Panimon suunnitelmia

panimo_2251.jpg

Kiivaan Toriparkki ja Ranta-Kartanon keskustelun keskellä, menneiden aikojen trendiaihe Taidepanimo on jäänyt hieman taka-alalle, ja vaikka onkin noussut ajoittain lehtien palstoille, suurempien intohimot on jätetty pienempien intressiryhmien harteille. Viime aikoina on kuitenkin tapahtunut liikehdintää, kun Taidepanimo muutti Päijänteenkadulta Uuteen Kipinään syyskuussa 2008 ja panimon rakennuksessa alkavat mittavat saneeraustyöt vuoden 2009 aikana. Markkinointinimellä tunnetun Malskin alueella hääräävät rakennusliikkeet Oka, joka omistaa rakennusoikeudesta 60 % sekä Skanska 40 % osuudella. Joulukuuhun 2008 mennessä ne ovat rakentaneet silmämääräisesti puolet alueesta ja uusia asuinrakennuksia on tulossa vielä Päijänteenkadun varteen. Suurin haaste on kuitenkin vanhan panimokompleksin saaneeraus uudeksi keskustan alueen vetonaulaksi. Kuinka tässä onnistutaan, aika näyttää.
Perjantaina 16.1.2009 Etelä-Suomen Sanomat kertoi rakennuttajien suunnitelmista rakentaa Taidemuseo panimon tiloihin. Asiasta keskustellaan kaupungin kanssa.

Haastattelu on tehty joulukuussa 2008.

Okan Lahden aluejohtaja Tapani Pöyry, mikä on Taidepanimon tilanne?

Kun ostimme panimonalueen vuonna 2002, lähdimme ajamaan välittömästi Taidepanimoa. Kävimme Hämeenlinnassa tutustumassa Verka-tehtaaseen ja Helsingin Arabiaan sekä vanhoihin Koffin pääkonttoreihin. Kaikki nämä on saneerattu hienosti ja kaikissa oli yhteistä se, että kaupunki oli sijoittanut niihin rahaa. Kaupunki olisi päässyt silloin suhteellisen vähin panoksin, jos se olisi lähtenyt hakemaan EU-tukea.

Päättävissä elimissäkään ei päästy Taidepanimon rahoituksessa yksimielisyyteen, vaikka Taidepanimo on ollut Lahden suosituimpia kävijäkohteita, kun mitataan kävijämäärissä. Eikä täällä Lahdessa nyt kovinkaan paljon noita muita nähtävyyksiä ole. Me omatoimisesti vuokrasimme rakennuksesta taiteilijoille (Kauno ry toim. huom.) 1000 neliömetriä tilaa. Syksyllä taiteilijat kuitenkin muuttivat tiloista pois kun talo oli menossa remonttiin.

Minkälainen haaste rakennuskohteena panimo on?

Se on valtava haaste, etenkin Kulmakadun pääty, jossa on sisällä valtavia sammioita ja nyt selvitetään, mitä niille voi tehdä. Siitä on kyllä tehty rakenneselvitys, kuntoarvio, mutta se pitää vielä tehdä tarkemmin, jotta tiedetään mitä sieltä vielä löytyy. Siinä osassa on ollut oluthiivan puhdistusta ja suodatusta, ja se tuskin on vaarallista, mutta siellä on myös kosteutta, joten varmistetaan sen kunto.

Puretun piipun alla oleva rakennus on niin huonossa kunnossa, että siitä on purkulupa. Kulmakadun puoleinen rakennus ei ole suojeltu, joten senkin voi purkaa. On myös mahdollista että neuvottelemme vielä jostain purkuoperaatiosta. Panimo on suojeltu kohde ja tarkoituksena säilyttää se mahdollisimman eheänä ja samalla uudistaa se suhteellisen kannattavasti. Näyttää, että lähes omakustannushintaan teemme sen käyttökuntoon. Tällä hetkellä rakennus ei ole edustavan näköinen ulospäin, joten kuitenkin jotain lyhyelläkin aikavälillä täytyy tehdä.

Mitä suunnitelmia rakennukseen on tehty?

Meillä on ollut panimon suhteen useampiakin suunnitelmia. Välillä suunniteltiin mm. loft-asuntoja, joiden sijoittumisesta neuvoteltiin museopuolen kanssa. Se olisi voinut onnistuakin, mutta toisaalta rakenteelliset ratkaisut olivat vaikeita. Lisäksi sen hetkisen näkemyksen mukaan Lahdesta ei olisi löytynyt loft-asuntojen ostajia, jotka kyllä olivat Helsingissä menneet kaupaksi.

Uusimpien suunnitelmien mukaan rakennukseen tulee liike- ja toimistotilaa, ravintoloita sekä tilat taidepanimolle, eli kaupungin kanssa edelleen neuvotellaan siitä 1000 neliön taiteilijatilasta. Siinä pallo on tällä hetkellä Lahdella. Puretun piipun ja rakennuksen tilalle rakennetaan todennäköisesti uudisrakennus ravintolalle tai sitten se jätetään kokonaan auki.

Minkälaista muuta toimintaa rakennukseen pyritään houkuttelemaan?

Olemme markkinoineet Malskia viime kesästä lähtien, lähestymällä muutamia satoja potentiaalisia yrittäjiä markkinointikirjeen avulla ja mukavasti väkeä on tiloihin ja suunnitelmiin käynyt tutustumassa. Tärkeää on että muu toiminta on toisiaan tukevaa, ettei siellä voi olla mitä tahansa. Pyritään tietynlaiseen profiiliin ja kokonaisuuteen, jossa olisi mm. mainos- tai arkkitehtitoimistoja ja muuta vastaavaa. Joka tapauksessa siihen on tulossa ravintolatilaa. Ei suinkaan keppanabaaria, joita on Lahdessa joka kadunkulmassa, vaan miljööseen sopivaa.

Milloin tämän on tarkoitus tapahtua?

Jos me saamme kaikki menemään niin kuin on suunniteltu, niin keväällä tai viimeistään kesällä alottaisimme rakennuksen remontoinnin. Tietenkin riippuu markkinatilanteesta ja siitä, mitä rakenteellisia haasteita tulee vielä vastaan.

Lahden kiinteistömaailma

Vuonna 1903 valmistunut Puu-Kotila seisoi vielä lokakuussa Rauhankadulla, jota se oli tehnyt jo yli sadanvuoden aikana. Vuonna 2004 purku-uhka alkoi leijumaan rakennuksen yllä, kunnes tämän vuoden syksyllä rakennus päätettiin purkaa. Purkutyöt tehtiin lokakuun lopulla. Tontilla ei ole rakennusoikeutta.
Asiasta verkossa:
Verkkomaisteri |1| |2|
|3 uusi|4 uusi|
Lahden Radio – Kotila
Etelä-Suomen Sanomat (2004)
puu_kotila.jpg

Launeenkadun varrella sijaitseva tyhjillään oleva Lahden kaupungin omistama vaivaistalo oli pitkään purku-uhan alla ja viimein talvella 2008 talo jyrättiin.
Asiasta verkossa:
Etelä-Suomen Sanomat
Päijät-Hämeen liitto


Vuorikadun koulu on myyty Lahden kansanopisto säätiölle.
Asiasta verkossa:
Lahden kaupunki
Vuorikadun koulu
Etelä-Suomen Sanomat
Viherahon kuvia
vuorik_koulu.jpg

Möysän koulun puinen ja vanhin osa, puretaan uudisrakennuksen tieltä. Koulurakennus on rakennettu vuonna 1906.
Asiasta verkossa:
Möysän koulu
Wikipedia

Etelä-Suomen Sanomat
moysa.jpg

Puinen Piano-pavilionki avattiin torstaina 5.6. Sibelius-talon rantaan. Puinen kahvilarakennus osa Ankkurin puuarkkitehtuuripuiston hankkeita.
Asiasta verkossa:
Lahden kaupunki

pianopaviljonki.jpg

Rautatienkatu kävelykaduksi

raukatu_8499.jpg
Rautatienkatua kohennettiin vuonna 2008 väliltä Aleksanterinkatu Hämeenkatu. Osuudelle rakennettiin kiinteitä penkkejä sekä istutuksia. Kuva vuodelta 2007, jolloin kävelykadun tuntua luotiin irtonaisten elementtien avulla.

Rautatienkadun tynkää on tänä vuonna kovasti somistettu houkuttelevammaksi. Osittain siinä on onnistettu vaikka sen suurimpaa rakenteelliseen ongelmaan, Sokoksen huoltoajoon ei ole lähitulevaisuudessa rakenteellista ratkaisua ja juuri huoltoajo on suurin syy siihen että kadunpätkää ei mielletä kävelykaduksi. Asiaa on jo vatvottu aika ajoin kyllästymiseen saakka ja ongelma tullee olemaan ellei sitten Sokosta puretaa ja kasata uudestaan ja huoltoajon paikkaa siirretä. Ei realisten vaihtoehto, siispä on mietittävä jotain muuta. Yhtenä ”helpotuksena” on esitetty liikkennemerkein merkityt huoltoajoajat. Asiaa ei ole kuitenkaan ole näillä näkymin edennyt. Em. ehdotuksesta johdettuna, yksi vaihtoehto voisi olla uudenlainen liikennevalojärjestely Aleksanterinkadulta käännyttäessä. Samantyyppistä liikennevaloa käytetään mm. Helsingissä, tosin eri merkityksessä. Valoja olisi kaksi, punainen ja vilkkuva keltainen; punaisella ajo kielletty ja keltaiselle sallittu ehdotonta varovaisuutta noudatteen. Valoilla on voimakkaampi huomioarvo, kuin pelkillä liikennemerkeillä. Valoratkaisu ei poista ongelmaa, mutta auttaa hahmottamaan että kyseesä on nimenomaan kävelykatu kadulla liikkujille. Aivan yksikertainen ratkaisu ei olisi, sillä ongelmia valo voi aiheuttaa muulle huoltoliikenteelle sekä taksiajoille. Ja mitä sanoo tieliikennelaki?
raukatu_8490.jpg
Vasemmalla näkyvän sisäpihan aukko ja oikealla oleva terassi, mahdollistaisivat kävelykadun potentiaalin esille tuomista. Kuva vuodelta 2007.

Toinen, tärkeämpi asia, kävelykadun kannalta on se, että sitä jatketaan Hämeenkadulta Vuorikadulle. Liikerakennusten vierelle jätetään luiskat ja keskiosuus rakennetaan porrastaen. Kadun vahvuuksia on se että sen varrella on ravintoloita sekä pikkuputiikkeja. Katuosuudella ei ole ajoa autotalleihin, sen varrella sijaitsee suhteellisen avoin sisäpiha ja terassi antavat hyvät mahdollisuudet kehittää osuutta paremmin kävelijöiden ehdoille. Voidaan myös pohtia terassin lipan levittämistä, naapuritalon palomuurin leveydeltä. Näin saataisiin suojaa sekä lisätilaa. Kadun kaltevuus ei ole argumentti kävelykatua vastaan. Se voi tehdä siitä jopa rikkaamman ja mielenkiintoisemman toteuttaa. Luultavasti myös kalliimman. Joka tapauksessa viihtyisämmän kuin nykymuodossa.

Turvallista matkaa kävelykadu(i)lle.

Ps. Mihin muuten hävisi Rautatienkadun yllä liitelevä mäkihyppääjä?

Leipää ja sirkushuveja

korttelit_ots1.jpg
Korttelit on lahtelaisittain uudenlainen kaupunkitapahtuma. Perjantaina 8.8.2008 Lahden keskustan korttelit tarjoavat muutakin kuin leipää. Yritysten omaehtoisesti ideoima Korttelit tarjoavat tapahtumarikkaan ja monipuolisen kesäillan kaupunkilaisille. Tapahtuman organisaattori Lahden keskustaeheytys ry:n nokkamies keskustaisänä Riku Jaro kertoi mistä on kysymys kun puhutaan Korttelista isolla K:lla.

Mikä on siis Korttelit?

Korttelit on uusi Lahden kaupunkikeskustan kauppatapahtuma. Kortteleissa on mukana hieman yli 50 liikettä. jotka kutsuvat asiakkaita ostoksille perjantaina 8.8. klo 17.-21. – eli liikkeillä on Korttelit-iltana pidennetyt aukioloajat. Kortteleissa keskustan liikkeet on jaettu – ei niinkään maantieteellisesti, vaan sisällöllisesti eri kortteleihin kuten muoti, sisustus, vapaa-aika jne. Korttelit ja mukana olevat liikkeet löytyvät osoitteesta www.lahdenkeskustaeheytys.fi.

Miten tapahtuma sai alkunsa ja mitkä tahot sen järjestävät?
Tapahtuma sai alkunsa, kun kaksi keskustan aktiivista yrittäjää – Sisustus Elorannan Nea Eloranta ja Deco 4 U:n Nina Hilarto ottivat yhteyttä ESS:iin tällaisen hieman Kouvolan Muodin Yöt -tapahtuman kaltaisen tapahtuman järjestämiseksi. Tämä tapahtui viime keväänä ja nyt Kortteleita on sitten työstetty reilu vuosi ja perjantaina tapahtuu ensimmäisen kerran.

Minkälaiseen ohjelmasisältöön on pyritty?

Ohjelmassa on liikkeiden omaa, erittäin monipuolista ohjelmaa: tuote-esittelyitä, asiakkailla on mahdollisuus osallistua tekemään ohjelmaa itse ja luvassa on myös huipputarjouksia, jotka ovat voimassa vain Korttelit-tapahtuman ajan (pe 8.8. klo 17-21). Lisäksi Diakonian laitoksen opiskelijat tekevät katukuvaan ja liikkeisiin ”eläviä mallinukkeja” ja pienimuotoisia performanseja, joiden kautta liikkeiden tuotevalikoimaa tuodaan esille hieman poikkitaiteellisella tavalla”. Kauppatorilla Moottorikorttelissa on esillä Lahti Historic Rallyn autot ja Lanun aukiolla voi kuulla poliitikkojen mielipiteitä kunnallisvaalien alla paneelikeskustelussa ja speakers cornerissa. Lisäksi shoppailemassa ovat mukana julkkisshoppailijat Jaana Pelkonen ja Janne Kataja.

Miten tapahtuma tulee näkymään katukuvassa?
Liikkeet tuovat ohjelmaa ja myyntiä myös liikkeiden ulkopuolelle ja se varmasti piristää katukuvaa. Lanun aukiolla on ohjelmaa koko illan, samoin kauppatorilla. Mutta kannattaa pistäytyä myös sisällä liikkeissä, missä on niin ikään ohjelmaa ja yllätyksiä luvassa.

Onko Korttelista tarkoitus järjestää joka vuotinen yritysten kaupallinen ”kauppiaiden ilta”? Mitkä ovat ne tekijät että tapahtuma onnistuisi ja että se kannattaa järjestää myöhemminkin?
Ensimmäisen tapahtuman jälkeen teemme päätöksiä jatkosta. Itse uskon ja toivon, että Kortteleista tulee perinne lahtelaiseen kaupunkikeskustan tapahtumatarjontaan – eräänlainen liikkeiden taiteiden ilta. Syksyllä teemme päätöksiä jatkosta, mutta uskon että Korttelit jatkuu myös vuonna 2009.

Tarvitseeko paksun lompakon osallistuakseen tapahtumaan ja miksi lahtelaisen kannattaa aktivoitua Kortteliin?
Eikös nuo luotto- ja pankkikortit ole aika ohuita nykyään? :-) Kortteleissa riittää varmasti nähtävää ja katsottavaa jopa ilman lompakkoa, mutta liikkeiden suunnitelmia kuunnellessa uskon, että perjantaina kannattaa antaa itselleen lupa shoppailla! Ja onhan koulun alku ja syksy ylipäätään aikaa, jolloin hankintoja tarvitsee tehdä joka tapauksessa – miksei sitten ensi perjantaina.

Millainen on ollut Keskustaeheytys ry:n toimintavuosi 2008 ja mitä on luvassa loppu vuonna?
Kuumat perunat keskustan kehittämisessä ovat olleet paljon tapetilla ja hyvä niin. Keskustelu kaupunkikeskustan kehittämisestä on käynyt kiivaana ja toivon, että keskustelua jatketaan myös syksyn kunnallisvaalien yhteydessä. Valitettavasti vuodelle 2008 ei kaupungin talousarviossa myönnetty euroakaan keskustan kehittämiselle, joten sillä osa-alueella näkyviä toimenpiteitä ei ole päästy tekemään. Tapahtumien kautta kuitenkin uskon, että saamme edes jotain aikaan. Luvassa on Kortteleiden lisäksi ainakin Taidelauantai 6.9., Joulunavaus 22.11. ja Adventtitori 28.-30.11.

Rokkia luonnonhelmassa keskustassa

kisapuistorock_ots.jpg

Kisapuistorock on uusi kaupunkifestivaalitapahtuma luonnosa keskellä kaupunkia eli siis Lahdessa. Tarjolla on rokkia lahtelaiseen makuun kaikenikäisille. Ennakkotunnelmista kertoi tapahtumaorganisaattori Marjo Leppä.

Mikä on Kisapuistorock ja mikä taho on tapahtuman taustalla?
Kisapuistorock on lahtelaisten oma kaupunkifestivaali. Tapahtumaa kolmella lavalla aina ilmaislavan lasten tapahtumasta rock-lavan bändeihin.
Tapahtuman taustalla on Lahden kaupunginteatterin The Beatles Story Bandin ympärille perustettu The Fat Four Productions.

Kolme päivää elävää musiikkia järven rannalla kaupungin keskustassa on jokaisen tapahtumajärjestäjän unelma. Miten uskotte konseptin sopivan Lahteen eli miten luulet lahtelaisten ottavan konsertin vastaan? Onko tarkoitus houkutella ihmisiä kauempaakin?
Uskomme kaupunkifestivaalimme kiinnostavan lahtelaisia ja lähikuntalaisia. KingGongGlub -tapahtumatelttaan on tulossa väkeä ympäri Suomen ja jopa Tallinnasta asti. Festivaalin tarkoitus on tuoda Kisapuiston ja Pikku-Veskun alueelle mahdollisimman monipuolista ohjelmaa, josta jokainen voisi löytää itselleen mielekkään konsertin. Maksullisten konserttien lisäksi Karirannan kesäteatterilla on ilmaislava, jossa päästään nauttimaan lasten ohjelmasta ja kesäisestä ”picnic”-meiningistä.

Minkälaisia haasteita tapahtuma luo ja miten Kisapuistorockin sijainti vaikuttaa järjestelyihin? Miten tapahtuman ihmismäärät ja melu on otettu huomioon ympäristöa ajatellen?
Kisapuiston alue on festivaalijärjestelyjen kannalta loistava. Alue on aivan keskustassa ja asutus on paljon kauempana kuin esimerkiksi torilla. Festivaalialueelle on helppo tulla kävellen ja festivaalilavat on suunnattu poispäin asutuksesta melun rajoittamiseksi.

Minkälaiseen ohjelmasisältöön on pyritty ja kenelle tapahtuma on suunnattu?

Tapahtuman ohjelmistovalinnassa on panostettu monipuolisuuteen ja lahtelaisuuteen. Esimerkiksi lähes kaikilla päälavan esiintyjillä on lahtelaisia juuria tai lahtelaisia soittajia.

Onko sisältö sellainen mitä alunperin lähdettiin hakemaan?

Festivaalin sisältö on hyvin pitkälti alkuperäisten suunnitelmien kaltainen. Ilmaislava on ollut mukana suunnitelmissa ihan ensimmäisestä kokouksesta lähtien. Lisäyksiä ja monipuolisuutta ohjelmaan ovat tuoneet yhteistyö lahtelaisen reggae-tahon Pouta Soundin ja silkkipainoyritys Painajaisen kanssa.

Miten artistit ovat suhtautuneet uuteen tapahtumaan?

Artistit ovat ottaneet keikkakutsumme innostuksella vastaan. Esimerkiksi lahtelaislähtöinen Nicole Willis & the Soul Investigators tekee poikkeuksen kesän keikkataukoonsa ja esiintyy Kisapuistorockissa. Tiedossa on siis yhtyeen kesän ainoa keikka.

Kisapuistorock levittäytyy myös keskustaan. Miten tapahtuma näkyy muualla keskustassa?
Tapahtuma levittäytyy keskustaan klubien muodossa. Tänä vuonna Kisapuistorock-klubeja on viisi. Festivaalipäivien aikana esiintyjiä nähdään Torvessa, Amarillossa ja Alex Parkissa.

Minkälaisia terveisiä haluat lähettää Kisapuistorockiin osallistujille?
Kisapuisto ja Pikkuvesijärven puisto on valmisteltu teille kaikille musiikista innostuneille. Hyvää musiikkia ja kesätunnelmaa luvassa. Tervetuloa festivaaleille!

| Keskustele tapahtumasta |