Rokkia luonnonhelmassa keskustassa

kisapuistorock_ots.jpg

Kisapuistorock on uusi kaupunkifestivaalitapahtuma luonnosa keskellä kaupunkia eli siis Lahdessa. Tarjolla on rokkia lahtelaiseen makuun kaikenikäisille. Ennakkotunnelmista kertoi tapahtumaorganisaattori Marjo Leppä.

Mikä on Kisapuistorock ja mikä taho on tapahtuman taustalla?
Kisapuistorock on lahtelaisten oma kaupunkifestivaali. Tapahtumaa kolmella lavalla aina ilmaislavan lasten tapahtumasta rock-lavan bändeihin.
Tapahtuman taustalla on Lahden kaupunginteatterin The Beatles Story Bandin ympärille perustettu The Fat Four Productions.

Kolme päivää elävää musiikkia järven rannalla kaupungin keskustassa on jokaisen tapahtumajärjestäjän unelma. Miten uskotte konseptin sopivan Lahteen eli miten luulet lahtelaisten ottavan konsertin vastaan? Onko tarkoitus houkutella ihmisiä kauempaakin?
Uskomme kaupunkifestivaalimme kiinnostavan lahtelaisia ja lähikuntalaisia. KingGongGlub -tapahtumatelttaan on tulossa väkeä ympäri Suomen ja jopa Tallinnasta asti. Festivaalin tarkoitus on tuoda Kisapuiston ja Pikku-Veskun alueelle mahdollisimman monipuolista ohjelmaa, josta jokainen voisi löytää itselleen mielekkään konsertin. Maksullisten konserttien lisäksi Karirannan kesäteatterilla on ilmaislava, jossa päästään nauttimaan lasten ohjelmasta ja kesäisestä ”picnic”-meiningistä.

Minkälaisia haasteita tapahtuma luo ja miten Kisapuistorockin sijainti vaikuttaa järjestelyihin? Miten tapahtuman ihmismäärät ja melu on otettu huomioon ympäristöa ajatellen?
Kisapuiston alue on festivaalijärjestelyjen kannalta loistava. Alue on aivan keskustassa ja asutus on paljon kauempana kuin esimerkiksi torilla. Festivaalialueelle on helppo tulla kävellen ja festivaalilavat on suunnattu poispäin asutuksesta melun rajoittamiseksi.

Minkälaiseen ohjelmasisältöön on pyritty ja kenelle tapahtuma on suunnattu?

Tapahtuman ohjelmistovalinnassa on panostettu monipuolisuuteen ja lahtelaisuuteen. Esimerkiksi lähes kaikilla päälavan esiintyjillä on lahtelaisia juuria tai lahtelaisia soittajia.

Onko sisältö sellainen mitä alunperin lähdettiin hakemaan?

Festivaalin sisältö on hyvin pitkälti alkuperäisten suunnitelmien kaltainen. Ilmaislava on ollut mukana suunnitelmissa ihan ensimmäisestä kokouksesta lähtien. Lisäyksiä ja monipuolisuutta ohjelmaan ovat tuoneet yhteistyö lahtelaisen reggae-tahon Pouta Soundin ja silkkipainoyritys Painajaisen kanssa.

Miten artistit ovat suhtautuneet uuteen tapahtumaan?

Artistit ovat ottaneet keikkakutsumme innostuksella vastaan. Esimerkiksi lahtelaislähtöinen Nicole Willis & the Soul Investigators tekee poikkeuksen kesän keikkataukoonsa ja esiintyy Kisapuistorockissa. Tiedossa on siis yhtyeen kesän ainoa keikka.

Kisapuistorock levittäytyy myös keskustaan. Miten tapahtuma näkyy muualla keskustassa?
Tapahtuma levittäytyy keskustaan klubien muodossa. Tänä vuonna Kisapuistorock-klubeja on viisi. Festivaalipäivien aikana esiintyjiä nähdään Torvessa, Amarillossa ja Alex Parkissa.

Minkälaisia terveisiä haluat lähettää Kisapuistorockiin osallistujille?
Kisapuisto ja Pikkuvesijärven puisto on valmisteltu teille kaikille musiikista innostuneille. Hyvää musiikkia ja kesätunnelmaa luvassa. Tervetuloa festivaaleille!

| Keskustele tapahtumasta |

Pyörällä päästään

jukkapyora.jpg

Jukka Hakala rakensi itselleen pyörän, jollaista ei marketeista löydä. Tai oikeastaan mistään. Miten ja miksi kaikki tapahtui? Antaa Jukan itse kertoa.

– Pyörän nimi on yksinkertaisesti korkeepyörä! 2003 Olin Köpiksessä (Kööpenhamina. Toim. huom.) K-Town festareilla ja sielä oli semmonen työpaja missä yks hollantilainen kaveri rakensi pari tällästä. Näitä pyörii pääsi festarikansa sitten koittaan ja jäin samantien koukkuun, piti saada oma heti. Tietääkseni tällä konseptilla ekat pyörät on väsätty Christianian vapaakaupungissa Kööpenhaminassa joskus 70-luvun alkupuolella

Tossa pyörässähän on siis yhdistettynä kaks pyörää, miesten ja naisten pyörä lisäks siinä on viäl vähä kolmatta pyörää että sen sai toimivaks kokonaisuudeks. Toi alin runko on roskiksesta, toi mummopyöränrunko tos päällä, on pyörä, jonka sain aikoinani ajettua katki ja sit ne loputki osat on kierrätystä… Mistään ei olla maksettu mitään, kustannuksia oli lähinnä muutama hitsauspuikko ja purkki maalia. Mulla kävi varmaan kauhee säkä tota rakentaessa koska siitä tuli vaan heti kerrasta toimiva konsepti, vähän mallailin niitä runkoja ja kattoin että ”jos ketjut menis vaikka tosta”, hitsasin pyörät vähän eri linjaan eli jos takaa kattoo niin huomaa et se on vähä venkula. Mut ei se haittaa, se on niin pientä. Vähä aikaa ku sillä ajeli nii huomas tietty pikkupuutteita, niinku esim. alkuun sinne oli tosi vaikeeta päästä ylös ajaan, mut teki siihe semmosen nousutapin niin nyt se on helpompaa ku normaalin pyörän päälle nousu. Vaatii tietty vähä opettelua. Siihen aikaa mulla oli joku hirvee jenkkiautobuumi päällä vaikka en oo ikinä niistä vehkeistä välittänytkään! Mut otin noita rakenteluvaikutteita tuolta ajalta kun Amerikan-autot näytti enemmän raketeilta kun autoilta. Yks kerta kaverin tallilla tuli villi idea et pitäähän tohon siipi saada ja niin 15 min väsäyksellä siihen tein tollasen komeen takavalosiiven, ja tuplavalotki. Se oli kova juttu siinä 50-60-luvun taitteessa ja tollaset lyhdyt jostain löytyki. Roskiksesta löyty viäl tollanen vanha rekkarikilpikin ja olihan sekin siihen pakko ruuvata. Kaks viikkoo meni ku mä tulin sieltä Tanskasta ja mullaki oli tommonen.

Mulla oli vähä siihen aikaan ku tein ton pyörän sellanen meininki että ihmiset viettää turhaa tylsää ja turvallista elämää ja toi pyörä nyt oli yks tapa herätellä niitä, ettei kaikkee tarvi tehdä niinku muut tekee, vaan että voi tehdä mitä huvittaa eikä tarvi kuunnella mitä toiset sanoo. Ja myös polkupyöräilyn arvostus on kyllä musta aika pohjalukemissa. Kaikilla on hienot uudet fillarit, mut missä ne kaikki ajaa niillä? Pyörii ei näy juuri missään. Sillon ku mä sain tän valmiiks ajoin vain ja ainoastaan tällä pyörällä kaks kesää, asuin silloin Tampereella, ja mainittakoon että pyöräilin tuohon aikaan päivittäin n. 30 km. Olin jo aikaisemmin tullut huomatuksi pyöräilevänä hahmona Tampereen seudulla mutta tää pyörä oli ikään kuin vielä enemmän että ”kyllä polkupyörillä voi ajaa ja se on mahdollista” . Tällä pyörällä ajoin vielä normaalii enemmän koska se on hauskaa ja aika jännittävääkin eikä totisesti ainakaan tylsää.

Ihmiset ottaa tän kyl aina hienosti vastaan ja tulee kehumaan tätä ja kyselevät miten tällä uskaltaa ajaa ja kuinka pysyt pystyssä ym. sellasta. Sosiaalinen täytyy jaksaa olla tai ton voi jättää kotio. Ostotarjouksiakin on tullut, mutta on olleet kuiteski niin matalii tai sitten tää olis vaan päätynyt jonku patun talliin pölyttymään. Semmoset olis sitte varmaan brassaillu tällä naapureilleen tai jotain. Sen takii ei oo kiinnostanu myydä. Ulkonäöstään huolimatta tää pyörä on tehty ajettavaks, eikä hyödytä ketään jossei sitä käytetä. Kaiken aikaa tällä ajaessa pääsee valokuviin ja videoille, joskus ihmiset voi unohtaa hyvätkin tavat ja olettaa että poseeraisin niille jonain sirkuspellenä HUOH! Kerran yks äijä kolhi mersuansa liikenteenjakajaan kun se ajaessaan kuvas mua kännykällään. Ja salaisia ihailijoitakin on ilmaantunut ku tällä pyörällä oon hurjastellut, kerran baarista tullessa oli ”rakkauskirje” pyörässä kiinni. Monesti on pelotanut että poliisit nappais ku tällä on ajanut, mut onneks poliisitkin ymmärtää hyvän meiningin päälle ja nekin on monet kerrat näyttänyt peukalojaan hyväksynnäks ohiajaessaan. Tää on nyt eka kesä tällä pyörällä Lahdessa ja kaikki alkaa kuin alusta täällä, ihmiset ei oo viä tottuneet tohon pyörään, mut reaktiot on kyllä ihan samanlaisii kun aiemmin koetutkin.

En tiiä sit pitääkö ihmiset hulluna vai tyhmänä ku tälläsellä vehkeellä ajan, ei sillä oikeastaan väliä kun se nyt vaan on ihan älyttömän kivaa ajaa tällä. Väistellessä liikennemerkkejä ettei lyö paatänsä niihin ja ajaessa niin lujaa ku tällä pääsee, ja veren adrenaliinipitoisuuksien noustessa ennenäkemättömille tasoille, niin kaikki tää yhdessä tekee arkipäivän polkupyöräilystäkin jännittävää ja sellaista että tuskin malttaa odottaa että pääsee taas ajaan.

Säpinää Alatorilla

alatori_ots.jpg

Alatorin tuntevat lähes kaikki lahtelaiset. Mutta, kun nimen perään lisätään pistecom, päästään toiseen ulottuvuuteen. Alatori.com on virtuaalinen keskustelu- ja kenties kauppapaikkakin ja se on jo muutaman vuoden ajan rikastuttanut lahtelaisten mahdollisuuksia osallistua keskusteluun kaupungista ja vähän siitä vierestäkin.
Alatori.com on tarkoitus olla ”vapaampi” vaihtoehto keskusteluille, jossa voi lahtelaiseen tyyliin tarttua ronskisti aiheeseen kuin aiheeseen, tietenkin muita kunnioittavassa hengessä. Mistä on siis kysymys, siihen vastasi Alatori.com:n toinen perustajajäsenistä Antero Nieminen.

Mikä on Alatori.com? Milloin ja miten se käynnistyi?
Internet-sivusto, joka on keskustelufoorumi/palsta. Tarkoitettu kaiken ikäisille ihmisille. Iällä ei ole väliä meillä keskusteltaessa. Toivommekin mukaan vanhempia ihmisiä, mutta nuoretkin on erityisen tervetulleita. Saaamme sitä kautta kokemusta ja uutta näkökulmaa moninaisiin keskusteluihimme. Alatori.com käynnistyi pienen idean saattelemana. Oikeastaan takana oli unelma omasta foorumista: Missä saisi keskustella rauhassa pelkäämättä, että pistetään jäähylle tai ulos foorumilta, kun on vähänkin leikkinyt toisinajattelijaa ja sanonut pahasti. Siitä kaikki lähti liikkeelle.

Alatori.com sivuston toiminta käynnistyi 2006 marraskuussa. Olemme ehkä vähän liian hiljaa olleet itsestämme, mutta meillä on tällä hetkellä vakinainen käyttäjäkunta, moderaattorimme ja ylläpitokin osallistuu keskusteluun vakavasti. Alatori.com ”Aktiivisille lahtelaisille” tai ”Se parempi Alatori”. Nämä mainoslauseet kertovat aika paljon sivustosta.

Mistä idea (lahtelaispainotteiselle) keskustelufoorumille ja mikä tausta on nimellä?
Olemme pyrkineet olemaan lahtelaispainoitteinen foorumi, mutta myös edustamaan Päijät-Hämeen muita kuntia. Idea palstalle lähti liikkeelle toisen ylläpitäjämme (Jannen) kanssa käydyistä keskusteluista perustaa oma nettisivu. Mietimme aluksi autoihin liittyvää sivua, mutta sen tyylisiä sivustoja oli jo silloin pilvin pimein. Eikä meidän aika ja resurssit olisi ehkä riittäneet sellaisen viikoittaiseen päivittämiseen. Aiheiden löytäminen olisi ollut työlästä. Päätimme unelmamme pohjalta perustaa oman keskustelufooruminen ja kaksi viikkoa tuosta palaverista oli sivutila valmiina ja sivut serverillä.

Nimi keksittiin sattumalta kaiketi. Mietimme sopivaa Lahteen liittyvää nimeä, mutta emme keksineet mitään. Kotikunnassakaan Hollolassa ei ollut mitään tunnettua nimeä, jota olisimme voineet hyödyntää. Sitten keksimme Alatorin Lahdesta. Paikka jonka melkein varmasti kaikki lahtelaiset tuntevat maineen perusteella. Se sopi myös meidän sivustomme nimeksi, vaikka alkuperäisellä paikalla onkin huomattavasti huonompi maine.

Miten foorumi eroaa muista samanhenkisistä ja minkälaisille ihmisille se on suunnattu?
Keskusteluiden laatu varmaan erottaa meitän jonkin verran. Määrällisesti me keskustelemme todella paljon palstallamme. Rakastamme keskustelemista. Erona muihin on kulttuuri ja muiden tapahtuminen tarjonnasta kertominen. Keräämme verkosta tietoa ja saamme käyttäjiltä tietoa tapahtumista. Sitä kautta niistä on palstalla juttua ennen tapahtumaan ja vielä sen jälkeenkin jälkikeskustelua. Periaatteessa pyrimme olemaan aina kuukauden edellä ennen tapahtumaa. Tulevaisuudessa yhdistykset ja järjestäjät saavat ilmoittaa ilmaiseksi meille tapahtumistaan, joista Alatori.com informoi käyttäjiään.

Meillä saa vierailla vapaasti, mutta rekisteröityminenkin on suotavaa, jotta pystymme olemaan tarpeen tullen yhteydessä tiedotteillamme suoraan käyttäjien sähköpostiin. Vierailijoihin emme saa minkäänlaista kontaktia, koska he saavat kirjoittaa ilman, että sähköpostiosoite jää meidän tietoomme millään tavalla.

Palsta soveltuu kaikenlaisille ja -ikäisille ihmisille. Ei ole varsinaisesti suunnattu sitä tietyille ihmisryhmille. Niille jotka tykkää keskustella paljon ja puhua asiaa rajulla tavalla tai sitten välillä heittää ihan hauskaa juttuakin. Hauskanpito on kaikessa olennainen osa. Alatori.com uudistuu koko ajan ja senpä takia oikeastaan tiettyä segmenttiä ihmisistä ei voi määritellä, eikä kannatakaan.

Minkälaisia aiheita foorumilta voi löytää ja kuinka vapaasti keskusteluja voi käydä sekä miten sivuille pääsee kirjoittamaan?
Foorumilla saa kirjoittaa mistä vaan ja milloin vaan. Tekstinlaatuakaan ole hirveästi rajoitettu. Pienistä erheistä moderaattorimme eivät puutu keskustelun kulkuun, mutta isommista annetaan varoituksia ja mahdollisesti suljetaan vähäksi aikaa ulos foorumilta, kuten muillakin foorumeilla on peruskäytäntönä. Paljon vapaampi palsta kyseessä siis, mutta meillä pyritään olemaan kiroilematta ja esittelemästä mitään pornograafisia kuvia. Haluamme pysyä puhtaana palstana kaikelta sellaiselta mihin voi liittyä laitonta kauppaa tai muuta sen sellaista. Haluamme pitää käyttäjistä huolta mm. erilaisin kilpailuin.

Minkälaisella asenteella Alatorilla pärjää ja miksei muillakin keskustelufoorumeille?
Alatorilla pärjää normaalilla asenteella. Vittuilemaan ei välttämättä kannata tulla, eikä lähettelemään roskapostia. Niistä voi seurata väliaikainen tai lopullinen poistaminen sivuston käyttäjälistasta. Pääasiallisesti normaalilla suomalaisella asenteella pärjää.

Muilla palstoilla pitää ehkä olla asenteensa kanssa varovaisempi. Eikä olla liian hyökkäävä tai aggressiivinen kirjoituksissaan. Alatorilla samanlaista ei tarvitse vältellä. Kyllä, ylläpito ilmoittaa sitten jos on tehnyt jotain muita häiritsevää. Käyttäjät saavat myös itse ilmoittaa jos on haittaa jostain asiasta. Muilla palstoilla asenne kannattaa pitää vähemmällä tasolla (matalampaa profiilia).

Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia Alatori.com:lla on?
Alatori.comin tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu mahdollisesti yhteistyökumppanin löytäminen lähialueen muista sivustoista ja erottua sillä tavalla joukosta ja rakentaa tunnettua brändiä Lahden seudulle. Toivottavasti meistä tullaan pitämään ja kuulemaan vielä pitkänkin ajan päästä. Taipaleemme on vasta alussa ja tulevaisuudessa Alatori.com haluaa kehittyä entistä paremmaksi. Siinä auttaa käyttäjien antama palaute, siitä mihin suuntaan he haluavat sivujen kehittyvän. Kaikkea ei tietenkään voi ottaa huomioon, mutta aina sieltä jotain tarttuu mukaan kehitykseen.

Rytmikästä ystävyyttä

ryry_ots.jpg

Lahden Rytmin Ystävät ry juhli kymmenvuotis-taipalettaan hiljattain ravintola Torvessa. Muun muassa Runorockia ja Lahti Blues&Roots -tapahtumia järjestävän yhdistyksen kekkereihin saapui musiikin ystäviä monesta eri sukupolvesta, ja yhtenä illan liveartistina nähtiin Dave Lindholm. Yhdistyksen puheenjohtaja Matti Pölläsen luotsaama RyRy jatkaa aktiivista toimintaansa myös juhlavuotena. Pölläsen ollessa estynyt haastatteluun, Hara Järvinen kertoi sähköpostitse näkymyksistään RyRy:stä ja mitä sen toiminnan ympärille liittyy.

Mitä varten Lahden Rytmiystävät aikoinaan perustettiin ja miten nuo tavoitteet ovat tähän saakka täyttyneet?
Lahden Rytmin Ystävät ry perustettiin Äitienpäivänä 1998. Perustamiskirjaan toiminnan tarkoitukseksi ja tavoitteiksi kirjattiin lahtelaisen rytmimusiikin tunnetuksi tekeminen, kaupungin musiikkielämän virkistäminen ja paikallisten bändien toiminnan tukeminen. Mielestäni jälkimmäinen on toimintavuosien aikana tullut ainakin siedettävästi hoidetuiksi. Kun on tukihakemuksia tullut ja jos/kun taloutemme on antanut mahdollisuuksia, on paikallisia levytyksiä on tuettu.
Olen vieläkin sitä mieltä, että yhdistyksemme, jonka perimmäinen taloudellinen ajattelu ei ole tehdä puhdasta rahabisnestä, olemme voineet kiinnittää resursseja musiikillisesti ja taiteellisesti korkealentoisiin ryhmiin, jotka voitontavoitteluajattelussa olisivat jääneet tekemättä. Näin on toimittu kaikki nämä vuodet, eikä ajattelumme ole mihinkään muuttunut, päinvastoin vahvistunut.
Tuo ensimmäinen tavoite eli tehdä paikallista rytmimusiikkia tunnetuksi, on mahdollisesti ettei niin paljon olla voitukaan tehdä. Olemme toki paljon kiinnittäneet ja tukeneet paikallisia osaajia, mutta kosketuspintaa ei ole riittävästi nuorempiin ryhmiin. Toisaalta samoja bändejä tai artisteja ei voida monta kertaa vuodessa käyttää, jotta ihmisten mielenkiinto säilyy klubeillamme ja isommissakin tapahtumissa. Toimintamme alkuvaiheessa kaupungin musiikkielämän virkistäminen oli helppoa, kun livemusaa ei kaupungissa kuultu yhtä paljon kuin nykyisin.
Sellaista yksi selitteistä vastausta on vaikea antaa tavoitteiden täyttymistä ja vieläpä itse rehellisesti tarkastella omia ponnisteluja ja maaleja…

Kuinka paljon RyRyllä on jäseniä ja minkälaisista, minkä alan, ihmisistä jäsenistönne koostuu?
Jäsentilaisuudet ovat tärkeitä. Jäseniä on vuosittain n. 150 henkeä. Osa heistä ovat selkeästi jäseniä, jotka vain maksavat tunnollisesti jäsenmaksunsa vuosi vuodelta, näin tukien osaltaan toimintaamme, mutta ei heitä juurikaan näy missään tilaisuuksissa. Olen tulkinnut asian niin, että he arvostavat tai pitävät touhuamistamme jäsenmaksunarvoisena. Jäseniä on muualtakin kuin Lahdesta, joskin pääpaino on kaupungin lisäksi lähialueilla. Jäseninä meillä on kirjava joukko eri alojen ihmisiä; muusikoita, rautatieläisiä, postilaisia, opettajia, metallimiehiä, yrittäjiä…

Mitä luulet, minkälainen vaikutus Lahden kulttuurielämään RyRyllä on ollut?
Arvioisin, että varsinkin perustamisen aikoihin huomattava. Ja onhan klubielämä nytkin ympärivuotista, ja kaksi joka vuotista isompaa tapahtumaa, kansallisestikin tunnetut Lahti Blues & Roots ja Runorock. Eri yhteyksissä on muutakin kuin itse musiikki ollut se juttu tai sitten musiikin ohella; esim.muutamat valokuvanäyttelyt ja yksi taidenäyttely. Kulttuuritoimiston kanssa on tehty vuosia yhteistyötä; laskiaisriehaa, Lasten Karnevaaleja. Yritettiin useiden eri tahojen kanssa yhdessä saada Lahteen Pop-City voitto. Kaupungin EU.n Kulttuuripääkaupunkimateriaalissa oli meikäläisen haastattelu. Ehkä meillä on merkitystä ollut, jota itse ei osaa nähdä eikä arvostaa, koska tuollaisiinkin kutsutaan mukaan.

Kertoisitko, mikä on

Maalisfestarit?
Maalis- ja Lokafestarit olivat yhdistyksen alkuvaiheissa järjestämiä, uusille, nuorille bändeille tarkoitettuja soittotilaisuuksia, joissa esiintyi tapahtumaa kohden useampi bändi. Ne järjestettiin ikärajattomassa Pikku-Teatterissa, mutta ongelmaksi nousi ko. tilan melko vuoraamattomat seinät ja yksi vaikea asukas ko. talossa, joka häiriintyi (soittohan tapahtui alkuillasta loppuen n. klo 22.00). Niinpä näistä vaihtoehtotilan puutteen takia luovuttiin.

-Lahti Blues & Roots?
Lahti Blues & Roots järjestetään tänä syksynä 9:ttä kertaa. Olemme viime vuodet tietoisesti panostaneet kotimaisen blues- ja roots-genren artisteihin ja bändeihin. Syitä on useita ja tärkein niistä on, että Suomessa on poikkeuksellisen kova taso, tehdään verrataan mihin tahansa. Toinen on se, ettei budjetillamme pystyisi todella isoihin ulkomaisiin nimiin. Toisaalta ulkomaisiin huippunimiin panostavat isommat bluesfestarit eivät pysty montaakaan kotimaista kiinnitystä tekemään, ja suomalaiset jäävät usein käytännössä harmittavasti lämmittelijöiden asemaan, vaikka soitannollisesti ja musiikillisesti saattavat olla jopa mielentoisempia kuin moni lavalla esiintyvä maailmatähti. Omalta osaltamme pyrimme siis tukemaan kotimaista blues-osaamista ja iloksemme tämä formaatti on myös yleisölle kelvannut. Tapahtuman suojelija on Pepe Ahlqvist. Tänä syksynä on mielestäni hävyttömän kova ohjelmisto. Klubeissa 24.-26.9.2008 on L.R. Phoenix & Mr. Mo’ Hell (Molly Malone’s Irish Bar), Mr. Breathless with Marko Haavisto Trio (Teerenpeli) ja Eddie And The Bluetunes (Torvi). Pääkonsertissa 27.9. Alex Park Hotellissa taas Pepe Ahlqvist & Baby Boy Varhama, Greetings From Wodstock: Eero Raittinen + Ninni Poijärvi with The Noisy Kinda Men, Micke Björklöf & BlueStrip, The Siberian Blues Huskies, Jo’ Buddy & Down Home King III ja Mighty Four. Välillä mielessä jo välähtelee, miten alleviivataan ensi vuonna tapahtuma 10 -vuotisjuhlia…

-Runorock?
No nimensä mukaan eräänlainen punainen lanka on tekstillinen rock-musiikki koko laajuudessaan. Kaupungin teatterin auditoriossa on ollut vuosittain avoin symposium, jossa on nähty ja kuultu mm. Kauko Röyhkä, Veltto Virtanen ja Kari Peitsamo jutustelemassa mitä erilaisimmista asioista. Aihepiiri on ollut olemassa, mutta se pääasiassa sellaista tajunnanvirtaa. Tämäkin tapahtuma, kuten Blues & Roots, levittäytyy ympäri kaupunkia. Teatterin lisäksi tapahtumapaikkoina ovat olleet mm. Teerenpeli ja Molly Malone’s Irish Bar. Arto Melleri arvosti suuresti aikaansaannoksiamme ja onkin eräällä tavalla tapahtuman ikuinen suojelija. On ollut runonlausuntaa, taidenäyttely, Dylan-konsertti, mutta pääpaino on ollut livemusiikilla. Tapahtuman taiteellinen vastuu on ollut Jarttu Mustosen harteilla. Taitaapa Runorockin täyttää ensi vuonna jo 10 vuotta.

Miten näkiset Lahden kulttuuritarjonnan ja -kentän muuttuneet näinä kymmenenä toimintavuotenne aikana? Mikä on hyvää ja minkälaista kehittämistä se kaipaa?
Kokonaisuudessa ehdottomasti parempaan suuntaan. Useat ravintolat ovat alkaneet panostamaan musiikkitarjontaan. Toivottavasti se ei ole ohi menevä trendi ja ihmisten pitäisi muistaa käydä näissä jutuissa. Ettei käy niin, että olisi kiva mennä, mutta kun ei mitään ole. Nyt kun on, silloin tällöin kannattaa lähteä liikkeelle. Elokuvateatteri on ajanmukainen. Kaupunginteatterilla menee kovaa. Käsittääkseni lisäksi kaupungin pienteatterit tekevät laadukasta ohjelmaa ja saatiinpa Lahteen, Pesäkalliolle vihdoinkin kesäteatteri, jolle toivoisi jatkoa! Kyllä jokaiseen oikeaan KAUPUNKIIN kesäteatteri kuuluu. Sibeliustalon johto- ja toteuttamisporras ei paheksu kevyttä musiikkia; onpa siellä pääsalin puolella nähty Gonzo-Rock (Lahti-Rock -tapahtuma) ja vaikkapa Lou Reed, unohtamatta Filandia-klubia, jolle ilmeisesti on ollut ihan tilauskin. Siellähän on käynyt listoilla olevia kotimaisia ykkösbändejä esiintymässä ja ikärajattomuus on mahdollistanut keikkoja hyvinkin nuorille, innokkaille faneille. Alakulttuureilla menee ilmeisen kovaa, esimerkkeinä reggae, punk ja metalli.
Jotenkin sellainen hyvä maku on, tosin viikkokeikat ovat kaupungissamme hiukan vaikeita, ainakin jos kohderyhmänä on keski-ikäiset, joita itsekin edustan.

Minkälaista yhteistyötä RyRyllä on muiden kulttuuriyhdistysten/-tahojen kanssa? Miten yhteistyö mielestäsi toimii?
No, Blues & Rootsin puolelta yhteistyötä tehdään useiden eri tahojen, mm. toisten tapahtumajärjestäjien kanssa, kuten Raumablues ja Lahden BluesMafia. Kyllähän meillä varmaan muutakin on, mutta nyt ei tule mieleen. Ehkä olen väärä mies vastaamaan..

Minkalainen merkitys on teille ja kulttuurille ylipäänsä yritysyhteistyö?

Yritysyhteistyö on välttämätöntä, jos järjestetään yhtään isompia tapahtumia (vrt. Blues & Roots). Kun pääsylippujen hinta halutaan pitää mahdollisimman alhaalla, ei ilman yhteistyökumppaneita festarin tekeminen tässä laajuudessa olisi mahdollista. Yhteistyöllä on meille mittaamaton merkitys, josta ei voi olla kuin kiitollinen ko. tahoille.

Toimintaanne kuuluvat myös jäsenistölle suunnatut virkistys- ja koulutustapahtumat, mitä se tarkoittaa käytännössä?
Kesätapahtumat ovat yksi virkistysmuoto; se on joskus retki linja-autolla jonnekin; joskus se voi olla nk. kesäolympialaiset, joissa on kisailtu leikkimielisesti; tänä vuonna kesäteatteriin, pikkujoulut… jne.
Valitettavasti koulutustapahtumia ei juurikaan tule mitään mieleen. Ehkä lähimpänä voisi olla yhdistyksen sponssaamat järjestysmieskurssit. Olemme osallistuneet joihinkin apurahatilaisuuksiin ja sellaisiin. Ehkei tuo koulutus ole ihan peruskirjan mallisessa muodossaan toteutunut, mitä sillä sitten on tarkoitettukaan…

Miltä RyRyn tulevaisuus näyttää?
Ihan hyvältä, mutta minusta olisi hienoa saada ”uutta verta”. Nuoria, radikaaleja ajatuksia. Nythän me ollaan vähän sellainen keski-ikäistynyt sakki. Me ollaan vähän urauduttu, mutta totuuden nimissä, ei näitä talkoohommia kovin paljoa enempään kukaan meistä pystyisi tekemään, kun on töissä käynnit ja perheet. Mullakin esim. menee pari viikkoa lomasta pelkästään Blues & Roots -järjestelyissä. Siihen kun laskee mukaan kaikki muut tunnit sekä puhelimessa ja tietokoneella roikuttu aika, puhutaan hurjista lukemista.

Kevät koittaa kesäteatterille

kesat_ots.jpg
Lahdessakin toimii taas kesäteatteri. Pesäkallion luonnonhelmaan rakennetut katsoma ja lavasteet toimivat esityspaikkana, ja tämän kesän avaa klassikko ”Tukkijoella”. Kesäteatteria pyörittävän Elävä Taide ry.:n puheenjohtaja Sirkka Junikka vastaili toimintaa koskeviin kysymyksiin.

Mikä on Elävä Taide ry.?
Lahden Elävä Taide ry on perustettu edistämään ja kehittämään kesäteatteritoimintaa.

Lahteen on tovin jälkeen saatu jälleen kesäteatteri. Minkälaisia tavoitteita olette asettaneet itsellenne teatterin suhteen? Entä yleisön?
Tavoitteenamme on tuottaa korkeatasoisia kesäteatteriesityksiä alan ammattilaisten, opiskelijoiden ja harrastajien voimin. Suurin tavoitteemme on 10.000 iloista ja tyytyväistä katsojaa.

Onko ohjelmiston suhteen jonkinlaista linjaa ja miten valitsette kesän
produktion?

Haluamme tarjota viihdyttäviä näytöksiä, mukavaa ilmapiiriä ja leppoisaa tunnelmaa yleisöllemme. Valitsimme kesän produktioksi viime kesänä Raumalla nähdyn Tukkijoella, jossa ohjaajana toimii lahtelainen Satu Säävälä, musiikki on lahtelaisen Marko Haaviston ja suuri osa näyttelijöistäkin on lahtelaisia. Päätimme, että enää ei lahtelaisten tarvitse mennä tekemään ja katsomaan kesäteatteria Raumalle asti.

Minkälainen paikkana Pesäkallio on teatterille ja miten päädyitte juuri sinne?
Pesäkallio toimii talvisin tanssilavana ja on rauhallinen paikka lähellä kaupunkia ja keskellä luontoa; siellä on valmiina kahvio- ja saniteettitilat sekä pysäköintialue, vain katsomo puuttui.

Karirannalla on vieläkin vahva kaiku kesäteatterista puhuttaessa, onko Karirannan suhteen uusia suunnitelmia?
Meillä ei ainakaan ole sen suuntaisia suunnitelmia; Kariranta on kaunis paikka keskellä kaupunkia mutta kärsii ilkivallasta, on rauhaton ja sieltä puuttuvat kahvio- ja Wc-tilat, eikä pysäköinnin järjestäminen ole ongelmatonta. Nykyisen matkahuollon parkkipaikan rakennussuunnitelmat estävät tulevaisuudessa pysäköinnin kokonaan. Mielestämme aika on ajanut – kesäteatterin osalta – Karirannan ohi.

Mikä kesäteattereissa kiehtoo, miksi kesäteatteriin kannattaa tulla?
Samat asiat kuin missä tahansa teatteri esityksessä: elämykset ja mukava vapaa-ajan tapahtuma; tällä kertaa myös elävä musiikki, jossa on vahva lahtelainen tausta.
Siksi kannattaa tulla.

Mitä on luvassa tulevaisuudessa? Onko ensi kesäksi jo tehty jotain päätöksiä?
Seuraavina kesinä on luvassa lisää kesäteatteria, korkeatasoisia, viihdyttäviä näytöksiä, jotka toteutetaan osin ammattilaisten, osin lahtelaisten opiskelijoiden ja harrastajien voimin.
Ensi kesän osalta on päätetty, että kesäteatteritoiminta jatkuu Pesäkalliolla. Tarkemmat suunnitelmat tehdään kunhan saadaan ensin tämä kesä kunnialla hoidettua. Viikko ehkä kuitenkin levätään ensin.

”Tukkijoella” esitykset alkavat 19.6. Kertoisitko minkälaisesta tarinasta on kyse?
Tarina on vanha klassikko, uudistetussa muodossa. Teuvo Pakkalan 1890-luvun lopulla kirjoittama näytelmä kertoo tukkilaisista ja kylän ihmisistä, erityisesti tytöistä, uudistetussa muodossa. Tarinassa hiki haisee, miehet ovat Miehiä ja naiset Naisia.



Tukkijoella
Pesäkallion ensimmäinen tuotanto on Satu Säävälän ohjaama ja sovittama takuuvarma klassikko, Teuvo Pakkalan Tukkijoella. Uutta ilmettä tähän vuosikymmenten suursuosikkiin tuovat lahtelaisen muusikon ja lauluntekijän Marko Haaviston sanat ja sävelet.

Ensi-ilta 19.6. klo 19.00
Viimeinen esitys 27.7. klo 19.00

Lisätietoja Pesäkallion kesäteatterin nettisivuilta.