Kotiseututatuoinnit: Lahti -kirja osallistuu Suomen Kotiseutuliiton järjestämään Vuoden kotiseututeos -kilpailuun. Aloite osallistumisesta tuli Kotiseutuliitolta, joten osallistuminen on jo sinänsä suuri kunnia. Voittaja on julkistettu lokakuun alussa Turun kirjamessuilla.
Lasten Lahti on Lahti-Seuran viimeisin avaus, jolla halutaan viedä kotiseututyötä sananmukaisesti ruohonjuuritasolle lasten arkeen ja kouluihin.
Lasten tuottamasta materiaalista toteutetaan:
• Valokuvanäyttely 30 valokuvaprintistä sekä lasten tekemä Lahti-pienoismalli. Näyttely on esillä kaupunginkirjastossa 14.10. alkaen 3.11. asti.
Maanantaina 14.10. ovat näyttelyn avajaiset ja lehdistötilaisuus klo 11.
Kuvat ovat myöhemmin esillä elokuvateatteri Kino Iiriksen aulassa.
• Lasten Lahti- lehti, nelivärinen erikoispainos. Se julkaistaan elokuvateatteri Kino Iiriksessä 1.11.2019 klo 10. (HUOM. Ei aiemmin mainitussa Museokioskissa).
Alkukuvana näytetään lasten tekemistä lyhyistä videoklipeistä koostettu video.
Päivä on Lahden kaupungin 114-vuotispäivä.
• Tulevaisuuden Lahti -maalausnäyttely muodostuu 16 värikylläisestä teoksesta. Näyttely toteutetaan verkkonäyttelynä Lahti-Seuran sivuilla ja se avautuu 1.12.2019 klo 10.
Lasten tekemä Lahti-pienoismalli on esille kirjastossa
Lahden karate 40-vuotta -näyttely
2.-31.10.2019 Lahden kaupunginkirjaston aula, 2019
Juhlavuottaan viettävä Lahden karate esittelee 40-vuotista taivaltaan näyttelyn muodossa, joka avautuu Lahden pääkirjaston aulassa 2.10.2019.
Aulan sermeissä esitellään seuran nykyistä – menestyksekästä ja aktiivista toimintaa – sekä esitellään lehtileikkein ja valokuvin seuran historiaa kautta vuosikymmenten. Vitriinissä on esillä seuran mitaleita, pokaaleita ja muuta karateaiheista esineistöä.
Lahden karate
Lahden karate on ollut viime vuosina Suomen menestynein karateseura.
Vankan kilpailutoiminnan lisäksi seura tarjoaa kursseja lapsi- ja aikuisharrastajille sekä soveltavan karaten kursseja, ensimmäisenä Suomessa. Seuran toiminta on harrastajapainotteista, mutta seurasta löytyy myös kansainvälisesti menestyneitä kilpailijoita.
Seura järjestää tasokkaita leirejä mm. Risto Kiiskilän ja Junior Lefevren johdolla. Lahdessa järjestetään vuosittain Katana-shiai –kilpailu, joka tuo yhteen eri-ikäisiä karatekoja ympäri Suomen.
Lahden karate on perustettu v. 1979. Perustajajäsenistä toiminnassa vielä mukana aktiivisesti on sensei Tuomo Heinonen. Seuran jäsenmäärä on noin 140, josta yli puolet (80 kpl) on junioreita. Lahden karate kuuluu vuonna 1969 perustettuun Suomen Karateliittoon, jossa puolestaan karaten harrastajia on n. 8 000.
Lahden karaten tyylisuunta on shotokan, joka on maailmalla suosituin tyylisuunta. Suomessakin shotokan –tyylisuunnan seuroja löytyy usealta paikkakunnalta. Lahden Karate on yleisesti tunnettu ja arvostettu urheiluseura pohjoismaissa.
Lahden karate on myös ansainnut tähtiseuran arvon, joka myönnetään laadukkaasta ja aktiivisesta junioritoiminnasta.
Vuonna 2019 seuran puheenjohtajana toimii Pirkko Heinonen, joka on myös kansainvälisesti arvostettu tuomari. Seuran karateopetuksesta vastaa valmennusvaliokunta, jota johtaa Mika Virkkunen. Opetus sekä valmennus ovat Lahden karatessa kansallista huipputasoa.
lahdenkarate.fi
facebook.com/lahdenkarate
”Monitoimitalot ovat alueensa oppimis-, harrastus- ja kulttuurikeskuksia, jotka toimivat lähialueen asukkaiden ja eri-ikäisten kaupunkilaisten kohtaamispaikkoina. Lahden kaupungissa jo toimivat monitoimitalot sijaitsevat Jalkarannassa ja Liipolassa. Rakenteilla on Launeen ja Rakokiven monitoimitalot, suunnitteluvaiheessa Paavolan kampus sekä kaavasuunnitteluvaiheessa Renkomäen monitoimitalo.”
Lahdessa on Jalkarannan monitoimitalo nimi on Jalo ja Liipolassa on Onni. Launeen monitoimitalon harjannostajaisia vietettiin 8.3. Samalla käynnistyi kaikille avoin rakennuksen nimikilpailu, joka päättyi maaliskuun lopussa. Nimikilpailussa ohjeistettiin: ”Hyvä nimi on lyhyt, ytimekäs, talon toimintaa kuvaava, suomenkielinen ja mielellään alueeseen kiinnittyvä.”
Osallistuin nimikilpailuun ja nimeksi ehdotin Ilona. Toinen vaihtoehtoni oli yksinkertaisesti Aune. Alla olevat perustelut Ilona-nimelle, joilla osallistuin kilpailuun.
Marjukka Laapotin toimittaman Lahden Paikannimistökirja kertoo Laune-sanan alkuperästä seuraavaa: ”Launeen nimi juontuu alueella sijaitsevasta Launeenlähteestä, jonka toinen nimi onkin Laune. Nimi saattaa olla vanhimpia säilyneitä nimi Lahden seuduilla. Pohjana on muinaissaksalainen nimikanta launa, gootin kielen launs tai keltin launo: kaikki merkitsevät ”iloista”. Olisikohan nimenantoperusteena voinut olla iloisesti pulppuava lähde.”
Ilona olisi ollut luonnollinen jatko ”miehisille” Jalolle ja Onnille. Naisen erisnimen lisäksi Ilonahan on ilon essiivimuoto, ts. uusi monitoimitalo voi olla lahtelaisten tai launeelaisten ilona. Ja näin varmasti tulee olemaankin. Nimessä Ilona täyttyy kaikki em. vaadittavat kriteerit.
Tulevien käyttäjien, sivistyslautakunnan sekä hallinnon edustajien työryhmä valitsi toukokuussa uuden monitoimitalon nimeksi Launeen monitoimitalo Lähde. Nimen perustelut ovat luettavissa täällä.
Kuten perusteluista selviää, myös työryhmä käytti samoja perusteluja kuin itse käytin, toki lopullinen nimi eroaa omastani. Lähde on hyvä nimi!
Vaikka pyöräilen ympärivuoden, kesä on usein oivin ajankohta tehdä havaintoja ympäristöstään. Olen käsitellyt pyöräilyä useassa jutussa kuten Pyörällä päästään Lahdessa osa 1 ja osa 2. Olen kirjoittanut myös Kampusraitin avaamisesta ja sen vaikutuksista. Pyrin tarkastelemaan pyöräily-aihetta kriittisesti nimenomaan pyöräilijän näkökulmasta. Osittain jutuissa on vanhan toistoa, mutta myös uusia ajatuksia.
Tällä kertaa otan lähemmin radan varren tarjoamat mahdollisuudet pyöräteiden kehittämiselle, josta kirjoitin jo Kampusraitin vaikutuksista -artikkelissa. Siinä toin esille rautatieväylien hyödyntämistä myös polkupyöräväylien rakentamiseen. Tietyissä osissa tällaisen mahdollistaa rautatiekuljetusten loppuminen ja siirtyminen rekkakuljetuksiin. Näin esimerkiksi teollisuusrakennusten ja radan välinen tila voitaisiin hyödyntää tehokkaammin. Se tietysti vaatii maanomistajien ja kaavoittajien yhteistyötä. Lisäksi tällaiseen muutokseen on oltavat tilausta, mutta tässä tapauksessa myös tarjonnan lisääntyessä kysyntäkin lisääntyy.
Ratapihan pohjoinen puoli tuntuu olevan hukattu mahdollisuus. Radan vartta hyödyntämällä olisi saatu radanvarteen yhteinen poikittaislinja Askon alueelta matkakeskuksen kautta aina urheilukeskukseen ja satamaan asti. Useita vuosia sitten rautatieaseman ja Askon väliin suunniteltiin radanmyötäistä kevyenliikenteen väylää, mutta sittemmin näistä suunnitelmista luovuttiin(?).
Ajatusleikkiä – ja pyörätietä – voitaisiin jatkaa pidemmällekin. Radanvarsi antaa mahdollisuuden ulottaa suora väylä aina Nastolaan asti. Samalla reittiä voidaan käyttää radan huoltotienä.
Starkin alue on muuttumassa asuinalueeksi, jossa on peräti 23 asuinkerrostaloa 1900 asukkaalle. Muutama huomio. Starkin sillan länsipuolella kulkee luiska, jota kautta pääsee kulkemaan Helsingintieltä Vähäntalonkadulle. Vähäntalonkatu voitaisiin jatkaa pyörätienä sillan ali, ja niin että radan vartta pitkin pääsisi Kullankukkulanpolulle, josta Radanvarrenkatua itään sekä myös Tanhuanpolun kautta Perhepuistoon.
Hyvää loppukesää pyöräilyn(kin) merkeissä ja turvallista matkaa!