Lahden mäkisyys yhdessä korkeiden rakennusten kanssa mahdollistavat laajat kaupunkinäkymät. Aikoinaan yleisnäkymien tallentaminen korkeilta paikoilta eli mäiltä on ollut tavanomaista, aikana jolloin lentokoneita ja/tai drooneja ei ollut saatavilla. Tällaiset korkeilta paikoilta eri aikoina otetuilla kaupunkikuvilla onkin ollut olennainen rooli kuvaamaan kaupungin kohtaamia muutoksia.
Itsekin tykkään ”räpsiä” aina kuvia kun pääsen jonnekin korkealle, joka työtehtävissä tai muuten vaan osun paikalle. Olen koostanut ottamistani valokuvista videokoosteen, jossa kuvat on otettu enemmän tai vähemmän korkeilta paikoilta. Video koostuu yli 120 valokuvasta ja kuvat sijoittuvat vuosien 2009-2023 välille, poislukien vuodet 2011, 2012 ja 2016. Video etenee kronologisesti, ja se kestää reilut 11 minuuttia. Parissakin tapauksessa samalle vuodelle on mahtunut samasta kohteesta kaksikin eri sarjaa. Kuvauspaikat on videolla ilmoitettu joko kuvanottopaikan tai kuvauskohteen mukaan. Videolle on valinnut vain vaakakuvia. Samaisia kuvia julkaisen myös Lahti-Seuran jäsenjulkaisu Hollolan Lahti -lehden viimeisellä aukeammalla. Mukana on myös pystykuvia. Ensimmäiset kuvat julkaisen selitysteksteineen lehdessä 2/2023, joka ilmestyy syyskuussa.
Lahtea korkealta -video on nähtävillä alla. Sen alapuolella on kaksi koostamaani videota, jotka olen kasannut Lahden kaupunkiympäristön palvelualueen arkiston kuvista.
Lahden seudun kesän ensimmäiset museojuna-ajot ajettiin Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:n kalustolla Heinolaan heinäkuun 15. ja 16. päivä yhteistyössä Museojunalla Heinolaan ja Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n kanssa. Vetokalustona oli dieselveturit (Dv15 ja Dv16). Viikonloppuna oli mm. Mäkelän ja Vierumäen asemilla tapahtumat. Viikonlopun viimeisestä ajosta on nähtävillä video alempana. Museojunakyytiä on luultavasti tarjolla syksylläkin: Heinolan radan -juhlapäivänä 10.9. Ajoista enemmän sekä lisätiedustelut osoitteessa museojunallaheinolaan.fi.
Museojuna-ajot käynnistyivät jo toukokuussa, kun Sinisten vaunujen ystävät ry ajoi Heinolassa ja Vierumäellä yleisölle avoimia ajoja 6.-7.5. Kalustona toimi kaksi Tka7-ratakuorma-autoa ja siniset Ein-vaunut.
Rautatieharrastaminen oli esillä myös Ylellä Lahden Radiossa. Toimittaja Mikko Tuomikoski kävi haastattelemassa Topparoikan aktiiveja Jonne Seppästä (vpj) ja Janne Ridanpäätä, jotka kertoivat yhdistystoiminnasta ja harrastamisesta. Jutun tekstiversio on luettavissa täällä.
Alla muutamia rautatievideoita tältä kesältä (16.6) ja keväältä sekä aiemmilta vuosilta. Toukokuulta 2023 on tavarajunan ohitus Vierumäen asemalta ja vuodelta 2015 Tka8 vaihtotyöt Lahden ratapihalla sekä Ukko-Pekan matka Lahdesta Heinolaan. Videot on katsottavissa alta sekä Lahtiwoodin YouTube-kanavalla. Ne ovat tulipyörä.fi-sivuston Rautateiden Lahti -videoiden sarjaa.
Artikkeli on julkaistu 7.7.2023 ja päivitetty 17.7.2023
Helsingin Sanomat uutisoi 17.5.2023 Katajanokalle sijoitettavista junanvaunuista. Katajanokan satamaan oli rautatieliikennettä vuoteen 1980 saakka. Raiteet näkyvät vanhatkartat.fi-sivuston vuoden 1979 kartassa, ja kuvia on nähtävillä mm. vaunut.org-sivustolla (hakusanalla Katajanokka). Nyt alueen rautatiehistoriaa halutaan tuoda esille asettamalla kiskojen päälle kolme vanhaa avovaunua terassikäyttöön.
Samantyyppistä olen ehdottanut Lahden satamaan jo aiemmin. Ehdotus on luettavissa tulipyörä.fi-sivustoltani. Totean siinä, että Lahdelle tärkeää teollisuus- ja rautatiehistoriaa voitaisiin tuoda esille sijoittamalla museotavaravaunu satamaan. Vaunu voisi olla esimerkiksi vanha (G-tunnuksellinen) umpitavaravaunu. Vaunu ei olisi pelkästään staattinen muistomerkki vaan sitä voitaisiin käyttää vaikkapa esiintymislavana sataman tapahtumissa tai muuna tilana.
Vaunu olisi konkreettinen muistutus Lahden kehitykseen vaikuttaneista seikoista kuten rannan teollisuudesta, itse satamasta ja sinne johtaneesta rautatiestä. Lisäksi puinen junanvaunu sopisi hyvin koko satama-alueen puuteollisuushistoriaan ja tavaravaunu tukisi myös ranta-alueen teollisuusrakennusten historiaa sekä niiden uudelleenkäyttöä.
Vesijärveen satamaan sopisi vaikkapa tämäntyylinen Gb-umpitavaravaunu. Kuvan vaunun omistaa Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry.
Lahden sataman suojeltu rautatie purettiin vuonna 1994 Jalkarannantieltä saakka Vuoden 1992 kartassa se vielä näkyy pistoraiteineen.
Komeita punatiilirakennuksia puusepäntehdasta, tulitikkutehdasta ja margariinitehdasta sekä lasitehtaan savupiippua lukuunottamatta kaikki muu on hävinnyt. Niemenkadun entinen paloasema on muistutuksena teollisuusajoista. Syksyllä 2022 ilmeni, että lasitehtaan savupiipun olemassaolo on uhattunu. Totesin Hollolan Lahti -lehden 1/2023 pääkirjoituksessa: ”Kuten viime pääkirjoituksessa kirjoitin, Lahden sataman viimeisiä teollisuusajan merkkejä ovat punatiilinen puusepäntehdas sekä lasitehtaan vanha piippu, joka on rakennettu vuonna 1954. Kaikki muu Ankkurinkadun/Satamakadun ja järven väliltä on purettu, asemarakennusta ja makasiinia lukuunottamatta. Lasitehtaan piipun kunto vaatii sen purkamista tai korjaamista. Rakennusvalvonta ei antanut omistajalle aiemmin lupaa piipun purkamiseen. Ankkurin piippu on tärkeä symboliarvo koko Lahdelle: Onhan koko savupiipputeollisuudella ollut suuri merkitys Lahden kehitykselle, ja sitä kautta se on myös lahtelaisen identiteetin peruspalikoita. Savupiiput olivat myös Werner von Hausenin kaupungin vaakunaehdotuksen aiheena vuonna 1910.”
Artikkelissa nostan esille kulttuuritilaisuuksista ja -tapahtumia sekä kirjaesittelyitä Päijät-Hämeen historiasta sekä Salpausselän hiihdoista. Artikkeli on julkaistu alunperin Lahti-Seuran Hollolan Lahti -lehdessä 1/2023.
Lahdessa vietetään tänä vuonna merkittäviä tasavuosia. Lahden ammattimainen teatteritoiminta täyttää 100 vuotta ja teatteritalo täyttää 40 vuotta. Teatterin alkutaipaleesta kuulimme jo syksyn Lahti-päivän seminaarissa.
Kino Iiriksen paikallisdokumenttiesitykset jatkuivat kevätkaudella 2023. Näytökset toteutettiin Lahti-Seuran toimesta yhteistyössä Päijät-Hämeen elokuvakeskuksen ja Lahden Videokuvaajien kanssa.
Lahti-Seuran ja Lahden museoiden yhdessä kustantama Lahtelaisen sanakirjan kolmannes painos julkaistiin vuoden 2022 lopulla yhteistyössä Lahden kaupunginmuseon kanssa. Kirjaa myytiin mm. vuoden ensimmäisille Lahden markkinoille ja sitä on saatavilla mm. Suomalaisesta kirjakaupasta, Pro Puu -galleriasta sekä tietysti seuran tapahtumista sekä verkkokaupastani.
Suomalaiset Historiapäivät
XXIV Suomalaiset Historiapäivät järjestettiin 3.-4.2.2023 tuttuun tapaan Sibeliustalossa. Hengästyttävä määrä mielenkiintoisia luentoaiheita houkutteli paikalle runsaasti tiedonjanoista väkeä. Itse keskityin tällä kertaa kahteen Puusepän Salissa järjestettyyn luentosarjaan: Kansantalous ja talouskriisit puheenjohtajanaan Kari Salmi ja Näkökulmia Lahden paikallishistoriaan puheenjohtajanaan opetusneuvos Ville Marjamäki, joista jälkimmäisen luentosarjan aiheet puhuttelivat lahtelaisia: Suuri ja tuntematon? Diplomaatti ja tieteentekijä G. J. Ramstedt lahtelaisena vaikuttaja (Janne Ridanpää), Arkelogisia näkökulmia paikallishistoriaan (Päivi Repo) ja Kuka oli ”Lahlen Kalle?” – Lahden seutu ja asukkaat keskiajalta 1500-luvulle (Anu Lahtinen). Tapahtuman esitykset striimattiin verkkoon.
Kari Salmi avaamassa Puusepän Salissa Kansantalous ja talouskriisit -osiota. Kuva: Sauli Hirvonen
Historiantutkija Janne Ridanpään aiheena oli lahtelainen vaikuttaja G.J. Ramstedt. Kuva: Sauli Hirvonen
Paikalliskirjallisuutta:
Hyvä paikka – Aikakaaria Päijät-Hämeen historiaan
Syksyllä on julkaistu paikalliskirjallisuutta, mm. kaupunginmuseo julkaisi Hyvä paikka – Aikakaaria Päijät-Hämeen historiaan -teoksen 3.11.2022. Kirja liittyy näyttelyyn, joka aukeaa historiallisessa museossa keväällä 2024. Samassa yhteydessä museorakennus avataan yleisölle.
Hyvä paikka -kirja käy läpi eri kirjoittajien aiheiden kautta alueen historiaa esihistorialliselta ajalta. Kirja avaa hyvin varhaisten suomalaisten elämäntapoja ja sitä kautta ”lahtelaisten” vaiheita, sekä paljon myös myöhempää kyläelämän arkea, tapoja, asumista, eläinten merkityksiä. Kirja avaa myös kauppalan ja kaupungin oloja. Itse olen vasta kirjan puolivälissä, mutta voinen todeta, että 312-sivuinen aikamatka on ehdoton lukusuositus, tai jopa -pakko, kaikille alueen historiasta kiinnostuneille.
Timo Taulon teokset Lahden hiihtoseurasta Salpausselän kisoista
Lahden hiihtoseura täytti viime vuonna 100 vuotta ja tänä vuonna saman iän saavutti Salpausselän kisat. Timo Taulo on kirjoittanut molemmista kattavat teokset.
Lahti-Seuran kevätkokouksen (22.3.2023) jälkeen Taulo piti esitelmän aiheella: ”Salpausselän hiihtojen ensimmäiset vuosikymmenet”. Taulon esitelmä liittyi Salpausselän juhlakisoihin, jotka järjestettiin 24.-26.3.2023 sekä hänen kirjoittamaansa Kaikkien aikojen hiihtokilpailut -kirjaansa (Kustantaja Salppuri Oy, 2023) Salpausselän kisojen historiasta. Viime vuonna julkaistiin Taulon 330-sivuinen Kaikkien aikojen hiihtoseura LHS 1922-2021 (Kustantaja Lahden Hiihtoseura ry, 2022).
Kansi: Kaikkien aikojen hiihtoseura
Molemmat kirjat etenevät vuosikymmen kerrallaan. Hiihtoseuran kirjan vuodet on myös otsikoitu eri teemoin, ja niissä nostetaan esille mielenkiintoisimmat tulokset, sattumukset ja muut ko. vuoteen liittyvät tapahtumat. Kisakirja esittelee joka vuoden ”Salpaussselän tähdet” ja aikalaisten kommentteja on kerätty ”Ladun varrelta” -otsikon alle. Kuvitusta, valokuvia ja vanhoja lehtileikkeitä on tarpeeksi, ja grafiikka tuo lisämaustetta ulkoasuun. Molempien kirjojen, sinänsä tyylikkäisiin kansiin, olisi kaivannut lisää näyttävyyttä ja ehkä persoonallisempaa otetta.
Kansi: Kaikkien aikojen hiihtokilpailut
Dokumentteja ja lyhytfilmejä:
Kaitafilmiä Lahdesta 1960-luvulta ja muita näytöksiä
Päijät-Hämeen elokuvakeskus ry ja Lahden videokuvaajat saivat todella hienon lahjoituksen Päivi Myllymäeltä; Kalevi Oksasen kaitafilmimateriaalia Lahdesta 1960- ja 1970-luvuilta. Kattavan aineiston digitoi Aatos Suomilammi. Tästä runsaasta kaitafilmimateriaalista saatiin esitettävää useampaankiin näytökseen. Tuosta materiaalista esitettiin otoksia Kino Iiriksessä kahdessa Salpausselän kisojen aikaan järjestetyssä näytöksessä, joissa kävi yhteensä 67 katsojaa. Lisäksi Oksasen kuvaamaa materiaalia nähtiin huhtikuun (23.-24.4.) Lahti-näytöksissä, sekä todennäköisesti materiaalia tullaan näkemään lisää muissa yhteyksissä.
Juliste: Sauli Hirvonen
Juliste: Sauli Hirvonen
Kino Iiriksessä esitettiin vuoden 2023 alussa Päijät-Hämeen elokuvakeskus ry:n tuottamia dokumentteja, jotka ovat kiinnostaneet laajalti lahtelaisyleisöä. Taiteilijaprofessori Olavi Lanusta (1925-2015) kertova dokumenttielokuva sai ensi-iltansa 27.1.2023 Keijo Skipparin tekemä Lanu – ympäristötaiteen edelläkävijä -dokumentti avaa lahtelaistaiteilijan elämää ja taidetta. Lanu tuli kansainvälisesti tunnetuksi taiteilijaksi vuonna 1978 edustaessaan Suomea Venetsian Biennaleilla, jossa hänen näyttelyosastonsa “Elämää suomalaismetsissä” herätti suurta huomiota. Dokumenttia esitetään tulevaisuudessakin maksuttomissa näytöksissä.
Tämän vuoden alusta järjestettiin lisänäytöksiä viime vuonna ensi-iltansa saaneelle Kari Vähävuoren Populaarikulttuuria Lahdesta -dokumentille. Se kertoo 1950-60 -lukujen nuorisokulttuurin eri ilmenemismuodoista.
Lahden ainoa elokuvafestivaali
Lahdessa kevättalven elokuvafestivaali KINOS järjestettiin muutaman vuoden tauon jälkeen, paikkana Saimaankatu ja Päijänteenkatu. Kino Iiriksen ohjelmisto koostui pääasiassa lyhyistä videoteoksista. Päivä käynnistyi vanhoilla tv-mainoksilla, mukana myös Isku, Asko ja Mallasjuoma. Festivaalin iltaohjelma järjestettiin Malskilla yhteistyökumppaneiden tiloissa. Ant Brew’n ohjelmisto koostui vanhoista olut- ja tupakkamainoksista sekä Ant Forumista, jossa Tapani Ripatti keskusteli lahtelaisesta populaarikulttuurista Tiitu Saastamoisen ja Markku Kosken kanssa. Hyvää keskustelua, ja kokonaisuudessaan erittäin antoisa tilaisuus.
Malvan Kumma-tilassa järjestettiin kolmas Ovi Kummaan -tapahtuma. Tilaisuudessa esitettiin lahtelaista videotaidetta neljän teoksen muodossa.
Sarja kuvia Lahdesta
Lahti-Seuran Sarja kuvia Lahdesta (Salaiset valokuvat) -hankkeen työpaja järjestettiin keskiviikkona 30.11.2022 Lahden Steinerkoulussa. Pajaan osallistuivat koulun 4. luokkalaiset, vastuuopettajanaan Vilma Tuomaala. Sarjakuvapajan ajankohta osui parhaillaan käynnissä olevaan paikallishistoriaosuuteen. Työpaja järjestettiin yhden koulupäivän aikana. Oppilaita luokalla oli 28, joten työpaja jaettiin kolmeen kahden tunnin osaan. Yksi kaksituntinen sisälsi kolme osiota. Ensimmäinen osa sisälsi oman sarjakuvan piirtämisen, toisessa osassa käytiin läpi Lahti-valokuvia, joiden päälle lapset saivat piirtää “omanlaisensa Lahtea”. Pohjana toimivat vanhat valokuvat yleisesti tutuista Lahden paikoista. Tarkoitus oli tarinallistaa lasten omia kokemuksia mielikuvituksen värittäminä omasta lähiympäristöstä. Kolmannessa osassa piirrettiin “Tulevaisuuden minä”. Paja sujui erittäin hyvin ja lapset olivat innoissaan, ja jopa jatkoakin toivottiin. Työpajoissa syntyi runsaasti lasten tekemiä piirustustöitä, jotka skannattiin digitaaliseen muotoon ja käsiteltiin painokelpoiseksi julkaisua ja näyttelyä varten. Lasten tekemästä materiaalista taitetaan sarjakuvalehti, ja töiden lisäksi lehdessä esitellään hanke kokonaisuudessan ja kerrotaan mm. yhteistyökumppaneista. Lehti on maksuton ja sitä on saatavilla mm. Kino Iiriksestä.
Sarja kuvia Lahdesta on osana Suomen Kotiseutuliiton koordinoima Mestarit ja Kisällit -hanketta, joka on ylisukupolvista kulttuuriperintötyötä. Hanketta vetää Lahti-Seura ja se toteutetaan yhdessä Lahden Sarjakuvaseura ry:n ja Steinerkoulun 4. luokan kanssa. Hanketta tukee Suomen Kotiseutuliiton Mestarit & Kisällit sekä Osuuskauppa Hämeenmaa. Lahdessa hanketta koordinoi Lahti-Seuran Sauli Hirvonen sekä Timo Peippo, joka hoitaa mm. yhteydet yhteistyökumppaneihin.
Syksyllä on julkaistu paikalliskirjallisuutta, mm. kaupunginmuseo julkaisi Hyvä paikka – Aikakaaria Päijät-Hämeen historiaan -teoksen 3.11.2022. Kirja liittyy näyttelyyn, joka avataan historiallisessa museossa keväällä 2024.
Hannu Kivilän Lahtelaisen sanakirjasta on juuri otettu kolmas painos. Kirja julkaistiin alunperin vuonna 2015, ja sittemmin myytiin loppuun jo vuosia sitten. Nyt on vuorossa kolmas paino. Kustantajina toimivat Lahti-Seura ja Lahden kaupunginmuseo. Lisätietoja kirjasta ja myyntipaikoista löytyy seuran sivuilta.
Mainittakoon vielä hieno uutinen, että Timo Taulon kirja Kaikkien aikojen hiihtoseura – LHS 1922–2021 (Timo Taulo, LHS) on valittu Vuoden urheilukirja -finaaliin. Kilpailun järjestää Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus TAHTO.
Esittelen lyhyesti kuitenkin kaksi muuta kirjaa, jotka ovat omalla sarallaan tärkeitä teoksia.
Pertti Hammarin edellisestä valokuvakirjasta Kanava keskellä kylää on kulunut kolme vuotta ja nyt vuorossa on jälleen Lahteen sijoittuva valokuvateos. Edellinen oli Lahti-kirja Kylästä kaupungiksi nautti suurta suosiota. Hammarin kirjat ovat aina herättäneet yleisössä kiinnostusta.
Päijät-Hämeen Tutkimusseura ry:n vuosikirja julkaistiin marraskuussa. Tänä vuonna kirjassa pureudutaan paikalliseen mm. kouluun, koulutukseen ja koululaitokseen.
Pertti Hammar: Lahti – historian kertomaa
Pertti Hammar julkaisi syksyllä 2022 valokuvakirjan Lahti – historian kertomaa. Kattava teos sisältää 420 kuvaa, jotka painottuvat aikaan ennen 1960-lukua. Aiempaan Lahti-kirjaansa verrattuna, Hammar on panostanut kuvatekstien sisältöihin. Valokuvien lisäksi kirja sisältää runsaasti aikakauteen liittyviä mainoksia ja ilmoituksia.
Historian kertomaa on yli 280 sivuinen, korkeatasoinen kuvateos Lahdesta. Kirjan pariin voi palata myöhemmin, yhdellä lukukerralla ei välttämättä huomioi kaikkia, kirjan runsaita yksityiskohtia; aina voi löytää jotain uutta, ja vanhaa. Hammarin Lahti-valokuvakirjojen sarjalla on tärkeä asema paikallishistoriaa avaavien kuvateosten joukossa.
Päijät-Hämeen Tutkimusseuran vuosikirja 2022 Opinteillä – kirjoituksia koulutuksesta julkaistiin Tiedepäivässä 24.11. Kokouksessa edustin Lahti-Seuraa, joka on vuonna 1978 perustetun Tutkimusseuran yhteisöjäsen. Tämän vuoksi pääsin osallistumaan Lahden Palvelutorilla järjestettyyn vuosikokoukseen. Kokouksen aluksi tutkimusseuran hallituksen jäsen, TTT, tuotantotalouden dosentti (LUT) Jussi T. S. Heikkilä piti esitelmän aiheesta: ”Päijät-Häme mainittu! – alueellisen tutkimustiedon hakutekniikat ja tietolähteet verkossa”. Esitelmä oli maallikollekin erittäin valaiseva ja antoi uutta tietoa ja vinkkejä tutkimustiedon ja tutkimusten hakumenetelmistä.
Kokouksen jälkeen pääsin tutustumaan tämän vuoden vuosikirjaan. Kirjaa seura luonnehtii seuraavasti: ”Kaleidoskooppimaisena avautuva artikkelikokoelma esittelee ja analysoi koulutusinstituutioita, koulutuskäytäntöjä, opettajia ja koulurakennuksiakin yli sadan vuoden ajalta.”
Teoksen kirjoittajat ovat päijäthämäläisiä tai päijäthämäläistaustaisia tutkijoita ja opetuksen asiantuntijoita. Julkaisun ovat toimittaneet Jorma Ahonen, Senja Jouttimäki, Antti Karisto, Riitta Niskanen ja Terhi Pietiläinen.
Kirja jatkaa erinomaista Tutkimusseuran vuosikirjojen sarjaa. Lisätietoja kirjasta seuran verkkosivuilta.
Osa artikkelista on julkaistu Hollolan Lahti -lehdessä 3/2022
