoita. Kuvaushetkellä materiaali oli arkista ja tavanomaista, mutta nyt ne kasvavat korkoa mitä kauemmaksi kuvaushetkestä siirrytään. On tärkeää, että tällainen kuva-aineisto on säilynyt jälkipolville ihmeteltäväksi. Alla sarjan ensimmäinen video:
Lahtiwood on muutakin kuin YouTube-kanava. Pilke silmäkulmassa synnytetyn nimen ympärille syntyi sivusto kahden puusepän toimesta, joten tätäkin aihetta sivuilla sivutaan sekä julkaistaan mm. kaupunkirakentamiseen liittyviä artikkeleita ja suunnitelmia. Sivustoa ja kanavaa ylläpidän yhdessä kaverini Tapion kanssa, joka on myös nimen takana.
Antti Erolan Järven Ääni -dokumentin ensi-ilta järjestettiin elokuvateatteri Kino Iiriksessä 2.9.. Dokumentti kiinnosti laajalti, täysi sali oli todistamassa isolta kankaalta “miten yhdestä Suomen kirkasvetisimmistä järvistä tuli muutamassa vuosikymmenessä yksi saastuneimmista sekä mitä vesistön pelastaminen on vaatinut ja miltä näyttää sen tulevaisuus?” 35 minuuttia tiivistää järven kaaren erinomaisesti esihistoriasta tähän päivään saakka katsoen luottavaisena tulevaisuuteen. Ihmisen toiminta heikensi aiemmin kirkkaan järven laatua, ja vasta ajan kuluessa havahduttiin järven heikkoon kuntoon. 1980-luvulla alkoivat ponnistelut järven pelastamiseksi, joita jatketaan tänäkin päivänä. Dokumentti toteaa tapahtuneen, se ei osoittele, vaan auttaa katsojaa pohtimaan omaa suhdettaan järveen, joka on ehkä ollut liiankin lähellä ja liiankin itsestäänselvyys. Mutta aina on jotain tehtävissä.
Ohjaaja Antti Erola kertoo dokumentistaan. (Kuva Sauli Hirvonen)Vesijärvisäätiön vesistöasiantuntija Mirva Kertola toimista miten järven tilaa on parannettu ja mikä on sen tilanne tänä päivänä. (Kuva Sauli Hirvonen)
Tänä vuonna valmistunut dokumentti on toteutettu osana SamiEdun Dokumenttikertojan koulutusta. Näytöksen alussa Antti Erola esitteli dokumentin. Dokumentin jälkeen kuultiin Vesijärvisäätiön vesiasiantuntija Mirva Ketolaa, joka esiintyi myös dokumentilla. Ketola kertoi mitä järvelle on tehty, mitä järvelle kuuluu tänään. Lopuksi yleisö sai esittää kysymyksiä ja kommentteja, ja niitä kuultiinkin paljon. Syntyi hyvää keskustelua ja pohdiskelua: järvi ja sen tila koetaan tärkeäksi, ja hyvä niin. Järven ääno on hieno, hyvin toteutettu dokumentti tärkeän asian, Vesijärven puolesta. Kiitos kaikille tilaisuuteen osallistujille! Dokumentista on tulossa tulevaisuudessa lisänäytöksiä, joten kannattaa seurata seurankin ilmoittelua. Ehdoton katsomissuositus, jos siihen tulee mahdollisuus.
Kuvakaappaus dokumentista Järven ääni.
Näytös järjestettiin yhteistyössä Lahti-Seura ry:n, elokuvateatteri Kino Iiriksen, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön ja Flyhill Productionsin kanssa.
Järven ääni -dokumentti esitetään elokuvateatteri Kino Iiriksessä keskiviikkona 2.9.2026 klo 18.00 alkaen. Näytöksessä kuullaan myös tekijän ja Vesijärvisäätiön edustajan puheenvuorot.
Näytöksen sisältö klo 18.00 – n. 19.20: Ohjaaja Antti Erolan puheenvuoro Järven ääni -dokumentti, 35 min Vesijärvisäätiön vesistöasiantuntija Mirva Ketola Loppukeskustelu
”Miten yhdestä Suomen kirkasvetisimmistä järvistä tuli muutamassa vuosikymmenessä yksi saastuneimmista? Mitä vesistön pelastaminen on vaatinut ja miltä näyttää sen tulevaisuus?”
Järven ääni -dokumenttielokuva kertoo kiehtovan tarinan Päijät-Hämeen Vesijärvestä ja sen rannoilla asuvista ihmisistä. Se on herättelevä kuvaus ihmisen luontosuhteesta: tarina kertoo menneestä tietämättömyydestä, mutta ennen kaikkea yhteisön ja yhteistyön voimasta.
Lahtelaisen Antti Erolan ohjaama dokumentti on valmistunut toukokuussa 2026 osana SamiEdun Dokumenttikertojan koulutusta. Elokuva on toteutettu yhteistyössä Vesijärvisäätiön ja Lahden Pingviinit ry:n kanssa.
Näytös järjestetään yhteistyössä Lahti-Seura ry:n, elokuvateatteri Kino Iiriksen, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön ja Flyhill Productionsin kanssa.
