Aihearkisto: Haastattelut

Lahtelaisten kuulumisia

Historiapäivät Lahdessa ja Asikkalassa

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Suomalaiset Historiapäivät järjestetään kymmennettä kertaa 5.-7.2. Historiapäivät käynnistyy Asikkalan Seurakuntakeskuksessa torstaina ja jatkuvat perjantaina Lahdessa kongressikeskus Fellmannissa. Historiapäivät on osa 1809 merkkivuoden tapahtumaketjuja.
Tutkija Lahden Historiallisesta museosta Marianne Koski kertoo mistä on tarkemmin ottaen kyse.

Mitkä ovat Historiapäivät ja mikä on sen tarkoitus?
Suomalaiset historiapäivät on vuosittain järjestettävä, Suomen ja sen lähialueiden historiaa erilaisten teemojen kautta esittelevä seminaari. Tapahtuma on kolmipäiväinen ja järjestetään helmikuun alkupuolella. Nykymuotoisena on tämän vuoden tapahtuma jo järjestyksessään kymmenes.

Tapahtuman alku on kuitenkin jo 1990-luvun alkupuolella ja Asikkalassa. Vääksyssä sijaitsevaan, valtioneuvos J.R. Danielson-Kalmarin kesäasuntona aikoinaan toimineeseen huvilaan kaivattiin toimintaa ja sisältöä myös talveksi, jolloin Päijät-Hämeen alueella järjestetään vähemmän kulttuuritapahtumia. Tuolloin suurlähettiläs Heikki Talvitie sai ajatuksen käynnistää historian alan seminaari, joka pidettäisiin Danielson-Kalmarin
huvilalla. Ensimmäistä kertaa Danielson-Kalmari -seminaari järjestettiiin vuonna 1991, jolloin professori Tuomo Polvinen luennoi J.R. Danielson-Kalmarista ja J.K. Paasikivestä. Tapahtuma järjestettiin Danielson-Kalmarin huvilalla vuosittaisena kutsuseminaarina, kunnes vuonna 2000 tapahtuma laajeni nykymuotoiseksi: Lahteen ja kolmipäiväiseksi,
yleisölle avoimeksi seminaariksi, jonka nimeksi tuli suomalaiset historiapäivät. Vuoteen 2006 saakka seminaarin ensimmäinen tilaisuus Asikkalassa oli kutsuseminaari, mutta siitä eteenpäin myös Asikkalan tilaisuus on ollut avoin yleisölle.

Tapahtuman tarkoitus on saattaa yhteen historian alan asiantuntijat, historian harrastajat ja historiasta kiinnostunut suuri yleisö. Luennot ovat yleisölle maksuttomia eikä ennakkoilmoittautumista tarvita – kyseessä on mahdollisimman matalan kynnyksen tilaisuus kuunnella asiantuntijaluentoja ja tutustua historian tutkimukseen. Tapahtuman järjestämisen mahdollistamiseksi tarkoitukseen on haettu apurahoja ja avustuksia sekä solmittu yhteistyökumppanuuksia. Sponsorointi ja apurahat ovat mahdollistaneet sen, että yleisölle tämä tilaisuudet voidaan tarjota ilmaiseksi.

Mikä taho tapahtumia järjestää?
Tapahtuman taustalla on Suomalaiset historiapäivät -yhdistys, jonka toimintaa tukee Lahden kaupunginmuseon ja Asikkalan kunnan yhteistyö. Historiapäivien ohjelmaan kuuluvan ruotsinkielisen luentokokonaisuuden tuottaa Historiska Föreningen i Finland.  Vuosien 2008 ja 2009 Historiapäivien järjestämisessä on mukana myös valtioneuvoston kanslia, sillä historiapäivät ovat osa merkkivuoden 1809 tapahtumaketjua.

Miten teemat valitaan Historiapäiville?
Ohjelman sisällöstä vastaa historiapäiväyhdistyksen valtuuskunta. Valtuuskunnan jäseniä ovat puheenjohtaja, suurlähettiläs Heikki Talvitien lisäksi professori Laura Kolbe, FT Tuomas Lehtonen, erityisneuvonantaja Henry Rask, FT Jouko Heinonen, professori Ilkka Nummela, päätoimittaja Heikki Hakala ja rehtori Ville Marjomäki. Historiapäivien teemat
muodostuvat valtuuskunnan ohjelmakokouksissa, sisältö on pyritty pitämään laaja-alaisena, ajankohtaisena ja mielekkäänä. Esimerkiksi vuonna 2005 tapahtumassa oli luentokokonaisuus liittyen 100-vuotiaaseen Lahden kaupunkiin, vuonna 2008 esillä olivat Mika Waltarin 100-vuotisjuhlavuosi sekä vuoden 1918 perintö; vuosien 2008 ja 2009 luennot kytkeytyvät kansalliseen merkkivuoden juhlintaan.

Historiapäivätapahtumassa on myös vakio-ohjelmaa vaihtuvien teemaluentojen lisäksi. Vuoden yritys -osuudessa esitellään kotimainen yritys tai talouselämän toimija (esimerkiksi Nokia, Paperiliitto,SOK, Alko), jonka historiaan ja toimialaan perehdytään asiantuntijaluentojen kautta. Vuodesta 2003 on Historiain Ystäväin Liiton valitsema vuoden historiateos julkistettu Historiapäivillä.Historian Ystäväin Liitto on palkinnut
vuodesta 1973 alkaen teoksen, joka on ”erittäin ansiokkaasti edistänyt historiallisen tietämyksen laajenemista ja syvenemistä suomalaisen yleisön keskuudessa”.
Historiapäivät myös avataan perinteisesti ja juhlallisesti arvovaltaisen henkilön puheenvuorolla. Päivien avaajina ovat toimineet esimerkiksi Mauno Koivisto, Paavo Lipponen ja nyt vuonna 2009 pääministeri Matti Vanhanen. Pääministeri Vanhanen on myös valtioneuvoston kanslian merkkivuosi 1809 -toimikunnan puheenjohtaja.

Mistä tämänkertainen sisältö koostuu?
Kymmenensillä historiapäivillä jatketaan merkkivuoteen liittyvien tapahtumien tarkastelua. Torstaina 5. helmikuuta pietarilaisen Suvorov -museon vanhempi tutkija Valeri Lukin luennoi Asikkalassa Suomen sodasta venäläisestä näkökulmasta. Perjantaina pohditaan Suomen sopeutumista autonomiaan mm. yrittäjien, rajaseutujen ja kirkon näkökulmasta.
Lauantaina autonomian aikaa valottavat Venäjän keisarinnoista kertovat luennot sekä ruotsinkielinen luentosarja, jossa pohditaan vuoden 1809 merkitystä. Myös lauantaiaamupäivän nationalismi -teeman luennot täydentävät näkemystä 1800-luvun kansallisista liikkeistä ja identiteettikysymyksistä.

Merkkivuoteen liittyvien luentojen lisäksi esillä ovat perjantaina ja lauantaina myös talvisodan tapahtumat, tuleehan talvisodan alkamisesta kuluneeksi tänä vuonna 70  vuotta. Lauantaina voi myös saada tietoa siitä, miten luonnontieteet, kuten biologia ja geologia täydentävät historiantukimusta.

Miten esiintyjät valitaan?
Luennoitsijoina on sekä tunnettuja asiantuntijoita että nuorempia tutkijoita. Kulloiseenkin teemaan pyritään saamaan mahdollisimman kiinnostavia ja ajankohtaisia tutkijoita maan eri yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Kotimaisten tutkijoiden lisäksi päivillä luennoi vuosittain myös kansainvälisiä asiantuntijoita.

Tapahtuma järjestetään jo kymmenennen kerran, ilmeisesti tällä on ollut tilausta, mistä luulet sen johtuvan?
Tapahtuma on ainoa laajempi historiantutkimusta tunnetuksi tekevät tapahtuma alueella, ja kymmenessä vuodessa se on vakiinnuttanut asemansa niin kuulijoiden kuin luennoitsijoidenkin mielissä. Yleisösuosioon epäilemättä vaikuttaa myös se, että tapahtuma on maksuton. On muistettava että esimerkiksi Lahden kaupunginmuseo, Wellamo-opisto, yliopistokeskus ja muut tutkimuslaitokset järjestävät luentosarjoja ja
tilaisuuksia säännöllisesti, eli ilman tietoa ei Päijät-Hämeessä tarvitse todellakaan olla. Tapahtuma täydentää Lahden kaupunginmuseon toimintaa, sillä Päijät-Hämeen maakuntamuseona tehtävämme on huolehtia kulttuuriperintöön liittyvän tiedon saatavuudesta. Eräs muoto huolehtia siitä on järjestää tätä tapahtumaa.

Kenelle suosittelet Historiapäiviä? Onko esimerkiksi koulut kiinnostuneet tapahtumasta?
Tapahtuma palvelee myös oppilaitoksia, ja meillä on vuosittain ollut opiskelijaryhmiä perjantain luentoja seuraamassa.
Suosittelen Historiapäiviä ihmisille, joita historia ja historiantutkimus kiinnostaa – niin opiskelijoille, työnsä puolesta menneisyyttä pohtiville kuin ihan yleissivistyksen ja mielenvirkistyksen kannalta, vaihtoehdoksi viikonlopun kulutus- ja suorittamisvelvoitteille. Tapahtuma on ainutlaatuinen tilaisuus kuulla huippuasiantuntijoita keskellä kaupunkia ja täysin ilmaiseksi. En keksi miten historiaan tutustuminen enää voisi olla helpompaa!

historian_paivat09.jpg

Panimon suunnitelmia

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

panimo_2251.jpg

Kiivaan Toriparkki ja Ranta-Kartanon keskustelun keskellä, menneiden aikojen trendiaihe Taidepanimo on jäänyt hieman taka-alalle, ja vaikka onkin noussut ajoittain lehtien palstoille, suurempien intohimot on jätetty pienempien intressiryhmien harteille. Viime aikoina on kuitenkin tapahtunut liikehdintää, kun Taidepanimo muutti Päijänteenkadulta Uuteen Kipinään syyskuussa 2008 ja panimon rakennuksessa alkavat mittavat saneeraustyöt vuoden 2009 aikana. Markkinointinimellä tunnetun Malskin alueella hääräävät rakennusliikkeet Oka, joka omistaa rakennusoikeudesta 60 % sekä Skanska 40 % osuudella. Joulukuuhun 2008 mennessä ne ovat rakentaneet silmämääräisesti puolet alueesta ja uusia asuinrakennuksia on tulossa vielä Päijänteenkadun varteen. Suurin haaste on kuitenkin vanhan panimokompleksin saaneeraus uudeksi keskustan alueen vetonaulaksi. Kuinka tässä onnistutaan, aika näyttää.
Perjantaina 16.1.2009 Etelä-Suomen Sanomat kertoi rakennuttajien suunnitelmista rakentaa Taidemuseo panimon tiloihin. Asiasta keskustellaan kaupungin kanssa.

Haastattelu on tehty joulukuussa 2008.

Okan Lahden aluejohtaja Tapani Pöyry, mikä on Taidepanimon tilanne?

Kun ostimme panimonalueen vuonna 2002, lähdimme ajamaan välittömästi Taidepanimoa. Kävimme Hämeenlinnassa tutustumassa Verka-tehtaaseen ja Helsingin Arabiaan sekä vanhoihin Koffin pääkonttoreihin. Kaikki nämä on saneerattu hienosti ja kaikissa oli yhteistä se, että kaupunki oli sijoittanut niihin rahaa. Kaupunki olisi päässyt silloin suhteellisen vähin panoksin, jos se olisi lähtenyt hakemaan EU-tukea.

Päättävissä elimissäkään ei päästy Taidepanimon rahoituksessa yksimielisyyteen, vaikka Taidepanimo on ollut Lahden suosituimpia kävijäkohteita, kun mitataan kävijämäärissä. Eikä täällä Lahdessa nyt kovinkaan paljon noita muita nähtävyyksiä ole. Me omatoimisesti vuokrasimme rakennuksesta taiteilijoille (Kauno ry toim. huom.) 1000 neliömetriä tilaa. Syksyllä taiteilijat kuitenkin muuttivat tiloista pois kun talo oli menossa remonttiin.

Minkälainen haaste rakennuskohteena panimo on?

Se on valtava haaste, etenkin Kulmakadun pääty, jossa on sisällä valtavia sammioita ja nyt selvitetään, mitä niille voi tehdä. Siitä on kyllä tehty rakenneselvitys, kuntoarvio, mutta se pitää vielä tehdä tarkemmin, jotta tiedetään mitä sieltä vielä löytyy. Siinä osassa on ollut oluthiivan puhdistusta ja suodatusta, ja se tuskin on vaarallista, mutta siellä on myös kosteutta, joten varmistetaan sen kunto.

Puretun piipun alla oleva rakennus on niin huonossa kunnossa, että siitä on purkulupa. Kulmakadun puoleinen rakennus ei ole suojeltu, joten senkin voi purkaa. On myös mahdollista että neuvottelemme vielä jostain purkuoperaatiosta. Panimo on suojeltu kohde ja tarkoituksena säilyttää se mahdollisimman eheänä ja samalla uudistaa se suhteellisen kannattavasti. Näyttää, että lähes omakustannushintaan teemme sen käyttökuntoon. Tällä hetkellä rakennus ei ole edustavan näköinen ulospäin, joten kuitenkin jotain lyhyelläkin aikavälillä täytyy tehdä.

Mitä suunnitelmia rakennukseen on tehty?

Meillä on ollut panimon suhteen useampiakin suunnitelmia. Välillä suunniteltiin mm. loft-asuntoja, joiden sijoittumisesta neuvoteltiin museopuolen kanssa. Se olisi voinut onnistuakin, mutta toisaalta rakenteelliset ratkaisut olivat vaikeita. Lisäksi sen hetkisen näkemyksen mukaan Lahdesta ei olisi löytynyt loft-asuntojen ostajia, jotka kyllä olivat Helsingissä menneet kaupaksi.

Uusimpien suunnitelmien mukaan rakennukseen tulee liike- ja toimistotilaa, ravintoloita sekä tilat taidepanimolle, eli kaupungin kanssa edelleen neuvotellaan siitä 1000 neliön taiteilijatilasta. Siinä pallo on tällä hetkellä Lahdella. Puretun piipun ja rakennuksen tilalle rakennetaan todennäköisesti uudisrakennus ravintolalle tai sitten se jätetään kokonaan auki.

Minkälaista muuta toimintaa rakennukseen pyritään houkuttelemaan?

Olemme markkinoineet Malskia viime kesästä lähtien, lähestymällä muutamia satoja potentiaalisia yrittäjiä markkinointikirjeen avulla ja mukavasti väkeä on tiloihin ja suunnitelmiin käynyt tutustumassa. Tärkeää on että muu toiminta on toisiaan tukevaa, ettei siellä voi olla mitä tahansa. Pyritään tietynlaiseen profiiliin ja kokonaisuuteen, jossa olisi mm. mainos- tai arkkitehtitoimistoja ja muuta vastaavaa. Joka tapauksessa siihen on tulossa ravintolatilaa. Ei suinkaan keppanabaaria, joita on Lahdessa joka kadunkulmassa, vaan miljööseen sopivaa.

Milloin tämän on tarkoitus tapahtua?

Jos me saamme kaikki menemään niin kuin on suunniteltu, niin keväällä tai viimeistään kesällä alottaisimme rakennuksen remontoinnin. Tietenkin riippuu markkinatilanteesta ja siitä, mitä rakenteellisia haasteita tulee vielä vastaan.

Vuoden Painajainen

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

hemmo_ots.jpg
Tänä vuonna Hemmo-palkintogaala järjestettiin maanantaina 8.12. ja paikkana oli tietenkin Lahden Torvi. Gaalassa fiilisteltiin tuttuun tyyliin keiton ja ”keiton” voimalla sekä letkeän musiikkin. Illan kohokohta oli tietenkin pystin myöntäminen ansiokkaalle kulttuuritoimijalle. Vuonna 2008 Hemmo on silkkipaino Painajainen.

Voisitteko esitellä Painajaisenne?
Painajainen on vuonna 2004 aloittanut silkkipainoliike, joka tuolloin avasi myymälänsä Lahteen, Rautatien- ja Loviisankadun kulmaan. Päätoimialamme on silkkipainolla painetut tekstiilit. Myös julisteet, kortit, flyerit ja tarrat kuuluvat valikoimiin. Tapahtumien järjestys on tullut vaivihkaa mukaan kuvioihin. Me tehdään oikeastaan mitä vaan, mitä osataan.

Miltä palkinto tuntuu ja mitä Hemmo-palkinto teille merkitsee?
Hemmo tuntuu hyvältä! Tuli sellanen fiilis, että on tässä kai jotain osattu tehdä oikein. Me arvostetaan Hemmoa kohti ääretöntä ja sen yli. Edellisten vuoden Hemmot onkin jo ehtinyt opastamaan, että ”Hemmoille ei Lahdessa vittuilla!”. Se tuntuukin aikamoiselta etuoikeudelta, kun ottaa kaupungin huomioon.

Mitä itse arvelette mitkä olivat ne perustelut että Hemmo-direkroraatti päätyivät teihin?
On tullut oltua niin monessa mukana, että kai ne rumat naamat on jostain jäännyt mieleen…

Painajainen järjestää monipuolisia tapahtumia. Minkälaisia tapahtumia järjestätte ja minkälaista fiiliksiä ja ajatuksia niillä haluatte herättää?
Tavoitteena, kun kemuja aletaan järkkäämäään on se, että tästä tulee sellasta tekotaiteellista paskaa mitä ei oo ennen nähty. Haluamme, että tarjolla on jokaiselle jotakin, -vaihtoehtoja, yksi iso hedelmäcocktail!
Kunnon autotallimeingillä saa aikaan paljon, kun vaan jaksaa säätää ja keksiä puoli-ilmaisia ratkaisuja. Haeskella bändejä maispeissistä ja kysellä tutuilta mikä on nyt tosi kuumaa ”elektropunk jazzia”. Loppujen lopuksi, mukaan päätyy moni irtonainen idea vuosien varrelta, muokattuna ja yhteen liimattuna.
Yksikään tapahtumista ei valmistuisi, ilman vapaaehtoisia ja talkoolaisia (suom. perhe&frendit). Toivommme, että tapahtumaan osallistuja voi lekotella hyvässä meinigissä ja nautiskella tunnelmasta.

Minkälaista ja minkä tahojen kanssa pyritte yhteistyötä tekemään?
Aitojen ihmisten, yhteisöjen ja yritysten. Homman pitää kolahtaa.

Miten omasta mielestänne alakulttuurit Lahdessa voi?
Useat underground-skenet voi nähdäksemme hyvin, reggae/hipit, hoocee, heavy-osasto ja techno on perinteisesti ollut Lahdessa hyvin edustettuna jo vuosia. Uudet ug-posset on aina tervetulleita!

Minkälainen rooli on Torvelle alakulttuurien kohtauspaikkana?
Hyvin tärkeä, tärkein, ainakin täysi-ikäisille. Me uskotaan että, Lahdessa olisi tilausta toisellekkin hyvälle keikkapaikalle. Ne mitkä ei Torveen mahdu ovat jakautuneet Anttilanmäenbaari, PitkäPub ja Cumulus-osastolle. Jotka eivät ole hullumpia vaihtoehtoja nekään, esim. Pitkä Pubi on osoittaunut oivaksi valinnaksi clubi-illoille. Vuoden 2008

Lahti-kohokohdat? Omat tai muiden.
Omat Lahti-kohokohdat:
Kisapuistorockin tapahtumateltta KingGongGlub, lauantai.
Luke Vibert ja muun Rephlex crew:n ilta Pikku-Veskun rannassa.
Sekä kaikki muut tapahtumat jossa olaan oltu messissä. Muutamia mainitakseni esim. Rantagalleria, Asunnottomien Yö, Phantom Club, Tehi Fest ja Easy Sausage 08-näytös.
Muiden Lahti-kohokohdat:
Kisapuistorockin tapahtumateltta KingGongGlub, perjantai.
Alborosie & Sheng Yeng Clan, Pouta BigUp!
Lahteen rantautunut Pesäkallion kesäteatteri lunasti myös paikkansa.

Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia Painajaisella on?
Avaamme uuden verkkokaupan. Pyrimme keittämään sitä käyttäjäystävälliseksi ja reagoimaan sen kautta maailman menoon. CyberSpaceRulesOK!
Uusia tapahtumia vuodelle 2009 siintää jo silmissä. Tämän vuoden näytos, joka muuttui näytelmäksi, on saannut jatkoa musikaalin muodossa… ainakin hurjimmissa skenaarioissa.

Vuoden lahtelaisen mietteitä

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

lahtelainen_ots.jpg

Lahti-seuran hallitus valitsi Vuoden lahtelaiseksi 2008 kauppaneuvos Kaija Wardin. Eurokankaan omistaja on pokannut monia yrittäjäpalkintoja. Vuonna 1996 Kaija ja Calle Ward valittiin Lahden Vuoden Yrittäjiksi ja vuonna 1998 myönnettiin Suomen Yrittäjien Valtakunnallinen Yrittäjä -palkinto. Lisäksi Kaija Ward on ensimmäinen nainen, jolle on myönnetty Päijät-Häme -mitali. Vuonna 2006 tasavallan presidentti Tarja Halonen nimitti Kaija Wardin kauppaneuvokseksi. Hänet on myös nimetty kaksi kertaa Euroopan menestyneimmäksi naisyrittäjäksi, joten kansainvälisestikin Kaija Wardin ansiot tunnustettu.
Kaija Ward palkittiin 4.11.2008 seuran vuosijuhlassa. Perustelut löytyvät Lahti-seuran nettisivuilta. Lahti-Seura on valinnut Vuoden Lahtelaisen vuodesta 1981 lähtien.
Kaija Wardin mietteitä valinnasta.

Miltä valinta Vuoden Lahtelaiseksi tuntuu ja mitä se merkitsee henkilökohtaisesti?
Totta kai tuntuu hyvältä. Olen syntyperäinen lahtelainen ja on kiva huomata, että Lahdessa on huomattu, että arvostan Lahtea kotikaupunkina ja koetan viestittää sitä kaikille muillekin.

Mitä itse luulet mitkä ovat ne perustelut miksi teidät valittiin vuoden lahtelaiseksi?
Uskon, että juuri tuo positiivinen suhtautuminen Lahteen ja sen viestittäminen on ollut osittain syy. Lisäksi se on ollut enemmän mahdollistakin mm. Leijonan Kita – tv-ohjelman myötä. Ja ehkä myös sillä on ollut vaikutusta, että työllistämmekin yli 50 lahtelaista.

Miten lahtelaisuus näkyy omassa toiminnassasi henkilönä sekä yritystoiminnassa?
Aina kun mahdollista korostan kaikkialla ylpeänä, että olen kotoisin ”Lahesta” ja myös pääkonttorimme on täällä. Usein nimittäin ilman muuta oletetaan, että olemme jostakin pääkaupunkiseudulta.
Koska meillä on myymälöitä aivan ympäri Suomea, olen voinut tätä lahtelaisuutta korostaa hyvin sitäkin kautta. Kaikki henkilökunnan kokoukset olemme pitäneet myös täällä Lahdessa. Se tarkoittaa aikamoista yöpymismäärää vuosittain sekä mahdollisuutta esitellä näille ulkopaikkakuntalaisille Lahtea paremmin. Ja pääkonttorimme olemme myös yhä halunneet pitää täällä. Toivotaan, että se on mahdollista myös jatkossa, koska uuden isomman varasto-konttoritilan löytäminen rupeaa olemaan ajankohtaista. Näissä asioissahan tietysti viime kädessä ratkaisevat taloudelliset faktat.

Mikä Lahdessa on parasta, entä mitä kehittäisit Lahdessa?
Parhaita asioita Lahdessa mielestäni ovat seuraavat:

– Sijainti. Olemme lähellä pääkaupunkiseutua, jossa usein täytyy poiketa. Kuitenkin tästä on helppo mennä myös muualle Suomeen. Myös lentokenttä ja satama ovat hyvän matkan päässä, kun ulkomaan matkojakin aika usein tulee.

– Kaupungin koko. Sopivan pieni, että kaikki on helposti saavutettavissa, mutta riittävän iso, jotta ei ole mikään tuppukylä.

– Luonto ja vesi ovat oikeastaan keskellä Lahtea. Mäet, harjut, metsät. Ja vettä pitkin halukkaat pääsevät veneillään vaikka kuinka kauas. Kehittämisasioissa tärkeintä olisi pitää huolta, että keskusta pysyy elävänä. Meillä on hyvä tori kaupungin sydämessä kauniilla paikalla. Sinne pitää saada jatkuvasti erilaisia myynti- ja muita tapahtumia, joilla vedetään väkeä keskustaan.

Minkälaisia terveisiä haluat lähettää lahtelaisille?
Ollaan ylpeitä upeasta kaupungistamme. Ei hakemalla haeta jatkuvasti vikoja, vaan kehitetään asioita yhteisessä hyvässä hengessä. Opetellaan hakemaan kokonaisuuden kannalta hyvää lopputulosta eikä itsekkäästi ajeta omaa etua.

Lättymarkkinat Kasisalilla

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

levymessut_ots.jpg
Levymessutivoli on jälleen pystyttänyt myyntikojunsa Lahden Kasisalille. Eikä tarvitse olla kovinkaan friikki tutustuakseen myyjien hulppean monipuoliseen tarjontaan.
Onko vinyyli kuollut ja kuopattu? Sen kertoo messujen puuhamies Marko Tuominen ja paljon muuta muun muassa sen mitä levymessut tarjoaa sekä mistä ja minkälaisia myyjiä messuille on tulossa?
No, messujen valikoimissa on noin yleisesti ottaen lähinnä CD- ja vinyylilevyt ja ilahduttavana yksityiskohtana fanituotteet, eli bändipaitaa taitaa roikkua hallin seinillä parissakin kohdassa. Levyistä on paikalla varmasti taas koko hintaskaala, eli euron kiekoista niihin muutaman satasen plättyihin. CD:eitä on aika usein saanut todella halvalla. Myyjiä on jopa Turusta… ja sen lisäksi Saksasta, Ruotsista ja Helsingistä sekä Lahdesta. Myyjiä tosiaan laidasta laitaan, kuten näissä onneksi tuppaa olemaan.

Pitääkö olla keräilijäfriikki ollakseen kiinnostunut levymessuista? Minkälainen on keskiverto messuilla kävijä?
Eipä tarvitse on friikki, mutta se auttaa! No, ei sentään. Kiinnostus musiikkiin on hyvä lähtökohta, ehkä lähinnä pop-musiikkia ajatellen. Klassista ei pahemmin ole ollut tarjolla. Olemme pyrkineet siihen, että keskivertokävijää ei olisi, eli paikalle houkutellaan niin sekalaista porukkaa, että stereotyyppien löytäminen on todella työlästä. Olemme tässä onnistuneet niin hyvin, että kysymykseen on lähes vaikea vastata. Sanotaanko näin, että keskivertokävijä on +10 % todennäköisemmin mies, 15-55 –vuotias ja kuuntelee rockia jostakin alakategoriasta. Nerokas segmentointi, jolla on tulevaisuus taattu ;).

Miksi juuri Lahdessa järjestetään messut ja minkälainen paikka Lahti on järjestää levymessuja?
Järjestämmme Lahdessa nyt messut puhtaasti perinteen vuoksi, mutten olisimme jo talviunilla. Ja vastauksena molempiin on helppo sanoa, että Lahden Kasisalilla levymessujen järjestäminen on hauskaa ja mukavaa, toisin kuin muualla alkaa olla. Tietysti viralliset kuviot messuihin liittyen yhdessä kohdassa tuntuvat vähän ylimitotetuilta, mutta pitää yrittää selvitä.

Eroavatko eri kaupungit eroavat järjestelyiltään, myyjiltään ja kävijöiltään?
Onhan niitä eroja. Hyvinkää ei ole maan metropoli, mutta johtaa kaikissa tilastoissa näitä messukuvioita loppuun asti. Isoissa kaupungeissa homma luistaa omalla painollaan ja kävijämäärät vaihtelevat. Eli ei voi suoraan sanoa, että suuressa kaupungissa kävijöitä riittää. Tämä tuli todettua joskus Tampereella, kun ovi kävi tosi harvaan. Tosin eri paikkakunnilla on eri järjestäjiä, joten sekin vaikuttaa aika paljon. Kaikki eivät ole niin hulluja kuin me, että perjantai-iltaan asti promotoidaan, täytetään kaikki vaatimukset ja vielä yritetään parantaa. Helpommallakin pääsisi, mutta se ei ole meidän tapamme.

Miten musiikkinkuluttamisen trendit mm. sähköinen myynti ja dvd on vaikuttanut levymessuihin ja tarjontaa? Minkälainen rooli vinyylillä on nykyään?
Kyllähän sähköinen myynti on kuulemma levynmyynti vaikuttanut, mutta sitten kauppiaiden pitääkin yrittää kaksin verroin kovemmin, ja tarjota asiakkaille jotakin lisäarvoa. Kun DVD:t soluttautuvat messukuvioihinkin mukaan, niin formaatti on vain vaihtunut ja kuluttaja nauttii äänen lisäksi kuvasta. Ehkäpä CD/DVD-spessut ovat sellainen tuote, joka saa ihmiset taas vähän messuillakin näkyvästä tarjonnasta kiinnostumaan. Vinyyli on kuulemma taas tulossa, ja kyllähän se paikkansa pitää. Välillä messuilla on puolet vinyyliä, mikä on todella ilahduttavaa. Hauskaa on myös se, että Lahdessakin on pari tosi kovaa vinyylikauppaa.

Miten messut ovat muuttuneet näinä vuosina?
No, ainakin meille kävi niin, että tauon ja ehkäpä pienen huolimattomuusketjun vuoksi kävijämäärä taannoin romahti. Nyt sitten pikkutapahtumaa yritetään hieman kohentaa. Toisaalta nyt on vasta ehkä kolmatta kertaa mukana myyjiä Ruotsista, ja Saksasta ei kai aikaisemmin olekaan ketään ollut, nyt on. Myyjiä on ehkä enemmän kuin koskaan, koska tiivistettiin hukkatilaa pois niin, että mahtuu vielä kulkemaan. Eli myyjämäärä on kasvanut viime kerrasta valtavasti.

Miten haluaisit itse messuja kehittää ja mitä luulet mihin suuntaan messut ovat kehittymässä?
Ehkäpä mukaan olisi joku kerta kiva saada vielä pari ulkomaalaista lisää, koska se kiinnostaa kävijöitä, onhan heille usein tosi halpaa tarjontaa. Tällä kertaa siis tarjontaa on selkeästi enemmän kuin ennen. Kiva olisi saada taas mukaan myös niitä kaikkein kalleimpia levyjä, pientuotantoa ja kaikkea erikoistakin musiikkia. Ehkä messut menevät siihen suuntaan, että normaalihintainen perustarjonta ei ehkä kovinkaan hyvin liiku, mutta sitten halvat, kalliit ja erikoiset kiinnostavat kävijöitä. Pääasia tietysti olisi, että messuilla käytyään ihmiset noin yleensäkin innostuisivat vielä fyysisistä levyistä kuten ennen ja kävisivät vaikka levykaupassa!

Keskustele tapahtumasta