Lättymarkkinat Kasisalilla

levymessut_ots.jpg
Levymessutivoli on jälleen pystyttänyt myyntikojunsa Lahden Kasisalille. Eikä tarvitse olla kovinkaan friikki tutustuakseen myyjien hulppean monipuoliseen tarjontaan.
Onko vinyyli kuollut ja kuopattu? Sen kertoo messujen puuhamies Marko Tuominen ja paljon muuta
muun muassa sen mitä levymessut tarjoaa sekä mistä ja minkälaisia myyjiä messuille on tulossa?
No, messujen valikoimissa on noin yleisesti ottaen lähinnä CD- ja vinyylilevyt ja ilahduttavana yksityiskohtana fanituotteet, eli bändipaitaa taitaa roikkua hallin seinillä parissakin kohdassa. Levyistä on paikalla varmasti taas koko hintaskaala, eli euron kiekoista niihin muutaman satasen plättyihin. CD:eitä on aika usein saanut todella halvalla. Myyjiä on jopa Turusta… ja sen lisäksi Saksasta, Ruotsista ja Helsingistä sekä Lahdesta. Myyjiä tosiaan laidasta laitaan, kuten näissä onneksi tuppaa olemaan.

Pitääkö olla keräilijäfriikki ollakseen kiinnostunut levymessuista? Minkälainen on keskiverto messuilla kävijä?
Eipä tarvitse on friikki, mutta se auttaa! No, ei sentään. Kiinnostus musiikkiin on hyvä lähtökohta, ehkä lähinnä pop-musiikkia ajatellen. Klassista ei pahemmin ole ollut tarjolla. Olemme pyrkineet siihen, että keskivertokävijää ei olisi, eli paikalle houkutellaan niin sekalaista porukkaa, että stereotyyppien löytäminen on todella työlästä. Olemme tässä onnistuneet niin hyvin, että kysymykseen on lähes vaikea vastata. Sanotaanko näin, että keskivertokävijä on +10 % todennäköisemmin mies, 15-55 –vuotias ja kuuntelee rockia jostakin alakategoriasta. Nerokas segmentointi, jolla on tulevaisuus taattu ;).

Miksi juuri Lahdessa järjestetään messut ja minkälainen paikka Lahti on järjestää levymessuja?
Järjestämmme Lahdessa nyt messut puhtaasti perinteen vuoksi, mutten olisimme jo talviunilla. Ja vastauksena molempiin on helppo sanoa, että Lahden Kasisalilla levymessujen järjestäminen on hauskaa ja mukavaa, toisin kuin muualla alkaa olla. Tietysti viralliset kuviot messuihin liittyen yhdessä kohdassa tuntuvat vähän ylimitotetuilta, mutta pitää yrittää selvitä.

Eroavatko eri kaupungit eroavat järjestelyiltään, myyjiltään ja kävijöiltään?

Onhan niitä eroja. Hyvinkää ei ole maan metropoli, mutta johtaa kaikissa tilastoissa näitä messukuvioita loppuun asti. Isoissa kaupungeissa homma luistaa omalla painollaan ja kävijämäärät vaihtelevat. Eli ei voi suoraan sanoa, että suuressa kaupungissa kävijöitä riittää. Tämä tuli todettua joskus Tampereella, kun ovi kävi tosi harvaan. Tosin eri paikkakunnilla on eri järjestäjiä, joten sekin vaikuttaa aika paljon. Kaikki eivät ole niin hulluja kuin me, että perjantai-iltaan asti promotoidaan, täytetään kaikki vaatimukset ja vielä yritetään parantaa. Helpommallakin pääsisi, mutta se ei ole meidän tapamme.

Miten musiikkinkuluttamisen trendit mm. sähköinen myynti ja dvd on vaikuttanut levymessuihin ja tarjontaa? Minkälainen rooli vinyylillä on nykyään?
Kyllähän sähköinen myynti on kuulemma levynmyynti vaikuttanut, mutta sitten kauppiaiden pitääkin yrittää kaksin verroin kovemmin, ja tarjota asiakkaille jotakin lisäarvoa. Kun DVD:t soluttautuvat messukuvioihinkin mukaan, niin formaatti on vain vaihtunut ja kuluttaja nauttii äänen lisäksi kuvasta. Ehkäpä CD/DVD-spessut ovat sellainen tuote, joka saa ihmiset taas vähän messuillakin näkyvästä tarjonnasta kiinnostumaan. Vinyyli on kuulemma taas tulossa, ja kyllähän se paikkansa pitää. Välillä messuilla on puolet vinyyliä, mikä on todella ilahduttavaa. Hauskaa on myös se, että Lahdessakin on pari tosi kovaa vinyylikauppaa.

Miten messut ovat muuttuneet näinä vuosina?
No, ainakin meille kävi niin, että tauon ja ehkäpä pienen huolimattomuusketjun vuoksi kävijämäärä taannoin romahti. Nyt sitten pikkutapahtumaa yritetään hieman kohentaa. Toisaalta nyt on vasta ehkä kolmatta kertaa mukana myyjiä Ruotsista, ja Saksasta ei kai aikaisemmin olekaan ketään ollut, nyt on. Myyjiä on ehkä enemmän kuin koskaan, koska tiivistettiin hukkatilaa pois niin, että mahtuu vielä kulkemaan. Eli myyjämäärä on kasvanut viime kerrasta valtavasti.

Miten haluaisit itse messuja kehittää ja mitä luulet mihin suuntaan messut ovat kehittymässä?
Ehkäpä mukaan olisi joku kerta kiva saada vielä pari ulkomaalaista lisää, koska se kiinnostaa kävijöitä, onhan heille usein tosi halpaa tarjontaa. Tällä kertaa siis tarjontaa on selkeästi enemmän kuin ennen. Kiva olisi saada taas mukaan myös niitä kaikkein kalleimpia levyjä, pientuotantoa ja kaikkea erikoistakin musiikkia. Ehkä messut menevät siihen suuntaan, että normaalihintainen perustarjonta ei ehkä kovinkaan hyvin liiku, mutta sitten halvat, kalliit ja erikoiset kiinnostavat kävijöitä. Pääasia tietysti olisi, että messuilla käytyään ihmiset noin yleensäkin innostuisivat vielä fyysisistä levyistä kuten ennen ja kävisivät vaikka levykaupassa!

Keskustele tapahtumasta

Vaalit tulossa vissiin

Artikkelin sävy ei ole niin kyyninen kuin otsikko antaa ymmärtää. Vaalit ovat tärkeä osa siinä järjestelmässä jota me kutsumme tuttavallisesti demokrafiak… demoratiafaksi… demokratiaksi. Tulihan se sieltä. Kunnallisvaalit ovat kohta ovella ja jälleen kerran media (juuri se media) ja päättäjät (juuri ne päättäjät) hysterisoivat äänestysinnostuksen laskua. Sitä sitten pyöritellään ja pohdiskellaan että mitä pitäisi tehdä. Ehkä ei mitään vaan antaa kansan päättää. On ehdotettu äänestyspakkoa ja äänestysiän laskemista, joilla ei ole mitään tekemistä oikean äänestysinnon kanssa tai politiikan kiinnostavuuden lisäämisen kanssa. Ja miksi poliitikan pitäis ylipäänsä olla kiinnostavaa ja kivaa? Ei se ole, mutta silti sen perusteista kannattaa olla jotenkin selvillä. Huoli äänestysinnon laskusta on toki aiheellinen, mutta ylikorostettu. Varmasti se heijastelee jotain yhteiskunnastamme, mutta mitä? ”Menee liian hyvin?” ”Menee liian huonosti?” Keskustelun pyöriminen äänestämisen ympärillä on yksisilmäistä ja yksinkertaistavaa. Etenkin silloin kun ihmiset omaehtoisesti haluavat vaikuttaa muilla keinoilla, niillä mitä vapaa yhteiskuntamme tarjoaa. Poliittiikkaa tehdään arjessa, yksilöiden tasolla ilman poliittisia ideologeja, spontaanisti. Muutos kannattaa yrittää aloittaa jo meistä itsemme eikä projisoida ongelmia seikkoihin jotka ovat vain käsitteitä jatkuvassa muutoksen virrassa. Hmmm… Yksinkertaista? Loppujen lopuksi länsimainen yksilönvapaus – johon kuuluu vastuu – on kuitenkin osoittanut toimivuutensa kaikkine niine negatiivisine lieveilmiöineen. Vallan tasapaino vailla kauhua. Niin kauan kuin itse haluamme.

Lahen Lehen ”vaalitentti”
Toimituksemme palaverin (puhuin unissani) jälkeen päätimme valikoida tentattavat ehdokkaat tutuista ympyröistä: Esiintyiväthän he jo lehen ensimmäisessä numerossa. Suhteellisen nuoret ja varmasti osaavatkin ehdokkaat kahdesta eri puolueesta vastasivat paljon Lahdessa esillä olleisiin kohtiin. Selkeät kommentit ydinasioihin tekee toivottavasti asiosta helpommin lähestettyvän kaikille meille. Tosin, näin yleviä ajatuksia ei kysymyksiä laadittaessa ollut vaan se että halusin päästä helpommalla ja laittaa yksikertaisesti ehdokkaat tuomaan (toivottavasti) omia ajatuksiaan, omin sanoin. (ehdokkaiden Laakson ja Kuokkasen kommentit luettavissa sivuillamme)

Ehkä niistä vastauksista löytyy vivahde-eroja, ja se on meidän äänestäjien tulkita, mitä ehdokkailla on meille todella tarjota. ”Vastakkainasettelu on ohi!” ja pyydän anteeksi, jos tämä slogani on jo vanha ja käytetty. En keksinyt parempaa huudahdusta, mutta paikkaan sitä mainitsemalla että nyt tarvitsemme yhteisöllisyyttä. Se on trendi-ilmaisu ja taikasana, jolla sosiaaliset ongelmat ratkeaa kuin vettä vaan. Ensimmäisessä numerossakin asiasta mainittiin, joten olemme trendilehti? Joka tapauksessa äänestäminen, etenkin kuntavaaleissa on toivottavaa, vaikka antaisi tyhjän äänen. Se on silti ääni demokratian puolesta muttei politiikan jota sen puitteissa harjoitetaan tai henkilöiden jotka sitä harjoittavat, kenties omasta mielestämme epäpätevästi. Idealistista ja kärjistettyä kenties. Äänestyspäivä on 26.10. Muistetaan silloin käyttää ääntämme. Ja sitä ennen. Ja sen jälkeenkin. Ja toivottavasti käytämme myös päätämme.

Keskustele vaaleista

Olo.muoto esittelyssä (kuva-artikkeli)

Perinteisen SisustusRAKSAn yhteydessä järjestetty Olo.Muoto08-tapahtuma Lahti-hallissa sai suitsutusta osakseen. Tapahtuma oli Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin ja Lahden Messujen yhteistyönä toteutettu kansainvälinen muotoilutapahtuma, joka kokosi yhteen muotoilun eri osa-alueita ja edusti voimakkaasti teollista muotoilua ja kotimaista muotoilua yleisesti sekä alan tutkimusta.
Järjestäjien mukaan komeat puitteet otettiin iloisesti yllättyneenä vastaan. Olo.muodon esittelijöille oli väljästi tilaa ja tilat olivat jaettu yhdenmukaisesti läpikuultavilla kankailla. Esittelijät olivat käyttäneet omaa tilaansa poikkeuksetta onnistuneesti, liian tunkkaisilta osastoilta vältyttiin. Päinvastoin, tehoa oli haettu tyhjästä tilasta. Joissakin tapauksissa ehkä tylsästikin. Kokonaisuudessa maltillinen ja kohdistetu valaistus loi lämminhenkisen ja helpostilähestyttävän tapahtuman.

OLO.MUOTO-08 Lahden Messukeskuksessa 12.-14.9.2008.
olomuoto_1727.jpg

olomuoto_1719.jpg

olomuoto_1721.jpg
Jeremy Couture – Sarja puisia tuoleja
olomuoto_1717.jpg

olomuoto_1691.jpgOikealla Talents -08 taidonnäytteet nuorilta tekijöiltäolomuoto_1723.jpg
Oilon Oy:n muotoiluaolomuoto_1693.jpg

olomuoto_1695.jpg
Askon tuttuaolomuoto_1711.jpg

olomuoto_1707.jpgOhjelmaa designtorilla. Mirkku Kullberg Artek Oy Ab kertoo kestävästä designistaolomuoto_1703.jpg
Kahvilan ilmettäolomuoto_1702.jpg
Pro-Puu ryolomuoto_1701.jpg
Saas Instrumentti Oyolomuoto_1699.jpg
Ville Laakson suunnittelemaolomuoto_1688.jpg
Jukka Rintalan suunnittelematolomuoto_1704.jpg

Taidelauantainta koko perheelle

Taidelauantaita vietettiin 6.9. pilvisessä, mutta kuivassa säässä, lukuunottamatta illan virkistävää sadetta. Ohjelma pyrittiin tänä vuonna suuntaamaan enemmän koko perheelle, mm. kulttuurilaitosten mukanaolo oli hyvä lisä taidelauantain konseptiin. Keskustaisäntä Riku Jaro kertoi lauantain tapahtuman onnistumisesta.

taidelau_1520.jpgTeatteritorilla yhdistykset järjestelivät kojujaan

taidelau_1527.jpg
Iloista mieltä Teatteritorilla. Sadekaan ei päässyt syksyn kynnyksellä yllättämään

Mitä muutoksia ohjelmarunkoon oli tehty sitten viime vuoden ja miksi?
Ehkä suurin muutos ulospäin oli suuren ”massatapahtuman” poisjäänti tämän vuoden Taidelauantaista. Viime vuonnahan torilla oli iso lava isoine esiintyjineen, mutta tänä vuonna tuollaista osiota ei ollut. Halusimme tehdä jotain erilaista ja kaupungin Kulttuuritoimen ja kulttuurilaitosten ja -seurojen mukaan tulo muovasi ohjelmaa erilaiseksi viime vuodesta. Halusimme tuoda esille nimenomaan päijäthämäläistä taidetta isolla T:llä ja mielestäni onnistuimme siinä hyvin.

Miten Taidelauantai onnistui kävimäärien suhteen?
Alustavien tietojen mukaan kävijämäärät ovat toteutuneet odotetusti. Toki viime vuotisesta kävijämäärästä (17 000) jäätiin, mutta se oli jo ihan tietoinen valinta ohjelmaa suunniteltaessa ja koottaessa. Toivottavasti kuitenkin kaikki kävijät ovat saaneet itselleen mieleenpainuvia elämyksiä ja kokemuksia tapahtumasta.

Onko palautetta tapahtumasta tullut yleisöltä ja järjestäjäyhteistyökumppaneilta?
Palaute on ollut pelkästään positiivista. Kävijät ovat kokeneet erittäin positiivisena mm. sen, että Taidelauantai on todella koko perheen juhla, missä jopa lapsiperheet voivat olla mukana lähes koko tapahtuman ajan. Taidelauantain ei tarvitse olla yömyöhään kestävä tapahtuma. Niitäkin kuitenkin Lahdessa järjestetään mielestäni riittävästi tällä hetkellä.

Mikä tänä vuonna erityisesti onnistui ja virisikö jo nyt jotain mitä kehitettävää ensi vuodelle jäi?
Olen erityisen iloinen yhteistyöstä Lahden kaupungin Kulttuuritoimen kanssa. Kulttuuritoimen organisaatiossa on osaamista ja kontakteja sellaisiin tahoihin, joita emme ehkä muuten saisi Taidelauantaihin mukaan. Toivon , että yhteistyö Kulttuuritoimen ja kulttuurilaitosten kanssa jatkuu tulevaisuudessa ja pystymme kehittämään Taidelauantaita tämän uuden yhteistyötahon kautta entisestään. Ehkä kuitenkin Taidelauantai tarvitsee sen ”kärjen” – esimerkiksi suuren ilmaiskonsertin torille – jotta ihmiset saadaan suurina massoina liikkeelle. Mikäli se vaan taloudellisesti on mahdollista, niin tullaan ensi vuonna myös tekemään.

taidelau_1528.jpg
Kova työ huipulle. Lahden nuorisopalveluiden kiipeily seinä

taidelau_1534.jpg
Teatterilavan esitykset houkuttelivat yleisöä

Rautatienkatu kävelykaduksi

raukatu_8499.jpg
Rautatienkatua kohennettiin vuonna 2008 väliltä Aleksanterinkatu Hämeenkatu. Osuudelle rakennettiin kiinteitä penkkejä sekä istutuksia. Kuva vuodelta 2007, jolloin kävelykadun tuntua luotiin irtonaisten elementtien avulla.

Rautatienkadun tynkää on tänä vuonna kovasti somistettu houkuttelevammaksi. Osittain siinä on onnistettu vaikka sen suurimpaa rakenteelliseen ongelmaan, Sokoksen huoltoajoon ei ole lähitulevaisuudessa rakenteellista ratkaisua ja juuri huoltoajo on suurin syy siihen että kadunpätkää ei mielletä kävelykaduksi. Asiaa on jo vatvottu aika ajoin kyllästymiseen saakka ja ongelma tullee olemaan ellei sitten Sokosta puretaa ja kasata uudestaan ja huoltoajon paikkaa siirretä. Ei realisten vaihtoehto, siispä on mietittävä jotain muuta. Yhtenä ”helpotuksena” on esitetty liikkennemerkein merkityt huoltoajoajat. Asiaa ei ole kuitenkaan ole näillä näkymin edennyt. Em. ehdotuksesta johdettuna, yksi vaihtoehto voisi olla uudenlainen liikennevalojärjestely Aleksanterinkadulta käännyttäessä. Samantyyppistä liikennevaloa käytetään mm. Helsingissä, tosin eri merkityksessä. Valoja olisi kaksi, punainen ja vilkkuva keltainen; punaisella ajo kielletty ja keltaiselle sallittu ehdotonta varovaisuutta noudatteen. Valoilla on voimakkaampi huomioarvo, kuin pelkillä liikennemerkeillä. Valoratkaisu ei poista ongelmaa, mutta auttaa hahmottamaan että kyseesä on nimenomaan kävelykatu kadulla liikkujille. Aivan yksikertainen ratkaisu ei olisi, sillä ongelmia valo voi aiheuttaa muulle huoltoliikenteelle sekä taksiajoille. Ja mitä sanoo tieliikennelaki?
raukatu_8490.jpg
Vasemmalla näkyvän sisäpihan aukko ja oikealla oleva terassi, mahdollistaisivat kävelykadun potentiaalin esille tuomista. Kuva vuodelta 2007.

Toinen, tärkeämpi asia, kävelykadun kannalta on se, että sitä jatketaan Hämeenkadulta Vuorikadulle. Liikerakennusten vierelle jätetään luiskat ja keskiosuus rakennetaan porrastaen. Kadun vahvuuksia on se että sen varrella on ravintoloita sekä pikkuputiikkeja. Katuosuudella ei ole ajoa autotalleihin, sen varrella sijaitsee suhteellisen avoin sisäpiha ja terassi antavat hyvät mahdollisuudet kehittää osuutta paremmin kävelijöiden ehdoille. Voidaan myös pohtia terassin lipan levittämistä, naapuritalon palomuurin leveydeltä. Näin saataisiin suojaa sekä lisätilaa. Kadun kaltevuus ei ole argumentti kävelykatua vastaan. Se voi tehdä siitä jopa rikkaamman ja mielenkiintoisemman toteuttaa. Luultavasti myös kalliimman. Joka tapauksessa viihtyisämmän kuin nykymuodossa.

Turvallista matkaa kävelykadu(i)lle.

Ps. Mihin muuten hävisi Rautatienkadun yllä liitelevä mäkihyppääjä?