Aihearkisto: Tapahtuma

Tapahtumat, tilaisuudet, kokoukset

Kotiseutu-olut ja Lahti-leivos

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa


Syksyllä 2025 julkaistiin kaksi ”paikalliselintarviketta”. Tai oikeastaan kolme, kun Ant Brew julkaisi myös Lahti 120 -juhlaoluen.

Kotiseutu-olut

Ant Brew’n ja Sauli Hirvosen yhteistyönä syntyi Kotiseutu-niminen olut. Lahden kaupungin juhlavuodesta huolimatta, Kotiseutu-olut ei sinänsä liity pelkästään Lahteen tai Päijät-.Hämeeseen, vaan sen tarkoituksen on nostaa kotiseudun ja kotiseututyön arvostusta; onhan Kotiseutu-olut paikallisolut, joka on valmistettu käsityönä paikallisista raaka-aineista.

Etiketissä tokin näkyy Hirvosen pienimuotoinen kartta- ja liikennemerkkiharrastustus. Etiketin kartta herätti mielenkiintoa, ja monia askarrutti sen sijainti. Lahdestahan se on, mutta koska oluetta ei liikaa haluttu leimata Lahti-olueksi, Hirvonen poisti siitä karttatiedot. Toki moni ”asiantuntija” tunnisti paikan.

Kotiseutu-olutta on saatavilla vielä pieni erä Ant Brew -pubista Malskilta.


Lahti-leivos

Vuoden 2025 Lahti-leivos (kuva Sauli Hirvonen)

Onerva Vartiaisen ja Lahti-Seuran aloitteesta Lahti sai 120-juhlaleivoksen. Lahti-leivosta on aiemmin nautittu kaupungin 90- ja 110-vuotisjuhlissa. Leivosten muoto ja koostumus ovat vaihdelleet.
Nyt julkistettu leivos on Kahiwan kondiittorin Mia Uusitalon suunnittelema ja toteuttama.

– Lahti 120-v. leivoksen suunnittelussa halusin muuttaa jotakin perinteikästä hämäläistä modernimpaan muotoon. Uusitalo kertoo leivoksen synnystä:

Mieleeni tuli jälkiruoka, jota isovanhempanikin valmistivat lapsuudessani. Sillä oli monta nimeä, mutta meillä sitä kutsuttiin mustikkapöperöksi, jossain päin Suomea piimävelliksi ja toisaalla piapoksi. Jälkiruoka koostui talkkunasta, piimästä ja mustikoista, sekä ripauksesta sokeria.

Tästä syntyi ajatus Lahti-leivokseen, jossa pohjalla olisi vienosti kardemummalla maustettu talkkunakeksi. Keksin päällä lepäisi piimämoussesta tehty leivos, jonka sisälle kätkisin suomalaisesta mustikasta tehdyn sydämen. Pinnalla lahtelaisittain, sinistä, joka viittaa Vesijärveemme. Sini-valkoinen yhdistyisi mukavasti myös suomalaisuuteen.


Lahti-Seura tarjosi leivosta Lahden syntymäpäivätapahtumassaan lauantaina 1. marraskuutta Ant Brew:ssa.

Lahti-leivosta on jatkossa saatavilla Kahiwasta (Päijänteenkatu 9, Lahti), Lahden vuosipäivän ja Salpausselän kisojen aikoihin.

Lätällä Loviisaan (sis. video)

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Museokiskobussi eli Dm7-sarjan moottorivaunujuna ajoi lauantaina 30.8. Loviisaan. Kyseessä ei ollut mikä tahansa kiskobussi vaan Porvoon Museorautatie ry:n (PMR) ja Haapamäen museoveturiyhdistys ry:n (HMVY) yhteinen juna, joka koostui peräti kahdeksasta vaunusta. Näin pitkää kiskobussijunaa on tuskin Lahdessa aikoihin nähty. Lahden rautatieharrastajat Topproikka ry oli myös mukana järjestelyissä.

Juna koostui siis kahden operaattorin junasta, joista PMR:n juna tuli Helsingistä ja HMVY:n juna Kouvolasta. Nämä kaksi neljän vaunun yksikköä yhtyivät Lahdessa Salpausselän seisakkeelle. Lättähatuiksi kutsuttuja moottorivaunuja ja niiden liitevaunuja valmistettiin Suomessa 1950- ja 60-luvuilla ja niitä oli kaupallisessa liikenteessä käytössä aina vuoteen 1988 asti. Nykyisin muutamia kappaleita on museojunaliikenteessä.

Juna matkasi Loviisaan Wanhat talot -tapahtumaan ja se pysähtyi entisillä seisakepaikoilla sekä monilla tasoristeyksillä, jos niistä joku halukas oli nousemassa kyytiin. Lahdessa sateet taisivat karkoittaa suuremman yleisöryntäyksen, väkeä toki oli, mutta ei tungokseen asti. Kahdeksan vaunua tasasi matkustajat junaan väljästi.

Lahti-Loviisa-rataosuudella on liikenne lähes loppunut, tilausjunia ja työkoneita lukuunottamatta. Rataosuus on miellyttävä matkustaa. Maisemat ovat radan varrella ovat oikein miellyttävä; on idyllisiä tasoristeyksiä sekä suomalaista maalaismaisemaa. Moni hevonen hermostui junasta, jotkut eivät välittäneet, olivat ehkä tottuneet aiempaan liikenteeseen. Lehmät sen sijaan lähtivät laumana seuraamaan junaa niin pitkälle kuin kykenivät.

Loviisassa juna pysähtyi entiselle asemalle, josta se jatkoi Valkon satamaan. Sieltä se palasi välittömästi takaisin Loviisaan, jossa oli pidempi pysähdys. Asemanseutu on hyvin pelkistetty: sivuraiteet on purettu eikä rakennus ole enää rautatiekäytössä. Vanha veturitalli oli sentään vielä pystyssä. Aikoinaan Loviisan-Vesijärven-kapearaiteiselle (raideleveys 750 mm) rautatielle rakennettiin Loviisaan upea asemarakennus, joka kuitenkin purettiin vuonna 1972 uuden tien ja sillan tieltä. Vuonna rata muutettiin leveäraiteiseksi (1524 mm).

Sitten palattiinkin takaisin Lahteen.

Seuraava seudulla liikkuva museojuna kulkee Lahdesta Heinolaan lauantaina 13.9.2025.

Alla muutamia kuvia ja video Loviisan reissusta. Video on lisätty 15.12.2025.

Juna Salpausselän seisakkeella.
Lättä Lahden asemalla.
Yksi junan ohjaamoista.
Juna Loviisan asemalla.
Takaisin Salpausselällä.

Tulevia Lahti-dokumenttinäytöksiä

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Kalevi Oksasen kaitafilmiaineistosta on tulossa keväällä yksi näytös elokuvateatteri Kino Iirikseen, ja sen esityspäivät on 4.4. ja 5.4., joista jälkimmäinen on osana KINOS-lyhytelokuvafestivaalin ohjelmistoa.

Oksasen kaitafilmimateriaalia on esitetty aikaisemmin vuonna 2023, jolloin näytös koostui 1960-luvun Salpausselän kisoista. Kaupunkikuvaa sisältämä ensimmäinen näytös järjestettiin Lahti-viikolla lokakuussa 2024. Materiaali keskittyi Lahden keskustaan. Huhtikuussa 2025 esitettävä toisen osan sisältämä materiaali sijoittuu pääasiassa 1960-luvulle Möysän ympäristöön. Esitys huipentuu tänä vuonna 60 vuotta täyttävän Möysän ostoskeskuksen vihkiäisiin vuodelta 1965. Ostoskeskus tullaan todennäköisesti purkamaan lähivuosina.

Näistä kahdesta esityksestä on tulossa koostenäytös syksyn 2025 Lahti-viikolle (vko 44). Oksasen materiaalin on digitoinut Aatos Suomilammi ja editoinut esitettäväksi Sauli Hirvonen, joka vastaa myös näytöksistä.

Tulevia näytöksiä

Kalevi Oksasen digitoitu värikaitafilmikooste osa 2: 1960-luvun Möysää, esitetään perjantaina 4.4. ja lauantaina 5.4. klo 12.00. Muu esitettävä aineisto poikkeaa perjantain ja lauantain osalta, TV-mainoksista on tehty kaksi erillistä koostetta ja ne sisältävät pääosin 1950-70-lukujen mainoksia. Mainoksia on esitetty aiemmin muissa tapahtumissa. Perjantaina esitetään kaitafilmi Anttilanmäen koulun tapahtumista vuodelta 1958. Nyt esitettävä versio sisältää lisämateriaalia aiemmin esitettyyn versioon.

Lauantain ohjelmisto on osana KINOS-lyhytelokuvafestivaalia. Festivaali sisältää viisi sarjaa, joista ensimmäinen on Lahti-aiheinen. Sarjassa nähdään uusintana edelliseltä päivältä Oksasen Möysä-dokumentti, lisäksi osa 2 vanhoista TV-mainoksista. Lisäksi sarja sisältää kaksi videotaideteosta: Marko Takalan Lahti syö tajuntaa ja Sauli Hirvosen Kotikaupunki, joka on ensimmäinen osa Sanat diodraamassa-runovideosarjaa.
Lisäksi festivaalien ajan Tammisalin kahviossa esitetään lahtelaisyritysten mainoskoostetta.

Kevään Nastola-viikolla esitetään Erkki Hämäläisen kaksi dokumenttia lauantaina 3.5.2025 alkaen klo 12.

Syksyllä 2025 Lahti-viikolla (vko 44) on tulossa koostenäytös Oksasen kahdesta näytöksestä: Osa 1 keskustaa esitettiin lokakuussa 2024 ja Osa 2 Möysää huhtikuussa 2025.

Perjantaina 4.4. klo 12:
Anttilanmäen koulun tapahtumia, värikaitafilmi v. 1958* (u) 13 min
Vanhoja TV-mainoksia 1950-70-luvuilta, kooste 1 (u) 17 min
Kalevi Oksanen – värikaitafilmikooste osa 2: 1960-luvun Möysää* 27 min
Näytöksen kokonaiskesto: 57 min

Lauantaina 5.4 klo 12:
Kalevi Oksanen -värikaitafilmikooste osa 2: 1960-luvun Möysää* (uusinta ed. päivältä) 27 min
Vanhoja TV-mainoksia 1950-70-luvuilta, kooste 2 (u) 15 min
Sanat diodraamassa: Kotikaupunki-runovideo (Sauli Hirvonen) 1 min
Lahti syö tajuntaa (Marko Takala) 6 min
Näytöksen kokonaiskesto: 49 min

Lisäksi lauantaina Kino Iiriksen Tammisalissa toimii Kinos-kahvio, jossa esitetään klo 12-17 lahtelaisyritysten TV-mainoksia eri vuosilta sekä panoraamakuvakooste Lahdesta.

Lauantaina 3.5. klo 12-13.10:
Nastola-viikolla esitetään Erkki Hämäläisen valokuvadokumentit
Nastolan kirkko 220 vuotta, 20 min
Nastola 150 vuotta, 31 min
Hämäläinen alustaa näytöksen. Kokonaiskesto n. 65 minuuttia.

(u) = on esitetty aikaisemmin, mainoksia on esitetty aiemmin muissa tapahtumissa.
* = ei alkuperäistä ääniraitaa.

Kaikkiin näytöksiin vapaa pääsy. Näytösten järjestäjät Päijät-Hämeen elokuvakeskus, Lahden Videokuvaajat ja Lahti-Seura.

Kuvapoiminta: Vanha ravirata

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Lahden seudulla on järjestetty raveja jo kauppalan aikaan, mm. vuonna 1908 perustetun Lahden Hevosystäväin Seuran toimesta. Samana vuonna perustettiin myös ravirata kaupungin länsipuolelle Kärpäseen.

Harvoin tuleekin ajatelleeksi että rata on jo yli sata kymmenen vuotias. Se olikin aktiivikäytössä vuoteen 1981, aina siihen saakka kun Jokimaan ravikeskus otettiin käyttöön. Radasta on nähtävillä edelleen kavioura. Muut rakennukset on purettu kuten vuoden 1974 Kuninkuusraveihin valmistunut pääkatsomorakennus.

Ravirata koko komeudessaan kenties 1970-luvun lopulla suurmäestä kuvattuna.
Lahden kaupunkiympäristön arkisto

Radalla järjestettiin Kuninkuusraveja yhteensä kymmenen kertaa, seitsemät ensimmäiset vuosina 1924–1930. Kiertävän systeemin vuoksi Kuninkuusravit pidettiin Lahdessa vuosina 1946, 1958 ja 1974. Vuonna 1975 järjestettiin ensimmäinen Suur-Hollola-ajo -suurkilpailu. Rata-aluetta kutsuttiin Lahden Montuksi.

Kuninkuusraveista on Yle Elävässä Arkistossa on tallenne (kesto 37 min) vuodelta 1974 sekä mykkäkooste (2 min) vuodelta 1958, jossa vilahtaa myös presidentti Kekkonen.

Radalla on järjestetty ilmeisesti myös moottoripyöräkilpailuja ainakin 1940-luvulla.

Nykyisin alueella on mm. BMX-pyöräilyrata ja kesällä 2024 siellä järjestettiin Rooster Summer Fest -musiikkifestivaali. Alueella säilytetään myös lunta hiihtoa varten.

Eri yhteisöjen ehdotuksesta viime vuosina alueelle on suunniteltu laajempaa käyttöä ja kaupunki on laatimassa alueella asemakaavaa. Kaavarungon suunnitelmista järjestettiin asukastilaisuus viime vuoden syyskuussa. Hankkeesta on OmaLahti-sivulla tarkempia tietoja.

Vanha ravirata n. 1970-luvulla. Lahden kaupunkiympäristön arkisto
Vanha ravirata n. 1970-luvulla. Lahden kaupunkiympäristön arkisto

Lahden kaupungin karttapalvelussa voi vertailla raviradan muutoksia vuodesta 1946 lähtien, esimerkkinä vuoden 1960 ilmakuva. Kavioura näkyy selvästi vielä vuosia radan sulkemisen jälkeen. Vasta vuoden 2011 kuvassa näkyy, että osa radasta on alkanut pusikoitumaan, erityisesti länsipäässä. Mainittakoon vielä, että vuoden 2016 ilmakuvassa (ja siitä eteenpäin) näkyy sahanpurukasa, jonka alla säilytään lunta tulevia hiihtokausia ajatellen.

Lahden kummitukset

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Kaupunkikummitukset tai ainakin niistä kertovat tarinat ovat olleet viime vuosina kovasti esillä. Lahdessa on monia “todistettuja” kummitustapauksia paikoissa kuten Kansanopistossa, teatterirakennuksissa ja Hennalan vanhalla kasarmialueella. Useinhan tällaisten tarinoiden pohjalla on paikallisten (merkki)henkilöihin liittyviä tapahtumia tai valitettavasti usein suuremman mittaluokan inhimillisiä tragedioita.

Lahdessa suosiosta kertoo omalta osaltaankin se, että Lahti-oppaiden Erja Wiik on järjestänyt kummituskierroksia (Lahden seudun sukututkijat ry) mm. kaupungintalolla sekä kummitusbussikierroksia (Uusi Lahti), jossa kierretään ympäri kaupunkia ”mystisten tapauksien ja levottomien sielujen äärelle” (Uusi Lahti 25.10.2024), tarkoitus on kuitenkin tutustua alueen historiaan ja kansanuskomuksiin.

Kaupunkikummitukset tai ainakin niistä kertovat tarinat ovat olleet viime vuosina kovasti esillä. Lahdessakin suosiosta kertoo omalta osaltaankin se,

Keskellä Kansanopiston rakennus (Kuva Sauli Hirvonen, 2009)

Dokumentteja tapauksista

Lahden kuuluisin ja luultavasti aikoinaan yksi Suomen kuuluisimmista kummitustapauksessa on ns. Paavolan kummitus vuodelta 1974. Nykyisellä Sammonkadulla oli aikoinaan puutalo, jossa kummitusta jahtasivat niin viranomaiset, papit kuin lehtimiehetkin. Asiasta kirjoittivat iltapäivälehdet (Ilta-Sanomat). Tämänkin tapauksen taustalla on traaginen tositapahtuma. Tapauksen pohjalta on tehty lyhytdokumentti sekä jopa jonkinlainen tutkimus vuonna 1977.

Yle Areenassa on kuunneltavissa kahdeksanminuuttinen Tapani Ripatin dokumentti: Lahden kummittelusta on 40 vuotta.

Toukokuussa 2024 julkaistiin Pauliina Motturin käsikirjoittama ja ohjaama  Täällä liikkuu jo  -radiodokumentti (nykykielellä podcast), jossa tutustutaan useisiin Lahden kummitustapauksiin, joita on sattunut mm. pikkuteatterissa ja kaupunginteatterissa. Dokumentin kesto on 44 minuuttia.

Kummitustarinat osana paikallishistoriaa

Tällaisia “ei-virallisia” kotiseutuhistoriikkejä kuulisi mielellään enemmänkin. Harvoin tällaisista epäselvistä tilanteista ja olosuhteista on kirjoitettua historiaa, ainoastaan suullista perinnetietoa. Tarinat ovat kuitenkin oleellinen osa seudun identiteettiä ja kansanperinnettä. Täällä liikkuu joku -dokumentti onkin hyvä esimerkki siitä, että tarinat – pitivät paikkansa tai eivät – ovat antaneet oman paikalle leimansa; onhan kummitustapauksiin liitetyillä tapahtumilla usein historiallista todellisuuspohjaa.

(Päivitetty 5.4.2025)

Hennalassa kerrotaan kummittelevan. (Kuva Sauli Hirvonen, 2010)

Aavedata Ghostfest -tapahtuman mainosvideo vuodelta 2023.