Lahden museojunakausi alkamassa

Lahden seudun museojunakausi käynnistyy tuttuun tyyliin Classic Motorshown yhteydessä, kun Ukko-Pekka matkaa toukokuun ensimmäisen viikonlopun aikana Lahden ”ympäri” eli Salpausselältä neljä kertaa Mukkulaan ja takaisin.
Aiempina vuosina CMS:n tapahtumasta on matkattu Heinolaan saakka, viime vuonna ajettiin viikonlopun aikan peräti kuusi kertaa Mukkulaan. Tällainen lyhempi ajomatka, verrattuna Heinolaan, palveli paremmin tapahtuman kävijäkuntaa.

Viime vuoden Mukkulan-ajo kuvattiin. Tällä kertaa ei suinkaan radan varrelta, vaan veturin keulasta. Tähän tarkoitukseen sopiva laite löytyi Lahden Videokuvaajilta. GoPro-kameraa käytetään yleisesti haastavissa olosuhteissa, joissa ns. normaali kameran käyttö ei ole mahdollista.
Tuona viikonloppuna oli tarkoitus kuvata rataverkkoa Kouvolasta Lahteen, mutta pienten teknisten ongelmien takia, tämän matkan kuvaaminen jäi lyhyeksi. Tuon oppitunnin jälkeen, Lahdessa kaikki meni hyvin ja Mukkulasta Salpausselälle suuntautuneen matkan tallentaminen onnistui hyvin.
Autenttinen kuvamateriaali julkaistiin vihdoin 8.4.2014 nimellä ”Ukko-Pekalla Lahdessa 4.5.2013”

Kamera asennettiin kuljettajasta katsottuna veturin vasemmanpuoleisen lyhdyn päälle. Kuvaaminen hoidettiin Markus Lehtisen kanssa yhteistyössä Höyryveturimatkat1009 Oy:n kanssa.
Matka Lahden Messukeskuksesta Salpausselän seisakkeelta Mukkulan liikennepaikalle yhteen suuntaan on noin 10 kilometriä. Matka kesti noin puoli tuntia.

Suomalaiset Historiapäivät 2014

Suomalaiset Historiapäivät järjestettiin 7.-8.2., paikkana tuttuun tapaan Sibeliustalo. Tänä vuonna tieto tapahtumasta saavutti itseni (toisen käden kautta) sangen myöhään, vain muutamia päiviä ennen tapahtumaa. Vaikka tapahtuma on jo vakiintunut vuosittaiseksi perinteeksi, nyt se oli jo mennä ohi, joten kokemuksen perusteella toivoisi tiedottamiseen skarppaamista. Tapahtumalta esimerkiksi puuttuu kokonaan oma sivusto/tapahtuma Facebookissa.
Joka tapauksessa Suomalaiset Historiapäivät ovat alkaneet pikku hiljaa tulla tutuksi minullekin vuotuisena tilaisuutena. Aiheet ovat mielenkiintoisia, puitteet ovat loistavat ja tilaisuus kaikille avoin ja maksuton. Jos tulevina vuosina aion jättää tai joudun jättämään tapahtuman väliin, on siihen oltava perustavanlaatuinen syy.

Fysiikkaa

Viime vuonna kävin kuuntelemassa luentoa matematiikasta, tänä vuonna fysiikasta. Haapa-kabinetissa järjestettiin Fysiikan ihmeitä -nimien kolmen luennon sarja, puheenjohtajana toimi toimialajohtaja Matti Kuronen.

Professori Matti Leino avasi sarjan aiheella Tutkitaanko Suomessakin ydinfysiikkaa? Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella toimiva Leino selvensi maallikoille jo heti alkuun, että Suomessa todellakin tutkitaan ydinfysiikkaa ja se että aihe ei rajaudu ydinvoimaan (itse luultavasti olin ajatellut näin yksinkertaistaen) vaan tutkii atomien ytimiä. Lisäksi jäi mieleen alkuaineet ja niiden keinotekoinen valmistaminen laboratorio-olosuhteissa. Kokonaisuudessa selkeä, kansantajuinen esitys.

Professori Markus Ahlskogin aihe oli Galileo Galilei: Elämäntyö, oikeudenkäynti ja 400 vuotta jälkipuintia. Kuten tiedämme, Galilein tutkimustyö huipentui kirkon määräämään oikeudenkäyntiin ja sen langettamaan kotiarestiin. Ahlskog tosin toi sen esille, että myös senaikaiset ”tiedekäsitykset” olivat maakeskisen maailmankuvan mukaisia, sekä sen, että kirkon asettamalla sanktiolla (kotiarestilla) oli selvästi myös poliittinen tarkoitusperä. Itse ymmärsin että Ahlskogin esitelmän viesti oli se, että historiantulkinnassa korostetaan tuon ajan uskonnollisuuden tuottamaa tiedevastaisuutta, ja ylipäänsä ohitetaaan silloisen tieteentutkimuksen lähtökohdat.

Professori Jukka Maalammen aihe oli Albert Einstein – silloin ja nyt. Einsteinistä on kirjoitettu paljon ja hän on henkilönä antanut kasvonsa populaarikulttuurin avustuksella nerous-käsitteelle sekä nykyaikaiselle tieteelle. 
Vaikka ymmärrykseni ydinfysiikasta on hyvin rajoittunut, luin joskus E=mc2 ”elämänkerran” (en muista juuri nyt kirjan nimeä), joka etenee mielenkiintoisten vuosisataisten tapahtumien kautta Einsteinin suhteellisuusteorian muodostumiseen 1900-luvun alkuun. Kirja auttoi ymmärtämään ne lähtökohdat, josta Einstein lähti rakentamaan omia teorioitaan.
 Mitä Maalammen esitelmästä jäi itselleni mieleen, oli se, että vaikka Einstein ei itse henkilökohtaisesti uskonut, että jokin (asia) on mahdollista, hänen teoriaaansa sisältyi (asian) mahdollisuus. Edellämainitussa seikassa tiivistyy tieteentekemisen olemus? Tiede näyttää meille asiat niinkuin ne ovat, ilman että me lisäämme tai poistamme mitään.

Uskonnoista

Fysiikka-esitelmien jälkeen oli pieni tauko, jonka aikana ehti haukata vähän välipalaa. Tauon jälkeen Puusepän verstaassa alkoi kolmen esitelmän sarja, pääotsikkona Uskonnolliset vähemmistöt, puheenjohtajana TT Jaakko Ripatti. Kaikkien puheenvuoroissa korostui vähimmistöuskontokuntiin kuuluvien kokemat hankaukset valtakulttuurin kanssa sekä henkilökohtaisesti koetut ns. kaksoisidentiteetin aiheuttamat sisäiset ristiriidat.

Turkulainen arkkitehti Benito Casagrande kertoi elävästi ja hauskasti omasta uskonnonharjoittamisestaan. Italialaisperäisestä nimestään huolimatta pesunkestävä turkulainen Casargrande luennoi roomalaiskatolilaisuudestaan otsikolla Vieraana synnyinmaassa. Casagrande kertoi elämästään Turussa, ajoittain vaikeista kouluajoista sekä uskonnonharjoittamisesta, jonka myötä hän sivusi roomalaiskatolisten oppeja, mutta myös maamme kristillistä (katolisten ja luterilaisten yhteistä) historiaa.

Finlandiyä tatarlari, Suomen tataarit – ”salainen aseemme”, oli FT Ainur Elmgrenin aihe. Tataarit ovat (maallistuneita) islaminuskoisia, ja ehkä heidät koetaankin enemmänkin kielellis-kulttuurisena yhteisönä kuin uskonnollisena.
 Tataareja on pidetty yleisesti kauppiaina, mutta myös urheilu on ollut tärkeänä osana (ainakin tällaisen kuvan esitelmästä sain) heidän toimintaansa yhteiskunnassa. Yllätyksenä itselleni tulivat vaikutukset jääkiekossa, toki kaikkihan tuntevat jalkapalloilija Atik Ismailin.
 Aihe oli kiinnostava, mutta paljon jäi kertomatta. Elmgreniltä, kuten Casagrandelta, ”loppui aika” ja osan aiotusta esitelmästään he joutuivat kiirehtimään läpi.

Dosentti Simo Muir esitelmöi juutalaisesta yhteisöstä 1930-luvun Suomessa. Yhteisö koki sinivalkoinen agendan, suomalaisen ja juutalaisen omakseen. Juutalaisilla oli tarve ja halua integroitua voimakkaasti suomalaiseen yhteiskuntaan, tästä hyvänä esimerkkinä strategisena toimenpiteenä siirtyä (ruotsista) suomenkieleen.

 

Lahteen perustettiin elämysmatkailuosuuskunta

Matkailu on maailmanlaajuisesti yksi nopeimmin kasvavista liiketoiminta-alueista. Lahden seudun ja Päijät-Hämeen luonto, historia ja olemassa oleva piilevä matkailun kapasiteetti ovat vahvasti alikäytettyjä. Ulkoiset edellytykset monipuolistaa alueen potentiaaliin perustuvia matkailupalveluja ovat viime aikoina parantuneet sekä alueen ja sitä ympäröivän väestön sosiodemograafisten muutosten ansiosta että merkittävien liikenneyhteyksien parantumisen ansiosta.

Neljä Lahden Seudun matkailun kehittämismahdollisuuksiin vahvasti luottavaa lahtelaista perusti 16.1.2014 Lahden Seudun Kulttuuri- ja Elämysmatkailu nimisen osuuskunnan.

Osuuskunnan toimiala määriteltiin perustavan kokouksen hyväksymissä säännöissä seuraavasti:

Osuuskunnan toimiala on kehittää ja edistää Lahdessa, Päijät-Hämeessä ja muilla lähialueilla elämys, luonto- ja kulttuurimatkailua, alueen kulttuuriperinnön ja historian tutkimusta, tallentamista ja tunnetuksi tekoa.
Osuuskunta tukee museotoimintaa, ammatinharjoittajia ja yrityksiä, jotka omalla toiminnallaan vaalivat alueen kulttuuri- ja luontoarvoja ja edistävät niiden matkailullista hyödyntämistä luonnon suojeluun ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Osuuskunta ylläpitää palvelutoimistoa, joka tuottaa matkailupalveluita ja välittää jäsenille toimeksiantoja sekä hoitaa jäsenten tarvitsemia toimistopalveluita ja tarvike-w ja muita tilauksia ja tavarahankintoja.
Omaa myymälää pitämällä tai muulla tavoin osuuskunta markkinoi jäsentensä valmistamia palvelutuotteita, koru-, matkamuisto- ja käyttöesineitä.
Osuuskunta voi tuottaa myös muita osuuskunnan jäsenten toimintaa tukevia palveluja

Osuuskunnan perustamisasiakirjat lähetettiin Patentti- ja Rekisterihallitukseen hyväksymistä varten maanantaina 20.1.

Osuuskunnan perustajajäsenistä muodostettu 4-henkinen hallitus järjestäytyi välittömästi perustavan kokouksen jälkeen. Puheenjohtajaksi kokouksessa valittiin Antti Holopainen. Osuuskunnan asiamieheksi kutsuttiin hallituksen ulkopuolelta Antti Papinniemi.

Tammikuun alusta 2014 voimaan astunen osuuskuntalain 5§:n mukaan ”Osuuskunnan toiminnan tarkoituksena on jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita taikka palveluita, jotka osuuskunta järjestää tytäryhteisönsä avulla tai muulla tavalla.”  Osuuskunnan perustava kokous hyväksyi laissa säädetyn osuuskunnan toiminnan tarkoituksen lisäämättä tarkoitusta toisella tavalla määrittäviä tai rajaavia säännöksiä perustetun osuuskunnan sääntöihin.

Päätimme käynnistää heti osuuskunnan jäsenhankintaprosessin tavoitteenamme saada koottua mahdollisimman laaja joukko osuuskunnan toimialan hyväksyviä yhteisöjä ja yksityishenkilöitä kehittämään Lahden seudun elämys- luonto- ja kulttuurimatkailua, tukemaan alan yritystoimintaa ja tuottamaan yhdessä Lahden seudun ainutlaatuiseen luontoon ja kulttuuriin nojautuvia matkailupalveluja.

Osuuskunnan perustava kokous päätti osuuden merkintähinnan suuruudeksi 100 euroa, josta merkintähinnasta 50 euroa merkitään osuuspääomaan ja 50 euroa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Jäsenhakemukset voi lähettää joko alla olevalla osoitteella tai sähköpostilla osoitteeseen

Antti Papinniemi
antti[at]papinniemi.com
tai
Osuuskunta Lahden Seudun Kulttuuri- ja Elämysmatkailu
c/o Antti Holopainen
Puistokatu 11 B 40
15100 Lahti

Teksti: Antti Holopainen

Lahen Lehteä tekemässä

Lahen Lehti ilmestyi vuonna 2008 paperisena lehtenä, jonka sisällöllinen taso oli ailahteleva. Aiheet olivat kiinnostavia, mutta useimpien itse kirjoittamieni juttujen kielioppi ja oikeinkirjoitus oli silmiinpistävän huonoa. Lehteä ei ole enää saatavilla ja muutama juttu on siirretty nettiin, oikoluettuna.

Edellisestä lehdestä toivottavasti jotain oppineena, viime syksynä aloin kypsyttelemään ideaa toisesta paperisesta lehdestä. Lehti oli alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoitus julkaista maalis-huhtikuussa. Tästä joudun kuitenkin tinkimään, kevättalvi on kiireistä aikaa ja koska lehden julkaisu vaatii taloudellisia panostuksia, joudun siirtämään julkaisuajankohtaa.

Juttua luvassa kuitenkin Lahti-tatuoinneista, (eräästä) puusepästä, Lahti-filmien  keräyksestä ja esittämisestä, tietysti lihamukista, tulevasta Lahti Block Party-tapahtumasta sekä Lahden skeittihallista.

Lehden edistymisestä lisää myöhemmin.

Salpausselän kuntajakoselvitys

Uusi Kunta -selvitys

Päijät-Hämeeseen yritettiin yhtä isoa kuntaa muutama vuosi sitten. Hankkeen selvitys valmistui 1.6.2013, jonka pohjalta valtuustot päättivät 13.9.2010 Lahtea lukuun ottamatta, ettei ollut uuden kunnan aika.
Selvitysmiehenä toimi Osmo Soininvaara. Selvityksen asiakirjat on luettavissa Päijät-Hämeen liiton nettisivuilla.

Salpausselän kuntaselvitys 2013-

Uudessa Salpausselän kuntajakoselvityksessä ovat mukana Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola. Kuntajakoselvittäjänä toimii varatuomari Seppo Huldén.
Selvityskausi alkoi 1.11.2013 ja päättyy viimeistään 30.9.2014 mennessä. Selvitys lähti liikkeelle Iitin, Kärkölän, Lahden ja Nastolan valtiovarainministeriölle tekemästä esityksestä. Ministeriö varasi Asikkalalle, Hämeenkoskelle, Orimattilalle ja Padasjoelle mahdollisuuden osallistua selvitykseen. Lausuntokierroksen jälkeen valtiovarainministeriö määräsi selvitykseen mukaan Hollolan ja Hämeenkosken kunnat, Hollolan siksi, sillä selvityksen on koskettava yhtenäistä aluetta.

Lahden kaupungintalo.

Lahden kaupungintalo talvella 2001. (Kuva Sauli Hirvonen)

Joulukuussa avattiin verkkosivusto, jossa kerrotaan selvitystyön etenemisestä, sivuille kootaan mm. kokouksien muistiot ja materiaalit. Sivulla esitellään työryhmät sekä kerrotaan tulevien kokouksien ajankohdat.
Lisäksi kukin kunta järjestää selvitystyöstä asukkailleen avoimen tiedotus- ja keskustelutilaisuuden selvityksen ainaka sekä sen päätyttyä.
Sivustolla selvitystyötä on mahdollisuus kommentoida ja palautetta voi antaa Facebookissa ja Twitterissä.

Varsinaisen selvitystyön rinnalle kirjoitetaan Salpausselän tarinaa, joka koostuu ihmisistä, paikoista, kylistä, pitäjistä ja kaupungista. Jokainen tarinasta kiinnostuneet voivat ottaa osaa sen luomiseen.

Johtoryhmä

Selvityksen johtoryhmän muodostavat jokaisen kunnan valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat. Kunnanhallitukset, valtuustojen puheenjohtajisto ja valtuustoryhmien puheenjohtajat kokoontuvat noin kerran kuukaudessa yhteiskokoukseen, lisäksi maakuntajohtajalla, selvittäjällä ja sihteeristöllä on osallistumisoikeus kokouksissa. Kokous kiertää selvityskunnissa ja puheenjohtajana toimii isäntäkunnan edustaja, seuraava kokous järjestetään 13.2. Iitissä.
Lahdelta siis kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mika Kari (sdp), varalla kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Juha Rostedt (kok).
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ilkka Viljanen (kok) ja varalla kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Jarkko Nissinen (sdp).
Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta.

Selvityskuntien valtuustot kokoontuvat yhteiskokoukseen kolme kertaa selvityksen aikana, kaikki kokoukset pidetään Lahdessa.

Valmistelutyöryhmät

Selvittäjän apuna toimii neljä valmistelutyöryhmää, jotka esittävät kuinka toiminta tulisi järjestää alueella. Työryhmät ovat: tulevaisuus, demokratia, palveluverkko sekä talous ja henkilöstö. Työryhmien tehtävänä on oman teema-alueensa osalta selvittää, kuinka kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät Salpausselän kuntajakoselvityksen alueella sekä arvioida yhdistymisen etuja ja haittoja.

Demokratiatyöryhmän tehtävänä on luoda suunnitelma asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteuttamisesta keinoista.

Palveluverkkotyöryhmän tarkoituksena on suunnitella hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta. Ryhmän on laadittava ehdotus yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamisen ja lähipalvelujen järjestämisen periaatteista sekä tuottaa selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan.

Talous- ja henkilöstötyöryhmän tehtävänä on tuottaa selvitys taloudellisesta tilanteesta, henkilöstömäärästä ja -rakenteesta ja ehdotus uuden kunnan taloudenhoidon ja henkilöstöasioiden yleisistä periaatteista.

Tulevaisuustyöryhmän tuottaa selvityksen maankäytön, maapolitiikan ja yhdyskuntarakenteen toimivuudesta ja kehittämisen mahdollisuuksista uuden kunnan alueella sekä selvitys elinvoimaisen uuden kunnan mahdollisuuksista ja tulevaisuudesta.

Henkilöstötyöryhmään nimetään vähintään yksi työnantajan ja yksi työntekijöiden edustaja kustakin kunnasta. Kokoonpanon on tarkoitus edustaa henkilökuntaa laaja-alaisesti ja kaikki pääsopijajärjestöt ovat edustettuina.

Lähteet:
www.salpauskunta.fi
Lahden kaupungin nettisivut