Kulttuuria Lahest 2020 -> -kirja käsittelee 2020-luvun lahtelaista kulttuurielämää, sen kulttuuripiirien (visuaaliset ja esittävät taiteet, liikunta, musiikki, katutaide, kaupunkitapahtumat) ihmisiä ja ympäristöjä aidosti, kaunistelemattomasti ja hieman taiteellissävyisesti. Kirjan takana on taiteilijanimellä esiintyvä Karatika.
Mikäpä parempi aika ja paikka esitellä Lahti-kulttuuriaiheista kirjaprojektia kuin Lahden 120-vuotissynttärikekkerit Ant-Brewllä? Kirjan tekijä Karatika haastatteli kirjaan kuuttatoista lahtelaista aktiivia mahdollisimman “eri puolilta” 2020-luvun Lahti-kulttuuria. Tilaisuudessa Karatika tekee nostoja kirjasta kuvien kera, kertoen samalla kirjan poikkeuksellisesta luonteesta.
Kirja julkaistaan vuoden loppuun mennessä. Lisätietoja sähköpostitse karatikataide[at]protonmail.com tai Instagram-tililtä karatika.creates. . Karatika on kertomassa kirjastaan lauantaina 1.11.2025 Lahti-päivässä Ant Brew’ssa. Tapahtuman järjestää Lahti-Seura ja on osana Lahti-viikkoa.
Syksyllä on elokuvateatteri Kino Iiriksessä useita Lahti-painotteisia dokumenttinäytöksiä.
Loka-marraskuussa järjestetään 120 vuotiaan Lahden kaupungin kunniaksi Lahti-viikko.
Perjantaina 31.10. klo 12 elokuvateatteri Kino Iiriksessä esitetään Ajankuvaa 1950-70-luvuilta -näytös. Näytös sisältää mainoksia 1950-luvulta 1970-luvulle. Lisäksi näytös koostuu kahdesta digitoidusta värikaitafilmistä. Anttilanmäen koululaisten toimia kuvaavaa kaitafilmi sijoittuu 1950-luvun loppuun. Se sisältää mm. junamatkan Heinolaan ja mäkiautokilpailut Lahden Radiomäellä. Näytöksen toinen kaitafilmi sisältää Kalevi Oksasen kuvaamaa materiaalia 1960-luvun Lahdesta, pääasiassa keskustasta ja Möysästä. Anttilanmäki ja Oksasen materiaali on esitetty aiemmin, ja molempiin on lisätty äänet jälkikäteen.
Näytöksen kesto n. 60 min ja siihen on vapaa pääsy.
Lokakuun toinen päivä saa ensi-iltansa Keijo Skipparin dokumentti Fellman August Abraham. Teollisuusmies Fellman oli 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa Lahden merkittävimpiä henkilöitä, minkä toiminta ja vaikutus ulottui useille yhteiskunnan tasoille. Dokumentin esityspäivät varmistuvat pian. Sen kokonaiskesto 51 minuuttia.
Menneitä
Syyskuussa perjantaisin 19. ja 26. päivä nähdään Kari Vähävuoren dokumentti Pena. Esittelyteksti kertoo seuraavaa: ”Elokuva ”Pena” on videotaiteilija Kari Vähävuoren ohjaama dokumentti legendaarisesta lahtelaisesta seurakuntapoikaohjaajasta Pentti Sormusesta. Elokuvan tekeminen oli haasteellinen tehtävä, sillä Sormusen ääntä oli tallentunut vain vähän vanhoille ääninauhoille. Elokuva onnistuu luomaan kattavan kuvan Sormusen elämästä ja hänen merkittävästä vaikutuksestaan Lahden poikatyöhön, joka saavutti valtakunnallista mainetta. Sormunen, joka muutti Lahteen vuonna 1948, onnistui rekrytoimaan arviolta 4000-5000 poikaa seurakuntien kerhotoimintaan. Erityisen merkittäväksi toiminnaksi nousi Heinäsaaren leiritoiminta, ja elokuva kuvaa hyvin leirinuotioiden muistoja. Elokuvassa esitellään Sormusen karismaa ja hänen kykyään vangita suuren poikajoukon huomio kertojalahjoillaan. Hän oli edelläkävijä nuorisotoiminnassa ja perusti muun muassa Lahden seurakuntien puhallinorkesterin.” Dokumentin kesto 45 minuuttia. Lisätietoja täältä.
Kaikkiin näytöksiin on vapaa pääsy. Artikkeli päivittyy (muok. 13.10.2025)
Suomalaiset Historiapäivät järjestetään Sibeliustalossa tänä vuonna 10.-11.10.2025 Kattava ohjelmisto on nähtävillä tapahtuman sivuilla.
Lauantai-iltana 11.10. kannattaa suunnata Malskille Ant Brew’n Historiapäivä-klubille kuuntelemaan kahta mielenkiintoista esitelmää. Tilaisuus alkaa klo 18.00, ja ensimmäinen esitelmä alkaa klo 19.00 ja toinen klo 20.00. Suomalaiset Historiapäivät päättyy lauantaina klo 18, joten Sibeliustalolta ehtii hyvin kuulemaan esitelmiä ja nauttimaan paikallisen pubin tarjonnasta ja rennosta tunnelmasta.
Aikataulu on seuraava: 18.00 – 19.00 vapaata seurustelua 19:00 – 19:30 Historiantutkija Janne Ridanpää: Sahanpurua, sellua ja tilkka olutta – August Fellman tehtailijana ja liikemiehenä 19:30 – 20:00 keskustelua 20:00 – 20:30 Tietokirjailija Sakari Nupponen: Mitä meillä oli ennen lihamukia? Unohdettuja ja unohtumattomia makupaloja 20:30 keskustelua
Väliajoilla esitetään taustalla kaitafilmiä 1960-luvun Lahdesta ja Dj soittaa ”aiheeseen sopivaa” musiikkia. Lisäksi viikonloppuna lanseerataan Kotiseutu-olut, jota saa Ant Brew’sta.
Ant Brew (Mallaskatu 1, Malski, Lahti). Järjestäjinä toimivat Lahti-Seura ja Ant Brew.
Museokiskobussi eli Dm7-sarjan moottorivaunujuna ajoi lauantaina 30.8. Loviisaan. Kyseessä ei ollut mikä tahansa kiskobussi vaan Porvoon Museorautatie ry:n (PMR) ja Haapamäen museoveturiyhdistys ry:n (HMVY) yhteinen juna, joka koostui peräti kahdeksasta vaunusta. Näin pitkää kiskobussijunaa on tuskin Lahdessa aikoihin nähty. Lahden rautatieharrastajat Topproikka ry oli myös mukana järjestelyissä.
Juna koostui siis kahden operaattorin junasta, joista PMR:n juna tuli Helsingistä ja HMVY:n juna Kouvolasta. Nämä kaksi neljän vaunun yksikköä yhtyivät Lahdessa Salpausselän seisakkeelle. Lättähatuiksi kutsuttuja moottorivaunuja ja niiden liitevaunuja valmistettiin Suomessa 1950- ja 60-luvuilla ja niitä oli kaupallisessa liikenteessä käytössä aina vuoteen 1988 asti. Nykyisin muutamia kappaleita on museojunaliikenteessä.
Juna matkasi Loviisaan Wanhat talot -tapahtumaan ja se pysähtyi entisillä seisakepaikoilla sekä monilla tasoristeyksillä, jos niistä joku halukas oli nousemassa kyytiin. Lahdessa sateet taisivat karkoittaa suuremman yleisöryntäyksen, väkeä toki oli, mutta ei tungokseen asti. Kahdeksan vaunua tasasi matkustajat junaan väljästi.
Lahti-Loviisa-rataosuudella on liikenne lähes loppunut, tilausjunia ja työkoneita lukuunottamatta. Rataosuus on miellyttävä matkustaa. Maisemat ovat radan varrella ovat oikein miellyttävä; on idyllisiä tasoristeyksiä sekä suomalaista maalaismaisemaa. Moni hevonen hermostui junasta, jotkut eivät välittäneet, olivat ehkä tottuneet aiempaan liikenteeseen. Lehmät sen sijaan lähtivät laumana seuraamaan junaa niin pitkälle kuin kykenivät.
Loviisassa juna pysähtyi entiselle asemalle, josta se jatkoi Valkon satamaan. Sieltä se palasi välittömästi takaisin Loviisaan, jossa oli pidempi pysähdys. Asemanseutu on hyvin pelkistetty: sivuraiteet on purettu eikä rakennus ole enää rautatiekäytössä. Vanha veturitalli oli sentään vielä pystyssä. Aikoinaan Loviisan-Vesijärven-kapearaiteiselle (raideleveys 750 mm) rautatielle rakennettiin Loviisaan upea asemarakennus, joka kuitenkin purettiin vuonna 1972 uuden tien ja sillan tieltä. Vuonna rata muutettiin leveäraiteiseksi (1524 mm).
Sitten palattiinkin takaisin Lahteen.
Seuraava seudulla liikkuva museojuna kulkee Lahdesta Heinolaan lauantaina 13.9.2025.
Alla muutamia kuvia ja video Loviisan reissusta. Video on lisätty 15.12.2025.
Juna Salpausselän seisakkeella.Lättä Lahden asemalla.Yksi junan ohjaamoista.Juna Loviisan asemalla.Takaisin Salpausselällä.
Lättähattu-museojuna Lahdesta Heinolaan on kulussa lauantaina 13.9.2025. Juna lähtee Lahdesta Salpausselän seisakkeelta klo 11.50, saapuu Heinolaan 13.16. Juna lähtee takaisin Heinolasta 15.20 ja saapuu Salpausselälle 16.25.
Matkalla juna pysähtyy Lahden rautatieasemalla, Ahtialassa, Mäkelässä ja Vierumäellä. Vierumäellä Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry pitää asemaa avoinna ja juna on pysähdyksissä 20 minuuttia. Asemalla on kahvion lisäksi mm. Heinolan radan näyttely ja pienoisrautatie ja pihalta löytyy monenlaista kulkuneuvoa.
