Kalustesarjan kimpussa osa 5

Tämänkertaisessa katsauksessa ei paljon ole kerrottavaa, mutta jatkan kuitenkin kirjoitussarjaa. Kuviakaan en ottanut, sillä aihe on tuttu viime kirjoituksesta.

Tällä kertaa kävin huhtikuussa Wellamo-opistolla jälleen maalaushommissa. Opisto tarjosi edukkaasti kolme arki-iltaa puu- ja ja metallitöihin.

Iltapajojen ensimmäinen ilta meni tyystin hiontatouhuissa. Hiottavaa oli sen verran että, paperia piti hakea lisää ”paikallisesta sekatavarakaupasta”. Aiemmasta maalauskerrasta jääneet muutamat valumat piti hioa pois. Toisaalta maalia ei ollut tarpeeksi joissakin pinnoissa.

Keskiviikkona pääsin varsinaisin tositoimiin. Opettajan pienellä avustuksella kävimme läpi maalauksen vaiheet sekä ruiskun toimivuuden. Lisäksi opettaja sekoitti ohenteen ja maalin, saadakseen maalille halutun viskositeetin.

Tällä kertaa ruiskumaalaus sujui varmemmin ottein. Selvästi kehitystä edelliseen kertaan. Työ sujui paremmin kuin viimeksi, ja nopeammin. Jälkikin vaikutti paremmalta.

Torstaina hain osat pois niiden kuivutta vuorokauden. Täysin tyytyväinen en ollut ollut, joten vielä kuten edelliseen kertaan. Parantamisen varaa vielä jäi. Jotkin kalustesarjan osat kaipaavat vielä kolmannen maalikerroksen.

Joka tapauksessa projekti etenee – hitaasti – mutta ”eteenpäin on menty”.

Lahti110-juhlavuosi – kooste

Vuoden 2015 syksy oli mm. kotiseutuyhdistys Lahti-Seuran osalta hyvinkin tapahtumarikas: perinteisen vuosijuhlan lisäksi juhlittiin tällä kertaa 110-vuotiasta Lahtea. Lahden kaupunki täyttää 1. päivä marraskuuta vuosia, ja viime vuonna kyseessä oli “juhlallinen” tasavuosi eli 110 vuotta.

Juhlavuoden epävirallisen logon suunnitteli Sauli Hirvonen

Juhlavuoden epävirallisen logon suunnitteli Sauli Hirvonen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lahden kaupunginmuseon ylläpitämällä Kuka, mitä, Lahti -sivusto kertoo kaupungin syntyvaiheista seuraavaa:

Keisari Nikolai II antoi asetuksen Lahden kaupungin perustamiseksi Pietarhovissa marraskuun ensimmäisenä päivänä 1905. Tapaus jäi pahasti meneillään olleen suurlakon varjoon. Lakon seurauksena myöskin tieto kaupunginoikeuksien saamisesta tuli Lahteen vasta kahden viikon kuluttua päätöksestä. Kauppalanhallitus merkitsi kokouksessaan 18.11. lakonisesti tiedokseen, että ‘kauppala on juuri saanut kaupunginoikeudet’.”

Kaupungin syntyvaiheista on luettavissa tiivistelmä täällä.

Satavuotiaan kaupungin juhlistaminen oli tietenkin oma merkkipaalu Lahden historiassa, mutta vuosi 2015 jää sikälikin historialliseksi, että nyt juhlittiin viimeisen kerran “vanhaa Lahtea”. Vaikka kaupungin rajat ovat muuttuneet kaupungiksi tulon jälkeen, tuleva kahden itsenäisen kunnan liitos on historiallinen.

Vuoden alusta voimaan astunut kuntaliitos Nastolan kanssa tuo oman lisämausteen myös tulevien vuosien merkkipäivään.

Juhlallisuuksista

Kaupunki ei varsinaisia juhlallallisuuksia järjestänyt, mutta sosiaalisessa mediassa on kuluvana vuonna pyörinyt LiveLoveLahti -kampanja. Siinä esitellään lahtelaisia eri toimissaan ja samalla kysellään kuulumisia. Syksyllä Lahden kaupunki toteutti juhlavuotensa kunniaksi kaupunkilaisten unelmia.

Lahden museo julkisti sivuillaan juhlavuoden ohjelmiston, ja se sisältääkin monipuolista tapahtumaa. Museo on mm. toteutettanut Etelä-Suomen Sanomien kanssa “11 lehtikirjoitusta 110-vuotiaasta Lahdesta”. Julkaistut jutut ovat luettavissa pdf-muotoisena museon sivuilta.

Museo julkaisi Albumit auki -sivulla Lahti110-postikorttikokoelman.

Kaupungissa tapahtui tietysti paljon muuta. Useat tahot ovat järjestämässä juhlavuoteen liittyviä tempauksia ja tapahtumia sekä juhlintaan liittyvää oheisohjelmaa. Yksi tällainen on taho oli Lahti 110v – Potrettikuvaamo Marttinen.

Juhlaviikonloppu 

Lahti-Seura oli monessa mukana järjestäjänä tai ainakin jollain tavalla yhteistyössä järjestämässä erityyppistä ohjelmaa mm. juhlaviikonlopulle 31.10.-1.11.2015.

Syntymäpäivän aattona lauantaina järjestetttiin entisessä teatteriravintola Tirrassa “viralliset epäviralliset” juhlat kaupungin kunniaksi.

Alkuillasta on yleisöä viihdytti Jump’n Blues Society, joka tanssitti juhlaväkeä. Kolmessa osassa esiintynyt JBS oli erittäin viihdyttävä kokemus ja ilo oli myös katsella tanssahtelevia pareja. Orkesterin yhtenä artistina toimi itse potrettikuvaamon leidi, joka esitti ikivihreitä suomalaisklassikoita.
Samaan aikaan itsensä pystyi kuvauttamaan Lahti110v.-potrettikuvaamossa.

Tirrassa paikalla oli myös Lihamukiäijät, jotka myivät lahtelaista “perinneruokaa”, lihamukia.
Tapahtumassa riitti väkeä tungokseen asti.

Illan ohjelmisto koostui live-musiikin ohella Lahen Elmun vuosittaisessa gaalasta, jossa palkittiin Päijät-Hämeen musiikkivaikuttajia mm. pitkän uran tehnyt Tapani Ripatti. Illan esiintyvät artistit olivat niinikään paikallisia. Illan aloitti nuori artisti Assi Ilona, joka säväytti hienolla soulahtavalla otteella. Toisena Club De Lay, joka poppimainen katusaundi sopii ravintolatunnelmaan. Illan päätti vauhdikas ja kokenut punkbändi Flippin’ Beans.

Päivän tapahtuman järjestivät Lahti-Seura ry, Lahenlehti.net, Lahen Elmu ja Tirra.

Mainittakoon, että juhlinta ei rajoittunut yhteen kerrokseen vaan alakerrassa ravintola Torvessa Lahtiblogi järjesti oman tapahtuman, jossa kerättiin varoja Antti Sepposen Lahtikirjalle. Kirja julkaistiinkin 2.12.2015

Lahti-Seuran vuosijuhla

Vuosijuhla on järjestetty perinteisesti kaupungin syntymäpäivänä eli ensimmäisenä päivänä marraskuuta, ja tänä vuonna se osui sunnuntaille. Juhlapaikkana toimi elokuvateatteri Kino Iiris.

Viime kesänä Päijät-Hämeen elokuvakeskus ry muutti teatterisalin viereissä olevaan Tammisaliin. Samoihin tiloihin saatiin myös kuvien ja filmien digitointiin omat tilat, joissa toimivat myös Lahden Videokuvaajat ry ja Lahti-Seura. Niinpä juhlat järjestettiin luonnollisesti samassa talossa, ja olihan juhlan jälkeen tarkoitus katsoa Lahti-filmejä.

Tämän vuotinen juhla oli sikäli erityinen, sillä samalla kun juhlittiin 110-vuotista Lahden kaupunkia, myös Lahtea nykymuodossaan viimeistä kertaa.

Tilaisuuteen oli lupautunut juhlapuhujaksi kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta. Hän pitikin erinomaisen puheen, joka on luettavissa Hollolan Lahti -lehdessä 3/2015.

Allekirjoittaneen (Lahti-Seuran puheenjohtajan ominaisuudessa) tervetuloasanojen jälkeen, puheenvuoron sai Nastola-seuran puheenjohtaja Matti Oijala. Hän kertoi laatimastaan uuden Lahden visiosta ja esitti paikalla olleelle kaupunginjohtajalle kutsun keväiseen kotiseutuseminaariin, jossa on tarkoitus käsitellä uuden kaupungin visiota ja haasteita.

Tilaisuudessa jaettiin Vuoden lahtelainen -tunnustus. Vuoden lahtelainen 2015 on Onerva Vartiainen.

Juhlan musiikkiesityksestä vastasi Duo Karhos. Klarinetissa Väinö Verneri, jota Matti Karhos säesti pianolla. Duo esitti kaksi erinomaista kappaletta.

Kuluvan vuoden vuosijuhlassa juhlistetaan 70-vuotiasta Lahti-Seuraa.

Lahti-filmejä 

Vuosijuhlan jälkeen viides Lahti-filmi -iltama. Näytöksen kattava ohjelmisto järjestettiin yhdessä Päijät-Hämeen Elokuvakeskuksen ja Lahden Videokuvaajien kanssa sekä Kansallinen Audiovisuaalinen Instituutti (KAVI) kanssa.

Keijo Skippari esitti näytöksen avaussanat ja kertoi mm. Albumit auki -hankkeesta.

Samana päivänä avautui Kino Iiriksen aulassa valokuvanäyttely, joka vaihtuu alkuun kuukausittain, myöhemmin joka toinen kuukausi.

Juhla ja filminäytös olivat erittäin onnistuneita ja ihmiset olivatkin tyytyväisiä näkemäänsä.

Seuraava Lahti-filminäytös järjestetään 28.2.2016 ja se on osana Nostalgiakino-tapahtumaa.

Valokuvaseminaari kirjastossa

Albumit auki -hankkeeseen liittyen seura järjesti yhteistyössä kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kanssa valokuviin keskittyvän seminaarin ja keskustelutilaisuuden Lahden pääkirjaston auditoriossa 1.12.

Merja Taavila kertoi Päijät-Häme wikistä. Janne Ridanpää, joka on myös Lahti-Seuran hallituksen jäsen, kertoi digitoinnista ja arkistoinnista. Ridanpään jälkeen oli vuorossa Sari Kainulainen Lahden kaupunginmuseon kuva-arkistosta, esitteli museon toimintaperiaatteista. Lopuksi Keijo Skippari ja allekirjoittanut esittelivät Albumit auki -hankkeen.
Tilaisuudessa kuultiin mielenkiintoisia puheenvuoroja sekä keskustelua aiheesta.

Lahtelaisen sanakirjan julkaisu

Hannu Kivilän Lahtelaisen sanakirja julkistamistilaisuus järjestettiin Lahden Historiallisella museolla 2.12. Samana päivänä kirja tuli myös myyntiin.

Kirjan myynti alkoi heti vilkkaasti ja se saatiinkin “pois käsistä” jo ennen joulua. Kirjasto onkin tulossa toinen painos. Kirjasta lisää täällä.

Hannu Kivilä: Lahtelaisen sanakirja

Loppuvuodesta 2015 saatiin jatkoa Hannu Kivilän vuonna 2007 julkaistulle Lahtelaisen lukukirjalle, kun Lahti-Seuran ja Lahden kaupunginmuseon kustantama Lahtelaisen sanakirja julkaistiin. Lukukirja on kiinnostanut lahtelaisia edelleenkin.

Lahtelaisen sanakirjan julkistaminen tapahtui Lahden historiallisessa museossa keskiviikkona 2.12. Kaupunginmuseon Hannu Takala, ja allekirjoittanut Lahti-Seuran puheenjohtajan ominaisuudessa, sanoimme alkuun muutaman sanan kirjan julkaisusta. Paikalla oli myös kirjan taittaja Hannu Laitinen.
Alustuspuheenvuorojen jälkeen Hannu Kivilä kertoi kirjan synnystä, jonka yhteydessä paikallaolijat esittivät hänelle kysymyksiä. Kivilän puheenvuoron jälkeen syntyikin keskustelua.

Tilaisuudessa Lahden kartanonystävät järjesti erinomaisen kahvitarjoilun.

Kirja oli tullut myyntiin julkaisupäivän aamulla ja sitä on vielä muutama kappale myynnissä Lahden museokaupasta sekä elokuvateatteri Kino Iiriksen lipunmyyntipisteestä (teatterin aukioloaikoina). Lisäksi kirjaa oli saatavilla Pro Puu -gallerian myymälästä, Suomalaisesta kirjakaupasta, torin joulukylästä ja Aleksanterinkadun Pop Up Centeristä.

Lahti-Seuran osuus hupeni todella nopeasti ja joulukuun puolivälissä seuran varasto oli jo käytännössä myyty. Toinen painos on tulossa helmikuussa.
lahtelaisensanakirja_kansi

Lahtelaisen sanakirja

Hannu Kivilän Lahtelaisen Sanakirja kertoo kaupungista asioita monipuolisesti ja samalla lyhyesti ja ytimekkäästi. Kysymyksessä ei ole murresanakirja eikä varsinainen tietosanakirjakaan. Opus keskittyy sanakirjamaisen tiiviisti Lahteen olennaisesti liittyviin asioihin kuten esimerkiksi henkilöihin, yrityksiin, ravintoloihin, rakennuksiin, paikallisiin erikoisuuksiin, kulttuuriin ja urheiluun.

Kivilä on käyttänyt tietolähteenä mm. kirjallisuutta, sanomalehdistöä, joitakin haastatteluja, nettiä, karttoja, puhelinluetteloita. Sanakirjan on tarkoitus toimia myös eräänlaisena täydentävänä elementtinä aiemmin Kivilän laatimaan Lahtelaisen lukukirjaan, joka julkaistiin vuonna 2007.

Sisältö pyrkii olemaan tasapuolinen aihepiireihin ja eri vuosikymmeniin nähden. Esimerkiksi mainitsemisen arvoisia lahtelaisia tai esimerkiksi lahtelaisia yrityksiä on satoja. Mukana on vain henkilöitä, joilla on kaupungissa laajemminkin tunnettu lempinimi, ja yrityksistä Kivilä on kirjannut mukaan lähinnä vain sellaisia, joilla on tunnettavuutta Lahden ulkopuolella tai joiden toimiala tai nimi on persoonallinen tai joihin liittyy muita kuriositeetteja. Paikan- ja kadunnimistä on aikoinaan julkaistu kaiken kattava tutkimus, joten siltä saralta on mukana vain joitakin kirjoittajan mielestä kiinnostavimpia esimerkkejä.

Hannu Kivilä toivoo, että kirjan kansien välistä löytyisi vastaukset mahdollisimman moneen kaupunkiamme koskevaan kysymykseen, tai että sisältö kokonaisuudessaan herättäisi paljon erilaisia muistoja, tunnelmia tai jutustelun aiheita.

Artikkeli on julkaistu Hollolan Lahti -lehdessä 3/2015. Osa tekstistä perustuu Hannu Kivilän esipuheeseen

11 lehtikirjoitusta 110-vuotiaasta Lahdesta

Lahden 110-juhlavuosi oli viimeinen ”vanhana Lahtena”. Juhlavuotta on vietettiin monin erin tavoin, joista kerrottiin lokakuussa julkaistussa jutussa.

Lahden kaupunginmuseo on ollut mukana tuomassa esiin Lahden kaupungin vaiheita niin kuvin kuin kirjoitustenkin muodossa. Albumit auki -sivulla museon kuva-arkisto julkaisi 110 valokuvaa eri vuosikymmeniltä.

Etelä-Suomen Sanomien sunnuntainumeroissa julkaistiin kerran kuussa 110-vuotiaan kaupungin historiasta artikkeli. Kirjoittajina toimivat Lahden museon tutkijat, ja juttuja julkaistiin yhteensä 11. Jokaisesta kymmenluvusta ilmestyi oma kirjoitus, jossa keskitytään yhteen kyseisen aikakauden keskeiseen tapahtumaan taustoja valottaen.

Artikkelit voi ladata kohdalla olevasta linkistä ja ne avautuvat pdf-muodossa. Artikkelit ja kirjoittajat ovat ilmestymisjärjestyksessä seuraavat:

1900-luku Kaupungin perustaminen ja suurlakko Hannu Takala
1910-luku Ensimmäinen maailmansota ja Hennala Hannu Takala
1920-luku Radiomäen rakentuminen Susanna Korhonen
1930-luku Kotimaan matkailu Riitta Niskanen
1940-luku Sotavuodet Hannu Takala
1950-luku Julkiset veistokset ja kaupunkikuvan rakentuminen Maija-Riitta Kallio
1960-luku Mannermaista tyyliä Lahteen – Asko-tavaralon avajaiset 1962 Sari Kainulainen
1970-luku Ei oon Lahden voittanutta – Kisahuumaa Salpausselällä 1970-luvulla Suvi Kuisma
1980-luku Kaupunkikuvan suuret muutokset Riitta Niskanen
1990-luku Lahti teollisuuskaupunkina Riitta Niskanen
2000-luku Mistä rakentuu lahtelainen identiteetti Riitta Niskanen

Vau!(?)

Kirjoittelin hiljattain radan varresta (Radanvarsi ja Salpausselkä), jossa korostin radan varren tärkeydestä kaupungin käyntikorttina, ja nimenomaan aseman seudun tärkeydestä ns. ulospäin.
Uusi matkakeskus on hiljalleen valmistumassa ja syksyllä käynnistyi alueen helmestä, asemapäälliköntalosta tarjouskilpailu. Matkakeskuksen valmistumisen myötä  kehittyy ja kasvaa, on tärkeäksi elementiksi modernin asemanseudun keskellä on asemanpäälliköntalo piharakannuksineen.

Matkakeskuksen viereen on noussut BW Tower, jonka yhteyteen rakennetaan uusi pysäköintilaitos. Lahti uudistuu -sivulla todetaan: ”Matkakeskuksen yhteyteen rakennetaan myös kahdeksankerroksinen toimistorakennus BW Tower. BW Towerin rakentaminen on YIT:n erillishanke, eikä sisälly varsinaiseen Matkakeskus-hankkeeseen. Rakennus yhdistyy kuitenkin saumattomasti alueeseen.” […] ”Automatisoidussa pysäköintihallissa, ns. robottiparkissa, 204 pysäköintipaikkaa. Robottiparkki on automaattisen pysäköinnin järjestelmä, jossa autot varastoidaan tilatehokkaasti modulaariseen varastohyllyyn.”

Robottiparkki-idea on tervetullut: se parantaa pysäköintipalvelua ja tässä tapauksessakaan – ainakaan maallikon ymmärryksellä – ei menetä työpaikkojaan. YIT:hän toteutti parkin samalla ajatuksella Lahden keskustaan maan alle.

Roborttiparkit sopinevat hyvin tiiviiseen kaupunkikeskustaan. Maan alle.

Alla kuva radan varren pysäköintilaitoksesta.

Roborttiparkkitalo lokakuun alussa. (Kuva Sauli Hirvonen

Roborttiparkkitalo lokakuun alussa. (Kuva Sauli Hirvonen

Otsikolla tietenkin viittaan vau-arkkitehtuuriin. Tosin tässä tapauksessa huudahduksessa taitaa olla mukana enemmän pettymystä kuin innostunutta hämmästyneisyyttä. Roborttiparkissa on kyse enemmän käytännöllisyydessä, mutta sen sijainti yhdistettynä minimalistiseen laatikkoajatteluun ja suureen itseään toistavaan seinäpinta-alaan, on aika tylyä katseltavaa.

Idästä tullessa junalla rakennus peittää asemapäälliköntalon ja paljon muutakin. Luulen että siitä muodostunee jonkinlainen ”nähtävyys” ja Lahden uusi maamerkki. Halusimme tai emme.

Tietysti tällainen ulkonäkökritiikki voi olla täysin aiheeton, sillä parkkitalo ei ole vielä valmis.

[päiv. 24.1.2016]
Hiljattain kuulin että robottiparkin rakennus verhoillaan kuparilevyillä, kuten matkakeskuksen laituri- ja pysäkkikatokset. Jään odottelemaan töiden valmistumista.