Päijät-Hämeen Tutkimusseuran vuosikirja 2014 perehtyi Lahden paikkoihin, vuonna 2015 tarkastelussa oli koko Päijät-Häme.

Vuonna 2011 Päijät-Hämeen liitto julkaisi silloiseen UusiKunta-kuntaliitosprosessiin liittyen Jouko Heinosen tekemän Päijäthämäläinen kuntaidentiteetti – Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti.

Heinosen yllättävän kuoleman takia Esa Hassinen saattoi tutkimuksen loppuun.  Tutkimuksessa Heinonen pohti päijäthämäläistä identiteettiä.

Samaa aihetta sivuaa Tutkimusseuran vuosikirja, joka nostaa eri kirjoittajien toimesta paikallisesti ja seudullisesti mielenkiintoisia poimintoja ympäri maakuntaa. Kirja on erinomainen esittely Päijät-Hämeestä, sen eri kolkkien ominaisuuksista ja ilmiöistä, joiden kautta rakentuu päijäthämäläisyys ja sen rikkaus, kuin myös kuntakentällä kohdatut haasteet.

Alkusanoista vastaa Tutkimusseuran puheenjohtaja Ville Marjomäki ja johdannon on kirjoittanut Matti Oijala. Kirjan ovat toimittaneet Oijala, Jukka Oksa, Saara Hakaste ja Ossi Nummela.

Kirjaan on kirjoittanut 16 henkilöä, ja jokainen kirjoittaja on tuonut oman näkymyksen tietystä aiheesta liittyen omakohtaisiin kokemuksiin ja/tai tutkimuksiin ja tilastoihin.

Jostain syystä, ehkä kiinnostavien aiheiden puolesta, kirjasta nousee kaksi kuntaa selkeästi esille: Sysmä ja Asikkala. Molemmassa on toki tullut vierailtua useamman kerran, mutta kirjoitusten kautta molemmista kunnista avautuu lahtelaiselle aivan uusia asioita.

Sysmä on Päijät-Hämeen itsenäinen (itsepäinen?) entinen Suur-Sysmä. Heikki Helinin tyyli kirjoittaa aiheesta on innostava, tarjoten kunnallistaloudellista faktaa.

Sysmästä kirjoittaa myös Heidi Andersson, joka valottaa ruotsikielisten sysmäläisten vaiheita.

Pauli Leimion kirjoittaa koko kansan rakastamasta viihdetaiteilijasta Olavi Virrasta ja hänen merkityksestään kunnalle, mikä kulminoitui Sysmään pystytettyyn patsaaseen.

Asikkalasta kirjoittavat Anneli Mäkelä-Alitalo ja Tapio Blåfield (toim. Liisa Tarjanne).

Mäkelä-Alitalo pohtii Asikkaan identiteettiä. Blåfield käy läpi Asikkalan kirkkomäkeä ja siihen liittyvää kulttuurihistoriaa, jonka yksi osa hävisi vuonna 2007, kun vanha, mutta hyväkuntoinen seurakuntatalo purettiin.

Asikkalasta jatkaa Matti Oijala, joka valottaa Asikkalan ja Nastolan vartiomäkiä. Oijalan kirjoitus on mielenkiintoinen yhdistelmä historiallista faktaa ja pohdintaa vanhasta viestintämuodosta, jota on harjoitettu aina esihistorialliselta ajalta 1700-luvulle asti.

Kirjassa olevia selkeitä luontoaiheita ovat Matti Verran kirjoitus, jossa hehkutetaan Etelä-Päijänteen puhtautta, ja Antti Hovi kertoo Lahden seudun ketokasvillisuudesta.

Kulttuuriin ja esittävään taiteeseen liittyy useampikin kirjoitus.

Marja Mattlar kirjoittaa matkasta Vuorenkylästä Pariisiin ja matkan vaikutuksista musiikkiinsa.
Timo Taulon teatteri on valjastettu kylän yhteisöllisyyden rakentajaksi, lisäksi Petri Görman ja Juha Pihanen kirjoittavat kansantanssista “vientituotteena”.

Lahteen liittyvässä artikkelissa Saara Hakaste kirjoittaa perusteellisesti Viipurin perinnöstä kaupunkimme musiikkielämälle(kin).

Tapio Mattler kirjoittaa Hartolan Vuodenkylän perinnemaisemasta, jonka Maatiainen valitsi vuonna 2013 vuoden perinnemaisemaksi. Artikkeli tuo esille Harjun maiden ja tilan vaiheita aina 1500-luvulta nykypäivään asti.

Nimistön kimppuun käy Jouko Mattila pohtien: miten nimet ovat muodostuneet ja miten nimet vaikuttavat identiteettiin.

Merja Taavila kertoo Päijät-Häme-wikistä ja lopuksi Jukka-Pekka Teiton Ursan havaintokeskuksesta Artjärvellä.

Poimintoja Päijät-Hämeestä on hyvä ja monipuolinen katsaus maakuntaamme. Kirja kertoo hyvin niistä asioista jotka ovat tärkeitä ja tunnettuja asioita paikallisesti, samalla vähemmän tunnettuja muualla maakunnassa.

Tutkimusseuran vuosikirja johdattaa pohtimaan tai syventämään tietämystämme maakunnastamme.

Miksi Päijät-Häme koetaan alisuoriutujana? Onko meillä rohkeutta löytää vihreästä järvien maakunnasta yhteistä hyvää ja samalla korostaa niitä erityisominaisuuksia, joita kuhunkin paikkaan liitetään, Lahden toimiessa Salpausselällä porttina Etelä-Suomen ja Keski-Suomen välissä.

Artikkeli on julkaistu Hollolan Lahti -lehdessä 1/2016