Aihearkisto: Liikenne

Auto-, rautatie-, lentoliikenne sekä kevyen liikenteen aiheet

Lahtiwoodin videotarjonta

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Lahtiwoodin YouTube-kanava tarjoaa monipuolisesti videomateriaalia, ja nimensä mukaisesti pääpaino on Lahdessa. Toki muitakin videoita löytyy, kuten kotiseuturetkiä muualta Suomesta sekä pienoisrautatievideoita. Lahteen liittyvät videot kuitenkin toimivat kanavan runkona. Erityisesti sarjat Lahden paikat ja Rautateiden Lahti tarjoavat paljon lahtelaisille ja lahdenmielisille, sekä jälkimmäisessä rautatieharrastajille, paljon katsottavaa. Vanhimmat kanavalla julkaistut videot on tehty jo 1950-luvulta, kuten Kai R. Lehtosen alla oleva ”Masto”, jota on esitetty myös isolta kankaalta elokuvateatteri Kino Iiriksessä.

Lahden paikat -sarjan uusin video liittyy Paskurinojan kunnostusprojektiin, ja sen lopputuloksen tallentamiseen. Monesti video liittyy myös johonkin Lahen Lehessä julkaistuun artikkeliin, kuten Paskurinoja-videonkin tapauksessa.

Viimeisimmällä Rautateiden Lahti -sarjan videolla Porvoon Museorautatie ry:n teki matkan klassisella lättähattujunalla Helsingistä Loviisan satamaan, josta matka jatkui aina Heinolaan saakka. Kuvasin junan Lahdessa Kasaajankadulla sekä Pekantiellä.

Kanavan katsotuin video lienee Lahden Kaupunkiympäristön valokuvista koostamani video ”Valokuvia 1960-80-luvun Lahdesta”, jolla on yli 14 000 katselukertaa.

Erittäin suosittuja ovat edesmenneen lahtelaisvideokuvaaja Risto Ilolan kojelautavideot, joita on kanavalla julkaistu 13 kappaletta. Hän videokuvasi autosta käsin Lahtea ja sen katuja pääasiassa 1980-90-luvuilla. Nämä videot ovat keränneet tuhansia katselukertoa. Hienoa että hän aikoinaan luovutti aineiston käyttöömme ja saamme jakaa näitä mielenkiintoisia, tietylle ajanjaksolle keskittyviä videoita. Kuvaushetkellä materiaali oli arkista ja tavanomaista, mutta nyt ne kasvavat korkoa mitä kauemmaksi kuvaushetkestä siirrytään. On tärkeää, että tällainen kuva-aineisto on säilynyt jälkipolville ihmeteltäväksi. Alla sarjan ensimmäinen video:

Lahtiwood on muutakin kuin YouTube-kanava. Pilke silmäkulmassa synnytetyn nimen ympärille syntyi sivusto kahden puusepän toimesta, joten tätäkin aihetta sivuilla sivutaan sekä julkaistaan mm. kaupunkirakentamiseen liittyviä artikkeleita ja suunnitelmia. Sivustoa ja kanavaa ylläpidän yhdessä kaverini Tapion kanssa, joka on myös nimen takana.

Kanavalla voi tarjota omia Lahti-aiheisia videoita.

Vääksyn kanavalla (sis. video)

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Kevään toiseksi viimeinen päivä 30.5. tuntui jo kesäiseltä, kun piipahdin juomassa kahvit Vääksyn kanavan kupeessa olevassa kahvilassa. Juuri kahville saavuttuani Vesijärveltä saapui M/S Suomen Neito. Nautiskelin kahvin ja kiertelin kanavan ympäristössä ja jäin odottelemaan laivan paluuta. Otin kanavasta muutaman kuvan sekä videon laivan palattua sululle. Se on katsottavissa jutun lopussa tai Lahtiwoodin YouTube-kanavalla.

Väylävirasto kertoo sivuillaan seuraavaa Asikkalan kunnassa sijaitsevassa Vääksyn kanavasta: ”Kanava yhdistää Vesijärven ja Päijänteen. 1315 metriä pitkä kanava on rakennettu 1868-71. Kanavan ylittävän avattavan sillan alikulkukorkeus on 2,1 m. Kanava on miehitetty ja se on Suomen vilkkain veneilykanava, jolla saattaa esiintyä ruuhkia. Ylhäältä (Vesijärveltä) tultaessa sulutuskutsupiste on yläkanavan odotuslaiturissa vasemmalla, ja alhaalta (Päijänteeltä) tultaessa alakanavan laiturissa oikealla. Vääksyn kanavalta hoidetaan kaukokäytöllä Kalkkisten sekä Kimolan kanavan palvelusulutukset. Vedenpintojen korkeusero on 2,85 – 3,35 m.”

Kanavaa pohjoiseen, Päijänteen suuntaan.
Kanavaa etelään, Vesijärven suuntaan.
Tienkäyttäjiä varoittaa kolmiaukkoinen led-varoitusvalolaitos (vilkkuvat punaiset ja vilkkuva keltainen). Jalankulkijoille on kaksiaukkoinen (kiinteä punainen). Kokopuomit estävät kulun sillan ollessa ylhäällä.
Nykyinen kanavan sulku on valmistunut vuonna 1975 (sillan kyljessä olevan laatan mukaan).
Nostosillan ennakkovaroitusmerkki yksiaukkoisella led-valolla varustettuna.

Lätällä Loviisaan (sis. video)

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Museokiskobussi eli Dm7-sarjan moottorivaunujuna ajoi lauantaina 30.8. Loviisaan. Kyseessä ei ollut mikä tahansa kiskobussi vaan Porvoon Museorautatie ry:n (PMR) ja Haapamäen museoveturiyhdistys ry:n (HMVY) yhteinen juna, joka koostui peräti kahdeksasta vaunusta. Näin pitkää kiskobussijunaa on tuskin Lahdessa aikoihin nähty. Lahden rautatieharrastajat Topproikka ry oli myös mukana järjestelyissä.

Juna koostui siis kahden operaattorin junasta, joista PMR:n juna tuli Helsingistä ja HMVY:n juna Kouvolasta. Nämä kaksi neljän vaunun yksikköä yhtyivät Lahdessa Salpausselän seisakkeelle. Lättähatuiksi kutsuttuja moottorivaunuja ja niiden liitevaunuja valmistettiin Suomessa 1950- ja 60-luvuilla ja niitä oli kaupallisessa liikenteessä käytössä aina vuoteen 1988 asti. Nykyisin muutamia kappaleita on museojunaliikenteessä.

Juna matkasi Loviisaan Wanhat talot -tapahtumaan ja se pysähtyi entisillä seisakepaikoilla sekä monilla tasoristeyksillä, jos niistä joku halukas oli nousemassa kyytiin. Lahdessa sateet taisivat karkoittaa suuremman yleisöryntäyksen, väkeä toki oli, mutta ei tungokseen asti. Kahdeksan vaunua tasasi matkustajat junaan väljästi.

Lahti-Loviisa-rataosuudella on liikenne lähes loppunut, tilausjunia ja työkoneita lukuunottamatta. Rataosuus on miellyttävä matkustaa. Maisemat ovat radan varrella ovat oikein miellyttävä; on idyllisiä tasoristeyksiä sekä suomalaista maalaismaisemaa. Moni hevonen hermostui junasta, jotkut eivät välittäneet, olivat ehkä tottuneet aiempaan liikenteeseen. Lehmät sen sijaan lähtivät laumana seuraamaan junaa niin pitkälle kuin kykenivät.

Loviisassa juna pysähtyi entiselle asemalle, josta se jatkoi Valkon satamaan. Sieltä se palasi välittömästi takaisin Loviisaan, jossa oli pidempi pysähdys. Asemanseutu on hyvin pelkistetty: sivuraiteet on purettu eikä rakennus ole enää rautatiekäytössä. Vanha veturitalli oli sentään vielä pystyssä. Aikoinaan Loviisan-Vesijärven-kapearaiteiselle (raideleveys 750 mm) rautatielle rakennettiin Loviisaan upea asemarakennus, joka kuitenkin purettiin vuonna 1972 uuden tien ja sillan tieltä. Vuonna rata muutettiin leveäraiteiseksi (1524 mm).

Sitten palattiinkin takaisin Lahteen.

Seuraava seudulla liikkuva museojuna kulkee Lahdesta Heinolaan lauantaina 13.9.2025.

Alla muutamia kuvia ja video Loviisan reissusta. Video on lisätty 15.12.2025.

Juna Salpausselän seisakkeella.
Lättä Lahden asemalla.
Yksi junan ohjaamoista.
Juna Loviisan asemalla.
Takaisin Salpausselällä.

Mustankallion tunneli (päiv. 7.11.)

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Mustankallion tunnelissa tehdään parhaillaan vesihuoltoon liittyvää saneerausta ja tunneli on autoliikenteeltä suljettu kahden kuukauden ajan. Tunneli on valmistunut vuonna 1965.

Kävelin viimeksi tänään (19.9.) tunnelin läpi, ja samalla mieleeni muistui juuri aiemmin samana päivänä Lahden kaupunkiympäristön sosiaalisessa mediassa julkaistu pyyntö kaupunkilaisille kertoa heidän omista toiveistaan tunnelin suhteen ennen sen korjaamista. Minähän kerroin toiveista, ja tässä julkaisen ne hieman laajennettuna.

Tunnelin eteläpää.

Tunnelin molempiin suuaukkoihin muraalit
Tästä olen kirjoittanut joskus aikaisemminkin, mutta kerron sen tässäkin yhteydessä: molempiin päihin sopisi muraalit peittämään tässä yhteydessä ankean betonin. Ehkä jotain hillyttyä, ettei autoilijoiden huomio ei kiinnity liikaa niihin. Pelkkä maalikin olisi piristys ja samalla se peittäisi luvattomat graffitit ja muut töhryt.

Parempi valaistus
Valotekniikka on kehittynyt. En tiedä minkälaisia määräyksiä tieliikennelaissa on koskien tunneleiden valaistusta, ehkä on otettava huomioon tunnelin turvallisuus mm. luumeenien suhteen, mutta led-nauhalla saisi koko matkalla tasaista valoa (kattoon ja seinään asennettuna). Bonuksena katuun voisi(?) asentaa led-nauhat jakamaan ajorataa kevyen liikenteen väylästä, sillä lumi ei tunnelissa liene ongelma.

Pyöräkaistat
Tällä hetkellä pyöräilijät ohjeistetaan ajamaan ajoradalla. Jalankulkijoille on omat kulkuväylät molemmin puolin. Tunnustan että pyörällä ajaessani en koskaan aja ajoradalla: alaspäin mentäessä vauhdit (autojen ja pyörien) nousevat, ja vierellä on korkea reunakivi. Kaista on sen verran kapea, että auto tuskin pääsee pyörää ohittamaan turvallisesti, niin ettei ajaisi sulkuviivan päälle.
Niinpä pyöräilijät olisi rakennettavat omat yksisuuntaiset kaistat. Etelästä pohjoiseen kuljettaisiin ylämäkeen tunnelin oikeaa puolta. Näin huomioitaisiin tunnelin eteläpäässä olevan Mustankallion väestönsuojan liikuntatilojen runsas käyttäjien määrä; pyörien nopeudet pysyisivät ylämäkeen mentäessä matalina. Ja ehkä parempi valaistus toimisi tässäkin kohtaa?

Kaupungin saama palaute (päiv. 6.11.)
Lahden kaupungin verkkosivuilla julkaistiin 6.11. kaupunkilaisilta saatua palautetta. Artikkelin perusteella ainakin valaistuksen parantaminen ja melun vähentäminen mainittiin vastauksissa usein. Tähän on helppo yhtyä. Lisäksi pyöräilyn turvallisuutta halutaan parantaa. Myös tunnelin sulkemista autoilta ehdotettiin, mikä ei mielestäni ole hyvä ratkaisu, se siirtäisi tunnelin liikennettä muille kaduille.

Artikkeli on julkaistu 19.9., päivitetty 7.11.

Pyörällä Vierumäelle ja Ämmälään (sis. video)

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Viikolla 29 tein kaksi pidempää pyörälenkkiä sähköavusteisella (laina)polkupyörällä. Alkuviikosta toteutui ensimmäinen retki kolmen hengen porukalla Miekkiön ja Pennalan kautta Kujalaan, ja sieltä keskustaan. Pennalassa oli sentään tauko, jolloin nautittiin hampurilaiset. Reitti oli oikein mukava, ja vaikka se on tullut kuljettu joskus aiemminkin, se tarjosi edelleen miellyttäviä maalaismaisemia.

Jossain päin Orimattilaa….

Parin päivän päästä suuntasin omin päin Heinolaan Vierumäellä. Tarkemmin sanottuna Vierumäen rautatieasemalle, jossa oli tarkoitus talkoilla rautatieharrastamisen merkeissä. Matka alkoi Ahtialantieltä, jonka nykylinjaus noudattelee (iki)vanhaa Savontietä. Tie muuttuu Lahden ja Nastolan entisen rajan jälkeen Seestantieksi ja lopuksi Mäkeläntieksi, jonka jälkeen se yhtyy tiehen numero 140. Matkan varrelle mahtui paljon kiinnostavaa, vaikka tämäkin tie on tullut tutuksi. Matkan tekee myös kiinnostavaksi sekin seikka, että vierellä kulkee Lahdesta Heinolaan johtava rautatie. Radan varrella sijainneesta Seestan pysäkkirakennuksista ei ollut enää mitään merkkejä, mutta Seestan jälkeen olevassa Mäkelässä on sentään asemarakennus hyvässä käytössä. Seestan kartanon seutu on kulttuurihistoriallisesti merkittävää aluetta, onhan kartanon päärakennus on ollut nykyisellä paikallaan 1730-luvulta lähtien.

Mäkeläntien ja seututie 140:n risteyksessä jäin vielä tunnelmoimaan.

Mäkeläntien (jää kuvasta oikealle) ja Vierumäenraitin (nro 140) risteyksessä. Vasemmalla vanhaa Savoon johtavan tien pohjaa, joka toimii nykyisin pihatietä. Oikealla uudempi tie.

Risteyksestä kuljin jonkin matkaa Vierumäenraittia kääntyäkseni Härkäläntielle. Sekin oli vanhaa Savoon johtavaa tietä, joka kulki Härkälän kylän halki. Tie on lähes kokonaan soratie. Alitin valtatie 4:n jonka jälkeen saavuinkin Vierumäen taajamaan.

Härkäläntiellä ei kaahailla.

Vierumäen asemalle päästyäni puuhastelin aikani. Kun hommat oli tehty, alkoi paluumatka tietä nro 140 pitkin, josta siirryin jälleen Mäkeläntielle. Mäkelässä käännyin Pyhäntakaan johtavalle Vanajanraitille. Alitin Heinolan radan sillan.

Vanajanraitti kulkee Heinolan radan tyylikkään terässillan ali.

Tien pinta vaihtui hieman sillan jälkeen asfaltista soraksi ja se mutkitteli maalaismaisemissa vanhojen rakennusten välistä. Tielle näkyi Kivijärvi.

Loppumatka menikin sitten tiellä nro 140. Pientä sadetta oli, muttei häiritsevästi.

Ämmälän kylän läpi

Edellisellä viikolla olin käynyt samaisella pyörällä Ämmälän kaupunginosassa. Ensimmäisen kerran siellä tuli käytyä 13-vuotiaana, jolloin eksyin hetkeksi… Maisema on tällaiselle kaupunkilaiselle idyllinen kohde ja erityiseksi paikan tekee myös sen itäpuolta halkoval Lahti-Loviisa-rautatie. Tämänkertaisesta vierailusta otin myös pientä videonpätkää, joka on nähtävillä Lahtiwoodin YouTube-kanavalla sekä alla:

Päivitetty 20.7.: Muutettu otsikko ja lisätty video