Julkaisen vuoden 2024 alussa valokuvakirjan LiikennemerkkejäLahdessa – ja muita havaintoja teiden varsilta. Kirja sisältää yli 160 valokuvaa Lahden seudulta vuosilta 2005-2023. Asiaa on hieman myös liikennemerkkien historiasta sekä Lahden pääväylien ja valtateiden rakentamisesta. Kirjan kuvat on jaettu viiteen eri teemaan, joista laajin keskittyy vanhoihin liikennemerkkeihin.
Kirjan kansi.
Tieliikennelain muutos vuonna 2020 toi muutoksia myös liikennemerkkeihin; yhdessä teemassa esitelläänkin uusien merkkien käyttöä. Kolmannessa teemassa esitellään erikoistapauksia, mistä alla yksi esimerkki. Omat teemat on myös erilaisilla liikenteen ohjaukseen tarkoitetuilla valoilla sekä puomeilla, tiemerkinnöillä ja muilla teihin liittyvillä rakennelmilla.
Yllä on liikennemerkkikuvauksen viimeisin esimerkki Lahdesta, joka kuvastaa huolimatonta ja/tai luovaa merkin käyttöä. Kyösti Kallion kadun ja Paasikivenkadun risteyksessä kaivon kannesta varoitetaan Rautateiden tasoristeyksen ennakkomerkillä (A28.1). Rautatietä ei ole lähimainkaan. Tosin mainittakoon, että kuvan risteyksestä käännyttäessä oikealle pääsee Paasikivenkatua pitkin Salpausselänkadulle, jossa oli satamaradan tasoristeys vielä reilut kymmenen vuotta sitten. Yllä olevan kuvan mukaisia samanlaisia tieliikennelain vastaisia esimerkkejä löytyy myös kirjasta.
Liikennemerkkikirja on osana Lahti-valokuvakirjojen sarjaa, ja on sarjan kolmas osa. Edelliset olivat Lahti-tatuoinnit sekä kaupunkikulttuurikirja Tunnelmia Lahdesta. Tekeillä on vielä sarjan neljäs osa Rautateiden Lahti.
Julkaisijana toimii tuttu Pekka Productions. Kirjaa on tilattavissa sivuston verkkokaupasta.
Artikkeli on julkaistu 19.10., päivitetty 22.11. ja 14.12.2023
Lahtiwoodin sivustoa on päivitetty. Lahtiwoodin sivustolle on nyt siirtymässä Lahen Lehessä ja tulipyörä.fi-sivuston sisältöä liittyen rakentamiseen ja kaupunkikuvan kehittämiseen, kuten Lahen Lehen Kilpailut ja Visiot / Ehdotuksen-sivujen sisältö. Tulipyörä.fi-sivulle on jo keskitetty rautatiekulttuuriin liittyvät aiheet, myöhemmin niitä julkaistaan myös Lahtiwoodin sivulla.
Tapion ja Saulin ylläpitämällä verkkosivusto keskittyy (puu)rakentamiseen, kaupunkiluontoon ja maamerkkeihin. Sivuston avasi vuonna 2018 julkaistu nimiteos Lahtiwood. Ulkoilmateos sai pienoismallin kuluvan vuoden keväänä.
Pienoismalli mittakaavassa 1:87. Idea Tapion, mallin on tehnyt Sauli.
Lahtiwood-sivuston Teos-kohta on vihdoin saanut täydennystä, kun osioon on lisätty kaksi, aiemmin julkaistua suunnitelmaaSalpausselän sillat sekä Rautatien katu. Molemmat on aiemmin julkaistu tällä sivustolla. Salpausselän sillat -suunnitelmasta on tehty kaksikin artikkelia, joista ensimmäinen julkaistiin täällä vuonna 2009 ja jälkimmäinen vuonna 2015. Nuo kaksi artikkelia on nyt julkaistu yhtenä suunnitelmana täydennettynä Mannerheiminkadun vihersillalla.
Rautatien katu on julkaistu vuonna 2017 ja se osallistui Taideakseli-kilpailuun, ja nyt suunnitelmaa on päivitetty.
Nyt julkaistujen suunnitelmien lisäksi työn alla on sekä kokonaan uusia että päivitettyjä suunnitelmia, toki ennen julkaisemattomia. Osa näistä suunnitelmat havittelevat maamerkki-titteliä. Osa suunnitelmat tullaan julkaisemaan Lahtiwoodin sivulla kuluvan syksyn aikana.
Kuten aiemmin tällä sivulla on uutisoitu, Lahtiwoodin YouTube-kanavalla on julkaistu kesällä uusia rautatievideoita.
Lahden mäkisyys yhdessä korkeiden rakennusten kanssa mahdollistavat laajat kaupunkinäkymät. Aikoinaan yleisnäkymien tallentaminen korkeilta paikoilta eli mäiltä on ollut tavanomaista, aikana jolloin lentokoneita ja/tai drooneja ei ollut saatavilla. Tällaiset korkeilta paikoilta eri aikoina otetuilla kaupunkikuvilla onkin ollut olennainen rooli kuvaamaan kaupungin kohtaamia muutoksia.
Itsekin tykkään ”räpsiä” aina kuvia kun pääsen jonnekin korkealle, joka työtehtävissä tai muuten vaan osun paikalle. Olen koostanut ottamistani valokuvista videokoosteen, jossa kuvat on otettu enemmän tai vähemmän korkeilta paikoilta. Video koostuu yli 120 valokuvasta ja kuvat sijoittuvat vuosien 2009-2023 välille, poislukien vuodet 2011, 2012 ja 2016. Video etenee kronologisesti, ja se kestää reilut 11 minuuttia. Parissakin tapauksessa samalle vuodelle on mahtunut samasta kohteesta kaksikin eri sarjaa. Kuvauspaikat on videolla ilmoitettu joko kuvanottopaikan tai kuvauskohteen mukaan. Videolle on valinnut vain vaakakuvia. Samaisia kuvia julkaisen myös Lahti-Seuran jäsenjulkaisu Hollolan Lahti -lehden viimeisellä aukeammalla. Mukana on myös pystykuvia. Ensimmäiset kuvat julkaisen selitysteksteineen lehdessä 2/2023, joka ilmestyy syyskuussa.
Lahtea korkealta -video on nähtävillä alla. Sen alapuolella on kaksi koostamaani videota, jotka olen kasannut Lahden kaupunkiympäristön palvelualueen arkiston kuvista.
Helsingin Sanomat uutisoi 17.5.2023 Katajanokalle sijoitettavista junanvaunuista. Katajanokan satamaan oli rautatieliikennettä vuoteen 1980 saakka. Raiteet näkyvät vanhatkartat.fi-sivuston vuoden 1979 kartassa, ja kuvia on nähtävillä mm. vaunut.org-sivustolla (hakusanalla Katajanokka). Nyt alueen rautatiehistoriaa halutaan tuoda esille asettamalla kiskojen päälle kolme vanhaa avovaunua terassikäyttöön.
Samantyyppistä olen ehdottanut Lahden satamaan jo aiemmin. Ehdotus on luettavissa tulipyörä.fi-sivustoltani. Totean siinä, että Lahdelle tärkeää teollisuus- ja rautatiehistoriaa voitaisiin tuoda esille sijoittamalla museotavaravaunu satamaan. Vaunu voisi olla esimerkiksi vanha (G-tunnuksellinen) umpitavaravaunu. Vaunu ei olisi pelkästään staattinen muistomerkki vaan sitä voitaisiin käyttää vaikkapa esiintymislavana sataman tapahtumissa tai muuna tilana.
Vaunu olisi konkreettinen muistutus Lahden kehitykseen vaikuttaneista seikoista kuten rannan teollisuudesta, itse satamasta ja sinne johtaneesta rautatiestä. Lisäksi puinen junanvaunu sopisi hyvin koko satama-alueen puuteollisuushistoriaan ja tavaravaunu tukisi myös ranta-alueen teollisuusrakennusten historiaa sekä niiden uudelleenkäyttöä.
Vesijärveen satamaan sopisi vaikkapa tämäntyylinen Gb-umpitavaravaunu. Kuvan vaunun omistaa Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry.
Lahden sataman suojeltu rautatie purettiin vuonna 1994 Jalkarannantieltä saakka Vuoden 1992 kartassa se vielä näkyy pistoraiteineen.
Komeita punatiilirakennuksia puusepäntehdasta, tulitikkutehdasta ja margariinitehdasta sekä lasitehtaan savupiippua lukuunottamatta kaikki muu on hävinnyt. Niemenkadun entinen paloasema on muistutuksena teollisuusajoista. Syksyllä 2022 ilmeni, että lasitehtaan savupiipun olemassaolo on uhattunu. Totesin Hollolan Lahti -lehden 1/2023 pääkirjoituksessa: ”Kuten viime pääkirjoituksessa kirjoitin, Lahden sataman viimeisiä teollisuusajan merkkejä ovat punatiilinen puusepäntehdas sekä lasitehtaan vanha piippu, joka on rakennettu vuonna 1954. Kaikki muu Ankkurinkadun/Satamakadun ja järven väliltä on purettu, asemarakennusta ja makasiinia lukuunottamatta. Lasitehtaan piipun kunto vaatii sen purkamista tai korjaamista. Rakennusvalvonta ei antanut omistajalle aiemmin lupaa piipun purkamiseen. Ankkurin piippu on tärkeä symboliarvo koko Lahdelle: Onhan koko savupiipputeollisuudella ollut suuri merkitys Lahden kehitykselle, ja sitä kautta se on myös lahtelaisen identiteetin peruspalikoita. Savupiiput olivat myös Werner von Hausenin kaupungin vaakunaehdotuksen aiheena vuonna 1910.”
Lahden rautatieaseman laitureiden numerointi on järjestetty niin, että asemaa lähin laituri on neljä ja kauimmaisin yksi. Lähimpänä asemarakennusta on viitosraite, joka on virallisesti raide numero 705. Radalla kulkee pääasiassa tavararatapihan junat, ykkönen ja nelonen ovat pitkille kaukojunille sekä sitä käyttävät junat, jotka ajavat Lahden läpi. Lyhyemmät laiturit 2 ja 3 ovat lähijunille.
Nykyiset laiturijärjestelyt ovat vuodelta 2006, jolloin ne valmistuivat oikoradan rakentamisen ja ratapiharemontin yhteydessä. Ennen remonttia laiturin eteläisen laiturin puolelta kulki kaksi raidetta, joista toinen oli ohitusraide. Jossakin vaiheessa asema-alueen kulki kuudeskin raide, mutta se lienee poistettu joskus 1980-luvun lopulla tai 1990-luvun alussa.
Lahden asemarakennus ja laiturit vuonna 1962. Lähimpänä asemaa on dieselmoottorivaunut (Dm7) eli ns. Lättähatut. Kuva: Suomen Rautatiemuseon valokuvakokoelma
Asemalaitureiden turvallisuus parani, kun vuonna 1974 aseman raiteet ylittävät laituripolut korvattiin alikulkutunneleilla. Vihdinpolun puolen päähän tunneli rakennettiin 1979 aikana. Vielä nykyäänkin siellä on laituripolut, mutta kulku Askonkadulle estettiin pari vuotta sitten portilla. Kulku tapahtuu jalan alikulun kautta.
Sähköratavika
Lahden ratapihalla sattui rautatien sähköratavaurio torstaina 14.7., jonka vuoksi kaukojunat ja lähijunat eivät pysty pysähtymään Lahden asemalla. Tarkempaa tietoa viasta en löytänyt. En tiedä liittyykö tähän tapaukseen, mutta käsittääkseni helteillä ajolangat voivat kärsiä lämpölaajenemisen tuomista haasteista.
Joka tapauksessa vika esti matkustajajunien pääsyn Lahden asemalle, sillä junat seisoivat asemalla. Lähimmät (pääte)asemat olivat Hennassa, Herralassa ja Villähteellä, joista matkustajat kuljetettiin bussilla Lahteen. Junat pääsivät ainoastaan ajamaan Lahden läpi vitosraiteen eli raiteen 705 kautta (katso video ohiajosta). Vika saatiin korjattua seuraavana päivänä.
Miksei siis ”vitosraiteelle” voisi rakentaa varalaituria? Aseman raiteiden muutostöiden ja oikoradan rakentamisen yhteydessä kyseltiin, voisiko raiteiden numerointia kääntää niin, että lähimmältä eli ykkösraiteelta voisi nousta suoraan junaan. Asia ei saanut kannatusta, sillä tavararatapihan liikenne koettiin häiriintyvän liiaksi.
Tavarajuna ohittaa Lahden vitosraidetta pitkin.
Asiassa painoi myös turvallisuus. Tällä hetkellä radan varressa kulkee huonokuntoinen kevyen liikenteen väylä, jonka erottaa radasta aita. Jos aita poistuu ja radan varteen rakennetaan laituri, on tärkeää tehdä se selväksi että kulkija liikkuu laiturialueella. Aita siirrettäisiin joka tapauksessa vitos- ja nelosraiteiden väliin estämään luvattomia radan ylityksiä.
Asemalaitureilla ohiajavista junista varoitetaan kuulutuksin. Tosin joskus kuulutukset tulevat turhan aikaisin tai vasta sitten, kun juna on jo ohittanut aseman. Läpiajavat junat kulkevat raiteiden 1 ja 4 kautta, usein 60 km/h.
Tavararatapihan liikenne on vähentynyt huippuvuosista ja aika ajoin ratapihan siirtoakin on väläytelty asuinrakentamisen tieltä. Raidetta 705 käyttää tavarajunat, jotka ajavat Kouvolan suunnasta ratapihalla sekä ratapihalta Heinolaan ja Loviisaan. Viimeistään mahdollisen ratapihan siirron yhteydessä matkustajalaiturin rakentamista voisi tosissaan harkita.
Hennalaan ja Kujalaan laiturit?
Hennalassa oli seisake 1990-luvun alkuun saakka, mikä näkyy vuoden 1986 Lahden kaupungin karttapalvelun ilmakuvassa. Seisakkeen tai laiturin palauttaminen on noussut esille silloin tällöin, mutta mitään konkreettisia päätöksiä puoleen ja toiseen ei ole tehty.
Entistä Hennalankadun (nyk.Seisakekatu) kevyen liikenteen väylää. Radan ylittävä tasoristeys oli suoraan edessä, seisakelaituri sijaitsi kuvassa oikealle.
Myös Kujalaan sijoitettavasta matkustajalaiturista on ollut joitakin ideoita. Se ilmeisesti tulisi Kujalankadun sillan tienoille. Laituri palvelisi mm. Kujalaan muodostunutta ja edelleen rakenteilla olevaa suurta yrityskeskittymää ja sen työntekijöitä. Hennalan ja Kujalan pysäkit parantaisivat entisestään raideliikenteen saatavuutta Lahden seudulla.
