Pienoismallit näyttelyssä

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Lahdessa viidennettätoista kertaan järjestetty Lahden Pienoismallinäyttely keräsi jälleen runsaasti aiheesta kiinnostunutta osallistujaa Lahden yhteiskoulun liikuntasaliin. Pienoismallinäyttely kokoaa vuosittain erityisesti sotakaluston, autojen, lentokoneiden ja fantasiahahmojen pienoismallirakentajia. Myös RC-autoja oli esillä. Näyttelyn yhteydessä pidetään myös kilpailu, jossa palkitaan parhaimmat mallit.

Eri ”lajien” pienoismalliharrastajille on omat näyttelynsä. Pienoisrautatieharrastajilla on omat tapahtumansa ja harvoin mallirakentajat tuppaavat samoille apajille. Nyt kuitenkin päätimme lähteä pienoismallinäyttelyyn esittelemään Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n pienoisrautateitä. Yhdistys oli osallistunut kerran aiemmin näyttelyyn ja nyt pitkän tauon jälkeen lähdimme Eskon kanssa esittelypuuhiin. Toki otimme mukaan omia tekemiämme malleja/dioraamoja. Eskohan on keskittynyt kotimaisiin ja paikallisiin kohteisiin; Eskon Lahti-dioraamoista on oma juttunsa täällä.
Itse olen tehnyt vähän sitä sun tätä. Omia dioraamojani olen esitellyt tulipyörä.fi-sivustolla. Näyttelyyn kantohyllyssäni matkasi kahdeksan dioraamaa. Näyttelyssä myös pienoisrautatiet ja mittakaava 1:87 kiinnostivat, pöydän äärellä kävi useita aiheesta kiinnostuneita, ja keskusteluakin syntyi. Eräs jopa tiedusteli tekisinkö hänelle pienoismalleja tilaustöinä. Vastasin etten tee.

Saulin dioraamat esittelypöydällä.

Näyttely keräsi oikein mukavasti väkeä. Erityisesti aamulla oli jopa tungosta. Kun aamun ruuhka hälveni, pääsin itsekin kiertelemään (useampaan kertaan) tarjontaa katsastamaan ja vaihtemaan mallikuulumisia muutamien tuttujen kanssa. Esillä oli paljon taidokkaita töitä ja niistä sai omaan tekemiseensäkin ideoita. Hieno tapahtuma!

Lahtiwood-päivityksiä

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Lahtiwoodin sivustoa on päivitetty. Lahtiwoodin sivustolle on nyt siirtymässä Lahen Lehessä ja tulipyörä.fi-sivuston sisältöä liittyen rakentamiseen ja kaupunkikuvan kehittämiseen, kuten Lahen Lehen Kilpailut ja Visiot / Ehdotuksen-sivujen sisältö. Tulipyörä.fi-sivulle on jo keskitetty rautatiekulttuuriin liittyvät aiheet, myöhemmin niitä julkaistaan myös Lahtiwoodin sivulla.

Tapion ja Saulin ylläpitämällä verkkosivusto keskittyy (puu)rakentamiseen, kaupunkiluontoon ja maamerkkeihin. Sivuston avasi vuonna 2018 julkaistu nimiteos Lahtiwood. Ulkoilmateos sai pienoismallin kuluvan vuoden keväänä.

Pienoismalli mittakaavassa 1:87. Idea Tapion, mallin on tehnyt Sauli.

Lahtiwood-sivuston Teos-kohta on vihdoin saanut täydennystä, kun osioon on lisätty kaksi, aiemmin julkaistua suunnitelmaa Salpausselän sillat sekä Rautatien katu. Molemmat on aiemmin julkaistu tällä sivustolla. Salpausselän sillat -suunnitelmasta on tehty kaksikin artikkelia, joista ensimmäinen julkaistiin täällä vuonna 2009 ja jälkimmäinen vuonna 2015. Nuo kaksi artikkelia on nyt julkaistu yhtenä suunnitelmana täydennettynä Mannerheiminkadun vihersillalla.

Rautatien katu on julkaistu vuonna 2017 ja se osallistui Taideakseli-kilpailuun, ja nyt suunnitelmaa on päivitetty.

Nyt julkaistujen suunnitelmien lisäksi työn alla on sekä kokonaan uusia että päivitettyjä suunnitelmia, toki ennen julkaisemattomia. Osa näistä suunnitelmat havittelevat maamerkki-titteliä. Osa suunnitelmat tullaan julkaisemaan Lahtiwoodin sivulla kuluvan syksyn aikana.

Kuten aiemmin tällä sivulla on uutisoitu, Lahtiwoodin YouTube-kanavalla on julkaistu kesällä uusia rautatievideoita.

Lahtea korkealta (sis. videoita)

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Lahden mäkisyys yhdessä korkeiden rakennusten kanssa mahdollistavat laajat kaupunkinäkymät. Aikoinaan yleisnäkymien tallentaminen korkeilta paikoilta eli mäiltä on ollut tavanomaista, aikana jolloin lentokoneita ja/tai drooneja ei ollut saatavilla. Tällaiset korkeilta paikoilta eri aikoina otetuilla kaupunkikuvilla onkin ollut olennainen rooli kuvaamaan kaupungin kohtaamia muutoksia.

Itsekin tykkään ”räpsiä” aina kuvia kun pääsen jonnekin korkealle, joka työtehtävissä tai muuten vaan osun paikalle. Olen koostanut ottamistani valokuvista videokoosteen, jossa kuvat on otettu enemmän tai vähemmän korkeilta paikoilta. Video koostuu yli 120 valokuvasta ja kuvat sijoittuvat vuosien 2009-2023 välille, poislukien vuodet 2011, 2012 ja 2016. Video etenee kronologisesti, ja se kestää reilut 11 minuuttia.
Parissakin tapauksessa samalle vuodelle on mahtunut samasta kohteesta kaksikin eri sarjaa. Kuvauspaikat on videolla ilmoitettu joko kuvanottopaikan tai kuvauskohteen mukaan. Videolle on valinnut vain vaakakuvia. Samaisia kuvia julkaisen myös Lahti-Seuran jäsenjulkaisu Hollolan Lahti -lehden viimeisellä aukeammalla. Mukana on myös pystykuvia. Ensimmäiset kuvat julkaisen selitysteksteineen lehdessä 2/2023, joka ilmestyy syyskuussa.

Lahtea korkealta -video on nähtävillä alla. Sen alapuolella on kaksi koostamaani videota, jotka olen kasannut Lahden kaupunkiympäristön palvelualueen arkiston kuvista.



Rautatieharrastamiskuulumisia (sis. videoita)

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Lahden seudun kesän ensimmäiset museojuna-ajot ajettiin Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:n kalustolla Heinolaan heinäkuun 15. ja 16. päivä yhteistyössä Museojunalla Heinolaan ja Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n kanssa. Vetokalustona oli dieselveturit (Dv15 ja Dv16). Viikonloppuna oli mm. Mäkelän ja Vierumäen asemilla tapahtumat. Viikonlopun viimeisestä ajosta on nähtävillä video alempana.
Museojunakyytiä on luultavasti tarjolla syksylläkin: Heinolan radan -juhlapäivänä 10.9. Ajoista enemmän sekä lisätiedustelut osoitteessa museojunallaheinolaan.fi.

Museojuna-ajot käynnistyivät jo toukokuussa, kun Sinisten vaunujen ystävät ry ajoi Heinolassa ja Vierumäellä yleisölle avoimia ajoja 6.-7.5. Kalustona toimi kaksi Tka7-ratakuorma-autoa ja siniset Ein-vaunut.

Facebook-ryhmään Tasoristeyksiä / Railroad crossings olen kesän aikana lisäillyt uusia kuvia Lahden seudulta.

Rautatieharrastaminen oli esillä myös Ylellä Lahden Radiossa. Toimittaja Mikko Tuomikoski kävi haastattelemassa Topparoikan aktiiveja Jonne Seppästä (vpj) ja Janne Ridanpäätä, jotka kertoivat yhdistystoiminnasta ja harrastamisesta. Jutun tekstiversio on luettavissa täällä.

Alla muutamia rautatievideoita tältä kesältä (16.6) ja keväältä sekä aiemmilta vuosilta. Toukokuulta 2023 on tavarajunan ohitus Vierumäen asemalta ja vuodelta 2015 Tka8 vaihtotyöt Lahden ratapihalla sekä Ukko-Pekan matka Lahdesta Heinolaan. Videot on katsottavissa alta sekä Lahtiwoodin YouTube-kanavalla. Ne ovat tulipyörä.fi-sivuston Rautateiden Lahti -videoiden sarjaa.

Artikkeli on julkaistu 7.7.2023 ja päivitetty 17.7.2023

Vaunu Vesijärven satamaan?

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Helsingin Sanomat uutisoi 17.5.2023 Katajanokalle sijoitettavista junanvaunuista. Katajanokan satamaan oli rautatieliikennettä vuoteen 1980 saakka. Raiteet näkyvät
vanhatkartat.fi-sivuston vuoden 1979 kartassa, ja kuvia on nähtävillä mm. vaunut.org-sivustolla (hakusanalla Katajanokka). Nyt alueen rautatiehistoriaa halutaan tuoda esille asettamalla kiskojen päälle kolme vanhaa avovaunua terassikäyttöön.

Samantyyppistä olen ehdottanut Lahden satamaan jo aiemmin. Ehdotus on luettavissa tulipyörä.fi-sivustoltani. Totean siinä, että Lahdelle tärkeää teollisuus- ja rautatiehistoriaa voitaisiin tuoda esille sijoittamalla museotavaravaunu satamaan. Vaunu voisi olla esimerkiksi vanha (G-tunnuksellinen) umpitavaravaunu. Vaunu ei olisi pelkästään staattinen muistomerkki vaan sitä voitaisiin käyttää vaikkapa esiintymislavana sataman tapahtumissa tai muuna tilana.

Vaunu olisi konkreettinen muistutus Lahden kehitykseen vaikuttaneista seikoista kuten rannan teollisuudesta, itse satamasta ja sinne johtaneesta rautatiestä. Lisäksi puinen junanvaunu sopisi hyvin koko satama-alueen puuteollisuushistoriaan ja tavaravaunu tukisi myös ranta-alueen teollisuusrakennusten historiaa sekä niiden uudelleenkäyttöä.

Vesijärveen satamaan sopisi vaikkapa tämäntyylinen Gb-umpitavaravaunu.
Kuvan vaunun omistaa Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry.

Lahden sataman suojeltu rautatie purettiin vuonna 1994 Jalkarannantieltä saakka
Vuoden 1992 kartassa se vielä näkyy pistoraiteineen.

Komeita punatiilirakennuksia puusepäntehdasta, tulitikkutehdasta ja margariinitehdasta sekä lasitehtaan savupiippua lukuunottamatta kaikki muu on hävinnyt. Niemenkadun entinen paloasema on muistutuksena teollisuusajoista. Syksyllä 2022 ilmeni, että lasitehtaan savupiipun olemassaolo on uhattunu. Totesin Hollolan Lahti -lehden 1/2023 pääkirjoituksessa:
”Kuten viime pääkirjoituksessa kirjoitin, Lahden sataman viimeisiä teollisuusajan merkkejä ovat punatiilinen puusepäntehdas sekä lasitehtaan vanha piippu, joka on rakennettu vuonna 1954. Kaikki muu Ankkurinkadun/Satamakadun ja järven väliltä on purettu, asemarakennusta ja makasiinia lukuunottamatta. Lasitehtaan piipun kunto vaatii sen purkamista tai korjaamista. Rakennusvalvonta ei antanut omistajalle aiemmin lupaa piipun purkamiseen. Ankkurin piippu on tärkeä symboliarvo koko Lahdelle: Onhan koko savupiipputeollisuudella ollut suuri merkitys Lahden kehitykselle, ja sitä kautta se on myös lahtelaisen identiteetin peruspalikoita. Savupiiput olivat myös Werner von Hausenin kaupungin vaakunaehdotuksen aiheena vuonna 1910.”

Lasitehtaan piippu Ankkurissa.