Juttusarja kansalaispalautteen antamisesta. Artikkeli on päivitetty 31.1.2025.

Olen antanut useasti palautetta Lahden kaupungin verkkosivujen lomakkeen kautta.  Kysymyksiin on aina vastannut kaupungin liikenneinsinööri – yleensä jo seuraavana päivänä. Aiheet ovat koskeneet pääasiassa liikennettä.

Palautteen antaminen virallisia kanavia pitkin on tärkeää, näin kaupungin edustajien ja kaupunkilaisten välillä syntyy vuorovaikusta, riippumatta siitä että lopputulokset eivät välttämättä palautteenantajan mielestä toivotunlaisia. Joissakin tapauksessa olen asian ymmärtänyt itse joiltakin osin väärin, joten tällainen vuoropuhelu lisää myös kaupunkilaisen ymmärrystä asioista.

Olen lähettänyt kaupungin edustajille muutamia palautteita. Lahden torin uuteen kiveykseen kommentoin suoraan kaupungin edustajalle kuten myös Lahden pika-/duoraitiosuunnitelmia. Vastausta en saanut vaikka kommentit liittyivät oleellisesti asiaan. Viimeksi tiedustelin eräästä asiasta kaupungintaloon liittyen, mitään vastausta en saanut tässäkään tapauksessa.

Osa 7: Pysäköinti Trion edustalla (päivitetty 31.1.2025)

Lähetin oheisen tekstin 8.12.2023 Lahden pysäköinnin ja Trion kiinteistöpäällikön sähköpostiin. Olen tähän juttuun laajentanut sitä hieman. Ensimmäisen kerran annoin asiasta palautetta kaksi vuotta sitten. Vastaus on alempana (Osa 5). Mitään ei tuolloin tehty asian eteen.

Aleksanterinkadulla Trion edustalla kadun päässä on pysähtymiskieltomerkki (C37). Viime vuosina ruuankuljetuksen myötä liikenne ts. pysäköinti on lisääntynyt Trion edustalla.
Tällä hetkellä pyörätielle on ajettu lumet. Alla oleva kuva on otettu torstaina 7.2.2023 klo 21.30. Kuvassa näkyy viisi autoa pyörätien ja kadun välissä pysäköitynä. Tulkitsin että autot ovat pitkäaikaisessa pysäköinnissä, etummaisessa autossa oli kaiken lisäksi tuulilasisuoja. Kuvanottohetkellä pyörätietä ei voinut siis käyttää.

Kiinnitin asiaan jo viime talvena (2022-23), mutta ajattelin että asia varmasti hoituisi kiinteistön ja/tai pysäköinnin valvonnan toimesta. Ollaanhan hyvin vilkkaalla alueella kaupungin keskustassa. 

Toivottavasti asialle tehdään jotain, sillä Wolt- ja pitsakuskien ajelu tuntuu olevan pyörätien vieressä tai ajoittain pyörätiellä holtitonta. Ehkä tien varren pysäköintiä olisi selkeyttää (nythän se ei ole merkin mukaan edes sallittua).

Itse kuljen kaupungilla liikkuessani jalan, pyörällä ja toisinaan autolla, joten palaute ei ole annettu tietyn liikkumismuodon edustajana vaan sen takia että kaupunki ja muut tahot noudattavat tiettyjä kriteerejä (ja lakia) liikenneturvallisuuteen liittyen.

Mitään vastausta en saanut. Mutta vuoden 2024 alussa pysäköinti oli tyystin loppunut. Liekö palautteella ollut tehoa?

Päivitys tilanteeseen 31.1.2025

Vuoden 2024 aikana pysäköinti palasi kuitenkin ”normaaliksi” eikä asialle tuntunut tapahtuvan mitään. Vielä vuoden joulunaikana kaistaleella oli useampi ajoneuvo ”pitkäaikaispysäköity.” Vuoden 2025 oli sentään jotain saatu aikaiseksi: liikennejärjestelyt olivat muuttuneet ja kadun varteen oli noussut useampi liikennemerkki. Kadun päähän oli vaihdettu isompi pysähtymiskieltomerkki pienemmän tilalle, mutta suurin muutos koski pysäköinnin ja pysähtymisen sallimista paikalla, joka siis oli aiemmin kielletty. Nyt kaistaleen kohdin voi pysäköidä maksulliselle paikalle puoleksi tunniksi. Ennen suojatietä on jälleen pysähtymiskieltomerkki, joten väliin mahtunee kaksi-kolme ajoneuvoa. Aiemmin viime vuonna samalle kaistaleelle oli katuun maalaamalla merkitty sähköskuuttien pysäkointipaikka.

Mielenkiinnolla jäämme odottelemaan miten pysäköinninvalvonta toimii jatkossa; kovin hyvin ei näyttänyt toimivan tähän asti.

Trion edustan liikennevalot ovat olleet kokeilumielessä pois käytöstä. Toivottavasti ne koeajan jälkeen poistetaan, sillä niiden merkitys on vähentynyt; katuosuuden liikenne on vähentynyt ja nopeudet ovat muutenkin laskeneet. Tammikuun viimeisenä päivänä huomasin että tolpista oli irroitettu valot, joten ilmeisesti nyt liikennevalot ovat vihdoin poistuneet käytöstä.

Osa 6: Suomenkadun yksisuuntaisuus (26.7.2022)

Suomenkatua ajettaessa pohjoisesta etelään (Mukkulankadulle) kadun loppuosa muuttuu yksisuuntaiseksi. Mukkulankadulta ajettaessa kadun päässä on siis kielletty ajosuunta -merkki. Kadulla lienee paljon polkupyöräliikennette, joten onko kielletty ajosuunta -merkille tulossa lisäkilpeä Ei koske pyöriä vai täytyykö tuolla osuudella pyörä jatkossakin taluttaa? Linkki paikasta Google Street viewissä vuodelta 2009.

Vastaus: Voimassa olevien liikennesääntöjen mukaan kyseinen liikennemerkki; kielletty ajosuunta, koskee myös pyöräilijöitä. Lisämerkillä H12.10 voidaan sallia polkupyörällä ajo mutta tällä hetkellä selliaisesta ei ole suunnitelmaa ja viranomaispäätöstä.

Osa 5: Pysäköinti Trion edustalla (25.3.2021)

Miten kaupunki aikoo parantaa turvallisuutta Kauppakadun ja Siltapuistonpolun välillä Aleksanterinkadun pohjoisreunalla? Kadun ja pyörätien väliselle alueelle ennen liikennevaloja – usein myös pyörätielle – on pysäköity autoja. Erityisesti tilanne korostuu näin korona-aikana ruuan noutamisen lisäännyttyä. Osuutta on käytetty useita vuosia lyhytaikaiseen pysäköintiin ja pysähtyneet autot voivat aiheetta pyörätien pyörille. Katuosuudella on pysähtymiskielto, mutta sitä käytetään myös taksi- ja huoltoajoihin – toisaalta osuudella on reunakiveä on madallettu. Katualueen turvallisuutta olisi hyvä parantaa ja selkeyttää pysähtymisen ehtoja.
Vastauksessaan kaupungin edustaja toteaa yksinkertaisesti esimerkin olevan väärinpysäköinti, johon kaupungin pysäköinnintarkastajat tai liikennevalvontaa tekevä poliisi voi puuttua pysäköintivirhemaksun muodossa. Vastaaja pohtii onko pysähtymiskieltomerkki riittävän näkyvällä paikalla, ja totetaa, että yleensä rajoitusmerkit sijoitetaan risteysalueen jälkeen, jotta kuljettajille jää aikaa havannoida liikenteenohjauslaitteita.
Ilmeisesti asiaan ei siis ainakaan vielä ole tulossa muutoksia, mutta katsotaan miten tilanne kenties etenee.

Osa 4: Nuolivalo Hämeenkadun ja Vesijärvenkadun risteykseen (25.3.2021)

Onko Vesijärvenkadun ja Hämeenkadun valo-ohjattuun risteykseen harkittu yksiaukkoista nuolta Hämeenkatua ajettaessa idästä ja käännyttäessä Vesijärvenkadulle etelään? Hämeenkadulla ajettaessa lännestä itään, valot vaihtuvat aikaisemmin punaisella, kuin idästä länteen ajettaessa. Näin ollen viimeiseksi mainitusta suunnasta tuleville voitaisiin lisätä yksiaukkoinen vihreä nuoli etelään käännyttäessä osoittamaan että vastaantulijoilla on punainen valo. Se sujuvoittaisi kulkua, erityisesti kun valoristeyksen eteläpuolella ei ole suojatietä.
Kaupungilta todetaan insinöörin vastauksessa, että asiaa on kyllä selvitetty ja käytännössä mahdollinen. Hämeenkadulta idän suunnasta lähestyville on liikennevalo-ohelmiin ohjelmoitu muutaman sekunnin pidempi aika. Tuolla muutaman sekunnnin pidennyksellä voisi palaa vasemmalle kääntyville vihreä nuolivalo. Nuolivalo pitäisi olla sekä liikennevalojen pääopastimessa ja toisto-opastimessa. LIikennevalojen suunnitteluohjeen mukaan pääopastimet pitäisi olla erillisinä molemmille kaistoille. Nykytilanteessa pelkän opastimen lisääminen ei siis riitä.

Kyseisellä liittymäalueella on alkamassa kaupungin sairaalan pysäköintilaitoksen rakentaminen, joten liittymään on tulossa todennäköisesti joitain työaikaisia poikkeusjärjestelyjä.

Osa 3: Pysäköinti Yrjönkadulla (3.11.2020)

Kesällä Yrjönkadulle saatiin uutta asfalttia ja uudet katumerkinnät. Tarkastelin uusia katumerkintöjä, erityisesti Yrjönkadun eteläisen puolen pysäköintiä, jossa ruudun viiva on merkitty lähes kiinni suojatiehen. Ennen viivojen merkitsemistä kohdassa on ollut usein auto pysäköitynä kiinni suojatiehen (usein alle 5 m), näkyvyys on muutenkin huono rakennuksen takia ja alueella liikkuu paljon lapsia. Tällaista palautetta lähetin kaupungille ja jo muutaman päivän päästä insinööri vastasi selittäen kärsivällisesti.

”Tässä kohteessa on poikkeuksena Vuoksenkadun jalkakäytävän jatkuminen Yrjönkadun ajoradalle saakka, jolloin Yrjönkadun pysäköintipaikka on pysäköintitaskussa. Suojatien merkinnän paikka ja reunakivijärjestelyt mahdollistavat pysäköintipaikan merkitsemisen suojatien eteen saakka vaikka voi olla hankala tulkittava tienkäyttäjälle tieliikennelain mukaisesti kun 5 metriä ennen suojatietä on pysäköintikielto. Vastaavia kohteita on käytetty muuallakin ja ilman suojatien reunakivellistä korotusta. Käytännössä on siis mahdollinen pysäköintipaikka ja pysäköintiviivat on tehty havainnollistamaan sallittua pysäköintipaikkaa.”

Näin opin taas jotain uutta tieliikennelaista. Seuraava kuulostaa selittelyltä, mutta myönnän että minulla oli käynyt mielessä, että ehkä jalkakäytävän jatkuminen pysäköintitaskun leveyden verran voi vaikuttaa siihen, että auton voi pysäköidä 5 metirä lähemmäksi suojatietä. Halusin kuitenkin varmistuksen asiantuntijalta ja enkä halunnut lähteä spekuloimaan palautetta antaessa.

Asukas ei siis aina ole oikeasssa, vaikkei se ehkä olekaan olennainen asia, vaan että asialle tuli selvyys nopean vastauksen muodossa.

Osa 2: Torin pysäkit (18.5.2019)

Monet lahtelaiset tuntevat torin linja-autopysäkkien paikat, mutta vaikka olen itse syntyperäinen, joudun välillä muistelemaan missä sijaitseen minkäkin linjan lähtöpysäkki. Tällä hetkellä pysäkin tunnus näkyy vain yhteen suuntaan (sinne mistä linja-auto saapuu). Tämä tuntuisi olevan hankalaa erityisesti ei-lahtelaisille.
Ehdotin Lahden kaupungin nettisivujen kautta, että pysäkit varustetaan selkein kirjaimin, niin että ne näkyvät jokaiseen ilmansuuntaan. Lisäsin, että kirjaimet voisi toteuttaa oivaltavasti tai muuten kaupunkikuvaan istuvaksi. Tämä auttaisi hahmottamaan oikeat pysäkit jo kaukaa.

Kaupungin insinööri vastasi jo seuraavana(!) päivänä palautteeseen.

Hän totesi, että asiasta on tullut kaupungille palautetta aikaisemminkin, mutta tätä pysäkkien tunnistettavuuden lisäämistä useammasta suunnasta on jäänyt hoitamatta. Insinööri totesi vastauksessaan, että kauppatorin pysäkkikatoksen rungot ovat paksua metallia, johon tällaiset pysäkkitunnukset tulisivat porattavaksi ja kiinnitettäväksi läpipulteilla. Muunlaista ratkaisua ei kaupungilla ole vielä ehditty miettiä.

Ehkä kirjaintunnukselle oma tolppa joka pysäkille? Se toki vaatiin toripintaan muutoksia, erityisesti jos sen haluaisi valaista. Voisiko tolppa/kyltti olla osana valaistusta?

Luultavasti joudumme vain odottelemaan uusia pysäkkikatoksia, johon kirjaimet saadaan kiinni. Vaatimattoman rakennusmiehen kokemuksella, en tosin usko että se olisi nytkään ongelma.

Päivitys 6.11.
Kiinnitys ei ollutkaan ongelma, sillä syksyinä iltana huomasin että pysäkkikatoksiin oli kiinnitetty pienet kylti, johon oli merkitty pysäkin kirjain. Hienoa!

Osa 1: Hennalankatu (10.9.2018)

Työskentelin noin vuoden verran Hennalassa entisen varuskunnan muonitusrakennuksessa, joka saaneerattiin täysin Hämeen Poliisilaitoksen tiloiksi. Tarkoituksena oli ajaa töihin polkupyörällä, mutta tekniset ongelmat tuntuivat olevan ylivoimaiset. Saamattomuuttani pyörän korjaus viivästyi, ja lisäksi hukkasin pyöränavaimen, joten kuljin lähes koko työssäoloaikani linja-autolla.

Keskustasta Hennalaan päästäkseni minulla oli oikeastaan kaksi linjavaihtoehtoa. Aamulla töihin mennessäni käytin bussia numeroa 12, joka sopi aikataulullisesti paremmin. Jäin Helsingintien Hennalan Shell-kylmäasemaa vastapäätä olevalle pysäkille. Töistä lähdettäessä hyppäsin bussiin numero 2, joka ajoi Metsä-Pietilästä torille. Kakkosta käyttäessäni, huomioin, että juuri entisen varuskunnan kohdalla oli pysäkkien mentävä aukko. Joskus aikoinaan Hennalankatu toimi linjan 12:n päätepysäkkinä. Tämä päätepysäkkimerkki on vieläkin pystyssä Stora Enson paikoitusalueen nurkassa, aivan aidan vieressä. Lähimmät pysäkit olivat kuitenkin kaukana toisistaan, kuten alla olevasta vuosien 2017-18 linjakartasta näkyy (itseasiassa kartasta puuttuu nykyinen ns. Stora Enson pysäkki, joka oli kyllä oikeasti tien varressa).

Asia ei ollut merkittävä henkilökohtaisesti, paitsi silloin kun satoi räntää tai vettä. Tulevan poliisilaitoksen palveluja ja ”palveluja” käyttäisivät monet, jotka liikkuisivat henkilöauton sijasta linja-autolla, joten ajattelin että hyvää asiakaspalvelua olisi sijoittaa aseman lähettyville kaksi pysäkkiä lisää.
Lähetin palautepalvelun kautta kaupungille ehdotuksen Hennalankadun lisäpysäkeistä. Viestiin vastattiin: ”Olemme tänä vuonna laatimassa uutta runkolinjasuunnitelmaa ja Hennalankadun joukkoliikenne on mukana suunnitelmissa.
Otamme palautteenne huomioon reitti- ja aikataulusuunnittelussa.”

Elokuussa postiluukusta kolahti uusi Lahden seudun liikenteen aikatauluvihko. Otin linjakartan esille, ja kuinka ollakaan: Hennalankatu oli saanut uudet pysäkit (kuva yllä). Toki pysäkkiasia oli kaupungin joukkoliikennesuunnittelijoilla tiedossa, mutta näin tavallisena lahtelaisena tunnen nyt päässeni vaikuttamaan. Ainakin palauttaseen vastattiin eli kaupunkinlaista kuunneltiin. Se lämmitti.