Lahtea maailmankartalle kiskoja pitkin

Saksalaiset rautatieharrastajat vierailivat vuonna 2008 Suomen rataverkolla lättähattu-kiskobussilla kulkien. Lättä vieraili myös Lahdessa, Mytäjäisten varikolla Lahden rautatieharrastajat Topparoikan järjestämässä Rautatiepäivässä (kohdasta 12:45 eteenpäin). Tuolloin tapahtumassa oli peräti kolme liikkuvaa museojunaa (joista kaksi yleisölle) sekä tietenkin paljon muuta.
Videolla esiintyy myös topparoikkalaisten vuonna 1990 kunnostama liikuteltava muistomerkkihöyryveturi Tr1 1047 eli “Risto” (kohdassa 14:00).

Paljon on muuttunut tuosta kesästä. Topparoikka muutti Vierumäen asemalle kesällä 2015, missä Rautatiepäivä toki jatkuu. Risto-höyryveturikin muutti syksyllä 2020 Lahdesta uudelle omistajalle Lohjalle.

Video on saksankielinen, mutta tunnelmista pystyy nauttimaan ilman saksankielen taitoa. Kokonaiskesto 28:55.

[katso video]

Rautatieviikonloppu (päiv. 14.9.)

Riihimäki-Pietari-rautatie täytti kuluvan vuoden syyskuun 11. päivänä 150 vuotta. Isot juhlat jäivät pitämättä ja juhlajunat ajamatta koronan takia. Väyläviraston nettisivulla Pietarin radalla on oma sivu, jonka kautta pääsee tutustumaan verkkonäyttelyyn.

Radanvarsikunnat ovat järjestäneet monenlaista tapahtumaa. Lahden kaupunginmuseo järjestää luentosarjan, rautatieharrastajat ja muut kulttuuritahot ovat huomioineet Lahdelle tärkeän tasavuoden omassa toiminnassaan. Lahden rautatieharrastajat ja Lahti-Seura järjestivät rautatieaiheisen näyttelyn Lahden pääkirjastoon syyskuun ajaksi. Kuulemani palaute on ollut pelkästään positiivista.

Lahden kaupunki ei tätä tärkeää päivää juurikaan huomioinut, vaikka rautatieharrastajat olivat jo viime vuonna toivoneet jonkinlaista huomionosoitusta tulevalla juhlavuodelle. Yle Lahti lähetti aiheeseen liittyviä haastatteluja (ainakin Kouvolasta), muista paikallismedioista silmään ei osunut sen suurempaa mainintaa radan tasavuosista.

Virallisen Pietarin radan vuosipäivän yhteydessä, viikonloppuna (12.-13.9.) ajettiin höyryjunalla Lahdesta Heinolaan. Vaikka matka suuntautuikin vuonna 1932 valmistunutta rataa pitkin Heinolaan, olisi ajoja voinut markkinoida kaupungin viestinnän tai matkailun sosiaalisen median eri kanavissa pienellä vaivalla.
Vierumäen kylä oli sen sijaan ajojen tiedottamisen suhteen erittäin aktiivinen. Kylän sometilit täyttyivät hienoista höyryjuna- ja tapahtumakuvista.

Viikonlopun Haapamäen museoveturiyhdistyksen Pikku-Jumbo-veturin (Tk3 1136) vetämät höyryjunat osuivat Pietarin radan vuosipäivän tienoille, liittyivät ajot Heinolan radan valmistumisen ajankohtaan. Lahden ja Heinolan välinen rautatie otettiin käyttöön 10. päivä syyskuuta 88 vuotta sitten. Topparoikka ry:n järjestämä Vierumäen rautatieaseman Heinolan rata -päivä on jokasyksyinen tapahtuma. Kokonaisuudessaan tapahtuma oli onnistunut, väkeä oli mukavasti molempina ajopäivinä ja aseman ympäristössä oli kiva kuhina.

Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n ja Museojunalla Heinolaan järjestämien Lahden seudun museojuna-ajot on todettu toimivaksi lähimatkailupalveluksi ja ne ovat vakiinnuttaneet paikkansa jokakesäisinä tapahtumakokonaisuuksina.

HMVY:n lauantain ensimmäinen juna on pysähtynyt Vierumäen rautatieasemalla. Heinolan radan -päivä houkutteli mukavasti väkeä Vierumäelle. (Kuva Sauli Hirvonen)

Juna on lähtenyt Vierumäelta kohti Heinolaa. Paikalla oli myös asiaankuuluvia ajoneuvoja. (Kuva Sauli Hirvonen)

 

Rautatieaiheinen näyttely kirjaston aulassa

Lahden pääkirjaston aulassa avautuu syyskuussa Rautateiden Lahti -näyttely. Aulan sermeissä esitellään Lahden rautateitä, rautatiekulttuuria ja rautatieharrastamisen eri muotoja. Lisäksi vitriineissä on esillä Esko Nikkasen ja Sauli Hirvosen rakentamia pienoisrautateitä. Nikkanen on keskittynyt paikallisiin rakennuksiin ja miljöihin, Hirvonen ulkolaisiin dioraamoihin.

Näyttely kestää syyskuun loppuun asti ja se toteutetaan yhteistyössä Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n, Lahti-Seura ry:n ja tulipyörä.fi:n kanssa.


Näyttelyn julisteet/tekstit: Sauli Hirvonen
Työryhmä: Esko Nikkanen (pienoisrautatiet), Jonne Seppänen (Heinolan rata -kooste), Mari Lakka, Tomi Hämäläinen ja Eeva Rajaharju.
Valokuvat: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto, Lahden kaupunkiympäristö, Sauli Hirvonen ja Ilona Reiniharju.