Lahden kaupungin liikennevalojärjestelmään kuuluu vuoden 2014 alussa 96 liikennevalojen ohjauskojetta, jotka ohjaavat 104 valo-ohjattua liittymää. Lahden kaupunki omistaa kokonaan 58 ja yhdessä ELY-keskuksen kanssa 22 ohjauskojetta. Loput ovat joko naapurikuntien (Hollola, Nastola, Orimattila, Heinola) tai ELY-keskuksen omistuksessa. Lahden kaupungin alueella on 84 ohjauskojetta, jotka ohjaavat 92 valo-ohjattua liittymää. (Lähde Lahden kaupungin nettisivut ja ess.fi)
Lisätietoa liikennevalo-ohjauksesta Liikennevalot.info-sivulta sekä Wikipediasta.
Hämeenkadulla punaista jouluna 2008. (Kuva Sauli Hirvonen)
Suomen ensimmäiset liikennevalot otettiin käyttöön Helsingissä Aleksanterinkadun ja Mikonkadun risteyksessä perjantaina lokakuun 5. päivänä aamulla klo 6.00 vuonna 1951. Lahden ensimmäiset liikennevalot otettiin käyttöön 4. lokakuuta 1965 Aleksanterinkadun ja Vesijärvenkadun risteyksessä.
Lahden teknisesti vanhimmat valoyksiköt luultavasti löytyvät Paasikivenaukion risteyksestä. Ne kuitenkin tulevat katoamaan viimeistään Ranta-Kartanoon liittyvien liikennejärjestelyjen myötä.
Samanlaisia harmaataustaisia oli vielä muutamia vuosia sitten Lahdenkadun ja Saimaankadun risteyksessä sekä Mukkulankadun, Lahdenkadun ja Hirsimetsäntien risteyksessä, mutta sittemmin vaihdettu uuteen LED-tekniikkaan.
Liikennevalojen toimivuus
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus tieliikenteen liikennevaloista:
17 §
Liikennevalojen tulee pääsääntöisesti olla aina toiminnassa. Jos liikenne on hyvin vähäistä, voidaan liikennevalot kuitenkin esimerkiksi kello 24―06 välisenä aikana kytkeä pimeäksi, jollei siitä aiheudu vaaraa.
Oikeastaan laki on hyvin tulkinnanvarainen: ”Pääsääntöisesti toiminnassa” sekä toisen virkkeen: ”liikenne on hyvin vähäistä / esimerkiksi kello / jollei aiheudu vaaraa”, kertovat siitä että valot voidaan kytkeä pois päältä. Voidaan olettaa että suomalaisissa isojen kaupunkien keskustoissa – ehkä Helsingin keskustaa lukuunottamatta – liikenne lienee arkiöisin ja pyhäpäiväisin (hyvin) vähäistä. Lahdessa havainnot tukevat tätä väitettä.
Laki antaa valinnanvaraa ja harkintaa kunnalle ja ELY-keskukselle, määrittää ne risteykset, joissa valot ovat päällä tiettyinä aikoina tai vilkkuvina keltaisina. Tulkitaanko lakia nyt liian tiukasti ja sitä pidetään jonkinlaisena automaattina liikenneohjauksen suunnittelussa?
Lahdessakin on useita risteyksiä aivan keskustassa (mm. Kirkkokatu ja Kauppakatu) ja taajama-alueella (Helsingintie ja Tornatorinkatu) joita pidetään iltaisin ja pyhäpäivinä ”turhaan päällä”. Kaupunki hiljenee arkisin viimeistään klo 21 jälkeen, sunnuntaisin aikaisemminkin.
Aamuyöstä viiden aikaan päällä olevien valojen hyöty tuntuu varsin minimaaliselta autoliikennettä ajatellen ja jalankulkijanakin tuntuu turhalta jäädä sunnuntai-iltana jäädä odottelemaan valojen vaihtumista, kun kaupunki on jo täysin hiljentynyt.
Tietysti tarvittaisiin tilasto- ja tutkimustietoa liikennevalojen ilta- ja yökäytön vaikutuksista onnettomuuksiin.
Esimerkiksi risteysalueiden valaistuksellakin voidaan vaikuttaa niiden turvallisuuteen.
Poliisi usein perustelee valojen yökäyttöä, että se hillitsee ajonopeuksia. Myös ammattiautoilijat kaipaavat parannusta liikenteenohjaukseen, vaikka valituksia ei juurikaan valoista ole tullut, kuten tästä Ylen jutusta todetaan.
Muita valo-ohjattuja risteyksiä
Täydellisessä valo-ohjauksessa eli käytännössä ”normaaleissa” kolmivärisissä liikennevaloissa tienkäyttäjän rooli on tarkkaan määritelty: punaisella valolla pysähdytään ja vihreällä mennään.
Epätäydellisessä valo-ohjauksessa punainen valo tarkoittaa samaa kuin täydellisessä valo-ohjauksessa – on pysähdyttävä. Helsingissä käytetään ns. jokerivaloja (joukkoliikenteen erityisliikennevalot). Lahdessa ei ole joukkoliikenteen jokerivaloja, mutta pelastuslaitosten liittymien yhteydessä on kolmiaukkoiset ns. epätäydelliset valo-ohjaukset.
a) Rautatiet
Wienin kansainvälisen sopimuksen mukaan, kiskoliikenteen yhteydessä on käytettävä punaista vilkkuvaloa. Pääkaupunkiseudulla tämä tarkoittaa sekä rautatie- että raitioliikennettä, muualla pelkästään rautateitä. Vantaan Tikkurilassa on myös rautatien tasoristeys kolmiaukkoisena ns. täydellisenä valo-ohjauksena (kuva – vaunut.org).
Lisätietoa tasoristeysten varoituslaitteista Wikipediassa.
Lahden alueella oli ennen oikoradan valmistumista syksyllä 2006 Riihimäki-Kouvola välisellä rataosuudella oli useita puolipuomillisia valo- ja äänivaroituslaitoksia, mm. Okeroisissa, Hennalassa ja Lotilassa. Sittemmin junien nopeuksien noustessa radan kaikki tasoristeykset ovat korvattu ali- tai ylikuluilla.
Loviisaan johtavalla radalla on edelleen Kasaajankadun tasoristeyksessä valo- ja äänilaitos, autoiljoille puolipuomit, kevyelle liikenteelle kokopuomit.
Mukkulanradalla Heinlammintien tasoristeyksessä on valo- ja äänilaitos, autoililjoille puolipuomit, kevyelle liikenteelle kokopuomit.
Mukkulankadulla valo- ja äänilaitos, molempiin suuntiin vain kolmiaukkoiset valot sekä kellot.
Minimalistinen Mukkulankadun tasoristeyksen varoituslaitos. (Kuva Sauli Hirvonen)
Kymijärven voimalaitoksen portilla oli vielä muutama vuosi sitten kolmiaukkoinen ääni- ja valolaitos, mutta se purettiin pistoraiteen katkaisun jälkeen.
Heinolan rata sai syksyllä 2014 ensimmäisen valo- ja äänilaitoksen puolipuomeineen Ahtialaan Kaukkarintiellä.
b) Pelastusasemat
Pelastusasemien lähettyvillä hälytysajoneuvojen etuajo-oikeus osoitetaan useasti epätäydellisessä valo-ohjauksessa. Perustilassa kolmiaukkoinen on pimeänä, vilkkuvalla keltaisella annetaan ennakkovaroitus, jonka jälkeen kaksi kiinteää punaista.
Ennen Lahden uusien pelastusasemien valmistumista Niemeen ja Paavolaan, ainoa asema sijaitsi Möysässä ja sen varoituslaitteet sijaitsivat Ahtialantien ja Sammuttajantien risteyksessä.
Kun uusi pelastusasema valmistui Paavolaan Mannerheimintien varteen, rakennettiin asemalle liittymä Iso-Paavolankadulta. Liittymä sai omat kolmiaukkoiset varoitusvalot, kaksi punaista ja keltainen.
Mannerheimintieltä käännyttäessä varoitusvalot ovat vain muutaman metrin risteyksestä. Ilmeisesti ne ovat integroitu risteyksen liikennevaloihin. Itse en ole vielä päässyt todistamaan valoja toiminnassa.
Niemen pelastusasemalla on myös kolmiaukkoinen varoitusvalolaitos Niemenkadun ja Telakkakadun risteyksessä.
Kehitysideoita
a) Aleksanterinkadulla Vesijärven ja Kauppakadun välissä on valo-ohjaus jalankulkijoille kadun ylittämistä varten.
Nyt valot ovat yhdeydessä kadun muihin risteysvaloihin. Parannus olisikin, että valot toimisivat autonomisesti. Ne olisivat oletuksena vihreänä jalankulkijoille ja valot vaihtuisivat autoliikenteelle tunnistimen kautta. Tällä hetkellä valoissa on nyt paljon ”tyhjää” kun liikennettä on harvakseltaan, ja monesti tuntuu, että valoissa seisomien epätarkotuksenmukaiselta.
Jatkossa niiden toimintaan vaikuttavat tietysti Aleksanterinkadun muun osan suunnitelmat.
b) Yksiaukkoisen vihreän nuolivalon lisääminen Vesijärvenkadun ja Hämeenkadun risteykseen idästä etelään ajettaessa.
Hämeenkatua ajettaessa lännestä itään, valot vaihtuvat aikaisemmin punaiselle kuin idästä tullessa. Idästä tuleville voitaisiin ilmoittaa vapaasta kääntymisestä etelään yksiaukkoisella nuolella, heti kun vastaantulevien (lännestä tulevien) valo on vaihtunut punaiselle.
c) ”Väliristeyksiin” ei välttämättä valo-ohjausta.
Monesti katujen isojen risteysten väliin jääville pienille sivukaduille tehdään valo-ohjattuja risteyksiä. Niitä ei välttämättä tarvisi, jos molempien isojen valoristeyksien liikenne on syklistä ja ne sijaitsevat tarpeeksi lähellä pientä risteystä. Syklien ansiosta väliristeyksestä päässee kadulle niiden välissä, jolloin valoja ei tarvita. Esimerkkinä Saimaankatu ja Uudenmaankatu.
Huomio
Hämeenlinnantieltä käännyttäessä Sopenkorvenkadulle, kääntyville keskimmäisen valoaukon (keltainen nuoli) on väärää mallia, sen pitäisi olla nuoli mustin ääriviivoin.
Viihdettä
Liikennesuunnittelusta kiinnostuneille on tarjolla myös pelejä, joissa pääsee kokeilemaan omia liikennesuunnittelutaitoja.
Tunnetuimpia taitaa olla suomalainen Cities in Motion 1 ja 2 sekä Traffic Manager.
Itse en ole näitä pelejä päässyt kokeilemaan, mutta toivottavasti vielä jonain päivänä.
