Lahden pääkirjaston aulassa järjestetään 1.-29.12.2023 näyttely Mukkulan rautatie 1953-2023.
Näyttelyssä kerrotaan 70 vuotta käytössä olleesta nk. Mukkulan radasta, joka halkoo Lahden pohjoisia kaupungin osia. Teollisuuskäyttöön tarkoitettu rata erkaantuu vuonna 1932 valmistuneesta Heinolan rautatiestä Joutjärven kaupunginosassa. Rata avattiin liikenteelle virallisesti 1. helmikuuta 1954.
Radan käyttö päättyi vuonna 2022 ja se suljettiin alkuvuodesta 2023. Radan toistaiseksi viimeinen käyttäjä oli Polttimo-yhtiöt. Radalle ei viimeisimmän tiedon mukaan ole tulossa uusia käyttäjiä.
Näyttelyn pääpaino on harrastajien ottamissa kuvissa. Vitriinissä on radan ratakaaviot vuosilta 1979 ja 1986. Niistä selviää hyvin minkälaisia teollisuutta tuolloin radan varrelle on muodostunut. Pistoraiteiden ja vaihteiden määrä kertoo että rataa on käyttänyt useat teollisuusyritykset ja -laitokset. Liikenteen vuoksi Mukkulaan rakennettiin myös useampi raiteinen ratapiha.
Lisäksi näyttelyssä kerrotaan Lahdesta Heinolaan johtavasta rautatiestä sekä seudun museojuna-ajoista, joita on järjestetty vuodesta 2007 lähtien joka kesä. Ajoja on ollut järjestämässä kuluvana vuonna 35 vuotta täyttänyt Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry.
Yhdistys on myös näyttelyn järjestäjä. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Museojunalla Heinolaan ja tulipyörä.fi:n kanssa. Vuonna 2020 pääkirjastossa pidettiin samojen tahojen Rautateiden Lahti -näyttely, joka pureutui laajemmin Lahden rautateihin ja rautatieharrastamiseen. Tuolloin Pietarin rata täytti 150 vuotta.
Työryhmässä ovat Sauli Hirvonen, Jarno Piltti, Jarmo Hirviniemi ja Tomi Hämäläinen. Lisätietoja sauli.hirvonen@gmail.com.
Alla vuonna 2013 höyryveturi Hr1 1009:n eli Ukko-Pekan keulasta kuvattu video näyttää koko radan aina Niemestä Salpausselän seisakkeelle saakka. Kuvaus Sauli Hirvonen ja Markus Lehtinen, editointi Sauli Hirvonen. Video on nähtävillä Lahtiwoodin Youtube-kanavalla, mistä löytyy muitakin rautatie- ja Lahti-aiheisia videoita.
Julkaisen vuoden 2024 alussa valokuvakirjan LiikennemerkkejäLahdessa – ja muita havaintoja teiden varsilta. Kirja sisältää yli 160 valokuvaa Lahden seudulta vuosilta 2005-2023. Asiaa on hieman myös liikennemerkkien historiasta sekä Lahden pääväylien ja valtateiden rakentamisesta. Kirjan kuvat on jaettu viiteen eri teemaan, joista laajin keskittyy vanhoihin liikennemerkkeihin.
Kirjan kansi.
Tieliikennelain muutos vuonna 2020 toi muutoksia myös liikennemerkkeihin; yhdessä teemassa esitelläänkin uusien merkkien käyttöä. Kolmannessa teemassa esitellään erikoistapauksia, mistä alla yksi esimerkki. Omat teemat on myös erilaisilla liikenteen ohjaukseen tarkoitetuilla valoilla sekä puomeilla, tiemerkinnöillä ja muilla teihin liittyvillä rakennelmilla.
Yllä on liikennemerkkikuvauksen viimeisin esimerkki Lahdesta, joka kuvastaa huolimatonta ja/tai luovaa merkin käyttöä. Kyösti Kallion kadun ja Paasikivenkadun risteyksessä kaivon kannesta varoitetaan Rautateiden tasoristeyksen ennakkomerkillä (A28.1). Rautatietä ei ole lähimainkaan. Tosin mainittakoon, että kuvan risteyksestä käännyttäessä oikealle pääsee Paasikivenkatua pitkin Salpausselänkadulle, jossa oli satamaradan tasoristeys vielä reilut kymmenen vuotta sitten. Yllä olevan kuvan mukaisia samanlaisia tieliikennelain vastaisia esimerkkejä löytyy myös kirjasta.
Liikennemerkkikirja on osana Lahti-valokuvakirjojen sarjaa, ja on sarjan kolmas osa. Edelliset olivat Lahti-tatuoinnit sekä kaupunkikulttuurikirja Tunnelmia Lahdesta. Tekeillä on vielä sarjan neljäs osa Rautateiden Lahti.
Julkaisijana toimii tuttu Pekka Productions. Kirjaa on tilattavissa sivuston verkkokaupasta.
Artikkeli on julkaistu 19.10., päivitetty 22.11. ja 14.12.2023
Lahden täyttäessä tänä vuonna 118 vuotta marraskuun ensimmäisenä päivänä, myös järjestäytyneellä rautatieharrastamisella on silloin Lahdessa vuosipäivä.. Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n perustamiskokous pidettiin Lahden kaupungin perustamispäivänä, mutta vuosi oli 1988. Tuolloin oli kulunut päivälleen 119 vuotta Riihimäen ja Lahden välisen rautatien avaamisesta liikenteelle ja 83 vuotta Lahden kaupunkioikeuksista.
Tänä vuonna yhdistyksellä tulee täyteen 35 vuotta, mutta varsinaisia juhlia ei järjestetä, muunlaista toimintaa kylläkin. Yhdistyksen yhteistyössä muiden tahojen kanssa järjestämät museojunat ovat kulkeneet Heinolan radalla jo kesästä saakka, ja ajot jatkuvat syksylläkin. Lisäksi pääkirjaston aulassa järjestetään joulukuussa näyttely, jossa pääpaino on Mukkulan radassa. Näyttelyyn on tulossa radan historiaa, valokuvia sekä vitriiniin rautatieaiheista aineistoa. Vuonna 1953 valmistunut rata suljettiin kuluvan vuoden alussa. Edellinen kirjastossa järjestetty rautatieaiheinen näyttely oli Rautateiden Lahti vuonna 2020. Tulevasta näyttelystä tiedotetaan mm. Topparoikan sivuilla. Mainittakoon vielä että yhdistys julkaisi hiljattain rautatieaiheisen kalenterin vuodelle 2024.
Seuraavana valikoituja vaiheita yhdistyksen historiasta, lisää voi lukea Topparoikan sivuilta.
Topparoikan toimintaa lyhyesti
Yhdistyksen toimitilat olivat vuosina 1990-2011 Mytäjäisten veturivarikon vesitornissa. Varikon ympäristössä yhdistys pääsi toteuttamaan tavoitteitaan: kunnostamaan museojunakalustoa ja järjestämään rautatietapahtumia kuten vuodesta 2006 alkaen järjestettyä Rautatiepäivää, joka houkutti vuosien saatossa monipuoliseen tapahtumaan tuhansia ihmisiä, myös Lahden ulkopuolelta.
Yhdistyksen tilat olivat Lahdessa Mytäjäisten veturivarikon vesitornissa vuosina 1990-2011. Vuonna 2015 yhdistys muutti Vierumäen rautatieasemalle.Yhdistyksen kalustoa kunnostettavana varikon raiteistolla. Kalusto siirrettiin sittemmin Vierumäelle, jossa kunnostuksia jatkettiin.
Valtionomisteisten rautatiekiinteistöjen myynti aiheutti vuonna 2010 epävarman tilanteen myös Lahdessa Mytäjäisten veturivarikon silloisille vuokralaisille; ei ollut tietoa alueen kehittämisestä tai vuokrasuhteiden jatkamisesta. Tuolloin Topparoikan aktiivit perustivat nettisivuston sekä julkaisivat lehden kertomaan varikon historiasta ja sen vaiheista sekä kertoivat Topparoikka-yhdistyksen kannan siitä, miten aluetta voisi kehittää. Samassa yhteydessä Topparoikan ehdotuksesta kulttuurihistoriallisesti arvokas varikkoalue valittiin Yle Teeman Suojele Minut -ohjelmaan vuonna 2011. Lopulta kuitenkin varikko tyhjennettiin vuokralaisista ja myytiin uudelle omistajalle. Yhdistys löysi uudet tilat vuonna 2015 Vierumäen rautatieasemalta Heinolan radan varrelta.
Lahdessa yhdistys on ollut järjestämässä ja osallisena erilaisissa tapahtumissa monin eri tavoin. Valtakunnalliset Pienoisrautatiepäivät on Lahdessa järjestetty kaksi kertaa vuosina 1991 ja 1995. Lisäksi yhdistys on osallistunut vuosikymmenten saatossa omalla osastollaan valtakunnallisiin pienoisrautatie- ja rautatietapahtumiin ympäri Suomen, jossa yhdistys on esitellyt toimintaansa sekä vuonna 1991 valmistunutta Vesijärven satamaa kuvaavaa pienoisrautatietä. Nk. kerhorata tehtiin alunperin Lahden kaupunginmuseon näyttelyyn, josta se siirtyi Topparoikalle.
Mäkelän tila oli yhtenä osana suunnitelmissa perustaa Lahteen Pietarin radan museo varikkoalueelle, joka ei kuitenkaan toteutunut sellaisenaan. Pienimuotoisia tapahtumia kuitenkin järjestettiin: Pietarin Radan museon avoimet ovet pidettiin 15.5.1991 Länsiharjun koululla sekä 10.3.1993 Topparoikka ry:n toimitiloissa.
Vuonna 1991 Yleisradion Lahden toimittajat valitsivat yhdistyksen yhteisöjen vuoden tiedottajaksi.
Alkuvuosien yhteistyö Postin kanssa tuotti lisäksi väripostikortin ja erikoisleiman.
Vuodesta 1993 lähtien Topparoikan aktiivit ovat pitäneet esillä satamaradan palauttamista Vesijärven asemalle. Uudelleen rakennettu rata palvelisi museojuna-ajoja sekä tilausjunia mm. Sibeliustalon tapahtumiin.
Vuonna 2006 yhdistys oli mukana juhlistamassa Lahti-Kerava-oikorataa mm. kaupungin järjestämässä Kiskojen vuosi -tapahtumakokonaisuudessa Sibeliustalossa.
Lahden Rautatiepäivä järjestettiin vuosina 2006-2009 Mytäjäisten varikolla ja myöhemmin uusissa tiloissa Vierumäen asemalla.
Vuonna 2007 Topparoikan edustajat olivat kertomassa rautatieharrastuksesta Länsiharjun koululla. Päivän aikana esittelyn kuulivat kaikki koulun oppilaat, esillä oli aiemmin mainittu pienoisrautatie sekä yhdistyksen esittelyvideo. Elokuvateatteri Kino Iiriksessä yhdistys on ollut järjestämässä yleisölle avoimia Kiskojen Viemää -nimisiä dokumenttiesityksiä. Topparoikka toimittaa ja kustantaa nimeään kantavaa jäsenlehteä.
Rautatiepäivä ja erilaista kalustoa Lahden varikolla.
Yhdistyksen museojunakalustoa on ollut esillä urheilukeskuksessa Salpausselän seisakkeella mm. Classic Motorshow ja Moottoripyörämessujen yhteydessä.
Yksi tärkeimmistä tehtävistä yhdistyksellä on ollut museaalisen junakaluston kunnostaminen. Vuonna 1990 se aloitti Tr1 1047 -höyryveturin kunnostuksen liikuteltavaksi muistomerkkiveturiksi. Kunnostuksen valmistuttua ”Risto”-niminen veturi siirtyi symbolisesti kaupungille seremoniassa, josta uutisoitiin valtakunnan mediassa. Vuonna 2020 VR:n omistama veturi siirtyi Mytäjäisten varikolta uudelle omistajalle Lohjalle.
Vasemmalla yhdistyksen kunnostama liikuteltava muistomerkkiveturi Tr1, oikealla liikkuva höyryveturi Hr1.
Yhdistys on kunnostanut myös vaunuja liikenteeseen. Efi-tunnuksellisen konduktöörivaunu muutettiin 1990-luvulla kahvilavaunuksi. Vaunu on nykyisin osana VR:n ja Rautatiemuseon Valtteri-museojunarunkoa, jota käytetään suurissa yleisötapahtumissa.
Viime vuosikymmenellä yksi näkyvimmistä kunnostuskohteista oli yli satavuotiaan koneellisen/miehitetyn Etv-Rto-lumiauran kunnostus. Aura edustaa harvinaista säilynyttä kalustotyyppiä. Kunnostuksen jälkeen se siirtyi Haapamäelle vuonna 2013.
Päijänne Leader ry:n myöntämän kolmivuotisen (2019-2022) avustuksen turvin yhdistys hankki omistukseensa 1990-luvulta saakka ollutta kunnostuksenalaista VR:n museovaunukalustoa. Saadun avustuksen ansiosta jatkettiin Ei-lähiliikennevaunun ja Fo-konduktöörivaunun kunnostusta liikennöimiskelpoiseksi. Vaunuista mm. korjattiin runkoja ja ne kunnostettiin sisä- ja ulkopuolelta; paneleita ja ikkunoita vaihdettiin sekä sähköjä uusittiin, ja akkuja ja lämmitysjärjestelmiä testattiin. Molemmat vaunut katsastettiin vuonna 2023 ja todettiin liikennöintikelpoiseksi. Samalla vaunukalustoa varten hankittiin Tve3 473 -dieselveturi.
Topparoikan veturi Tve3 Hyvinkäällä.
Päijänne Leader myönsi hankkeen päätyttyä Topparoikalle Sisu-tunnustuksen perinnejunan kunnostamisesta. Kalustolla on tarkoitus liikennöidä Heinolan radalla.
Yhdistyksen aloitteesta Lahden seudulla oli alkanut jo vuonna 2007 jokakesäiset museojuna-ajot. Vaikka tuolloin yhdistyksellä ei ollut omaa liikkuvaa kalustoa, tehtiin ajot yhteistyössä muiden museojunaoperaattoreiden kanssa, kuten Haapamäen Museveturiyhdistys ry:n, Sinisten vaunujen ystävät ry:n, Höyryveturimatkat1009 Oy:n ja Porvoon Museorautatie ry (PMR). Kesällä 2007 yhdistys oli mm. järjestämässä ensimmäisen museojuna-ajon oikoradalla. Mäntsälän asemalla oli kansanjuhla ja Lahden Mytäjäisissä juna otettiin vastaan torvisoittokunnan voimin, kun juna saapui Rautatiepäivä-tapahtumaan. Jo seuraavana kesänä Lahdessa nähtiin kaksi höyryjunaa kun Ukko-Pekka saapui Helsingistä Mytäjäisiin, josta Heinolaan jatkoi matkaa Pikku-Jumbo. Yhdistys on ollut mukana järjestämässä matkoja niin Mukkulaan kuin Loviisaankin.
Höyryjuna on lähes jokakesäinen näky Vierumäen asemalla. Veturina Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:n Tk3 eli Pikku-Jumbo.Kiskobusseilla hoidettiin Heinolan radan matkustajajunaliikennettä vuoteen 1968 asti. Tässä ollaan museojunatunnelmissa Vierumäellä.
Vuosien saatossa Topparoikan järjestämistä museojuna-ajoista on muodostunut seudulle merkittävä jokavuotinen kesätapahtuma, joka on hoidettu talkoovoimin. Erityisesti Heinolaan suuntauvasta museojunaliikenteestä on ollut Lahden seudun matkailullinen kulttuurielämys. Ajojen asematapahtumat Ahtialassa, Mäkelässä ja Vierumäellä täydentävät kokonaisuutta, ja museojuna-ajoista on tullut merkittävä vetonaula maakuntien välille, jonka lähes jokainen lahtelainen tuntee. Jatkossa yhdistyksen on mahdollista hoitaa museojunaliikennettä myös omalla veturilla ja vaunuilla.
Teksti ja kuvat: Sauli Hirvonen Kirjoittaja on Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n puheenjohtaja
Lahden seudun kesän ensimmäiset museojuna-ajot ajettiin Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:n kalustolla Heinolaan heinäkuun 15. ja 16. päivä yhteistyössä Museojunalla Heinolaan ja Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n kanssa. Vetokalustona oli dieselveturit (Dv15 ja Dv16). Viikonloppuna oli mm. Mäkelän ja Vierumäen asemilla tapahtumat. Viikonlopun viimeisestä ajosta on nähtävillä video alempana. Museojunakyytiä on luultavasti tarjolla syksylläkin: Heinolan radan -juhlapäivänä 10.9. Ajoista enemmän sekä lisätiedustelut osoitteessa museojunallaheinolaan.fi.
Museojuna-ajot käynnistyivät jo toukokuussa, kun Sinisten vaunujen ystävät ry ajoi Heinolassa ja Vierumäellä yleisölle avoimia ajoja 6.-7.5. Kalustona toimi kaksi Tka7-ratakuorma-autoa ja siniset Ein-vaunut.
Rautatieharrastaminen oli esillä myös Ylellä Lahden Radiossa. Toimittaja Mikko Tuomikoski kävi haastattelemassa Topparoikan aktiiveja Jonne Seppästä (vpj) ja Janne Ridanpäätä, jotka kertoivat yhdistystoiminnasta ja harrastamisesta. Jutun tekstiversio on luettavissa täällä.
Alla muutamia rautatievideoita tältä kesältä (16.6) ja keväältä sekä aiemmilta vuosilta. Toukokuulta 2023 on tavarajunan ohitus Vierumäen asemalta ja vuodelta 2015 Tka8 vaihtotyöt Lahden ratapihalla sekä Ukko-Pekan matka Lahdesta Heinolaan. Videot on katsottavissa alta sekä Lahtiwoodin YouTube-kanavalla. Ne ovat tulipyörä.fi-sivuston Rautateiden Lahti -videoiden sarjaa.
Artikkeli on julkaistu 7.7.2023 ja päivitetty 17.7.2023
Helsingin Sanomat uutisoi 17.5.2023 Katajanokalle sijoitettavista junanvaunuista. Katajanokan satamaan oli rautatieliikennettä vuoteen 1980 saakka. Raiteet näkyvät vanhatkartat.fi-sivuston vuoden 1979 kartassa, ja kuvia on nähtävillä mm. vaunut.org-sivustolla (hakusanalla Katajanokka). Nyt alueen rautatiehistoriaa halutaan tuoda esille asettamalla kiskojen päälle kolme vanhaa avovaunua terassikäyttöön.
Samantyyppistä olen ehdottanut Lahden satamaan jo aiemmin. Ehdotus on luettavissa tulipyörä.fi-sivustoltani. Totean siinä, että Lahdelle tärkeää teollisuus- ja rautatiehistoriaa voitaisiin tuoda esille sijoittamalla museotavaravaunu satamaan. Vaunu voisi olla esimerkiksi vanha (G-tunnuksellinen) umpitavaravaunu. Vaunu ei olisi pelkästään staattinen muistomerkki vaan sitä voitaisiin käyttää vaikkapa esiintymislavana sataman tapahtumissa tai muuna tilana.
Vaunu olisi konkreettinen muistutus Lahden kehitykseen vaikuttaneista seikoista kuten rannan teollisuudesta, itse satamasta ja sinne johtaneesta rautatiestä. Lisäksi puinen junanvaunu sopisi hyvin koko satama-alueen puuteollisuushistoriaan ja tavaravaunu tukisi myös ranta-alueen teollisuusrakennusten historiaa sekä niiden uudelleenkäyttöä.
Vesijärveen satamaan sopisi vaikkapa tämäntyylinen Gb-umpitavaravaunu. Kuvan vaunun omistaa Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry.
Lahden sataman suojeltu rautatie purettiin vuonna 1994 Jalkarannantieltä saakka Vuoden 1992 kartassa se vielä näkyy pistoraiteineen.
Komeita punatiilirakennuksia puusepäntehdasta, tulitikkutehdasta ja margariinitehdasta sekä lasitehtaan savupiippua lukuunottamatta kaikki muu on hävinnyt. Niemenkadun entinen paloasema on muistutuksena teollisuusajoista. Syksyllä 2022 ilmeni, että lasitehtaan savupiipun olemassaolo on uhattunu. Totesin Hollolan Lahti -lehden 1/2023 pääkirjoituksessa: ”Kuten viime pääkirjoituksessa kirjoitin, Lahden sataman viimeisiä teollisuusajan merkkejä ovat punatiilinen puusepäntehdas sekä lasitehtaan vanha piippu, joka on rakennettu vuonna 1954. Kaikki muu Ankkurinkadun/Satamakadun ja järven väliltä on purettu, asemarakennusta ja makasiinia lukuunottamatta. Lasitehtaan piipun kunto vaatii sen purkamista tai korjaamista. Rakennusvalvonta ei antanut omistajalle aiemmin lupaa piipun purkamiseen. Ankkurin piippu on tärkeä symboliarvo koko Lahdelle: Onhan koko savupiipputeollisuudella ollut suuri merkitys Lahden kehitykselle, ja sitä kautta se on myös lahtelaisen identiteetin peruspalikoita. Savupiiput olivat myös Werner von Hausenin kaupungin vaakunaehdotuksen aiheena vuonna 1910.”
