Aivan Lahden keskustassa kaupunkikuva tulee muuttumaan, toisaalta kulttuurihistorialliset rakennuksen tulevat säilymään. ”Kaavatyön tavoitteena on tarkistaa asemakaava Millerin talon, Janhusen talon ja Harjun koulun käsittävillä tonteilla.” Aineistoon voi tutustua Lahden kaupungin kaavasivustolla kohdassa ”Keski-Lahti, Harjukatu 34 ja 36, Vuorikatu 27 ja 29”. Havainnekuvat ovat nähtävillä täällä.
Sivuilla kerrotaan, että ”kaupungin tavoitteena on saada tyhjillään olevat keskustakorttelin arvokkaat rakennukset uuteen käyttöön kaavamuutoksen kautta ja mahdollistaa kaupunkirakenteen tiivistäminen korttelia täydennysrakentamalla. Paikalle soveltuva uudisrakentamisen volyymi ja rakentamisen kaupunkikuvallinen laatu oli myös alusta alkaen työn keskeisiä tavoitteita.”
Kaavamuutos tai -tarkistus koskee siis Harjukadun koulun tonttia. Harjun koulun tilat tyhjenivät vuonna 2023, kun Harjun ja Tiirismaan koulut yhdistettiin ja opetus siirrettiin Paavolan kampukselle. Koulu sijaitsee tontilla 1105 ja palautetaan kahdeksi eri tontiksi eli tonteiksi 105 ja 106. Vuorikadun puolelle (tontille 105) nousemassa uudisrakennus, johon tulee asuntoja liikehuoneistoja. Sen tieltä puretaan koulun liikuntasali.
Koulurakennukseen (tontti 106) ei ole tulossa asumista vaan yksityisiä ja julkisia palveluja.
Millerin talo (tontti 103) suojellaan ja sen tontin rajoja muutetaan. Samalla suojellaan myös Mariankadun suuntainen Janhusen talo (tontti 104). Tälle tontille on tulossa lisärakentamista Mariankadun ja Harjukadun kulmaan, joka on osittain toiminut paikoitusalueena. Muutojsen jälkeen kaava mahdollistaa asuin-, liike- ja toimistorakentamista. Uudisrakennukselle on tiettyjä vaatimuksia:
”Uudisrakennukseen edellytetään samaa kattolistakorkeutta kuin Harjun koulussa ja lahtelaisarkkitehti Unto Ojosen suunnittelemassa naapuritalossa (toim. huom. puistoalueen/Mariankadun seremonia-akselin toisella puolella, rakennus valmistui vuonna 1955). Lisäksi on määrätty, että uudisrakennuksen harja ei saa muodostua korkeammaksi kuin Harjukadun vastapuolisen kaupungintalon harja”.
Historiaa
Kaavakohde kuuluu maakunnallisesti ja osittain valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ”Lahden kaupungintalo, kauppatori ja Mariankadun seremonia-akseli” (Museoviraston rajaamat RKY-alueet 2009). Paikallisesti arvokkaita ovat erikseen kaikki kohdekorttelin arvorakennukset, Harjun koulu, Millerin talo ja Janhusen talo.
Lahden kaupungin perustamisaikaan korttelia 21 kaavailtiin kaupungin hallintoa varten. Tonteille 103–106 suunniteltiin vielä 1919 ns. toisen kaupungintalon rakentamista kauppakoulua ja kirjastoa varten, mutta hanke kuitenkin kaatui varojen puutteeseen.
Millerin talo, tontti 103
Piirieläinlääkäri Bruno Miller rakennutti Vuorikadun suuntaisesti päärakennuksen ja piharakennuksen tontin itäpuolelle. Ne suunnitteli Runar Eklund, ja rakennukset valmistuivat v. 1926. Miller harjoitti toimintaan kuolemaansa saakka v. 1935. Rakennuksilla oli vuosien saatossa useita omistajia. Piharakennus purettiin 1960-luvun alkupuolella. Vuonna 1963 kaupunki osti tontin. Vuodesta 1977 lähtien rakennuksessa toimi Lahden kaupunginmuseon toimisto, ja rakennuksessa kokousti mm. Lahti-Seura. Rakennus jäi tyhjilleen 2010-luvulla.
Janhusen talo, tontti 104
Kaupungininsinööri Jalmari Janhunen osti tyhjän tontin vuonna 1927 ja samana vuonna hän rakennutti siihen punatiilisen 4-kerroksisen asuinrakennuksen. Talon suunnittelija oli Georg Wikström. Talo on (ollut) kaupungin virastojen sekä toimistojen käytössä. Ainakin jossain vaiheessa vain yksi asunto.
Tyttökoulu, tontit 105 ja 106
Mikko Ukkola hankki tontin 105 vuonna 1878 ja rakennutti sille ensimmäisen rakennuksen piharakennuksineen, joista ei ole paljoakaan tietoja. Lahden kauppala osti tontin vuonna 1897. Molemmat tontit lahjoitettiin Tyttökoulun talo -osakeyhtiölle vuonna 1921 ja se rakennutti Eliel Saarisen suunnitteleman 3-kerroksisen koulurakennuksen, joka valmistui 1922. vuonna 1923 rakennuksessa aloitti toimintansa Lahden suomalainen tyttökoulu.
Rakennus sai lisäosan, kun vuonna 1958 valmistui Irma Kolsin suunnittelema juhla- ja voimistelusali. Vuonna 1963 kaupunki ostit tontit.
Harjunkoulun toiminta päättyi vuonna 2023.
Lähde: Kun Lahti rakennettiin (Unto Tupala, 1994)