Stadion kansanpuistoon

Kisapuistoa ja Kisapuiston jalkapallokentän katsomorakenteita on viime vuosina ehostettu, jotta alue saataisiin arvoiseensa kuntoon. Kisapuiston kenttä oli ollut pitkään lahtelaisen edustusjoukkueiden pääasiallinen peliareena. Viime vuodet FC Lahti on pelannut Lahden hiihtostadionilla, sillä Kisapuiston jalkapallokentän katsomorakenteet ja puuttuva valaistus eivät täyttäneet Palloliiton ja UEFAn asettamia vaatimuksia. Tosin joukkue sai pelata Kisapuistossa muutamia otteluita kaudessa poikkeusluvalla.

Koska raha on tiukalla, kentän katsomo on tarkoitus rakentaa stadioniksi vaihe vaiheelta. Jotain on jo tapahtunut: Ensin asennettiin kuppi-istuimet katetulle katsomon osalle. Tämän jälkeen uusittiin täysin nk. aurinkokatsomo. Kun kenttä sai valot vuoden 2014 kesän aikana, FC Lahti sai luvan pelata kaikki syksyn Veikkausliigan ottelut Kisapuistossa. Kentästä oli jälleen tullut Lahden jalkapallon edustusseuran kotistadion.

Kisapuisto marraskuussa 2007. (Kuva Sauli Hirvonen)

Kisapuisto marraskuussa 2007. (Kuva Sauli Hirvonen)

Lahden oma ”olympiastadion”

Vuoden 1952 olympialaisiin valmistunut Kisapuiston jalkapallostadion eteläistä porttia komistaa olympirenkaat.

Heinäkuuta 15. päivänä 1952 oli Etelä-Suomen Sanomien sekalaisia ilmoituksia –palstalla ensimmäisenä olympiarenkailla varustettu ilmoitus: ”Tänään olympiajalkapalloa Lahdessa Vesijärven urheilupuistossa kello 19 Ranska – Puola”. Ennen peliä ohjelmassa oli olympiafanfaari ja lipunnosto, avajaispuhe ja Maamme-laulu. Ilmoituksen alalaidassa oli vielä maininta, että seuraavana päivänä pelattaisiin ottelu Englanti – Luxembourg.

[…]

Puolan ja Ranskan välinen peli oli karsintaottelu varsinaiseen olympiaturnaukseen. Sateinen sää teki uuden jalkapallokentän, joka Etelä-Suomen Sanomien mukaan oli ”luettavissa maamme parhaimpiin”, erittäin liukkaan. Näin ottelun taso hieman kärsi, mutta yhtä kaikki lahtelaisyleisö sai ensimmäisen kerran tuntumaa mannermaiseen jalkapalloiluun.

Ottelu oli myös ensimmäinen virallinen peli uudella kentällä. Tapahtumaa oli tullut seuraamaan runsaasti yli 4000 katsojaa, joista tarkalleen 3752 oli maksanut pääsylippunsa. Helsingin olympialaisten jalkapalloturnauksen peleistä Lahti oli saanut järjestääkseen kaksi karsintaottelua ja yhden varsinaisen olympiapelin. Niitä varten oli Kisapuistoon rakennettu kaksi avokatsomoin varustettua jalkapallokenttää.

[…]

Varsinaiseen olympiaturnaukseen kuulunut Turkki – Alankomaiden Antillit ottelu käytiin 21. heinäkuuta. Ottelun aluksi uusi jalkapallokenttä vihittiin virallisesti käyttöön. Tilaisuudessa puhui kaupunginjohtaja Olavi Kajala, joka nimesi uudet kentät ”Pikku-Vesijärven Kisapuistoksi”. Kajalan jälkeen Lahden tanskalaisen ystävyyskaupungin Randersin urheiluseurojen edustaja toi tervehdyksen kotimaastaan ja onnitteli sydämellisesti Lahtea uuden urheiluareenan ansiosta. Pelin väliajalla Lahden Naisvoimistelijoiden valioryhmä esitti otteita olympiavoimisteluohjelmastaan.

(Lähde: Hollolan Lahti -lehti, Olympiajalkapalloa Lahdessa – Esa Hassinen)

Otteluiden lopputulokset: Puola – Ranska 2-1, Luxembourg – Englanti 5-3 ja, Turkki – Alankomaiden Antillit 2-1.

Kisapuiston kenttä lumen peitossa maaliskuussa 2010. (Kuva Sauli Hirvonen)

Kisapuiston kenttä lumen peitossa maaliskuussa 2010. (Kuva Sauli Hirvonen)

Kisapuisto kuntoon

Noista ajoista on säilynyt osa puisista lipunmyyntikopeista, jotka ovat hauska yksityiskohta alueella. Tänä kesänä ja syksynä on alueella uusittu puiston aitoja. Vaikka Kisapuisto on toiminut olympiajalkapallon näyttämönä, on sen ”luonto” kuitenkin avoin kansanpuisto. Lisäharmia on tuottanut valitettava ilkivalta, joka tietenkin tapahtuu pimeään aikaan. Enneltaehkäisevänä toimena alue pitäisi joko pimentää tai sitten valaista kokonaan. Jos valoja on siellä täällä, on myös pimeitä kulmia, ilkivalta on helpompaa.

Vuonna 2010  lahtelaisen ja suomalaisen jalkapallon ainoa kuninkaallinen Jari Litmanen sai oman näköispatsaan Kisapuistoon. Myös kuningaan patsas on joutunut ilkivallan kohteeksi: se on yritetty polttaa.

Olympiarenkaat eteläisellä portilla. (Kuva Sauli Hirvonen)

Olympiarenkaat eteläisellä portilla. (Kuva Sauli Hirvonen)

Kisapuiston arvostusta ja profiilia on pyritty nostamaan Kisapuisto kuntoon! -hankkeen avulla. Hanketta kuvataan lahtelaisena ryhtiliikkeenä, ”joka haluaa vaikuttaa olympiapuiston kehittämiseen ja kunnostamiseen.”. Tätä varten adressiin kertyi lähes 10000 nimeä. Adressi luovutettiin marssin päätteeksi kaupungintalolla kaupungin päättäjille. Alueella järjestettiin myös siivoustalkoot.

Stadionajatus

Uusittu aurinkokatsomo. (Kuva Sauli Hirvonen)

Uusittu aurinkokatsomo. (Kuva Sauli Hirvonen)

Nykyään ”jalkapallostadionin” rajatut katsomoalueet ja kansanpuiston avoimuus ovat hieman hankalasti sovitettavissa jalkapallo-otteluiden yhteydessä. Tästä johtuen Kisapuiston alue on sekava, avoimen kansanpuiston periaatteella toimiva, jossa järjestetään maksullisia tapahtumia. Tähän ratkaisu on tietysti selkeän katsomokokonaisuuden rakentaminen kentän ympärille eli stadionin. Juuri julkaistun uutisen (ESS 23.10.) mukaan Lahden Urheiluhalliyhdistys on valmis rakentamaan Kisapuistoon uuden jalkapallostadionin. Katsomoihin tulisi paikkoja 5500 katsojalle.
Lisäksi uuden Lahden budjetissa kaupunki on varannut 90 000 vuodelle 2016 Kisapuiston alueen yleisilmeen parantaminen. Lisäksi kaupunki on varautunut uusimaan Kisapuiston luonnonnurmen korvaamiseen tekonurmella 2018—2019.

Sen tarkemmista pitkän aikavälin suunnitelmista ei minulla ole tietoa – enkä ole varma, onko vielä kenelläkään – joten seuraavaksi vain jälkiviisastelua ja spekulointia.

Tarkennettakoon, etten tiedä stadionarkkitehtuurista juurikaan mitään. Nuorempana jääkiekkoharrastuksen puitteissa pääsin tutustumaan useaan pelatessa urheilupuistoon ja jalkapalloareenoihin. Olen vieraillut useammallakin suomalaisella stadionilla tai urheilukentällä ja tähän on pääsyynä FC Lahden ottamukset. Usein niillä reissuilla tuli samalla tarkasteltua myös katsomorakenteita. Edelllisistä reissuista on aikaa jo sen verran paljon, että kokemukseni ja mielikuvani suomalaisista jalkapalloareenoista voi hyvinkin olla vanhentunut.
On kuitenkin luultavaa, että Suomessa suurimmassa osassa pienempien paikkakuntien stadionit koostuvat pääkatsomosta sekä liikuteltavista lisäkatsomon osista. Yleensä (seisomo)katsomon virkaa toimittaa kentän ympärillä oleva aita.

Isoimmissakaan kaupungeissa katsomoarkkitehtuuri ei ole välttämättä kovinkaan hyvällä mallilla. Tosin ehkä jotain edistystä on luvassa; mallia Lahteenkin voitaisiin ottaa Seinäjoelta tai Pietarsaaresta. Kotimaisia jalkapallostadioneita ja niiden rakentamista analysoidaan myös FutisForum-keskustelupalstalla.

Lahden Kisapuiston kenttä katsomorakenteet koostuvat katetusta pääkatsomosta sekä nk. aurinkokatsomosta. Kentän eteläpäässä on ollut siirrettäviä katsomorakenteita, nykyään myös anniskelualue. Oleellista kuitenkin Veikkausliiga-otteluiden kannalta on se, että kentälle on saatu valaistus sekä kuppi-istuimet katsomoon. Lisäksi kentän ja Kisapuiston ympäristössä on uusittu aitoja.
Kun aurinkokatsomo uusittiin perustuksia myöten, samalla katsomon ylätasannetta levennettiin, joilloin sinne saatiin helpommin sijoittaa palveluita eli telttoja ja kontteja. Valitettavasti (tässäkin tapauksessa) katsomo on jäänyt turhan kauas kentästä. Ensimmäisen penkkirivin edustalla on hiekkaväylä, aita sekä leveä nurmikkoosuus ennen rajaviivaa. Sivurajan ja aidan välissä sijaitsevat siirrettävät mainokset.
Kulku aurinkokatsomoon tapahtuu katsomon yläpäästä, alimmat rivit eli koko katsomon osa olisi voitu asettaa lähemmäksi kenttää.

Kun katsomot ovat lähellä kenttää, tunnelman luominen on aivan toista, jos katsomot ovat sijoitettu kauas kentästä, ja vieläpä hajanaisesti. Katsomorakenteiden oikeanlaisella sijoittamisella vähäväkisissäkin peleissä saadaan luotua miellyttävät olosuhteet: Katsojat ja pelaajat ovat symbioosissa, jolloin pelistä tulee intiimimpää.

Toivottavasti Lahden Kisapuistoon saadaan lähitulevaisuudessa monikäyttöinen, ja ympäristöön istuva jalkapallostadion, jossa on ilo seurata lahtelaisen edustusjoukkueen edesottamuksia.

Vau!(?)

Kirjoittelin hiljattain radan varresta (Radanvarsi ja Salpausselkä), jossa korostin radan varren tärkeydestä kaupungin käyntikorttina, ja nimenomaan aseman seudun tärkeydestä ns. ulospäin.
Uusi matkakeskus on hiljalleen valmistumassa ja syksyllä käynnistyi alueen helmestä, asemapäälliköntalosta tarjouskilpailu. Matkakeskuksen valmistumisen myötä  kehittyy ja kasvaa, on tärkeäksi elementiksi modernin asemanseudun keskellä on asemanpäälliköntalo piharakannuksineen.

Matkakeskuksen viereen on noussut BW Tower, jonka yhteyteen rakennetaan uusi pysäköintilaitos. Lahti uudistuu -sivulla todetaan: ”Matkakeskuksen yhteyteen rakennetaan myös kahdeksankerroksinen toimistorakennus BW Tower. BW Towerin rakentaminen on YIT:n erillishanke, eikä sisälly varsinaiseen Matkakeskus-hankkeeseen. Rakennus yhdistyy kuitenkin saumattomasti alueeseen.” […] ”Automatisoidussa pysäköintihallissa, ns. robottiparkissa, 204 pysäköintipaikkaa. Robottiparkki on automaattisen pysäköinnin järjestelmä, jossa autot varastoidaan tilatehokkaasti modulaariseen varastohyllyyn.”

Robottiparkki-idea on tervetullut: se parantaa pysäköintipalvelua ja tässä tapauksessakaan – ainakaan maallikon ymmärryksellä – ei menetä työpaikkojaan. YIT:hän toteutti parkin samalla ajatuksella Lahden keskustaan maan alle.

Roborttiparkit sopinevat hyvin tiiviiseen kaupunkikeskustaan. Maan alle.

Alla kuva radan varren pysäköintilaitoksesta.

Roborttiparkkitalo lokakuun alussa. (Kuva Sauli Hirvonen

Roborttiparkkitalo lokakuun alussa. (Kuva Sauli Hirvonen

Otsikolla tietenkin viittaan vau-arkkitehtuuriin. Tosin tässä tapauksessa huudahduksessa taitaa olla mukana enemmän pettymystä kuin innostunutta hämmästyneisyyttä. Roborttiparkissa on kyse enemmän käytännöllisyydessä, mutta sen sijainti yhdistettynä minimalistiseen laatikkoajatteluun ja suureen itseään toistavaan seinäpinta-alaan, on aika tylyä katseltavaa.

Idästä tullessa junalla rakennus peittää asemapäälliköntalon ja paljon muutakin. Luulen että siitä muodostunee jonkinlainen ”nähtävyys” ja Lahden uusi maamerkki. Halusimme tai emme.

Tietysti tällainen ulkonäkökritiikki voi olla täysin aiheeton, sillä parkkitalo ei ole vielä valmis.

[päiv. 24.1.2016]
Hiljattain kuulin että robottiparkin rakennus verhoillaan kuparilevyillä, kuten matkakeskuksen laituri- ja pysäkkikatokset. Jään odottelemaan töiden valmistumista.

Lahti 110 [päiv. 13.10.]

Lahti110

Lahden kaupunki täyttää sunnuntaina 1. päivä marraskuuta vuosia, ja kyseessähän on “juhlallinen” tasavuosi eli 110 vuotta. Vaikkakin 110-vuotisjuhlia voidaan pitää ehkä 100-vuotisjuhlien rääppiäisinä, kuten eräs herrasmies leikillisesti ilmaisi.

Satavuotiaan kaupungin juhlistaminen oli tietenkin oman lukunsa Lahden historiassa, mutta vuosi 2015 jää sikälikin historialliseksi, että tänä vuonna juhlitaan viimeisen kerran “vanhaa Lahtea”. Vaikkakin kaupungin rajat ovat muuttuneet historian saatossa, tuleva kahden itsenäisen kunnan liitos on historiallinen. Vuoden 2016 kuntaliitos Nastolan kanssa tuo oman lisämausteen ensi vuoden merkkipäivään.

Kaupungin syntyvaiheista on luettavissa tiivistelmä täällä.

Juhlallisuuksista

Kaupungin varsinaisista juhlallallisuuksista ei ole tietoa, mutta somessa on pyörähtänyt käyntiin LiveLoveLahti -kampanja. Siinä esitellään lahtelaisia eri toimissaan ja samalla kysellään kuulumisia. Syksyllä Lahden kaupunki toteuttaa 110-juhlavuotensa kunniaksi kaupunkilaisten unelmia.
Lisäksi Lahden kulttuurikeskus toivoi, että Lahti 110 -teema näkyisi jollain tavalla Taidelauantain eri järjestäjien ohjelmistoissa. En tiedä miten toive toteutui…

Lahden kaupunginmuseo on jo aiemmin julkistanut sivuillaan juhlavuoden tapahtumia, ja se tarjoaakin monipuolista ohjelmaa, mm. Etelä-Suomen Sanomien kanssa toteutettu ”11 lehtikirjoitusta 110-vuotiaasta Lahdesta”. Julkaistut jutut ovat luettavissa pdf-muotoisena museon sivuilta.
Lahden museo julkaisi Albumit auki -sivulla Lahti110-postikorttikokoelman.

Kaupungissa tapahtuu tietysti paljon muutakin. juhlavuoteen liittyvää oheisohjelmaa tai kokonaan juhlavuodelle liittyviä tempauksia ja tapahtumia. Lahti-Seura on järjestäjänä tai yhteistyössä järjestämässä erityyppistä ohjelmaa mm. juhlaviikonlopulle 31.10.-1.11.2015.
Yksi mielenkiintoinen juhlavuoden projekti on Lahti 110v. – Potrettikuvaamo Marttinen, jossa pääsee kuvauttamaan itsensä kuvaa ihmisiä ”vanhan ajan tyyliin”.

Mainittakoon muutakin ohjelmaa, jotka voidaan niputtaa syksyn juhlaohjelmistoon.
Albumit auki -keräyspäivät järjestetään Tammisalissa 8.10, 22.10, 12.11, 26.11 ja 10.12., Lahden kaupunginkirjastossa 26.10. (2 krs. opintotila). Kuvien digitoimisen yhteydessä niistä kerätään tiedot talteen. Digitoitavat kuvat julkaistaan Albumit auki -nettisivulla.
Joulukuun alkuun on lisäksi suunnitteilla valokuviin liittyvä seminaari. Tämänkin tilaisuuden yksityiskohdat tarkentuvat syksyn aikana.

Tirrassa tapahtuu

Syntymäpäivän aattona lauantaina järjestetään Ravintola Tirrassa viralliset ”epäviralliset” juhlat kaupungin kunniaksi. Alkuillasta klo 15-18 yleisöä viihdyttää Jump’n Blues Society ja samalla itsensä voi kuvauttaa Lahti 110v.-potrettikuvaamossa. Tirrassa on saatavilla myös lahtelaista perinneruokaa eli lihamukia.
Illan ohjelmiston pääpaino on live-musiikissa, josta vastaa Fliippin’ Beans, Assi Ilona ja Club de Lay. Lisäksi Lahen Elmun vuosittaisessa gaalassa palkitaan Päijät-Hämeen musiikkivaikuttajia.
Tapahtuman järjestävät Lahti-Seura ry, Lahenlehti.net ja Lahen Elmu, ja tilaisuudesta on oma tapahtumasivu Facebookissa.

Juhlinta ei rajoitus yhteen kerrokseen vaan alakerrassa ravintola Torvessa Lahtiblogi järjestää oman tapahtuman.

Syntymäpäivä – Vuosijuhla ja Lahti-filmi -näytös

Lahti-Seuran perinteinen vuosijuhla on järjestetty aina kaupungin syntymäpäivänä eli ensimmäisenä päivänä marraskuuta, ja tänä vuonna se osuu sunnuntaille. Juhlapaikkana toimii elokuvateatteri Kino Iiris. (Facebook-tapahtuma)

Samana päivän teatterin aulassa avautuu Lahti-aiheinen valokuvanäyttely.

Tilaisuuteen on lupautunut juhlapuhujaksi kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta.
Tilaisuudessa jaetaan myös Vuoden lahtelainen -tunnustus, jonka sai viime vuonna Seppo Toivonen.
Muusta vuosijuhlan ohjelmasta tiedotetaan lähemmin tapahtumaa.

Vuosijuhlan jälkeen viides Lahti-filmi -iltama ja tarkoituksena on koostaa kattava ohjelmisto. Näytös järjestetään Lahti-Seura yhdessä Päijät-Hämeen Elokuvakeskuksen ja Lahden Videokuvaajien kanssa. Näytökseen on tuttuun tyyliin vapaa pääsy.


Tälle sivulle päivitän eri tapahtumia, joissa olen mukana järjestämässä. Myös muista tapahtumista saa vinkata.
Uusinta tietoa tapahtumista julkaistaan lisäksi Lahti-Seuran nettisivuilla ja omissa Facebook-tapahtumissa.

Alatori on auki

Ilo olla väärässä. Olen kirjoittanut aiheesta aiemminkin, viimeksi vuoden 2014 marraskuussa ja hieman kriittisen sävyyn. Huoleni oli Alatorin sulkeva luonne, mutta nyt voin ilokseni voin todeta, että ainakin syys-lokakuussa tori näyttäytyy väljänä ja avoimena.
Tavoitteena on ollut rakentaa ydinkeskustaan viihtyisä ja toiminnallinen puisto, joka houkuttelee lapsia, nuoria ja aikuisia käyttämään puiston liikunnallisia ja taiteellisia virikkeitä, ja ainakin alku on sitä mitä on tavoiteltukin. Viime vuosina Alatori eli Sippipuisto on tullut tutuksi lahtelaisille lähinnä ryyppyryhmien kokoontumispaikkana. Palataan kuitenkin vielä ensi kesänä Alatori-aiheella…

Alatori kesällä 2013. (Kuva Sauli Hirvonen)

Alatori kesällä 2013. Torin kulmassa olevat puut jouduttiin kaatamaan. (Kuva Sauli Hirvonen)

Internetin kuvasato on kertonut omaa tarinaansa uudistetusta Alatorista. Puistosta on jaettu Facebookin Lahti-ryhmässä runsaasti hienoja kuvia.

Uusittu Alatori lokakuisena lauantai-iltana, täynnä tohinaa. (Kuva: Sauli Hirvonen)

Uusittu Alatori lokakuisena lauantai-iltana, täynnä tohinaa. (Kuva Sauli Hirvonen)

Kaupungilta luvataan että, puistossa voi ihailla monipuolista kukkivaa kasvillisuutta varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn, ja talvella puistoa koristavat jää- ja lumiveistokset. Alatorin toimintapuiston julkinen avajaistilaisuus pidettiin 24.9.2015.

Tori

Kauppatorista kirjoitin viimeksi heinäkuussa, jolloin ruodin lyhyesti torin avaamisen jälkeisiä tunnelmia, ja viittasin tekstissä porraskäytävien ulkonäön herättämään keskusteluun. Vertailukohdaksi otin esille Oulun Kivisydämen parkkiluolan porras- ja hissikäytävät. Kaleva kertoo että Oulussa vanhat valokuvat loistavat jo nyt parkkiluolan maanpäällisissä rakenteissa: Teräslevyseinien reiät heijastavat nähtäville vanhoja valokuvia ja niitä tulee kolmeen kohtaan. Kalevan uutisesta pääsen linkin kautta kuvagalleriaan. Kivisydän avattiin 1. päivä lokakuuta.

Lehti blogin suuntaan

Kun aikoinaan perustin Lahen Lehen nettisivut – joskus vuonna 2008 lehden ilmestymisen jälkee – oli sivujen funktio selkeä: tarkoituksena oli muodostaa sivuista lehdenomainen media. Alkuun jutut koostuivatkin etusivun uutisista sekä henkilöhaastatteluista.

Viime vuosina pääpaino on kuitenkin kääntynyt enemmänkin blogin suuntaan ja ns. mediana Lahen Lehden rooli on pienentynyt, jos sellaista roolia on koskaan ollutkaan. Tiedotteita saan edelleenkin sähköpostiin, mutta olen tietoisesti jättänyt ne julkaisematta.
Uutisten jatkuva julkaiseminen vaatii jatkuvaa seuraamista, samalla pitää huomioida että ne ovat ajankohtaisia. Olenkin pyrkinyt käyttämään ajan ”omien juttujen” kirjoittamiseen, ja sisältö on siirtynyt blogin suuntaan.
Kiitollisuudella kuitenkin olen ottanut tiedotteet vastaan ja pyrkinytkin aina julkaisemaan ne säännöllisesti ja tasapuolisesti. Silloin tällöin on tullut tiedotteita, joiden kohdalla on joutunut miettimään onko se sopiva lehden linjaan, mikä on lahtelaista ja mikä ei.

Myös haastattelut ovat viime aikoina jääneet vähiin. Se on tietysti valitettavaa, sillä Lahdessa olisi paljon mielenkiintoista haastateltavaa. Haastattelut vaativat kuitenkin paljon, joten ne ovat jääneet vähäisiin määriin, lähinnä ajan puutteen vuoksi. Toivottavasti myös haastatteluita saadaan lukea tulevaisuudessakin.

Lahen Lehen sisällössä olen pyrkinyt hyödyntymään koko se olemassaolon aikana Lahti-Seuran jäsenlehteen kirjoitettuja juttuja, ja päinvastoin. Toimitan Hollolan Lahti -lehteä, joten tällainen ”yhteistyö” on luonnollista. Suinkaan kaikkia lehteen kirjoitettuja artikkeleita en Lahen Lehessä julkaise, pääasiassa siksi, että seuran lehdessä moni juttu käsittelee itse seuran asioita tai yleisesti kotiseututyötä. Mainostettakoon vielä, että Hollolan Lahti -lehden lukijaksi pääsee maksamalla seuran jäsenmaksun. Lehti ilmestyy 3-4 kertaa vuodessa.