Alatori uusiksi – osa 3

Alatorin muoto alkaa pikku hiljaa hahmottua. Kaupungin sivuilla julkaistiin 28.11. tiedote, jossa esitellään torin uudet suunnitelmat.

Alatorista muodostunee ensi vuonna kohtaamispaikka kaikenikäisille kaupunkilaisille. Alatorille oli ehtinyt muodostua oma käyttäjäkuntansa, joka ei houkutellut paikalle muita kuin poliiseja. Jotta torilla saadaan viihtymään myös ns. tavallisia kaupunkilaisia, pinnankiillotuksen lisäksi tarvitaan myös rakenteellisia muutoksia. Torille tulee lasten leikkipaikka sekä liikuntavälineitä aikuisille, joten toiminnallisuuden toivotaan houkuttelevan monenikäisiä viettämään aikaansa keskeiselle paikalle.
Uudessakin suunnitelmassa on omat haasteensa, joista tuonnempana.

Veistos

Puiston keskelle tehdään suuri, mutta samalla läpinäkyvä geometrinen pergolaveistos, jonka on suunnitellut Jan-Erik Andersson. Veistoksessa on viisi siipeä, jotka muodostuvat valkoisista pilareista ja puna-keltaisesta kupolista. Pimeällä veistos toimii *valoteoksena: jokainen pylväs valaistaan ja kupolin keltainen liekki toimii lyhtynä. Teos ottaa huomioon myös Alatorin historian, puiston aiemmilta vaiheilta jäänyttä materiaalia, liuske- ja mukulakiviä käytetään pohjana pergolan käytävissä.

Mikä on suurin haaste? Olen kirjoittanut aiemmin aiheesta muutamasta eri näkökulmasta täällä (27.2.2013) ja täällä (13.8.2013).

Vaarana että puisto kääntyy sisäänpäin, kun sen pitäisi kääntyä ulospäin.
Kaupunkiviihtyvyyttä vähentävät suuret etäisyydet, laajat seinäpinnat, teipatut ikkunat, pimeät kulmat. Vaikka ko. teos on avoin, sen muoto mahdollistaa sen sulkeutumisen (joka on myös tarkoitus) “luonnollisesti” köynnöskasveilla. Havainnekuvasta tekemäni tulkintani mukaan, teos ei sinänsä toimi läpikuljettavana reittinä (kuin korkeintaan kahteen suuntaan) vaan on tarkoitettu hengähdyspaikaksi, onhan sen sisälle sijoitettu penkkejä.

Tietysti paljolti riippuu siitä, miten ihmiset ottavat omakseen puiston tarjoamat mahdollisuudet. Toivottavasti maalaamani epäilys alatorina epäsosiaalisena kohtaamispaikkana on turha ja puistosta muodostuu iloinen ajanviettopaikka kaikenikäisille.
Uudistunut Alatori avataan Taidelauantaina syyskuussa 2015. Valaistuna teos on eittämättä tyylikäs ja hillitty keskustan uusi maamerkki. Se toiminnee parina torin toiseen laitaan rakennettavan valoteoksen kanssa.

*Viime vuosina on ollut ilo huomata valojen monipuolisempi käyttö kaupungissa on lisääntynyt. Tämän ei pitäisi olla yllättävää, kun tietää pimeän ajan pituuden Suomessa ja valaisimien teknisen kehityksen. Lahdessa on myös tavallisten kerrostalojen valosuunnittelussa otettu aimo harppaus eteenpäin.
Tietysti tässä yhteydessä on mainittava myös radiomastot, Sibeliustalon taksikatos ja vesiurut sekä lisäksi Aleksin (joulu)valot, jotka ovat ilahduttaneet kaupunkilaisia jo neljällä vuosikymmenellä.

Vastaa