Lahden alueliitoksia

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa
Alueliitoskartta teoksesta Lahden historia (toim. Jouko Heinonen, 1980).

Lahden kauppalan asemakaava-alue oli 0,4 km² vuonna 1878, seuraavana vuonna alue laajeni 50 %. Kaupungiksi tulovuotena sen koko oli n 1,3 km². Sen jälkeen tärkeimmät liitokset tapahtuivat vuosina 1916, 1924, 1933 ja 1956. Laajin liitos tapahtui vuonna 2016, kun Nastola ja Lahti muodostivat yhdessä Lahden kaupungin.

Kun Lahdesta tuli kaupunki vuonna 1905, osia liitettiin mm. Selänmäeltä ja Mytäjäisistä sekä Paavolasta. Myös varsinaisen kaupunkialueen ulkopuolelta liitettiin eri osia, joita sijaitsi mm. nykyisessä Launeella, Nikkilässä, Pallaksen rannassa, Kytölässä, Möysässä ja Kolavalla. Seuraavat liitokset tapahtuivat vuonna 1916, jolloin palanen Sopenkorpea ja kaistale nykyistä Kiveriötä tulivat osaksi kaupunkia
Vuonna 1924 kaupunkiin liitettiin 6 neliökilometrin kokoinen Kartanon alue, johon kuuluivat mm. osa nykyistä Niemeä, Kivimaata ja Kiveriötä.
Vuonna 1933 kaupungin alue viisinkertaistui kun Lahteen liitettiin mm. Laune, Kujala, Möysä, Järvenpää ja Jalkaranta.
Sotien jälkeen vuonna 1956 liitettiin suuret alueet: lännessä Pirttiharju, etelässä
Okeroinen, Renkomäki ja Ämmälä, koillisessa Ahtiala ja Koiskala sekä pohjoisessa Kilpiäinen sisältäen Enonsaaren ja Karjusaaren.
Kaikki 1800- ja 1900-luvuilla liitetyistä alueista kuului Hollolaan lukuunottamatta
Renkomäki (v. 1956), joka kuului Orimattilaan ja Ahtiala, joka liitettiin (v. 1956) Nastolasta.
Vuonna 1978 Lahdesta liitettiin pienet kaistaleet Hollolaan pohjoisessa ja lännessä.

Kartta liitoksista (Wikipedia).

Vuonna 2025 kaupunki on pinta-alaltaan 517,63 km² ja se on 217:nneksi suurin. Maa-alueita on 459,55 km² ja sisävesiä 58,08 km². Vuonna 2016 liitetyn Nastolan osuus tästä oli reilu 360 km².

Nykyisin Lahdessa on 41 kaupunginosaa. Ns. vanhan Lahden alueella ovat: Keski-Lahti, Kartano, Paavola, Kiveriö, Kivimaa, Mukkula, Kilpiäinen, Pesäkallio, Niemi, Möysä, Myllypohja, Kytölä, Viuha, Kunnas, Ahtiala, Koiskala, Järvenpää, Kolava, Kujala, Asemantausta, Laune, Hennala, Okeroinen, Jokimaa, Renkomäki, Ämmälä, Nikkilä, Kerinkallio, Sopenkorpi, Kärpänen, Pirttiharju, Salpausselkä, Jalkaranta. Vuonna 2016 Nastolan kunnan myötä Lahteen perustettiin seitsemän uutta kaupunginosaa: Villähde, Nastola, Uusikylä, Immilä, Ruuhijärvi, Seesta ja Pyhäntakaa.

Lähteet:
Lahden historia (Aimo Halila, Lahden kaupunki 1955)
Lahden historia (toim. Jouko Heinonen, Lahden kaupunki 1980)
wikipedia.fi

Kotiseutu ja pienoisrautatiet osa 2

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Suomessa pienoisrautatieharrastus yleisesti painottuu ulkolaisiin esikuviinsa, johtuen suuremmasta ulkolaismerkkien tarjonnasta. Mikä taasen johtuu siitä, että harrastamäärät ovat suuremmat esimerkiksi Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Suomalaiset mallit ja esikuvat ovat jääneet vähemmälle. Tilanne on tosin muuttunut viime vuosina, pääasiassa 3d-mallintamisen ja -tulostamisen ansiosta. Nykyään (lähes) jokainen harrastaja voi 3d-mallintamalla ja tulostamalla saada itse halutunlaisia malleja. Suomessa mm. Mestarimallit tekee kotimaista kalustoa ja rakennuksia, ja jotkin yksityishenkilöt tarjoavat esimerkiksi suomalaisen kaluston 3d-suunnittelu- ja tulostuspalveluita.

Suomalaisista ja lahtelaisista dioraamoista kirjoitin Lahen Lehteen artikkelin muutamia vuosia sitten. Se perustui lahtelaisen pitkän linjan pienoisrautatieharrastajan tekemiin dioraamoihin, jotka sijoittuvat Lahteen. Tässä toisessa osassa esittelen omia dioraamojani, jotka sijoittuvat Suomeen, ja ovat saaneet vaikutteita Lahdesta. Niillä ei ole varsinaisesti oikeaa esikuvaa, mutta ovat silti samaistuttavan tuttuja. Poikkeuksena jutun viimeinen dioraama, joka sijoittuu Lahteen vaikka tarkkaa paikkaa ei ole määritelty.

Lisää dioraamoista tulipyörä.fi-sivustoltani.

Alla esittelyt suomalaismalleista.

Rautatien ylittää huonokuntoinen maantie. Autoon on tullut jokin vika, ja kuski selvittää sitä puhelimessa. Kyseinen paikka voisi olla mistä päin Suomea tahansa, mutta se voi olla myös Lahdesta vaikkapa Loviisan, Heinolan tai Mukkulan radalta. Liikennemerkit ja kyltit olen tulostanut itse. Laatikko ja betoniporsaat olen 3d-tulostanut, joista jälkimmäiset ovat valmiina malleina saatavilla netistä.
Mittakaava 1:87, koko n. 200×200 mm, valmistuminen 2020.

Kapearaiteinen (H0e) jossain päin Suomea menneisyydessä, ehkä 1990-luvulla. Inspiraatiota on saatu kapearaiteisesta Vesijärvi-Loviisan radasta, joka tosin osittain purettiin ja muutettiin muilta osin leveäraiteiseksi vuonna 1960. Liikennemerkit on itse tulostettu ja 3d-tulostettu on kuormalava ja tynnyrit. Autot tehdasvalmisteisia.
Mittakaava 1:87, koko 290×400 mm, valmistuminen 10/2021.


Ainoa N-mittakaavan (1:160) dioraamani. Tämäkin on Suomesta, ja varsinaista esikuvaa tällekään ei ole vaan on mielleyhtymä jostain kenties tutusta paikasta. Tasoristeysmiljöö, jossa kioski on ollut hylättynä jo jonkin aikaa.
Tämä oli yllättävän haastava, sillä kun on tottunut mittakaavaan 1:87, joutui tässä hieman ajattelemaan asioita toisin.
Mittakaava 1:160, koko 90×220 mm, valmistuminen 10/2024.

Lahti-dystopia valmistui juuri kaupungin 120-vuotisjuhlavuonna. Dioraamassa ollaan tulevaisuudessa, eikä ehkä niin kaukana. Dystopia-kuvaukset eivät kerro kylläkään tulevaisuudesta vaan siitä ajasta, missä eletään. Ilmoitustaulussa on virallinen Lahti 120 -logo.
Mies on vaipunut epätoivoon, ehkä tulitikut ovat kastuneet. Diaraamassa on kolme eläintä.
Tässä on itsetulostettu kuormalavat, tynnyrit, patterit sekä osa huonekaluista. Valmiita tuotteita on mm. osa huonekaluista, ilmoitustaulu ja voimalinjapylväs. Halot olen tehtyt balsapuusta.
Mittakaava 1:87, koko 145×380 mm, valmistuminen 10/2025.






Kotiseutu-olut ja Lahti-leivos

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa


Syksyllä 2025 julkaistiin kaksi ”paikalliselintarviketta”. Tai oikeastaan kolme, kun Ant Brew julkaisi myös Lahti 120 -juhlaoluen.

Kotiseutu-olut

Ant Brew’n ja Sauli Hirvosen yhteistyönä syntyi Kotiseutu-niminen olut. Lahden kaupungin juhlavuodesta huolimatta, Kotiseutu-olut ei sinänsä liity pelkästään Lahteen tai Päijät-.Hämeeseen, vaan sen tarkoituksen on nostaa kotiseudun ja kotiseututyön arvostusta; onhan Kotiseutu-olut paikallisolut, joka on valmistettu käsityönä paikallisista raaka-aineista.

Etiketissä tokin näkyy Hirvosen pienimuotoinen kartta- ja liikennemerkkiharrastustus. Etiketin kartta herätti mielenkiintoa, ja monia askarrutti sen sijainti. Lahdestahan se on, mutta koska oluetta ei liikaa haluttu leimata Lahti-olueksi, Hirvonen poisti siitä karttatiedot. Toki moni ”asiantuntija” tunnisti paikan.

Kotiseutu-olutta on saatavilla vielä pieni erä Ant Brew -pubista Malskilta.


Lahti-leivos

Vuoden 2025 Lahti-leivos (kuva Sauli Hirvonen)

Onerva Vartiaisen ja Lahti-Seuran aloitteesta Lahti sai 120-juhlaleivoksen. Lahti-leivosta on aiemmin nautittu kaupungin 90- ja 110-vuotisjuhlissa. Leivosten muoto ja koostumus ovat vaihdelleet.
Nyt julkistettu leivos on Kahiwan kondiittorin Mia Uusitalon suunnittelema ja toteuttama.

– Lahti 120-v. leivoksen suunnittelussa halusin muuttaa jotakin perinteikästä hämäläistä modernimpaan muotoon. Uusitalo kertoo leivoksen synnystä:

Mieleeni tuli jälkiruoka, jota isovanhempanikin valmistivat lapsuudessani. Sillä oli monta nimeä, mutta meillä sitä kutsuttiin mustikkapöperöksi, jossain päin Suomea piimävelliksi ja toisaalla piapoksi. Jälkiruoka koostui talkkunasta, piimästä ja mustikoista, sekä ripauksesta sokeria.

Tästä syntyi ajatus Lahti-leivokseen, jossa pohjalla olisi vienosti kardemummalla maustettu talkkunakeksi. Keksin päällä lepäisi piimämoussesta tehty leivos, jonka sisälle kätkisin suomalaisesta mustikasta tehdyn sydämen. Pinnalla lahtelaisittain, sinistä, joka viittaa Vesijärveemme. Sini-valkoinen yhdistyisi mukavasti myös suomalaisuuteen.


Lahti-Seura tarjosi leivosta Lahden syntymäpäivätapahtumassaan lauantaina 1. marraskuutta Ant Brew:ssa.

Lahti-leivosta on jatkossa saatavilla Kahiwasta (Päijänteenkatu 9, Lahti), Lahden vuosipäivän ja Salpausselän kisojen aikoihin.

Iiriksen AaVeet tulee 22.11.

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Viidennen kerran elokuvateatteri Kino Iiriksessä järjestettävä Iiriksen AaVeet tulee jälleen, tällä kertaa lauantaina 22.11. alkaen klo 20. Iiriksen AaVeet jatkavat yhden illan kestävänä tapahtumana, jossa katsojille tarjotaan audiovisuaalista taidetta eri muodoissaan Iiriksen nostalgisessa elokuvasalissa. Tapahtumaan on vapaa pääsy

AaVeiden ohjelmisto alla.

Näytös 1 klo 20.00-20.30
Sauli Hirvonen / Viimeiset 2025 1.05
Arttu Nieminen / Astu virtaan, Enter the flow 2025 9.37
Astu Virtaan on audiovisuaalinen loitsu, joka saattaa alkulähteelle, lipuen pieniltä puroilta kolossaalisiin tajunnanvirtoihin. Se on kosmisten voimien ja maan voimien laulu, joka pyytää päästämään irti pelosta ja antautumaan elämälle. Musiikki Veera Neva.
Sauli Hirvonen / Sanat diodraamassa 1/5 Kotikaupunki 2025
Joona Manninen / Rahaongelmia 2021 2.52
Lieviä kauhuelementtejä omaava teos kertoo kahdesta nuoresta naisesta, Vanamosta ja Lissusta jotka löytävät yllättävän ratkaisun rahaongelmiinsa.
Sauli Hirvonen / Sanat diodraamassa 2/5 Kuva 2025
Anneli Nygren / Kauniimpaa en nähdä saa 2009 4.02
Turun vampyyrin karaokebiiisi – Armin ja Dannyn goottiversio. Sanat Anneli Nygren, sävel Sauli Alipirjelä
Sauli Hirvonen / Sanat diodraamassa Jätän jälke(e)ni 3/5

Tauko

Enni Vekkeli – Valheenpaljastuskone 2025 Video, 22.33
Perinteiset monumentit kirjaimellisesti murenevat, kun savi- ja keramiikkaveistokset hiljalleen hajoavat ja tekevät tilaa uusille muodoille ja ajatuksille.

Näytös 2 klo 21.00
Lasse Nursin ja Mikko Lyytinen / Vesijärven valssi n. 15min
Valkokankaalle projisoitavassa kineettisessä valoteoksessa värin, valon ja varjojen avulla päästään kurkistamaan vedenalaiseen tunnelmaan
Sauli Hirvonen / Sanat diodraamassa Vahvempi 4/5
Hanna-Sisko Onnela / Suden hetki 2025 16.34
Suden hetki luotaa elämän yöpuolta 120-vuotiaassa Lahdessa. Kääntääkö Vellamo katseensa meihin, voiko tänne kasvattaa elämän ja juuret? Ja mistä löytyy isä, joka oli aina jossain muualla.
Sauli Hirvonen / Sanat diodraamassa 5/5

Tammisalissa klo 20-22: Meri-Tuuli Risberg / Klovnin uni, The Clown’s Dream 2024
Onko klovni klovni, jos kukaan ei häntä näe? Klovnin olemus on naurussa, katseissa ja hetkessä, jonka hän jakaa yleisönsä kanssa. Mutta jos yleisö puuttuu, jääkö jäljelle vain ihminen meikin takana? Ehkä klovni on silti olemassa – ei esityksenä, vaan hiljaisena muistutuksena siitä, että ilo ja rooli voivat elää myös yksinäisyydessä. Klovni ilman katsojaa on kuin nauru ilman ääntä – yhä todellinen, mutta kuulumaton.

Yhteistyössä Kino Iiris ja Kauno ry.

Lahti-päivä 1.11. ja muuta ohjelmaa

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Lahti-viikon ohjelmisto keskittyy viikolle 44. Lahden perustamispäivä on 1. päivä marraskuuta, joilloin kaupunki täyttää 120 vuotta. Lahti-päivä järjestetään Ant Brew’ssa.
Lahti-viikolla julkistetaan myös Kahiwan toteuttama Lahti-leivos. Lahti-Seura tarjoaa leivosta tilaisuudessaan lauantaina 1. päivä marraskuuta.

Perjantai 31.10.

Klo 12 elokuvateatteri Kino Iiris:
Ajankuvaa 1950-70-luvuilta
Mainoksia 1950-70-luvuilta ja Kalevi Oksasen digitoitua kaitafilmimateriaalia 1960-luvulta sekä Anttilanmäen koululaisten edesottamuksia 1950-luvulla.
Osa materiaalista on esitetty aiemmin. Kokonaiskesto 60 min.

Kaupungintalon puisto:
Lahti-Seura jakaa Vuoden lahtelainen -tunnustuksen kaupungintalon puistossa järjestettävässä 120-juhlassa.

Lauantai 1.11. Lahden kaupungin perustamispäivä

Lahti-päivä klo 13.00-17.00
Ant Brew (Malski, Mallaskatu 1)

Klo 13.00 – 14.00 Virallinen osuus

  • Avaussanat, Lahti-Seuran puheenjohtaja Sauli Hirvonen
  • Juhlapuhe, kaupunginvaltuutettu Sanna Mäkinen
  • Lahti-leivoksen tarina, Onerva Vartiainen
  • Lahtelaista panimokulttuuria, Kari Puttonen / Ant Brew

Klo 14.00 – 17.00 Kaljaa ja kulttuuria -tapahtuma tarjoaa Impro-ryhmän esityksen, kirjaesittelyn, runoutta, videotaidetta ja elävää musiikkia. 

Sunnuntai 2.11.

Klo 12 elokuvateatteri Kino Iiris:
Nostalgiakino
Kesto 60 min, vapaa pääsy.


Tilaisuuksiin on vapaa pääsy ellei toisin mainita.
Yhteistyössä: lahenlehti.net, Lahti-Seura ry, Ant Brew, Päijät-Hämeen elokuvakeskus ry, Nostalgiakino