Lahden kylän palosta tulee 19.6.2027 kuluneeksi 150 vuotta. Palosta on aikoinaan kerätty muistelutietoja, kun Lahti-Seuran jäsen Sirkka Porri (o.s. Lepistö) haastatteli vuonna 1947 kylän palon todistaneita, haastatteluaikaan jo iäkkäitä lahtelaisia. Haastatteluaineisto on kaupungin museon huomassa.
Lahden kylän arkelogisia pelastuskaivauksia tehtiin torilla vuosina 1997-98. Näistä kaivauksista kirjoitettiin kirjasssa Nuoren kaupungin pitkä historia (1999). Kirjassa kaupunginmuseon tutkijan Hannu Takalan artikkeli ”Kuka poltti Lahden kylän?” on käytännössä ainoa tutkimus palon vaiheista. Takala käy läpi artikkelissaan palon syttymiseen liittyviä yksityiskohtia, ja samalla kumoten pitkään kiertäneen tarinan Marolan piiasta.
Toisen kerran toria tutkittiin toriparkin rakentamisen yhteydessä vuonna 2013. Kaivaukset olivat tuolloin kaikkien aikojen suurimmat arkeologiset kaivaukset Suomessa niin tutkitun alueen laajuuden kuin henkilökunnan määränkin perusteella. Löytöjen ja säilyneiden rakenteiden määrä oli suuri. Esimerkiksi löytöjä voi selvittää mm. dokumenttiaineiston tietokannasta Lahden museoiden arkistossa.
Molemmat kaivaukset valaisivat kylän aikaista elämää. Julkaisussa Raittikylästä kaupungiksi valotettiin vuoden 2013 kaivausten tuloksia ja vuosisataista lahtelaista kyläelämää sekä kyläelämän päättänyttä tulipaloa. Torikaivausten tuloksia on nähtävillä mm. historiallisen museon Hyvä paikka -näyttelyssä.
Viime vuonna julkaistiin Lahden palosta Lahden kylän palo vuonna 1877 koettuna ja uutisoituna katastrofina -niminen Toni Haaviston kandidaatintutkielma vuodelta 2024. Haavisto toteaa johdannossa: ”Käsittelen tutkielmassa sitä, miten muistitieto välittää tuolloisten lasten kokemuksia ja miten katastrofista uutisoitiin suomenkielisessä lehdistössä kesä-heinäkuun 1877 aikana.” Haavisto jatkaa: ”keskityn kyseiseen katastrofiin ilmiönä yksittäisten ihmisten kokemusten ja sanomalehtien välittämien uutisten kautta.” Lopuksi hän tiivistää: ”Tutkimusteni kautta selvisi, että havaittavissa oli lasten kesken jaettuja ja toistuvia kokemuksia, mutta myös yksittäisiä, joukosta eroavia kokemuksia. Välillä oli kuitenkin hankala erottaa, kertoivatko muistelijat omia lapsuuskokemuksiaan vai välittivätkö he muilta kuultua tietoa. Uutisaineiston tutkinta puolestaan osoitti, että tieto liikkui aikakaudelle tyypillisen saksijournalismin välityksellä kopioituna tai tiivistettynä sanomalehdestä toiseen.
Palon katastrofaalisuutta käsiteltiin eri lehdissä eri tavoin. Katastrofaalisuus ilmeni sekä monisanaisena kuvailuna palon kauheuksista että tiiviinä osuuksina, jotka jättivät paljon lukijan oman mielikuvituksen varaan.”
Haaviston aineistossa ei ilmennyt varsinaisesti mitään uutta tietoa, mutta tutkielmaa voidaan pitää yhteänä niistä harvoista tutkimuksista, jotka nivovat yhteen tuon historiallisesti merkittävän tapahtuman kulkulinjoja. Tutkielmaan voi tutustua Turun Yliopiston verkkosivujen kautta.
Toivottavasti aihe kannustaa tutkimaan jatkossakin, vaikkakin tapahtumasta on jo kohta 150 vuotta; Hollolaan kuulunut Lahden kylä paloi 19.6.1877.
Puhallettiin yhteen hiileen – siihen tarvittiin paloa
Lahden ahdas raittikylä paloi maantasalle kesällä 1877, vain muutama rakennus säilyi tulimerestä vahingoittumina. Jo heti palon jälkeen kyläläiset alkoivat rakentaa uusia asumuksia palaneiden tilalle. Viranomaiset kielsivät tämän ehdottomasti, piti odottaa uutta ruutuasemakaava, joka määrittelisi tulevan kauppalan ja kaupungin muodon.
Vuonna 2027 palosta tulee kuluneeksi 150 vuotta. Ehdotankin, että kaupunki ja kaupunkilaiset ottavat omakseen päivämäärän 19.6. vuosittaista perinnetapahtumaa varten. Ajatus olisi tuoda nykyihmisten mieliin aika, joka oli aivan toisenlainen kuin nykyään. Kylän tuhonnut tulipalo oli tragedia, ja kotien ja omaisuuden menetyksistä huolimatta se oli uusi alku koko yhteisölle. Tapahtumapäivä symboloisi periksiantamattomuutta, ja olisi osoitus yhteisestä ponnistelusta, lahtelaisten palosta yrittää ja rakentaa uutta.
Palosta alkoi uusi aikakausi, tosin hämäläistyyliin verkkaisesti, mutta hiljalleen Hollolan suurimmasta kylästä muodostui koko alueen keskus.
Artikkeli on alunperin julkaistu Hollolan Lahti -lehdessä 1/2026
