Lahti, minun kaupunkini

Lahden kaupungin Lahti, minun kaupunkini -niminen brändi-/mainosvideo julkaistiin elokuvateatteri Kino Iiriksessä maanantaina 27.2., MM-hiihtojen välipäivänä. Päivä oli muutenkin lahtelaisittain tärkeä, sillä samaan aikaan avattiin radio- ja tv-museo juhlallisesti runsaslukuiselle yleisölle. Paikalla oli tietenkin median edustajia – ainakin Yle ja LiMu-radio – ja Lahti paistatteli jälleen julkisuudessa. Totisesti tuntuu siltä, että Suomen itsenäisyyden juhlavuoden alku on Lahden.

Väkeä riitti myös Kino Iirikseen, teatterin ovi tuntuikin käyvän tiuhaan, kun video pyöri iltapäivän non-stoppina kaikille kiinnostuneille. Videon tarinan on kirjoittanut lahtelainen kirjailija Kalle Veirto. Käsikirjoituksesta sekä ohjauksesta vastasi Sam Shingler, ja videon on tuottanut helsinkiläinen tuotantoyhtiö Mjölk. Videosta on kaksi versiota, lyhyempää näytetään kisojen ajan televisiossa.
Videolla on YouTubessa jo n. 5300 katselukertaa ja sitä on jaettu runsaasti esimerkiksi Facebookissa, positiivisten hymiöiden kera.

Sain kunnian olla mukana tekemässä videota, kun eräs ystäväni tuotantoyhtiöstä otti yhteyttä. Hänellä oli tiedossaan Lahti-harrastukseni, joten pääsin mukaan tuotantoyhtiön kuvausporukkaan. Ennakkoon etsin ja suosittelin sopivia henkilöitä ja kuvauspaikkoja. Kiersin myös paikat kuvaten ne.
Kuvauspäiviä oli yhteensä neljä, joulukuussa kaksi ja tammikuussa kaksi. Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen projekti, jossa sai olla mukana tekemässä hienoa lahtelaista juttua hyvässä ja ammattitaitoisessa ryhmässä, ja samalla sai tavata erilaisia lahtelaisia tekijöitä. Hieno kokemus, kiitos siitä.

Pidemmittä puheitta, laitetaan tyylikäs video pyörimään:

Komeimmat kaupungintalot

Jutun kuva ei liity Iltalehden äänestykseen.

Jutun kuva ei liity Iltalehden äänestykseen.

Iltalehti järjesti nettisivuillaan ”Mikä on Suomen komein kaupungintalo?” -äänestyksen, jossa mukana oli viisitoista hallintorakennusta. Äänestyksen voitti Kouvolan (yllättäen?) kaupungintalo, se sai n. 13 000, kun toiseksi tullut Kuopion kaupungintalo sai reilut 7700 ääntä. Lahti tuli kymmenenneksi, lähes tuhannella äänellä.

Itseäni tietysti kiinnosti miten Joensuun kaupungintalo pärjäsi Lahteen verrattuna, onhan Joensuunkin talo Eliel Saarisen suunnittelema. Se tosin valmistui kaksi vuotta Lahden kaupungintalon valmistumisen jälkeen. Äänestyksessä Joensuu sijoittui seitsemänneksi ja sai 500 ääntä enemmän kuin Lahti.

Miksi näin kävi? Aina on selittelyille tilaa. No, tappio Joensuulle kärsittiin kuvan takia. Kun vertailemme kaupunkien kuvia, on Joensuun kuva huomattavasti edustavampi. Kaunis luminen talvi-ilta, tyylikkäässä valaistuksessa.
No, Lahden kuva on räpsästy takapihalta. Eli kuvassa näkyy pääasiassa Kaarlo Könösen suunnittelma 1930-luvulla valmistunut lisäosa. Kaikki kunnia hänelle.

Kuten Iltalehden äänestyksen Lahden kuvatekstissäkin todetaan: ”Rakennuksen tunnistaa jo kaukaa sen komeasta kellotornista.” Lahden kaupungintalo komeutta lisää sen sijainti Salpausselällä, jonka ansiosta se tosiaan näkyy kauas.
Toinen merkittävä asia on sen rakennuksen sijoittuminen seremonia-akselille, jollaista toista ei Suomesta löydy, ainakaan tässä mittakaavassa.

Joten kun nämä em. seikat otetaan huomioon, Lahden kaupungintalo kiilaa ensimmäiseksi. Hienoa!

 

Kun pimeys laskeutui Lahden ylle…

Olen innokas Star Wars -fani. Itse asiassa olen ollut jo n. 7-8-vuotiaasta, kun ensimmäisen kerran näin kaverilla (salaa vanhemmilta) New Hopen ja Imperiumin Vastaiskun. Kun ikääkään ei tuolloin ollut paljoakaan, tuskin ehdin lukemaan suomenkielisestä tekstityksestä kuin ensimmäisen rivin. Se ei meininkiä haitannut, sillä olihan elokuvassa hurjia hahmoja, avaruusaluksia sekä lasermiekkoja ja -pyssyjä. Elokuvien alussa esitetty Foxin tunnus toi minulle noiden elokuvien jälkeen aina mieleen Star Wars -elokuvat, tunnus oli syöpynyt mieleeni niin vahvasti.

Tällainen innostus on säilynyt näihin päiviin asti, ja vahvistunutkin. Useistakin moinen Star Wars -harrastus voi tuntua lapselliselta, jota se varmasti onkin, mutta pitäähän aikuisella miehellä olla kivoja ajanvietteitä.

Mahtava universumi

Star Warsin isän George Lucasin luoma universumi antaa rajattomat mahdollisuudet erilaisten maailmojen ja elämänmuotojen luomiseen sekä tietysti spektaakkelimaisten seikkailuiden. Lucas on todennut elokuvien olevan vain avaruusoopperaa tai että se on Skywalkerien perhekronikka. Mielenkiintoinen huomio Lucasin roolista löytyy tämän videon lopulta.

Täytyykin muistaa, että alkuperäinen Star Wars oli vain pelkkä Star Wars, josta (yllättävän) menestyksen myötä tarina on saanut uusia ulottuvuuksia aina näihin päiviin asti ja tästäkin eteenpäin.Yksi lyhyt viaton repliikki alkuperäisissä elokuvissa voi antaa suuren merkityksen myöhemmissä elokuvissa, sarjoissa ja sarjakuvisssa.
Elokuviin on syntynyt mielenkiintoisia syy-seuraussuhteita, joista on sittemmin muodostunut kokonainen kaanon. Tapahtumia vyörytetään eri muodoissa, elokuvina, tv-sarjoina, sarjakuvina ja kirjoina. Star Warsin ”franchise-tuoteperhe” on laajentunut valtavaksi, ja tekijöillä lienee haaste muodostaa kokonaisuudesta edes jollain tavalla järkevä jatkumo, kaukaa menneisyydestä asti. Lisäksi virallisen Star Wars -kaanonin ulkopuolella on lisäksi tarinoita, joita kutsutaan legendoiksi.
Disneyllä ymmärrettiin tällaisen valtaavuuden mahdollisuus ja enkä pistä laisinkaan pahaksi, jos Disney pistää rahaksi useammalkin elokuvalla.

Ns. prequels-elokuvat (Episodit 1-3) olivat elokuvataiteellisesti heikkoja ja monet myös kritisoivat elokuvan (kauppa)poliittisia juonenkiemuroita. Erityisesti moitittiin Lucasin heikohkoa henkilöohjaamista ja dialogia sekä liiallisiin tietokone-efekteihin turvautumista. Voin yhtyä mielipiteisiin, osittain, sillä politiikan vetäminen mukaan toi mielestäni kokonaisuuteen kaivattu syvyyttä, mikä ehkä ensimmäisistä elokuvista puuttui. Ensimmäisissä elokuvissa viitattiin tiettyihin tapahtumiin viitattiin, mutta episodeissa 1-3 tapahtumat tulivat lihaksi. No, prequilsit on tehty ja niillä on paikkansa virallisessa Star Wars -kaanonissa, oli niiden laadusta mitä mieltä tahansa.

Uusimpina elokuvina Disney-yhtiön tuottamat The Force Awekens ja spin-off Rogue One ovat herättäneet laajalti kiinnostusta. Jälkimmäisestä voisin todeta että se on parhaimpia ellei paras Star Wars -elokuva. The Force Awekensin ongelmana oli, että se oli liian fanielokuva, eräänlainen tiivistelmä kolmesta ensimmäisestä (episodit 4-6) elokuvasta. Joulukuussa julkaistava Episodi 8 odotetaan kuin (teko)kuuta nousevaa. Elokuva vienee koko sarjan aivan uudelle tasolla.
Kuten jo mainitsin, elokuvien lisäksi, kaanoniin kuuluu a
nimaatiosarjat The Clone Wars ja Rebels. Sarjojen kautta elokuvien tapahtumia avataan enemmän. Lisäksi ruutuun tuodaan lisää uusia tapahtumia ja henkilöhahmoja, ja tutut hahmot esitellään uudessa valossa.

Selvää on, että elokuvat sisältävät ”loogisia epätarkkuuksia” ja aika ”tyhmiä juttuja”. Juuri näihin seikkoihin pureutuu kaksi Lego Star Wars -minisarjaa. Niissä ovat hauskasti oivallettu että ”ei tätä voi liian vakavasti ottaa”, ja sen takia ne ovat todella hauskaa katsottavaa. Sarjojen huumori on oivaltavaa ja samalla tyhmää, että se naurattaa.

Lisäksi kehuttu The Old Rebublic -peli ja sen taidokkaasti tehdyt trailerit ovat herättäneet suurta kiinnostusta. The Old Rebublic sijoittuu tuhansia vuosia ennen ”nykyisiä” tapahtumia, mutta spekulaatioita on jo käyty, liittyykö nuo tapahtumat jotenkin nykyisin/tuleviin elokuviin. Jonkinlaisia toiveitakin on esitetty, että The Old Rebublic -tapahtumiin sijoittuva elokuva näkisi joskus päivän valon (ja pimeyden).

YouTubessa julkaistaan jatkuvasti Star Wars -maailmaan ja elokuviin liittyviä spekulaatiovideoita tai analyysejä, joita on mukava katsella pilke silmäkulmasssa.  Viimeisten vuosien aikana olen myös ”kuluttanut” YouTubessa julkaistuja soundtackejä, jotka ovat erinomaista musiikki, kun haluaa kirjoittaa.

Kinos-esittelyvideot

Miten Star Wars sitten liittyy Lahteen? Ei juurikaan mitenkään. Lahtelaiseen elokuvafestivaali Kinokseen sikäli, kun vuonna 2015 teemana oli Valot ja varjot, niin tajusin tilaisuuteni tulleen. Teemasta sain idean tehdä Kinos-mainosvideon, jollaisia olimme tehneet jo aiempina vuosina. Teema nimittäin antoi mahdollisuuden valon ja pimeyden kaksintaistelulle.

Pakkasimme Markuksen kanssa kameran ja kaverilta lainatun valomiekan (ei ole omaa!) ja painelimme Kariniemen metsään pimeänä iltana lopputalvesta 2015. Idean mainosvideolle sain The Force Awekingsin ensimmäisestä trailerista, jossa oli suomalaisittain tyylikäs metsäkohtaus (alkaa kohdasta 0:50), jossa Kylo Ren astelee metsään ja pistää lasermiekaan ns. laulamaan.
Kuvaaminen oli hauskaa ja valomiekan kanssa oli vielä hauskempaa. Onneksi oli pimeää, eikä kukaan tuttu ainakaan heilumista nähnyt. Videon leikkaus vaiheessa huomasin että materiaalistahan saa kaksikin videota. Myöhemmin kävin päivällä puistossa kuvaamassa Olavi Lanun patsaita, jotka sopivat erinomaisesti videoiden teemaan.
Musiikin ja äänitehot etsiskelin tietenkin internetistä, sivuistoilta joissa oli saatavilla
valmiita, ei-kaupalliseen käyttöön tarkoitettu musiikki- ja efektiraitoja. Niistä aineksista miksasin molempiin videoihin äänet luomaan oikeanlaista tunnelmaa.


 

https://www.youtube.com/watch?v=zMO5ZIfvSf4

Kävin katsomassa joulukuussa uuden Rogue Onen ja elokuva loppui huikeaan Darth Vader -kohtaukseen. Vasta myöhemmin huomasin että tämän viimeisen kohtauksen alussa oli jotain tuttua…

Alla vertailukuva. Ylempänä siis kuvakaappaus tekemästäni Kinos-videostani vuodelta 2015 ja alemmassa kuvassa kohta Rogue Onen viimeisestä kohtauksesta vuodelta 2016.
null

Hmmm… sattumaako? Lisää epäilyksiä herätti tämä Episodin artikkeli… Jään odottelemaan Disneyltä ”rojalteja” sekä roolia tulevissa elokuvissa.

Kuolemantähti ja radiomastot

Rogue One julkaistiin viime joulukuussa. En rynnännyt ensimmäisten joukossa sitä katsomaan, mutta lopulta kiusaus kasvoi liian suureksi ja lopulta suorastaan ryntäsin elokuviin. Vaikuttavan elokuvan jälkeen sain idean kikkailla hieman Photoshopilla ja ottamillani Lahti-kuvilla.

darksidedeathstar

Koko Kansantalon Kinos

Lahtelainen elokuvafestivaali KINOS järjestetään 17.-18.3.2017, jo noin 15:ttä kertaa. Erityisesti lyhytelokuviin keskittyvä KINOS-festivaali julistaa jälleen avoimen elokuvahaun. Festivaalityöryhmä huomioi fiktiot, dokumentit, animaatiot, musiikkivideot, kokeelliset videotaideteokset sekä mitkä tahansa kiinnostavat teokset aiheesta riippumatta.

Kinos Kansantalon Kuusenlatvassa vuonna 2016 (Kuva Hanna-Maria Grönlund)

Kinos Kansantalon Kuusenlatvassa vuonna 2016 (Kuva Hanna-Maria Grönlund)


Vuoden 2017 teema on kestävyys: ”KINOS-elokuvafestivaalia järjestetään sinnikkäin talkoovoimin. Festivaali on saapunut murrosikään ja nyt jos koskaan vaaditaan kestävyyttä. Ilmassa on kapinahenkeä ja kukaan ei tajua. Maailman mielettömyys lyö kasvoille. Samaan aikaan luonnonvarat hupenevat ja kertakäyttökulttuuri kukoistaa. Kertooko Sinun teoksesi ratkaisuista? Sisältyykö tarinaasi sinnikkyyttä? Mikä on Sinun filmijalanjälkesi? Vai voisko vähempää kiinnostaa?”

Festivaaliin osallistuminen on maksutonta. Ehdotettavien töiden tulee olla perillä viimeistään perjantaina 13.1.2017 ilmoittautumislomakkeen kanssa. KINOS-työryhmä valitsee festivaalilla esitettävät teokset ja ohjelmisto julkaistaan maaliskuun alussa 2017.

Festivaalin vetäjän Miina Kaartisen mietteitä Kinoksesta ja elokuvafestivaalin taustoista.

Mikä on Kinos ja miten kaikki alkoi?

Kinos tai KINOS (rakkaalla lapsella on monta nimeä jne.) on talkoovoimin järjestettävä kaupungin ainoa elokuvafestivaali, joka sai suullisen perimätiedon mukaan alkunsa 2004. Tuolloin lahtelainen kaveriporukka päätti perustaa erilaisen elokuvafestivaalin, jolla näytettäisiin perinteisten festivaalien ulkopuolelle jäävää elokuva- ja videotaidetta. Keskellä ankarinta talvea järjestettävä tapahtuma sai nimekseen Kinos ja puitteet sille löytyivät vanhan puutalon alakerrassa Kymintiellä sijaitsevasta Kymi-pubista. Jo seuraavana vuonna Kinos sai kumppanikseen Päijät-Hämeen elokuvakeskus ry:n ja sitä seuraavana vuonna tapahtuma siirtyi elokuvakeskuksen omaan elokuvateatteriin Kino Iirikseen Saimaankadulle.

Kinos levittäytyi koko Kansantaloon vuonna 2016 (Kuva: Hanna-Maria Grönlund)

Kinos levittäytyi koko Kansantaloon vuonna 2016 (Kuva: Hanna-Maria Grönlund)


Minkälaiset puitteet elokuvateatteri Kino Iiris – ja nykyään koko Kansantalo – tarjoaa festivaalille?

Päijät-Hämeen elokuvakeskuksen (PHEK) pyörittämä elokuvateatteri Kino Iiris tarjoaa aivan loistavat puitteet Kinokselle, koska sekä Iiriksen että Kinoksen tehtävänä on tarjota päijäthämäläisille vaihtoehtoista katseltavaa elokuva- ja audiovisuaalisen taiteen saralta. Lisäksi Kino Iiris, kuten koko Lahden Kansantalo, on esteettisesti hurmaava ja kotoisa miljöö! Vuoden 2016 Kinos-festivaali levittäytyi tosiaan ensimmäistä kertaa Kino Iiriksestä muualle Kansantalon tiloihin esim. Vaahterasaliin. Kokeilu oli oikein onnistunut.

Mistä koostuu hyvä elokuvafestivaali?

Hyvän leffafestarin syntyminen vaatii ensisijaisesti tekijöiden rakkautta lajiin: elokuvaan ja tapahtumanjärjestämiseen! Näistä kahdesta syntyy sitten kiinnostava ohjelmisto, vieraat, oheisjutut ja hyväntuulinen tekemisen meininki joka välittyy myös festarivieraille. Mielestäni nämä jutut pätevät sekä isompaan että pienempään tapahtumaan. Ohjelmistoa ajatellen tärkeää on tietenkin, että festari tarjoaa katsojille jotain vähän erilaista, sellaista mitä ei voi nähdä netistä tai tavallisena viikonloppuna leffassa käymällä. Yksi tärkeä elementti on myös festareihin kuuluva yhteisöllisyys, eli se, että elokuvafestivaalilla on lämmin tunnelma ja kävijä kokee kuuluvansa jollain tavalla joukkoon ja olevansa tervetullut.

Paikallisfilmejä Tammisalissa (Kuva Hanna-Maria Grönlund)

Paikallisfilmejä Tammisalissa (Kuva Hanna-Maria Grönlund)


Miten Kinos erottuu muista elokuvafestivaaleista?

Kinoksessa kiinnostavaa on sen joka vuosi muuttuva luonne. Festarin ”organisaatio” on hyvin löyhä ja festarin vetovastuu vaihtelee. Tämä pitää festivaalin raikkaana, sillä festivaali on aina erilainen, tekijöidensä näköinen. Kinos on aina erottunut myös sillä, että ohjelmistossa voi nähdä hyvin eritasoisia audiovisuaalisia teoksia. Kuten sanonta kuuluu ”Kinos ei kaihda räkäisimpiäkään töitä!”. Monipuolisuus on Kinoksen valtti!

Onko Lahdessa tarvetta elokuvafestivaalille?

Tottakai Lahden kokoisessa kaupungissa on tarve elokuvafestivaalille, jopa usemmallekin kuin yhdelle! Elokuvateatteriala on ollut jo pitkään murroksessa ja globaali trendi on, että alaa hallitsevat isot tekijät. Itsenäisiä ja pieniä elokuvateattereita on yhä vähemmän, mikä on sääli! Tätä latistuvaa tarjontaa paikkaamaan syntyy jatkuvasti Suomessa ja muualla maailmassa erilaisia elokuvafestivaaleja, jotka tarjoavat elokuvan ystäville mielenkiintoista katsottavaa. Lahdessakin on enää vain kaksi elokuvateatteria: Finnkino ja Kino Iiris. Elokuvakulttuuri ei pysy hengissä itsekseen, vaan sen eteen pitää toimia! On tärkeää keksiä paikallisesti uusia juttuja, ylläpitää vanhoja ja ennen kaikkea käydä kuluttamassa elokuvateattereiden penkkejä! Paikallinen elokuvafestivaali mahdollistaa osaltaan tätä elokuvakulttuurin ylläpitämistä ja edistämistä.

LiMu-radio Vaahterasalin lavalla (Kuva Hanna-Maria Grönlund)

LiMu-radio Vaahterasalin lavalla (Kuva Hanna-Maria Grönlund)


Pääosassa ovat elokuvat, mutta mitä muuta mukavaa festivaali voi tarjota?

Elokuvat ovat tietenkin tärkein juttu, mutta lisäksi Kinoksessa on usein tarjolla oheisohjelmaa kuten musiikkiklubeja ja sen sellaista. Tänä vuonna toteutettiin paljon erilaista oheisohjelmistoa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Esim. Lahden ammattikorkeakoulun kampusradio LiMu-radio teki koko Kinos-päivän radiolähetystä Vaahterasalista, Kansantalon kahviossa oli tarjolla Kurmaksen köökin herkullinen brunssi ja Lahti-Seura juhli synttäreitään Kinoksen aikaan Tammisalissa.

Miten Kinos on muuttunut vuosien varrella? Mitä uutta oli vuonna 2016?

Kinos on joka vuosi erilainen, koska festivaalia tekemässä on aina vaihtuva kokoonpano vapaaehtoisia. Merkittävin ero tänä vuonna oli se, että emme järjestäneet avointa hakua ohjelmiston elokuville vaan keräsimme katsottavaa vapaamuotoisesti kuratoiden. Lisäksi festari järjestettiin ihan alkuaikojen tapaan yksipäiväisenä. Toisaalta samaan aikaan kun festarin kesto lyheni, se levittäytyi useisiin eri tiloihin Kansantalolla. Oikeastaan vuosi 2016 oli siis monintavoin poikkeuksellinen Kinos-vuosi!

Mitä on luvassa vuodelle 2017?

Vuonna 2017 KINOS ottaa jälleen haltuun koko Kansantalon ja tällä kertaa festarit kestävät kaksi päivää. Avasimme välivuoden jälkeen lokakuussa avoimen elokuvahaun, joka päättyy tammikuussa. Teemana meillä on seuraavilla KINOS-festareilla ”kestävyys”. Toivottavasti ehdotettujen elokuvien joukossa on monipuolisesti erilaisia teoksia!

Leffasarjojen lisäksi tiedossa on tuttuun tapaan kaikenlaista oheishässäkkää, jatkoklubeja, ruokaa, näyttelyitä, luentoja ja niinedelleen. Mahtavaa, että KINOS tulee taas!!

Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia Kinoksella on?

Kinoksen tärkein missio on pysyä hengissä talviunten ajan ja herätä taas keväällä henkiin! Jotta tämä mahdollistuisi, festivaalia tekemään tarvitaan innokkaita ihmisiä, joten mikäli lukijoiden joukossa on elokuvaihmisiä ja tapahtuman järjestämisestä kiinnostuneita tyyppejä niin ei muuta kuin mukaan tekemään Lahen parasta elokuvafestaria!!

Nostalgiakino jatkuu

Nostalgiakino käynnistyi elokuvaharrastajien toimesta alkuvuonna 2015 paikallisessa Kino Iiris -elokuvateatterissa. Lyhytfilmien sarja käynnistyi kolmella eri teemalla, jotka esitettiin jokaisen kuun viimeisenä sunnuntaina tammi-maaliskuussa. Ensimmäinen teemanäytös keskittyi presidentti Kekkosesta kuvattuihin arkistofilmeihin, näytös toteutettiin yhteistyössä UKK-arkiston kanssa.
Yhdeksi vakiintuneeksi teemaksi on muodostunut rautatieaihe, joihin liittyviä filmejä esitettiin Kiskojen viemää -nimen alla jo ennen Nostalgiakinoa. Kino Iiriksessä vuonna 2012 aloitettu Lahti-filmien näytösten sarja on ollut erittäin suosittu, ja tärkeä osa myös Nostalgiakinon ohjelmistoa. Muita aiheita ovat  mm. valistusfilmit sekä katsaukset 60-luvun Suomeen postiautoreittien kautta. Nostalgiakinoon on vapaa pääsy, ja väliajalla katsojia on palvelee kahvio.
14718850_1764588643780259_4571661640942600401_n

Ohessa tulevista näytöksistä kaudella 2016-17.

30.10.2016 Satamien valot ja sisävesien kaunottaret Nostalgiakinon syksyn ensimmäisessä näytöksessä sukelletaan satamien tunnelmaan. Murretaan jäätä ja tehdään sisävesiristeily valkokylkisellä sisävesihöyrylaivalla sekä piipahdetaan kokemassa aitoa risteilytunnelmaa Tallinnan laivalla.
27.11. Bussimatkalle Neuvostoliittoon Toisessa näytöksessä ylitetään itäraja ensimmäisten joukossa. Tutustutaan erilaisiin neuvostoturismin muotoihin, suomettumista tai kekkosta ei voida tässä näytöksessä välttää.
29.1.2017 Kiskojen viemää VI Vuoden pimeimpänä hetkenä on jälleen aika virittäytyä rautatienostalgiatunnelmaan. Jo kuudes nostalgiakinon rautatiefilmi näytös järjestetään yhteistyössä Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n kanssa. Mukana jälleen menneiden vuosikymmenten tuokiokuvia kiiltäviltä kiskoilta
26.2. Mäkimontusta Lahen betonin huipulle Ensi vuonna nautitaan taas Lahden MM-kisa huumasta. Nautitaan menneiden kisojen tunnelmista montusta betonimäen huipulle. Lahti by night.
26.3. Kohteena kuu 1960-luvun lopulla elettiin Suomessakin kuumaniaa, joka huipentui Apollo 11:n kuulentoon heinäkuussa 1969. Maaliskuun näytöksessä odotellaan kuukävelyä kuustudiossa ja katsellaan Juri Gagarinin edesottamuksia.

Lisätietoa ohjelmistosta Nostalgiakinon Facebook-sivulta.