Avainsana-arkisto: kaupunkikulttuuri

Urbaani kaunis rappio

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Miten Lahti näkyy internetissä -sarja, osa 21.

Urbaania pysähtyneisyyttä etsimässä
Urban exploration eli suomeksi urbaani löytöretkeily on tutkimusta (kaupunki)ympäristössä, jossa kiinnostuksen kohteena ovat useimmiten hylätyt tehtaat, sahat, huvilat, kaupat, koulut, sairaalat, huvipuistot, kirkot, hautausmaat, kaupungit(!) jne jne. Kohteet on tarkoitus tallentaa siinä kunnossa, mihin ne ovat ”luonnollisesti” asettuneet. Löytöretkeilijöillä on kirjoittamia sääntöjä, joista tärkein lienee se, että vierailijan pitää jättää paikat siihen kuntoon kuin ne olivat retkeilijän sinne saapuessa. Kohteiden kunnioitus kuuluu löytöretkeilyyn.

Myös Lahdesta löytyy mielenkiintoisia kohteita vaikka suurimmat rakennukset eivät kauaa ehdi olla tyhjillään kun ne peruskorjataan tai puretaan. Vuoden 2008 taantuma vaikutti siihen että rakentamista ja korjaustoimenpiteitä on lykätty parempiin aikoihin, joten yksittäiset rakennukset ja kompleksit ovat Lahdessakin ”saaneet” seistä tyhjillään. Tänä päivänä Lahdesta löytyy tyhjillään olevia rakennuksia mm. Tornatorissa, Sopenkorvessa muutamia kohteita, Mytäjäisten varikon tiilirakennukset. Tähän voidaan laskea myös panimo Lahden keskustassa, vaikka kesällä siellä pidettiin taidenäyttely. Ämmälästäkin voi vielä löytää hylättyjä puisia pientaloja, mutta esimerkiksi vanha Yrjölän tila Järvenpään kaupunginosassa joutui syksyllä kaivonkoneen kauhan alle.

Urbaania löytöretkeilyä voi harrastaa turvallisesti myös netissä. Hakuohjelmilla löytyy paljon mielenkiintoisia sivustoja ja tietysti myös suomalaisia. Yksi niistä on Aikamatka.net, jossa on laaja ja monipuolinen kuvasto hylättyjä paikkoja lähinnä Suomesta ja ulkomailta. Lahdesta mukaan on ”päässyt” Tornatorin teollisuusalueen vanha lankarullatehdas, jossa sivunylläpitäjä vieraili huhtikuussa 2009.

Tornatorille on toki suunnitelmat ja osittain ne ovatkin toteutuneet alueen eteläpuolen asuintalojen muodossa sekä teiden rakentamisen myötä, mutta toistaiseksi vanhat tiilirakennukset ovat saaneet viettää hiljaiseloa.

Aikamatka.net – Tornator

Jätän vain jalanjälkiä – I Only Leave Footmarks on aiheeseen liittyvä lyhytelokuva. Tuotanto Silent Paprika Films.

Sato talteen – JOY-kampanjavuoden tilinpäätös

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Lahtelainen Liekki ry. valittiin kertomaan vuoden 2010 tapahtumista JOY-kampanjan päättäjäisiin 16.12.2010. Liekki on yksi kolmesta, yli kolmensadan kampanjassa mukana olevan joukosta valitusta toimijasta, joka saa puheenvuoron tilaisuudessa.

Sato talteen – JOY-kampanjavuoden tilinpäätös
Aika: 16.12. klo 13.00–17.00
Paikka: Balderin Sali, Aleksanterinkatu 12, 3. krs, Helsinki
Ilmoittautumiset 13.12. mennessä JOY2010-nettisivuilla.

Ohjelma

13.00 Kampanjan suojelijan tervehdyssanat
Nokian hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila

13.15 Kulttuuriympäristö kunniaan – yhteistyöllä parempiin tuloksiin
Kansliapäällikkö Hannele Pokka, ympäristöministeriö

13.30 Kampanjavuoden julkilausuma ojennetaan kansliapäällikkö Hannele Pokalle sekä muille valtiovallan edustajille
Professori emer. Peter Tigerstedt, Kulttuuriperinnön Tuki ry:n varapuheenjohtaja

13.45 Intomiält, hulluks tulemist ja kukkapelloi. Kansalainen omaa ympäristöään puolustamassa
Kirjailija, sanamaija Heli Laaksonen

14.00 Mistä Olet? Koulujen kulttuuriympäristöprojekti
Esitellään koulujen projektitöitä.

14.30–15.00 kahvi/tee & suolaista purtavaa

15.00 JOY & media: esimerkkejä lehtijutuista ja esiin nousseista teemoista sekä maineteko-kunniakirjan luovuttaminen Yleisradiolle.
JOY-kampanjan koordinaattori, pääsihteeri Lassi Saressalo, Suomen Kotiseutuliitto

15.15 Esimerkillisiä hankkeita, aktiivisia toimijoita

* Purku-uhattua taloa pelastamassa
Hanna Virtanen, Liekki ry:n puheenjohtaja
* JOY-vuosi Hyvinkäällä
Kaupunginpuutarhuri Terhi Parkkali-Reskola ja kaupunginmuseon intendentti Lea Bergström, Hyvinkään kaupunki
* Kansalaisvaikutus – tärkeää vai turhaa?
Marita Perttala ja Katriina Mäntylä, Taivassalo-Seura ry:n JOY-toimintaryhmä

16.00 Mitä ohikiitävää – mitä kestävää – millaisia haasteita?
Dosentti Heikki Kukkonen, Suomen Kotiseutuliitto

Keskustelua

Tilaisuuden päätössanat

Kaupunkikulttuuritekotunnustukset 2010

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Lahtelainen kaupunkikulttuuriteko 2010

Lahden kaupunkikulttuuriseura ry antaa vuotuiset tunnustukset kiitokseksi lahtelaista kaupunkikulttuuria rikastuttavasta työstä keskiviikkona 10.11.2010. Tänä vuonna on päädytty korostamaan hyvinvointia nimenomaan henkisen hyvinvoinnin näkökulmasta.

Tunnustettaviksi löytyi luontevasti kaksi tahoa:

–  Keväällä ensin aktiivisesti mm. Launeen ja Liipolan kirjastojen lakkauttamista vastustavat ryhmät, jotka toukokuussa keräsivät laajan kansalaisaloitteen sekä pienten kirjastojen että pienehköjen koulujensäilyttämisen puolesta. Tunnustettavien edustajiksi on kutsuttu kaksi ryhmän puuhanaista, Helena Juutilainen ja Kaija Halme.
–  Enonsaari on herännyt uuteen eloon muutaman toiminnallisesti vaatimattoman vuoden jälkeen. Kaupungin omistaman virkistysalueen sydän, lähes satavuotias Siesta-huvila ympäröivine rakennuksineen ja
ulkoilureitteineen on kunnostettu yleiseen käyttöön eteläisestä Vesijärvestä nauttiville ihmisille. Suurimman työn asia eteen on tehnyt Hannu Yrjölä.

Tunnustukset jaetaan keskiviikkona 10.11.2010 klo 10.30 Kehystämö-Galleria Aila Seppälässä, Kauppakatu 2 A

*Tunnustukset ja niiden saajat sekä perustelut*

Henkisen hyvinvoinnin edistäminen Lahdessa
Kansalaisaktiivisuus

Helena Juutilainen
Kaija Halme

Hyvinvointi on Suomessakin alettu ymmärtää yhä enemmän henkiseksi hyvinvoinniksi.

Lahdessa on tänä vuonna kannettu vahvasti huolta erityisesti lähellä kaupunkilaisia olevan kulttuurin elinmahdollisuuksista. Launeen ja Liipolan kirjastoja on puolustettu lähes 2000 nimen adressin voimin.
Suomen kirjastoseura katsoo, että lähikirjastot tulee nähdä olennaisena osana hyvinvointipalveluja, jotka edistävät terveyttä, aktiivisuutta ja yhteisöjen vireyttä.

Pienet lähikoulut tarjoavat lapsille sekä henkisesti että liikenteen kannalta turvallisen kasvuympäristön ja helpottavat merkittävästi perheiden arjen sujumista. Lisäksi koulut tarjoavat erinomaisen paikan
lasten ja aikuisten ahkeralle harrastekäytölle.

Edellä esitetyt huolen aiheet johtivat lähes 1200 nimen kuntalaisaloitteeseen, joka ojennettiin toukokuussa kaupunginjohtajalle. Aloite on ollut mukana vaikuttamassa kyseisten asioiden käsittelyyn ja päätöksentekoon. Aloitteen valmistelun ja nimien keruun hoiti ansiokkaasti pieni mutta ahkera kansalaisjoukko.

Lahden kaupunkikulttuuriseura pitää Helena Juutilaisen ja Kaija Halmeen yhdessä muiden kaupunkilaisten kanssa osoittamaa kansalaisaktiivisuutta tunnustuksen arvoisena tekona.

Henkisen hyvinvoinnin edistäminen Lahdessa
Enonsaaren kunnostaminen virkistys- ja ulkoilualueeksi

Hannu Yrjölä

Enonsaari on ollut yli sata vuotta lahtelaisten ja eteläisen Vesijärven ympäristön asukkaiden veneretkien ja virkistäytymisen kohde. Se on samalla ollut eri yhteisöjen ja muutamien perheiden kesäpaikka.

Enonsaaren käyttö on vaihdellut paljon vuosikymmenten saatossa. Lahden kaupunki on hyödyntänyt etenkin saaren eteläisiä ja lounaisia osia 1950-luvulta alkaen. Muutaman vuoden takaisen aallonpohjan jälkeen käyttö
on jälleen lisääntynyt ja alue on eheytynyt. Saaren virkistyskäytön päärakennuksena toimivaa 1910-luvulla rakennettua Siesta-huvilaa ja siihen liittyviä rakennuksia on kunnostettu kaupunkilaisten iloksi. Kaupungin
ympäristötoimi on puolestaan hoitanut alueen polkuja ja suojelualueita.

Enonsaarta voidaan jälleen pitää osana arvokasta Järvi-Lahtea.

Lahden kaupunkikulttuuriseura pitää yrittäjä Hannu Yrjölän toimintaa Enonsaaren virkistyskäytön edistämiseksi tunnustuksen arvoisena tekona.

Prinsessa, prinssi ja Kuningas

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Ruotsin kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel saapuvat maanantaina 1.11. Lahteen viettämään Lahden 105-vuotissyntymäpäiviä parin tunnin kakulla. Tiirismaan koulu ja Sibeliustalo kuuluvat retkiohjelmaan ja Lahden pusikot ja seinät(?) on putsattu. Monet lahtelaiset ovat jo ehdottaneet (huhu) että kuningasparia voitaisiin ajeluttaa Porkkalan junien tyyliin luukut autojen ikkunoiden edessä, koska ”Lahti on niin ruma kaupunki” (Lähde?). Säästyisi samalla siivouskuluja.

Lahtea voidaan pitää kuninkaallisessa mielessä jonkinlaisena keskipisteenä Suomessa. Pohjoisessa Päijät-Hämeessä Hartola on kuningaskunta (Ruotsin kuningas Kustaa III julisti Hartolan itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 31.8.1784. Hän nimesi pitäjän kruununprinssin mukaan Kustaa Adolfin pitäjäksi. Kunta otti käyttöön statuksensa Kustaa Adolfin muistoksi kunnanvaltuuston päätöksellä vuonna 1987 – Wikipedia) ja etelärannikolla kulkee Kuninkaan tie.

Lahdessa parin kulkema reitti voitaisiin nimetä Kuningaalliseksi tieksi. Meillä Lahdessahan oli vain Ylinen Viipurintie, joten Kuningaallisten tie kuulostaisi hienommalta kuin Kuninkaantie! Se päällystettäisiin kultaisilla tiilillä, ja tältä tieltä pitäisi pitää loitolla linnunpelättimet, peltimiehet ym. epämääräinen aines.

Suurin syy siihen että kuninkaalliset vierailevat Lahdessa, on se, että meillä on oma kuningas, Jari X. Ei hän ole oikealla tavalla, sillä Jari X on omalla työllä ansainnut Kuningas-nimensä. Suomessa oli joskus aikoinaan kuningas, mutta hanke meni mönkään. Niinpä, naapurimaan kuninkaalliset on tutustettava lahtelaiseen kuninkaaseen ja Victoria ja Daniel on ehdottomasti vietävä katsomaan Kisapuistoon Jari X:n patsasta. Tosin tästäkin on taiteilijapiireissä liikkunut huhuja (huhu) että kritiikkiä saanut patsas pitäisi esitellä huputettuna. Siis patsas huputettuna. On myös ehdotettu (huhu) että tuleva jalkapallostadion rakennettaisiin linnan muotoiseksi ja nimeksi tulisi Victoria-stadion. Järjestysmiehet puetaan haarniskoihin, aseistetaan siinä määrin että onnistuvat pitämään FC Lahden kannattajien rosvojoukon kurissa. Joukkueen sponsoriksi Robin Hood ja peliasuksi sukkahousut. Kuulutukset ruotsiksi, jotta ruotsin opiskelusta olisi jotain hyötyä Lahdessakin. Katsojille jaettaisiin myös Tre Kronor-pakkofanipaitoja, muistuttamaan yhteisestä historiasta, Tukholma -95.

Kaikki nämä ehdotetut toimet lisäävät Lahden arvostusta muiden monarkioiden silmissä. On tärkeää tiedostaa mitä muut meistä ajattelevat.

Ps. Lahen Lehen toimituksessa liikkuneiden huhujen mukaan lehti on tekemässä Kuninkaallis-extraa. Se luultavasti julkaistaan 2 kk myöhässä ja se tulee suomeksi vaikka moni lukija luulee sitä ruotsiksi.