Lyhytelokuvafestivaali KINOS järjestetään Lahdessa elokuvateatteri Kino Iiriksessä lauantaina 6.4.2024. Festivaalin teema on tänä vuonna K6.4. – nollia ja ykkösiä.
Elokuvafestivaali käynnistyy klo 12.00 ja ohjelmisto koostuu useammasta sarjasta väliaikoineen. Ohjelmisto kokonaisuudessaan julkaistaan maaliskuussa.
Varsinainen ohjelmisto esitetään Iiris-salissa, viereisessä Tammisalissa on kahvio, jossa virvokkeita ja purtavaa sekä kirja- ja julistemyyntiä.
Ovet aukeavat klo 11.30. Kinokseen on vapaa pääsy.
KINOS elokuvateatteri Kino Iiriksessä 6.4.2024. Käyntiosoite Saimaankatu 12, Lahti.
Vuosia sitten loppuun myydyn Hannu Kivilän Lahtelaisen lukukirja toinen painos julkaistaan tammikuussa 2024. Kirja julkaistiin alunperin vuonna 2007, ja sen kustantajina ovat uusimmassakin painoksessa Lahden kaupunginmuseo ja Lahti-Seura. Uusinta painosta on edelliseen verrattuna täydennetty maltillisesti. Tärkeimpiä tapahtumia on lisätty, sekä muutama asiavirhe korjattu. Lisätyn tiedon tärkeimpinä tietolähteinä ovat olleet internet ja paikalliset sanomalehdet.
Lahtelaisen lukukirja sisältää aiemmin monessa eri yhteydessä julki tuotua faktaa tiivisteltynä ja ryhmiteltynä kätevään muotoon. Kivilä on kahlannut läpi melkoisen määrän Lahdesta vuosikymmenien mittaan kirjoitettua, ja yhdistänyt olennaisimmat palat tiiviiksi kokonaisuuksiksi. Näitä kokonaisuuksia on kansien välissä toista sataa, ryhmiteltyinä mm. katuihin, kaupunginosiin, rakennuksiin sekä teollisuus- ja liikelaitoksiin.
Tekstiä on elävöitetty valokuvien sijasta Kivilän piirroksilla sekä vanhoilla ilmoituksilla ja mainoksilla. Kirjan eräänä innoittajana on ollut 1960-luvulla ilmestynyt Olli Järvisen Lahti ennen meitä sekä lukuisat kävelyretket, jotka ovat herättäneet tekijän kiinnostuksen milloin mihinkin Lahti-aiheiseen asiaan.
Kokoelma on toteutettu mahdollisimman monipuolisesti kaikkia menneitä vuosikymmeniä tasapuolisesti kunnioittaen. Jos jokin aihepiiri on lukijan mielestä jäänyt liian vähälle huomiolle, on se puhtaasti tekijän valinta. Kirja ei halua ottaa kantaa, eikä se arvostele menneitten sukupolvien tekemisiä – siitä huolimatta kirjoittaja ja kustantajat toivottavat antoisia lukuhetkiä.
Kirjaa on saatavilla elokuvateatteri Kino Iiriksen lipunmyynnistä. Viikosta kuusi lähtien sitä on saatavilla Suomalaisesta kirjakaupasta ja Lahden museokaupoista.
Vuonna 2015 Kivilä julkaisi Lahtelaisen sanakirjan, ja suositusta kirjasta on otettu jo kolme painosta. Kirjaa on edelleen saatavilla.
Suomalaiset Historiapäivät järjestetään 9.–10.2.2024 Lahden Sibeliustalossa yleisötapahtumana, johon yleisöllä on vapaa pääsy. Koko ohjelma striimataan suorana kaikkialla nähtäväksi ja halukkaiden esiintyjien esitelmien tallenteet tulevat kuukauden ajaksi katsottaviksi Suomalaiset Historiapäivät -nettsivuille. Esitykset striimataan Videomakers Oy:n toimesta.
Ohjelma on julkaistu hiljattain, ja lahtelaisittain mielenkiintoinen osuus osuu lauantai-iltapäivälle. Puusepänsalissa klo 14.45 alkavan tilaisuuden pääotsikkona on ”Lahti – Kerrostumia risteyskaupungin historiassa”, ja se sisältää kolme luentoa: Lahden kylä, risteysasema, dosentti Mikko-Olavi Seppälä. Lahden kolme liikkeellelähtöä, professori Antti Karisto. Karjalan perintö Lahdessa, dosentti Hannu Takala. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii FM, tutkija Janne Ridanpää.
Historiapäivät alkaa perjantaina 9.2. klo 13.30 tapahtuman avaussanoilla. Tapahtumaan kuuluu kymmenen eri aiheista luentokokonaisuutta ja keskustelutilaisuutta. Loppukeskustelu käydään lauantaina klo 16.45-17.45 ja aiheena on ”Historian tietämyksen merkitys”.
Tapahtuman järjestävät Suomalaiset Historiapäivät -yhdistys / Historiska Föreningen i Finland.
Lahti on saanut uuden kotiseutuneuvoksen. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi 25.5.2023 päivätyllä avoimella kirjeellä Pertti Hammarille kotiseutuneuvoksen nimen ja arvon.
Arvonimen hakuprosessia hoiti varatuomari Tarmo Pipatti ja suosittelijoina toimivat silloinen Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen sekä Lahti-Seuran puheenjohtaja Sauli Hirvonen.
Toimitusjohtaja Pertti Hammar on pitkän linjan yrittäjä, joka on toiminut jo 50 vuotta ja jatkaa edelleen yritystoiminnassa. Lisäksi hän on toiminut useissa luottamustoimissa. Myös maanpuolustusasiat on ollut Hammarille läheistä koko aikuisikänsä. Hammar on höyrylaivaperinteen vaalijana on kunnostanut Suomen yhden vanhimman höyrylaivan s/s Halla IX (1896), ja hänet valittiin Vuoden Varustajaksi vuonna 2009. Hammar on ollut tekemässä kahta höyrylaivoihin keskittyvää kirjaa.
Suurelle yleisölle Hammar on tullut tutuksi erityisesti Lahden historiaan liittyvillä teoksillaan. Hän oli tekemässä yhdessä arkkitehti Unto Tupalan kanssa Niin oli ennen, entäs nyt -kirjaa kaupungin 90-vuotisjuhliin. Vuonna 2005 kaupungin täyttäessä 100 vuotta Hammar julkaisi kirjan Muistikuvia Lahdesta. Seuraavat kuvakirjat olivat Lahti kylästä kaupungiksi (v. 2014) ja Kanava keskellä kylää (v. 2019), joka kertoi 150 vuotta täyttävästä Vääksyn kanavasta. Viimeisin Hammarin kuvateos Lahti historian kertomaa julkaistiin vuonna 2022.
Kotiseutuneuvoksen arvonimiä on myönnetty muutamalle lahtelaiselle, joten kyseessä on lahtelaisittainkin harvinainen nimitys.
Vuonna 2020 Lahti-Seura valitsi Pertti Hammarin vuoden lahtelaiseksi. Perustelut on luettavissa seuran sivuilta.
Lahden täyttäessä tänä vuonna 118 vuotta marraskuun ensimmäisenä päivänä, myös järjestäytyneellä rautatieharrastamisella on silloin Lahdessa vuosipäivä.. Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n perustamiskokous pidettiin Lahden kaupungin perustamispäivänä, mutta vuosi oli 1988. Tuolloin oli kulunut päivälleen 119 vuotta Riihimäen ja Lahden välisen rautatien avaamisesta liikenteelle ja 83 vuotta Lahden kaupunkioikeuksista.
Tänä vuonna yhdistyksellä tulee täyteen 35 vuotta, mutta varsinaisia juhlia ei järjestetä, muunlaista toimintaa kylläkin. Yhdistyksen yhteistyössä muiden tahojen kanssa järjestämät museojunat ovat kulkeneet Heinolan radalla jo kesästä saakka, ja ajot jatkuvat syksylläkin. Lisäksi pääkirjaston aulassa järjestetään joulukuussa näyttely, jossa pääpaino on Mukkulan radassa. Näyttelyyn on tulossa radan historiaa, valokuvia sekä vitriiniin rautatieaiheista aineistoa. Vuonna 1953 valmistunut rata suljettiin kuluvan vuoden alussa. Edellinen kirjastossa järjestetty rautatieaiheinen näyttely oli Rautateiden Lahti vuonna 2020. Tulevasta näyttelystä tiedotetaan mm. Topparoikan sivuilla. Mainittakoon vielä että yhdistys julkaisi hiljattain rautatieaiheisen kalenterin vuodelle 2024.
Seuraavana valikoituja vaiheita yhdistyksen historiasta, lisää voi lukea Topparoikan sivuilta.
Topparoikan toimintaa lyhyesti
Yhdistyksen toimitilat olivat vuosina 1990-2011 Mytäjäisten veturivarikon vesitornissa. Varikon ympäristössä yhdistys pääsi toteuttamaan tavoitteitaan: kunnostamaan museojunakalustoa ja järjestämään rautatietapahtumia kuten vuodesta 2006 alkaen järjestettyä Rautatiepäivää, joka houkutti vuosien saatossa monipuoliseen tapahtumaan tuhansia ihmisiä, myös Lahden ulkopuolelta.
Yhdistyksen tilat olivat Lahdessa Mytäjäisten veturivarikon vesitornissa vuosina 1990-2011. Vuonna 2015 yhdistys muutti Vierumäen rautatieasemalle.Yhdistyksen kalustoa kunnostettavana varikon raiteistolla. Kalusto siirrettiin sittemmin Vierumäelle, jossa kunnostuksia jatkettiin.
Valtionomisteisten rautatiekiinteistöjen myynti aiheutti vuonna 2010 epävarman tilanteen myös Lahdessa Mytäjäisten veturivarikon silloisille vuokralaisille; ei ollut tietoa alueen kehittämisestä tai vuokrasuhteiden jatkamisesta. Tuolloin Topparoikan aktiivit perustivat nettisivuston sekä julkaisivat lehden kertomaan varikon historiasta ja sen vaiheista sekä kertoivat Topparoikka-yhdistyksen kannan siitä, miten aluetta voisi kehittää. Samassa yhteydessä Topparoikan ehdotuksesta kulttuurihistoriallisesti arvokas varikkoalue valittiin Yle Teeman Suojele Minut -ohjelmaan vuonna 2011. Lopulta kuitenkin varikko tyhjennettiin vuokralaisista ja myytiin uudelle omistajalle. Yhdistys löysi uudet tilat vuonna 2015 Vierumäen rautatieasemalta Heinolan radan varrelta.
Lahdessa yhdistys on ollut järjestämässä ja osallisena erilaisissa tapahtumissa monin eri tavoin. Valtakunnalliset Pienoisrautatiepäivät on Lahdessa järjestetty kaksi kertaa vuosina 1991 ja 1995. Lisäksi yhdistys on osallistunut vuosikymmenten saatossa omalla osastollaan valtakunnallisiin pienoisrautatie- ja rautatietapahtumiin ympäri Suomen, jossa yhdistys on esitellyt toimintaansa sekä vuonna 1991 valmistunutta Vesijärven satamaa kuvaavaa pienoisrautatietä. Nk. kerhorata tehtiin alunperin Lahden kaupunginmuseon näyttelyyn, josta se siirtyi Topparoikalle.
Mäkelän tila oli yhtenä osana suunnitelmissa perustaa Lahteen Pietarin radan museo varikkoalueelle, joka ei kuitenkaan toteutunut sellaisenaan. Pienimuotoisia tapahtumia kuitenkin järjestettiin: Pietarin Radan museon avoimet ovet pidettiin 15.5.1991 Länsiharjun koululla sekä 10.3.1993 Topparoikka ry:n toimitiloissa.
Vuonna 1991 Yleisradion Lahden toimittajat valitsivat yhdistyksen yhteisöjen vuoden tiedottajaksi.
Alkuvuosien yhteistyö Postin kanssa tuotti lisäksi väripostikortin ja erikoisleiman.
Vuodesta 1993 lähtien Topparoikan aktiivit ovat pitäneet esillä satamaradan palauttamista Vesijärven asemalle. Uudelleen rakennettu rata palvelisi museojuna-ajoja sekä tilausjunia mm. Sibeliustalon tapahtumiin.
Vuonna 2006 yhdistys oli mukana juhlistamassa Lahti-Kerava-oikorataa mm. kaupungin järjestämässä Kiskojen vuosi -tapahtumakokonaisuudessa Sibeliustalossa.
Lahden Rautatiepäivä järjestettiin vuosina 2006-2009 Mytäjäisten varikolla ja myöhemmin uusissa tiloissa Vierumäen asemalla.
Vuonna 2007 Topparoikan edustajat olivat kertomassa rautatieharrastuksesta Länsiharjun koululla. Päivän aikana esittelyn kuulivat kaikki koulun oppilaat, esillä oli aiemmin mainittu pienoisrautatie sekä yhdistyksen esittelyvideo. Elokuvateatteri Kino Iiriksessä yhdistys on ollut järjestämässä yleisölle avoimia Kiskojen Viemää -nimisiä dokumenttiesityksiä. Topparoikka toimittaa ja kustantaa nimeään kantavaa jäsenlehteä.
Rautatiepäivä ja erilaista kalustoa Lahden varikolla.
Yhdistyksen museojunakalustoa on ollut esillä urheilukeskuksessa Salpausselän seisakkeella mm. Classic Motorshow ja Moottoripyörämessujen yhteydessä.
Yksi tärkeimmistä tehtävistä yhdistyksellä on ollut museaalisen junakaluston kunnostaminen. Vuonna 1990 se aloitti Tr1 1047 -höyryveturin kunnostuksen liikuteltavaksi muistomerkkiveturiksi. Kunnostuksen valmistuttua ”Risto”-niminen veturi siirtyi symbolisesti kaupungille seremoniassa, josta uutisoitiin valtakunnan mediassa. Vuonna 2020 VR:n omistama veturi siirtyi Mytäjäisten varikolta uudelle omistajalle Lohjalle.
Vasemmalla yhdistyksen kunnostama liikuteltava muistomerkkiveturi Tr1, oikealla liikkuva höyryveturi Hr1.
Yhdistys on kunnostanut myös vaunuja liikenteeseen. Efi-tunnuksellisen konduktöörivaunu muutettiin 1990-luvulla kahvilavaunuksi. Vaunu on nykyisin osana VR:n ja Rautatiemuseon Valtteri-museojunarunkoa, jota käytetään suurissa yleisötapahtumissa.
Viime vuosikymmenellä yksi näkyvimmistä kunnostuskohteista oli yli satavuotiaan koneellisen/miehitetyn Etv-Rto-lumiauran kunnostus. Aura edustaa harvinaista säilynyttä kalustotyyppiä. Kunnostuksen jälkeen se siirtyi Haapamäelle vuonna 2013.
Päijänne Leader ry:n myöntämän kolmivuotisen (2019-2022) avustuksen turvin yhdistys hankki omistukseensa 1990-luvulta saakka ollutta kunnostuksenalaista VR:n museovaunukalustoa. Saadun avustuksen ansiosta jatkettiin Ei-lähiliikennevaunun ja Fo-konduktöörivaunun kunnostusta liikennöimiskelpoiseksi. Vaunuista mm. korjattiin runkoja ja ne kunnostettiin sisä- ja ulkopuolelta; paneleita ja ikkunoita vaihdettiin sekä sähköjä uusittiin, ja akkuja ja lämmitysjärjestelmiä testattiin. Molemmat vaunut katsastettiin vuonna 2023 ja todettiin liikennöintikelpoiseksi. Samalla vaunukalustoa varten hankittiin Tve3 473 -dieselveturi.
Topparoikan veturi Tve3 Hyvinkäällä.
Päijänne Leader myönsi hankkeen päätyttyä Topparoikalle Sisu-tunnustuksen perinnejunan kunnostamisesta. Kalustolla on tarkoitus liikennöidä Heinolan radalla.
Yhdistyksen aloitteesta Lahden seudulla oli alkanut jo vuonna 2007 jokakesäiset museojuna-ajot. Vaikka tuolloin yhdistyksellä ei ollut omaa liikkuvaa kalustoa, tehtiin ajot yhteistyössä muiden museojunaoperaattoreiden kanssa, kuten Haapamäen Museveturiyhdistys ry:n, Sinisten vaunujen ystävät ry:n, Höyryveturimatkat1009 Oy:n ja Porvoon Museorautatie ry (PMR). Kesällä 2007 yhdistys oli mm. järjestämässä ensimmäisen museojuna-ajon oikoradalla. Mäntsälän asemalla oli kansanjuhla ja Lahden Mytäjäisissä juna otettiin vastaan torvisoittokunnan voimin, kun juna saapui Rautatiepäivä-tapahtumaan. Jo seuraavana kesänä Lahdessa nähtiin kaksi höyryjunaa kun Ukko-Pekka saapui Helsingistä Mytäjäisiin, josta Heinolaan jatkoi matkaa Pikku-Jumbo. Yhdistys on ollut mukana järjestämässä matkoja niin Mukkulaan kuin Loviisaankin.
Höyryjuna on lähes jokakesäinen näky Vierumäen asemalla. Veturina Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:n Tk3 eli Pikku-Jumbo.Kiskobusseilla hoidettiin Heinolan radan matkustajajunaliikennettä vuoteen 1968 asti. Tässä ollaan museojunatunnelmissa Vierumäellä.
Vuosien saatossa Topparoikan järjestämistä museojuna-ajoista on muodostunut seudulle merkittävä jokavuotinen kesätapahtuma, joka on hoidettu talkoovoimin. Erityisesti Heinolaan suuntauvasta museojunaliikenteestä on ollut Lahden seudun matkailullinen kulttuurielämys. Ajojen asematapahtumat Ahtialassa, Mäkelässä ja Vierumäellä täydentävät kokonaisuutta, ja museojuna-ajoista on tullut merkittävä vetonaula maakuntien välille, jonka lähes jokainen lahtelainen tuntee. Jatkossa yhdistyksen on mahdollista hoitaa museojunaliikennettä myös omalla veturilla ja vaunuilla.
Teksti ja kuvat: Sauli Hirvonen Kirjoittaja on Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n puheenjohtaja
