Kaupungin talousarvio ja -suunnitelma

Lahden kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina 24.11. ensi vuoden talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2016-2017.
Talousarvio ja suunnitelma liitteineen on luettavissa täällä 172-sivuisena pdf-tiedostona.

Muutamia suoria poimintoja:

Talousarvio ja suunnitelmakausi

Käyttötalousmenojen arvioidaan kasvavan talousarviovuonna 1,9 prosenttia ja tulojen alenevan 0,6 prosenttia verrattuna vuoden 2014 toteutumaennusteeseen.

Talousarvion 2015 vuosikate on 37,5 milj. euroa. Vuosikatteella voidaan rahoittaa talousarviovuoden nettoinvestoinneista (98,5 milj. euroa) noin 38 %, jolloin käyttöomaisuuden myynnit huomioon ottaen velkarahoituksen osuus tulee olemaan noin 35 milj. euroa. Tilikauden tulos on 10,4 milj. euroa ylijäämäinen.

Investoinnit: Investointimenot suunnitelmakaudella 2015-2017 ovat 242,7 milj. euroa. Taloussuunnitelman mukaisella tulorahoituksella voidaan kattaa lähes 50 % bruttoinvestoinneista.
Investoinneista yli puolet kohdistuu toimitilojen peruskorjauksiin ja korvausinvestointeihin, joilla Investoinneista yli puolet kohdistuu toimitilojen peruskorjauksiin ja korvausinvestointeihin, joilla turvataan omaisuuden arvon säilymistä ja korvataan
vanhentuneita tiloja.

Kunnallisvero: Vuoden 2015 kunnallisverokertymä, 341,1 milj. euroa on laskettu voimassaolevan 20,25 prosenttiyksikön veroasteen mukaan. Kunnallisvero kasvaa
noin 2,2 prosenttia vuoden 2014 talousarvioon verrattuna.
Vuoden 2015 yhteisöverokertymä on 22,2 milj. euroa, joka on 0,5 milj. euroa vuoden 2014 talousarviota suurempi.
Yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laissa säädettyjä ala- ja ylärajoja korotetaan. Yleisen kiinteistöveron osalta korotus rajoihin on 0,2 prosenttiyksikköä. Alaraja tulee siis olemaan 0,8 prosenttia ja yläraja 1,55 prosenttia.

Yleistä

Väestö: Lahden väkiluku kasvoi 90-luvun lopulla noin 460 asukkaalla vuosittain. Vuoden 2000 jälkeen väestönkasvu oli vuositasolla noin 500 laskien vajaaseen sataan vuonna 2004. Tämän jälkeen kasvuvauhti nousi tasaisesti ollen parhaimmillaan noin 0,7 prosenttia, eli yli 700 henkeä vuodessa. Taloustaantuman myötä maassamuutto on vähentynyt koko maassa ja tämä on vähentänyt myös Lahden muuttovoittoa ja kääntänyt sen hetkittäin muuttotappioksi. Tilanne on sikäli hyvä, että heikkoinakin aikoina väestön kasvu on 0,3 prosentin luokkaa.

Ikärakenne: Vuodesta 1995 vuoteen 2013 yli 65-vuotiaiden osuus on noussut 14,9 prosentista 21,2 prosenttiin. Alle 15-vuotiaiden osuus on vastaavalla ajanjaksolla vähentynyt 16,7 prosentista 14,4 prosenttiin. Huoltosuhteen (ei aktiivinen väestö/aktiivinen väestö) muutos on ollut epäedullinen ja huoltosuhteen odotetaan heikkenevän tulevina vuosina nopeasti.

Koulutustaso: Väestön koulutustaso on edelleen maan keskitasoa alhaisempi. Lahdessa käytetään keskimäärin 3,2 vuotta peruskoulun jälkeiseen koulutukseen. Koko maassa tähän käytetään noin 3,4 vuotta. Koulutustaso on selvästi korkeampi alueilla, joissa sijaitsee yliopisto. Lahdessa tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä oli vuonna 2012 noin 67,8 prosenttia. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on vastaavasti noin 26,7 prosenttia. Koko maassa vastaavat osuudet ovat 68,5 prosenttia ja 28,7 prosenttia.

Elinkeinorakenne: Lahden elinkeinorakenne muuttuu vähitellen yhä palveluvaltaisempaan suuntaan.  Vuonna 2013 yritysten määrä kasvoi 285 yrityksellä.
Työllinen työvoima jakautuu Lahdessa toimialoittain siten, että suurimpia työllistäjiä ovat koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut (noin 33 prosenttia vuonna 2011). Seuraavaksi tulevat kauppa ja majoitus (noin 18 prosenttia) ja liike-elämän palvelut (noin 17 prosenttia). Teollisuuden osuus (noin 15 prosenttia) työllisten määrästä on laskenut jo vuosikausia.

Työllisyys: Lahti on muiden suurien keskuskuntien tapaan työpaikkaomavarainen
eli omavaraisuusaste on 111 (vuonna 2011). Tämä tarkoittaa sitä, että kaupungissa
on 11 prosenttia enemmän työpaikkoja kuin kaupungissa asuvaa työllistä työvoimaa.
Lahden työttömyystilanne on ollut vaikea 90-luvun alusta alkaen. Syyskuussa 2014 työttömyys oli 17,3 %.

Lähde: www.lahti.fi

Lahden yleiskaavaluonnos kommentoitavana

Lahden yleiskaavaluonnos on julkisesti nähtävillä (pdf) ja kommentoitavissa 15.12.2014 asti. Verkkoon avatut kyselyt käsittelevät 1) julkisia palveluita ja palveluiden järjestämistä, 2) työ- ja koulumatkapyöräilyä sekä 3) lapsiystävällistä kaupunkiympäristöä. Erityisesti toivotaan vastauksia palveluita koskevaan kyselyyn, koska lähipalveluista on käyty vilkasta keskustelua syksyllä.
Yleiskaavaluonnoksen laatimisessa on käytetty lahtelaisten antamaa palautetta, jotka annettiin neljässä Oma Lahti -illassa maalis-huhtikuussa.

Yleiskaava on koko kaupungin kattava yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Yleiskaavatyötä ohjaa kaupungin strategia, ja yleiskaavaa tehdään neljän vuoden sykleissä ja nykyinen yleiskaavatyön kausi on 2013–2016.

Lahden museoiden loppuvuosi ja vuodenvaihde

Lahden museoiden loppuvuosi tarjoaa näyttelyiden lisäksi mielenkiintoisia tapahtumia joulumyyjäisistä luentoihin. Marraskuun aikana järjestetään Ormanmon ja Lahden taidegraafikoiden joulumyyjäiset taidemuseossa ja Adventti alkaa kartanosta -tapahtuma Historiallisessa museossa. Luvassa on myös luentosarja ja yleisöopastuksia. Heti ensi vuoden alussa julkistetaan lisäksi Hiihtomuseossa uunituore eleillä toimiva mäkihyppysimulaattori.
 
Lue lisää tapahtumista ja näyttelyistä: www.lahdenmuseot.fi

Marraskuu 2014
 
Teollisuustaiteen Liitto Ornamon ja Lahden taidegraafikoiden joulumyyjäiset
Lahden taidemuseo, Vesijärvenkatu 11 A
Lauantaina 22.11. klo 11-16 ja sunnuntaina 23.11. klo 11-16
Vapaa sisäänpääsy museoon myyjäisten aikana!
 
Kartanon kahvilaluento – aiheena Lahden torikaivaus 2013
Luennoitsijana maakuntatutkija Eetu Sorvali
Lahden historiallinen museo, Lahdenkatu 4
Sunnuntaina 23.11. klo 13-14
Kafé Kartano avoinna luennon yhteydessä
 
Adventti alkaa kartanosta -tapahtuma
Lahden historiallinen museo
Lauantaina 29.11. klo 10-17
Vapaa sisäänpääsy museoon tapahtuman aikana!
 
Yleisöopastus Markus Henttosen ja Kim Simonssonin näyttelyyn
Lahden taidemuseo
Sunnuntaina 30.11. klo 14-15
 
Joulukuu 2014
 
Kartanon kahvilaluento – aiheena Lahden stadionin alkuvaiheet
Luennoitsijana rakennustutkija Riitta Niskanen
Lahden historiallinen museo
Sunnuntaina 14.12. klo 13-14
Kafé Kartano avoinna luennon yhteydessä
 
Yleisöopastus Markus Henttosen ja Kim Simonssonin näyttelyyn
Lahden taidemuseo
Sunnuntaina 14.12. klo 14-15
 
Tammikuu 2015
 
Uusi mäkihyppysimulaattori avataan yleisölle
Hiihtomuseo, Urheilukeskus, Salpausselänkatu 8
Torstaina 8.1.2015
 
Kuvataiteilija Kim Simonssonin taiteilijakierros
Lahden taidemuseo
Sunnuntaina 11.1.2015 klo 13-14

Lahtelaisesta jääkiekosta

Kaverini jakoi Facebookissa mielenkiintoisen videon, joka sisältää Hockey Reippaan maalikoosteen jääkiekon SM-liigan kaudelta 1990-91. Sillä kaudella Hockey Reipas sijoittui SM-liigassa seitsemänneksi, jääden pisteen päähän pudotuspelipaikasta.
Hockey Reippaan aika oli pääasiassa aikalailla konttaamista niin pelillisesti kuin taloudellisesti ja seura menikin konkurssiin vuonna 1992.

Jääkiekkopeleissä olin käynyt satunnaisesti joskus 1980-luvun lopulta asti. Seuraaminen vakinaistui, kun aloin itse harrastamaan jääkiekkoa, muistaakseni vuonna 1988. Kiekkoreippaan junioreille myytiin kausikortteja normaalihintaa edullisemmin, joten aikuisten edustusjoukkueen kortti oli pakkohankinta ennen jokaista kautta. Itsekin tuli juniorina pelattua useita otteluita Lahden jäähallissa 1990-luvun alussa. Tykkäsin pelata hallin leveässä kaukalossa, oli tilaa tehdä peliä. Oma ”peliura” kuitenkin loppui ennen täysi-ikää.

Reipas

Vuonna 1891 perustetun Viipurin Reippaan jääpalloilijat osallistuivat vuonna 1928 pelattuihin ensimmäisiin jääkiekon Suomen mestaruuskilpailuihin ja saavuttivat jääkiekon Suomen mestaruuden, joka on jääkiekossa seuran toistaiseksi ainoa.

Reippaasta muodostui lahtelainen yleisseura, kun jatkosodan seurauksena Viipurin Reippaan seurayhteisö siirtyi Lahteen. Kaupungissa se jatkoi toimintaansa mm. jalkapallossa, jääpallossa ja jääkiekossa. Lahtelaisen Reippaan seuratunnuksessa Viipurin linna vaihtui Lahden kaupungintaloon.

Lahdessa seura pelasi virallisesti Viipurin Reippaan nimellä aina vuoteen 1962 saakka, jolloin seuran palloiluosaston nimeksi vaihtui yksinkertaisesti Reipas. Jääkiekossa seura voitti Suomen Cupin vuonna 1966.

Vuonna 1975 jalkapallo ja jääkiekkotoiminta erosivat toisistaan ja jääkiekkoseura tunnettiin jatkossa nimellä Kiekkoreipas.
Tällä nimellä edettiin aina vuoteen 1989, jolloin edustusjoukkue erotettiin omaksi organisaatioksi, Hockey Reippaaksi. Junioritoiminta jatkui Kiekkoreippaan vastuulla, ja seura on maan suurimpia jääkiekon junioriseuroja.

Kun Hockey Reipas ajautui konkurssiin vuonna 1992, sen pohjalta perustettiin uusi joukkue nimeltään Reipas Lahti.

Kuitenkin jo vuonna 1996 lahtelaisen edustuskiekkoseura sai kokonaan uuden ilmeen, kun Reipas-nimi päätetttin vaihtaa imago- ja markkinointisyistä: perustettiin Pelicans, millä nimellä se toimii nykyään.

Reippaasta on varattu NHL:ään mm. Raimo Summanen (v. 1982), Janne Laukkanen, Marko Jantunen (v. 1991) ja Toni Lydman (v. 1996). Kiekkoreippaan kasvatteja ovat mm. Kari Eloranta, Erkki Laine, Hannu Koskinen ja Pasi Nurminen.

Lahden jäähalli

Suomen ensimmäinen jäähalli oli Tampereen jäähalli eli Hakametsän halli. Se valmistui vuonna 1965 Suomessa järjestettäviin jääkiekon MM-kisoihin.

Lahteen saatiin tekojäärata vuonna 1965. Jäähalli saatiin vuonna 1973, kun tekojäärata katettiiin.

Vaikka Lahteen on haikaltu uutta hallia mm. Launeelle, halli on pysynyt nykyisellä paikallaan. Hallia on remontoitu useasti sen valmistumisen jälkeen, muun muassa hallin lämpöeristystä, vesikattoa, valaistusta, äänentoistoa on parannettu. Monelle on jäänyt elävästi mieleen hallin keskellä ollut tulostaulukuutio, jossa oli mekaaniset viisarit.

Vuonna 1992 hallin länsipäähän saatiin uusi tulosnäyttö.

Vuonna 1998 tehtiin isoja rakenteellisia muutoksia, mm. kaukolo siirrettiin kolme metriä lähemmäksi pääkatsomoa, sitä ennen katsomon ja kaukolon erotti leveä käytävä. Lisäksi halliin rakennettiin 15 aitiota ja samalla saatiin uusi moderni pelikello.

Vuonna 2009 paikalle vaihdettiin nykyinen mediakuutio.

Wiipurin Reippaan mestaruusviiri on nostettu Lahden jäähallin kattoon.
Nykyisin Lahden jäähalli tunnetaan nimellä Isku-Areena.

Aleksanterinkatu 1/2

Selvittely ja poliittinen vääntö Aleksanterinkadun rakenteesta ja tulevasta roolista jatkuu.

Lokakuussa tekninen lautakunta teki päätöksen (äänin 7-4) että Aleksi säilyy toriparkkityömaan jälkeen kaksisuuntaisena pohjaesityksestä huolimatta. Lautakunnan päätöksen on koettu olevan ristiriidassa sekä kaupungin strategian että kaupunginhallituksen aikaisempien linjausten kanssa. Kaupungin strategiassa todetaan, että keskusta-alueen vetovoimaa vahvistetaan toteuttamalla laaja kävelykeskusta.

Marraskuussa toimialajohtaja Matti Kurosen esityksessä todettiin seuraavaa kaupungin sivuilla: ”Esitys nojaa laajojen sidosryhmätyöpajojen (kiinteistönomistajien, yritysten, yhdistysten ja asukkaiden kanssa) tulokseen tehdä Aleksanterinkadusta yksisuuntainen ja yksikaistainen. Katua kehitettäisiin yhteisen tilan katuna, jolla sallitaan hidas henkilöautoliikenne idästä länteen.”

Asiasta uutisoivat myös 13.11. ess.fi ja Yle Lahti.

Maanantaina 17.11. kaupunginhallitus pui Aleksanterinkadun ratkaisua osana keskustan liikenneverkkoa, mutta jätti asian pöydälle. Asiasta uutisoi ees.fi.

Ensimmäisessä osassa taustaa Aleksanterinkadusta ja muista Lahden keskustan läpikulkeneista teistä.

Artikkelia on päivitetty 26.11.

Toisessa osassa paneudutaan Aleksanterinkadun nykyrooliin.

Aleksin ja Veskun risteys. (Kuva Sauli Hirvonen)

Aleksin ja Veskun risteys. (Kuva Sauli Hirvonen)

Aleksanterinkatu

Lääninarkkitehti Alfred Cavén laati Lahden kauppalan ensimmäisen asemakaavan vuonna 1878. Se oli ajalleen tyypillinen säännönmukainen ruutukaava ja paloturvallisuuden vuoksi kadut olivat leveät. Kauppalan pääkatu, itä-länsisuuntainen Aleksanterinkatu (Aleksandersgatan) sijoitettiin suunnillen vanhan maantien kohdalle. Katu noudatteli Lahden kylän läpikulkenutta vuosisataista Ylistä Viipurintietä ja on sen perintöä.
Nimensä katu sai silloiselta Venäjän keisarilta Aleksanteri II:lta. Hän oli yksi tunnetuimmista Lahden kylän kautta matkustaneista ”mahtimiehistä”. Vuonna 1856 Aleksanteri II:n teki matkan Suomeen ja kulki Lahden halki.
Katu sai nykyisen kirjoitusasu 1901 asemakaavassa.

Valtakunnallinen läpiajoliikenne siirtyi Aleksilta vasta 1980-luvulla Mannerheiminkadun valmistuttua osana valtatie 12:sta koko pituudeltaan rautatieasemalta Joutjärvelle.
Liikennemäärien kasvaessa, uusi ohitustie on suunniteltu toteutettavan eteläisenä kehätienä, ns. Launeen linjauksena.

1980-luvulta asti Aleksanterinkadun merkitys on painottunut kaupungin ja keskustan sisäisenä läpiajotienä. Kadunvarsipysäköintipaikat katosivat 1990-luvun puolivälissä Aleksin alkupäätä lukuunottamatta koko kadun remontissa, jolloin uusittiin kunnallistekniikkaa, kadun rakennetta ja pintoja.

Ajoyhteydet olivat jo aikaisemmin katkaistu Rautatienkadun (pohjoiseen), Torinkadun ja Mariankadun kohdalla, Marolankatua ovat voineet käyttää turistibussit sekä taksit.
Myöhemmin Rautatienkadusta Aleksin ja Hämeenkadun väliltä tehtiin pihakatu ja sittemmin kävelykatu, jossa on sallittu huoltoajo.

Jo ennen toriparkin rakennustöiden aloittamista Aleksia länteen ajattessa, ajo oli estetty etelään suuntautuville sivukaduille. Idästä tullessa kääntyminen vasemmalle ei ollut mahdollista kuin Vesijärvenkadun risteyksessä ja seuraavan kerran kääntyminen etelään oli mahdollista vasta Paasikiven aukiolla.

Muut keskustan pääväylät

Pohjois-eteläinen

Tämän suunnan liikennevirrat ovat helposti hahmotettavissa, sillä rautatie aiheuttaa keskustan läheisyydessä kolme pullonkaulaa: Ison-Paavolankatu (”Upon silta”), Uudenmaankadun tunneli (rautatieasema) sekä Helsingintie (”Starkin silta”). Kaupungin sisäinen pohjois-eteläinen liikenne kulkee pääasiassa näiden teiden kautta.
Lahden läpi kulki aiemmin Helsingin valtatie (nyk. mt 140), jatkuen keskustassa Lahdenkatuna ja Asikkalan Suurtienä (Jyväskylään).
Ennen Helsingin pikatien valmistumista vuonna 1955, Helsingistä Lahteen saavuttiin Mäntsälän ja Orimattilan kautta kulkevaa tietä pitkin. Lahdessa tie kulki nykyisellä Launeenkadulla.

Helsingin valtatie oli ensin osana valtatie 5, jota kautta pääsi Lahden kautta Vääksyn suuntaan kantatienä numerona 58, jossa se yhtyi valtatie 4:n Padasjoella. Lahdesta valtatie 5 jatkui Heinolan suuntaan.
Vuodesta 1963 Helsingin valtatie oli osana valtatie 4:sta Helsinki-Lahti-Padasjoki. Nelostien ja viitostien risteys sijaitsi Holmassa ja liikenne kulki keskustan läpi. Nykyään Helsingintie on mt 140.
Lahden ohikulkutie valmistui vuonna 1983, josta se kulki Holman maantienä Holmaan, josta valtie 5 suuntautui Heinolaan. Uusi moottoriliikennetie Heinolaan valmistui vuonna 1993. Moottoritie Heinolaan valmistui 1999, jolloin nelostie siirrettiin Päijänteen itäpuolelle.

Itä-Länsi

Lännestä tullessa Lahteen tie noudatti vanhaa Ylistä Viipurintietä. Lahdessa se kulki Salpausselän suurtienä (nyk. Hämeenlinnantie),
Hevosmiehenkatuna (nyk. Hollolankatu), Aleksanterinkatuna, Kauppakatuna (nyk. Karjanlankatu). Kaupungin itäpuolella se jatkoi Viipurintienä itään ja Heinolantienä pohjoiseen. Heinolantien (Savontien) ja Viipurintien vuosisatainen Ylisen Viipurintien risteys on nykyäänkin nähtävillä Möysässä.
Tampereen ja Kouvolan välinen, Lahden kautta kulkenut valtatie sai vuonna 1938 numerokseen 12.
Vasta 1980-luvulla läpiajoliikenne siirtyi ydinkeskustasta, kun valtatie 12 siirtyi kulkemaan keskustan eteläpuolitse osana Mannerheiminkatua.
Uutta eteläistä linjausta on suunniteltu vuosikymmeniä, josta viimeisimmät suunnitelmat eteläisenä kehätienä eli ns. Launeen tienä.

Raportteja ja selvityksiä

Strategia

Lahden kaupungin valtuuston hyväksymä strategia ja liikennepoliittiset linjaukset (pdf) on strategiaan perustuva seuraavan tason suunnitelma, jonka tarkoitus on täsmentää ja havainnollistaa strategiaa. Linjaukset ohjaavat liikennejärjestelmän suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa.

Keskustan liikenneselvitys

Vuonna 2012 julkaistiin Lahden keskustan liikenneselvitys (Lahen Lehti elokuu 2013) jossa ydinkeskusta oli toteutettu kävelypainotteisena. Keskustan liikenne on siirretty kulkemaan ns. kehälle (Mannerheiminkatu-Hollolankatu-Lahdenkatu-Saimaankatu). Selvityksessä on myös liikennemäärät (ajon./h) iltahuipputunteina. Hämeenlinnantiellä 3800, Hollolankadulla 2300-2600, Lahdenkadulla 2000-2300, Kauppakadun ja Saimaankadun risteyksissä 3100 ja 3200. Saimaankadulla suurimmillaan 1000 ja Mannerheimintiellä rautatieaseman kohdalla 2000.
Vapaudenkatu oli joukkoliikennekatuna ja Aleksi osana kävelypainotteista keskustaa. Selvityksen teon aikoihin Aleksilla kulki huippuina 950 ajoneuvoa tunnissa. Matkakeskuksen valmistumisen jälkeenkin, Aleksanterinkatu säilynnee edelleen kaupungin sisäiselle bussiliikenteelle ensisijaisen tärkeänä.

Keskustan liikenteeseen vaikuttavia tiehankkeita ovat edellä mainittu eteläinen kehätie sekä 1980-luvulla uudeksi sisääntulotieksi rakennettu Uudenmaankadun (mt 167), joka on tarkoitus nelikaistaistaa koko matkalta.

Lahden seudun liikennetutkimus

Lahden seudulla tehtiin keväällä 2010 laaja liikennetutkimus, jonka tuloksia käytetään esimerkiksi uusien tie- ja katuhankkeiden, joukkoliikennehankkeiden sekä jalankulku- ja pyöräilyolosuhteiden suunnittelussa. Sen teetättivät Lahden seudun kunnat, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Päijät-Hämeen liitto. Aikasempi laaja tutkimus on tehty vuosina 1982 ja 1996. Kolmiosainen raportti on luettavissa Päijät-Hämeen liiton sivuilta.
Tutkimuksen esitteeen (pdf) grafiikoissa on esitetty tiivistetysti mm. seudulla suuntautuva liikenne sekä kunnan sisällä että kuntien välillä. Tutkimuksen on esitelty myös seudulliset ja taajamakohtaiset vuorokauden keskimääräiset liikennemäärät tietyillä osuuksilla, myös Lahden keskustassa ja sen ympäristössä.