Poimintoja Tiirismaalta

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa


Tiirismaan radio- ja televioaseman koelähetykset alkoivat helmikuussa 1967. Maston rakentaminen oli aloitettu 1966 alussa ja sen peruskivi muurattiin saman vuoden toukokuussa. Radioaseman harjannostajaisia vietettiin 11. elokuuta 1966. Masto oli 302 metriä korkea. Vuonna 1988 masto uusittiin, jolloin sen korkeus nousi 327 metriin. Se jakaa Suomen korkeimman rakennelman tittelin Haapaveden maston kanssa. Tiirismaan televisio- ja radiomastossa on kaksitoista lähetintä. Masto on yleisradion neljäs sijoituspaikka Lahden seudulla Lahden Radioharrastajien Yleisradiolle siirtyneen aseman, Lahden suuraseman ensimmäisen sijoituspaikan, Lahden vanhan radioaseman ja Lahden radioaseman jälkeen.

Mastolle johtaa Arvo Hauvosentie. Arvo Hauvonen oli insinööri ja suomalainen veteraaniradioamatööri. Hän muutti 1926 Tampereelta Lahteen, ja hänestä tuli kaksi vuotta myöhemmin aloittaneen Yleisradion Lahden radioaseman päällikkö. Tästä tehtävästä hän jäi eläkkeelle vuonna 1965. Hauvosen aloitteesta ryhdyttiin keräämään esineistöä radiomuseota varten; museo avattiin vuonna 1968. Lahti palkitsi Hauvosen mitalilla vuonna 1966 tekemästä työstään.

Iso Tiilijärvi ja Tiirismaan masto 1.1.2026.

Tiirismäki

Masto sijaitsee Tiirismaalla eli Tiirismäellä. Hollolassa sijaitseva mäki on Päijät-Hämeen korkein ja sen korkeus on 223 metriä merenpinnasta. Tiirismaa on jäänne muinaisesta Svekofennidien vuoristosta, joka oli nykyisten Alppien kaltainen poimuvuoristo Suomessa noin 2 mrd vuotta sitten. Vuosimiljoonien kuluessa tuo vuoristo on kulunut pois. Mäki on silti säilynyt verrattain korkeana maaston runsaan kvartsiittipitoisuuden vuoksi.

Tiirismäen eteläpuolella on kolme järveä Iso Tiilijärvi, Keski-Tiilijärvi ja Vähä Tiilijärvi.
Iso Tiilijärven pinta-ala on 51 hehtaaria ja sen syvyys on 15 metriä, Keski-Tiilijärven pinta-ala on 8,3 hehtaaria, syvin kohta kaksitoista metriä. Vähä Tiilijärven pinta-ala on 9,5 hehtaaria, sen syvin kohta on seitsemän metriä syvä.
Järvien vesi on pääasiassa pohjavettä, joka on peräisin Salpausselän harjusta ja joka tihkuu järven pohjasta edesauttaen veden virtausta. Veden näkösyvyys on useita metrejä. 

Iso-, Keski- ja Vähä Tiilijärvi kuuluvat nykyisin Salpausselkä Geoparkin vierailukohteisiin. Salpausselkä Geopark hyväksyttiin UNESCOn Global Geopark -ohjemaan vuonna 2022.
Alueella on myös Tiirismaan luonnonsuojelualue, joka sijaitsee neljässä toisiaan lähellä sijaitsevassa paikassa. Alue on kokonaisuudessaa 201 hehtaaria. Alueella sijaitsee Pirunpesä, kalliohalkeama, joka syntyi jääkauden loppuvaiheessa, noin 12 000 vuotta sitten.

Tiirismaalla oli 1960-luvulta asti laskettelukeskus, joka kilpaili läheisen Messilän laskettelukeskuksen kanssa. Tiirismaan mäki oli Messilän mäkeä korkeampi.
Se kuitenkin lakkautettiin kannattamattomana vuonna 1996 ja nykyisin se on luonnontilassa.

Luhdan kortteli

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Suomen ensimmäinen Citymarket avattiin Paavolan kaupunginosaan vuonna 1971. Toimintaa kesti samalla paikalla vuoteen 2025 saakka, kunnes uusi rakennus valmistui kadun toisella puolella. Nykyinen Citymarket rakennettiin Kulmakadun varrelle, Kauppakadun ja Vesijärvenkadun väliin. Rakennuksen tieltä purettiin vanhempia rakennuksia ja ne kuuluivat ns. Luhdan kortteliin eli kortteliin numero 42 ja tontteihin 14 ja 18. Käyn artikkelissa läpi uuden Citymarketin tieltä purettujen rakennusten vaiheita, mutta en selvitä korttelin tonttirajoja sen tarkemmin. Kaikki tiedot löytyvät lahtelaisarkkitehdin Unto Tupalan teoksesta Lahden rakentaminen jatkui (1998), johon tämäkin artikkeli pääsiassa perustuu.

Kortteli 42

Kortteli 42 rajoittuu siis Vesijärvenkatuun, Kulmakatuun, Kauppakatuun ja Kirkkokatuun. Kortteli muodostui jo vuonna 1905 vahvistetussa asemakaavassa. Tuolloin korttelin itäpuolella kulki kapearaiteinen Loviisa-Vesijärvi-rautatie, jonka vierellä kulki Ratakatu. Rautatie purettiin 1960-luvun alussa ja samalla ratapenkka tasoitettiin. Näin kortteliin saatiin lisää tontteja ja rakannusoikeutta. Ratakatu hävisi ja korttelin keskelle muodostui Lankapolku, nykyinen Kankurinpolku. Radan purkamisen jälkeen kortteli ulottui silloiselle Savonkadulle, nykyiselle Kauppakadulle.

Vuonna 1934 Vihtori Luhtanen osti korttelin kulmatontin ja vuosina 1936-37 hän rakennutti 3-kerroksisen vaatetustehdasrakennuksen. Vuonna 1945 Kulmakadun varteen rakennettiin 5-kerroksinen rakennus, joka liitettiin aiemmin valmistuneeseen. Tontin ensimmäinen puinen rakennus vuodelta 1913 purettiin ja vuonna 1958 sen paikalle valmistui 5-kerroksinen rakennus yrityskäyttöön. Sen viereen nousi vuonna 1954 valmistui 6-kerroksinen liike- ja asuinrakennus, joka on säilynyt näihin päiviin. Aiemmin vuonna 1951 sisäpihalle oli valmistunut autotalli-varasto.
Vuonna 1969 Kulmakadun puolelle tehtiin lisärakennus ja vuonna 1972 yhdyskäytävä, jonka alapuolelta pystyi kulkemaan myös ajoneuvoilla. Vuosina 1982-83 sisäpihojen rakennuksia korotettiin.
Vuonna 1963-64 V. Luhtanen Oy rakennutti Vesijärvenkatu 15:n 5-kerroksisen, johon sijoittui HEPS-tavarataloketjun myymälä. Se oli ensimmäinen tavaratalotyyppinen myymälärakennus Lahdessa. Vuonna 1977 Tuko osti HEPS-myymälät ja seuraavana vuonna ne muuttuivat Anttiloiksi. Anttila jatkoi tässä rakennuksessa 80-luvun loppuun saakka. Samoissa tiloissa toimi myöhemmin suosittu kirpputori. Nykyisin talossa on pääasiassa toimistoja.

Kulmakadun ja Kauppakadun varrelta V. Luhtanen osti vuonna 1969 kulmatontin, joka oli muodostunut ratapenkan tasaamisen jälkeen. Tälle tontille rakennettiin vuosina 1970-71 tehdasrakennus. Tämä kulmatontin rakennus vapautui muuhun käyttöön, kun Luhta oy rakensi uudet tilat Launeelle ja Nastolaan. Tavaratalo Anttila osti rakennuksen ja muutti sen tavarataloksi vuosina 1988-89. Anttilan lisäksi rakennuksessa oli myös muitakin liiketiloja.
Anttila meni kuitenkin konkurssiin ja se lopetti vuonna 2016. Pikku hiljaa Kulmakadun muutkin liikkeet lopettivat ja toiminta rakennuksissa päättyi. Vuonna 2023 Kesko osti korttelin kaksi tonttia (14 & 18) Luhta-Kiinteistöt Oy:ltä. Vuonna 2024 kaikki rakennukset Kulmakadun varrelta oli purettu.
Kulmakadun ja Vesijärvenkadun varteen on tulossa uusi asuinrakennus ja Kauppakadun kulmaan on ollut suunnitteilla tornitalo. Tammikuun lopulla vuonna 2026 kaupunki tiedotti, että tontille aiotaan rakennetaan 16-kerroksinen hotelli. Se nousisi Kauppakadun ja Kulmakadun risteykseen.

Anttilassa oli näyttävä sisäänkäynti, ja muutenkin rakennus huokui 80-luvun estetiikkaa.
Tavaratalon takana oli eri ikäistä rakennuskantaa, ja toi kaupunkikuvaan mielenkiintoista vaihtelevaisuutta. Rakennuksessa oli erilaista toimintaa viimeisinä vuosina, kuten liikunta- ja tanssimahdollisuuksia sekä ruokajakelua.
Katutasossa oli liiketiloja.
Keskellä olevassa rakennuksessa sijaitsi HEPS/Anttila sekä myöhemmin kirpputori.
Citymarketin rakentaminen käynnissä syksyllä 2024. Keskellä on Kankurinpolku.

Juttuun lisätty 1.2. maininta tornihotellin rakentamisesta.

Lähteet:
Lahden rakentaminen jatkui (Unto Tupala, 1998)
yle.fi
Lahden kaupungin karttapalvelu
wikipedia.fi

Lahden alueliitoksia

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa
Alueliitoskartta teoksesta Lahden historia (toim. Jouko Heinonen, 1980).

Lahden kauppalan asemakaava-alue oli 0,4 km² vuonna 1878, seuraavana vuonna alue laajeni 50 %. Kaupungiksi tulovuotena sen koko oli n 1,3 km². Sen jälkeen tärkeimmät liitokset tapahtuivat vuosina 1916, 1924, 1933 ja 1956. Laajin liitos tapahtui vuonna 2016, kun Nastola ja Lahti muodostivat yhdessä Lahden kaupungin.

Kun Lahdesta tuli kaupunki vuonna 1905, osia liitettiin mm. Selänmäeltä ja Mytäjäisistä sekä Paavolasta. Myös varsinaisen kaupunkialueen ulkopuolelta liitettiin eri osia, joita sijaitsi mm. nykyisessä Launeella, Nikkilässä, Pallaksen rannassa, Kytölässä, Möysässä ja Kolavalla. Seuraavat liitokset tapahtuivat vuonna 1916, jolloin palanen Sopenkorpea ja kaistale nykyistä Kiveriötä tulivat osaksi kaupunkia
Vuonna 1924 kaupunkiin liitettiin 6 neliökilometrin kokoinen Kartanon alue, johon kuuluivat mm. osa nykyistä Niemeä, Kivimaata ja Kiveriötä.
Vuonna 1933 kaupungin alue viisinkertaistui kun Lahteen liitettiin mm. Laune, Kujala, Möysä, Järvenpää ja Jalkaranta.
Sotien jälkeen vuonna 1956 liitettiin suuret alueet: lännessä Pirttiharju, etelässä
Okeroinen, Renkomäki ja Ämmälä, koillisessa Ahtiala ja Koiskala sekä pohjoisessa Kilpiäinen sisältäen Enonsaaren ja Karjusaaren.
Kaikki 1800- ja 1900-luvuilla liitetyistä alueista kuului Hollolaan lukuunottamatta
Renkomäki (v. 1956), joka kuului Orimattilaan ja Ahtiala, joka liitettiin (v. 1956) Nastolasta.
Vuonna 1978 Lahdesta liitettiin pienet kaistaleet Hollolaan pohjoisessa ja lännessä.

Kartta liitoksista (Wikipedia).

Vuonna 2025 kaupunki on pinta-alaltaan 517,63 km² ja se on 217:nneksi suurin. Maa-alueita on 459,55 km² ja sisävesiä 58,08 km². Vuonna 2016 liitetyn Nastolan osuus tästä oli reilu 360 km².

Nykyisin Lahdessa on 41 kaupunginosaa. Ns. vanhan Lahden alueella ovat: Keski-Lahti, Kartano, Paavola, Kiveriö, Kivimaa, Mukkula, Kilpiäinen, Pesäkallio, Niemi, Möysä, Myllypohja, Kytölä, Viuha, Kunnas, Ahtiala, Koiskala, Järvenpää, Kolava, Kujala, Asemantausta, Laune, Hennala, Okeroinen, Jokimaa, Renkomäki, Ämmälä, Nikkilä, Kerinkallio, Sopenkorpi, Kärpänen, Pirttiharju, Salpausselkä, Jalkaranta. Vuonna 2016 Nastolan kunnan myötä Lahteen perustettiin seitsemän uutta kaupunginosaa: Villähde, Nastola, Uusikylä, Immilä, Ruuhijärvi, Seesta ja Pyhäntakaa.

Lähteet:
Lahden historia (Aimo Halila, Lahden kaupunki 1955)
Lahden historia (toim. Jouko Heinonen, Lahden kaupunki 1980)
wikipedia.fi

Kotiseutu ja pienoisrautatiet osa 2

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Suomessa pienoisrautatieharrastus yleisesti painottuu ulkolaisiin esikuviinsa, johtuen suuremmasta ulkolaismerkkien tarjonnasta. Mikä taasen johtuu siitä, että harrastamäärät ovat suuremmat esimerkiksi Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Suomalaiset mallit ja esikuvat ovat jääneet vähemmälle. Tilanne on tosin muuttunut viime vuosina, pääasiassa 3d-mallintamisen ja -tulostamisen ansiosta. Nykyään (lähes) jokainen harrastaja voi 3d-mallintamalla ja tulostamalla saada itse halutunlaisia malleja. Suomessa mm. Mestarimallit tekee kotimaista kalustoa ja rakennuksia, ja jotkin yksityishenkilöt tarjoavat esimerkiksi suomalaisen kaluston 3d-suunnittelu- ja tulostuspalveluita.

Suomalaisista ja lahtelaisista dioraamoista kirjoitin Lahen Lehteen artikkelin muutamia vuosia sitten. Se perustui lahtelaisen pitkän linjan pienoisrautatieharrastajan tekemiin dioraamoihin, jotka sijoittuvat Lahteen. Tässä toisessa osassa esittelen omia dioraamojani, jotka sijoittuvat Suomeen, ja ovat saaneet vaikutteita Lahdesta. Niillä ei ole varsinaisesti oikeaa esikuvaa, mutta ovat silti samaistuttavan tuttuja. Poikkeuksena jutun viimeinen dioraama, joka sijoittuu Lahteen vaikka tarkkaa paikkaa ei ole määritelty.

Lisää dioraamoista tulipyörä.fi-sivustoltani.

Alla esittelyt suomalaismalleista.

Rautatien ylittää huonokuntoinen maantie. Autoon on tullut jokin vika, ja kuski selvittää sitä puhelimessa. Kyseinen paikka voisi olla mistä päin Suomea tahansa, mutta se voi olla myös Lahdesta vaikkapa Loviisan, Heinolan tai Mukkulan radalta. Liikennemerkit ja kyltit olen tulostanut itse. Laatikko ja betoniporsaat olen 3d-tulostanut, joista jälkimmäiset ovat valmiina malleina saatavilla netistä.
Mittakaava 1:87, koko n. 200×200 mm, valmistuminen 2020.

Kapearaiteinen (H0e) jossain päin Suomea menneisyydessä, ehkä 1990-luvulla. Inspiraatiota on saatu kapearaiteisesta Vesijärvi-Loviisan radasta, joka tosin osittain purettiin ja muutettiin muilta osin leveäraiteiseksi vuonna 1960. Liikennemerkit on itse tulostettu ja 3d-tulostettu on kuormalava ja tynnyrit. Autot tehdasvalmisteisia.
Mittakaava 1:87, koko 290×400 mm, valmistuminen 10/2021.


Ainoa N-mittakaavan (1:160) dioraamani. Tämäkin on Suomesta, ja varsinaista esikuvaa tällekään ei ole vaan on mielleyhtymä jostain kenties tutusta paikasta. Tasoristeysmiljöö, jossa kioski on ollut hylättynä jo jonkin aikaa.
Tämä oli yllättävän haastava, sillä kun on tottunut mittakaavaan 1:87, joutui tässä hieman ajattelemaan asioita toisin.
Mittakaava 1:160, koko 90×220 mm, valmistuminen 10/2024.

Lahti-dystopia valmistui juuri kaupungin 120-vuotisjuhlavuonna. Dioraamassa ollaan tulevaisuudessa, eikä ehkä niin kaukana. Dystopia-kuvaukset eivät kerro kylläkään tulevaisuudesta vaan siitä ajasta, missä eletään. Ilmoitustaulussa on virallinen Lahti 120 -logo.
Mies on vaipunut epätoivoon, ehkä tulitikut ovat kastuneet. Diaraamassa on kolme eläintä.
Tässä on itsetulostettu kuormalavat, tynnyrit, patterit sekä osa huonekaluista. Valmiita tuotteita on mm. osa huonekaluista, ilmoitustaulu ja voimalinjapylväs. Halot olen tehtyt balsapuusta.
Mittakaava 1:87, koko 145×380 mm, valmistuminen 10/2025.






Kotiseutu-olut ja Lahti-leivos

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa


Syksyllä 2025 julkaistiin kaksi ”paikalliselintarviketta”. Tai oikeastaan kolme, kun Ant Brew julkaisi myös Lahti 120 -juhlaoluen.

Kotiseutu-olut

Ant Brew’n ja Sauli Hirvosen yhteistyönä syntyi Kotiseutu-niminen olut. Lahden kaupungin juhlavuodesta huolimatta, Kotiseutu-olut ei sinänsä liity pelkästään Lahteen tai Päijät-.Hämeeseen, vaan sen tarkoituksen on nostaa kotiseudun ja kotiseututyön arvostusta; onhan Kotiseutu-olut paikallisolut, joka on valmistettu käsityönä paikallisista raaka-aineista.

Etiketissä tokin näkyy Hirvosen pienimuotoinen kartta- ja liikennemerkkiharrastustus. Etiketin kartta herätti mielenkiintoa, ja monia askarrutti sen sijainti. Lahdestahan se on, mutta koska oluetta ei liikaa haluttu leimata Lahti-olueksi, Hirvonen poisti siitä karttatiedot. Toki moni ”asiantuntija” tunnisti paikan.

Kotiseutu-olutta on saatavilla vielä pieni erä Ant Brew -pubista Malskilta.


Lahti-leivos

Vuoden 2025 Lahti-leivos (kuva Sauli Hirvonen)

Onerva Vartiaisen ja Lahti-Seuran aloitteesta Lahti sai 120-juhlaleivoksen. Lahti-leivosta on aiemmin nautittu kaupungin 90- ja 110-vuotisjuhlissa. Leivosten muoto ja koostumus ovat vaihdelleet.
Nyt julkistettu leivos on Kahiwan kondiittorin Mia Uusitalon suunnittelema ja toteuttama.

– Lahti 120-v. leivoksen suunnittelussa halusin muuttaa jotakin perinteikästä hämäläistä modernimpaan muotoon. Uusitalo kertoo leivoksen synnystä:

Mieleeni tuli jälkiruoka, jota isovanhempanikin valmistivat lapsuudessani. Sillä oli monta nimeä, mutta meillä sitä kutsuttiin mustikkapöperöksi, jossain päin Suomea piimävelliksi ja toisaalla piapoksi. Jälkiruoka koostui talkkunasta, piimästä ja mustikoista, sekä ripauksesta sokeria.

Tästä syntyi ajatus Lahti-leivokseen, jossa pohjalla olisi vienosti kardemummalla maustettu talkkunakeksi. Keksin päällä lepäisi piimämoussesta tehty leivos, jonka sisälle kätkisin suomalaisesta mustikasta tehdyn sydämen. Pinnalla lahtelaisittain, sinistä, joka viittaa Vesijärveemme. Sini-valkoinen yhdistyisi mukavasti myös suomalaisuuteen.


Lahti-Seura tarjosi leivosta Lahden syntymäpäivätapahtumassaan lauantaina 1. marraskuutta Ant Brew:ssa.

Lahti-leivosta on jatkossa saatavilla Kahiwasta (Päijänteenkatu 9, Lahti), Lahden vuosipäivän ja Salpausselän kisojen aikoihin.