Videokuvaajat ry:n entinen puheenjohtaja Keijo Skippari on ottanut tehtäväkseen tallentaa 2000-luvun arkista Lahtea jälkipolville. Tänään kuva-arkistoon tallennettu Lahti on vuosikymmenten päästä tärkeä dokumentti menneestä arjesta.
Kuinka paljon vanhaa Lahtea on videoarkistoissa?
Lahden 100-vuotisjuhliin liittyen haluttiin esittää Lahtea esittäviä kaitaelokuvia kuluneelta sadalta vuodelta. Niitä ei kuitenkaan löytynyt. Kävimme läpi Kuvamuseon arkistoja ja muutamaa 1950-luvun filmiä lukuunottamatta, jotka nekin keskittyi lähinnä teollisuuteen, Lahden katukuvaan liittyvää ei löytynyt ollenkaan. Arkistoista löytyi sadan vuoden ajalta materiaalia noin tunnin verran. Arkiston suhteen tilanne on heikko. Materiaali on varmasti yksityisten hallussa, mutta sitä pitäisi olla myös organisaatioiden hallussa, kuten kuvamuseon, jolla on kyllä valtavat still-kuva-arkistot, mutta elävää kuvaa Lahdesta on vähän.
Miten tätä puutetta pitäisi paikata?
Jokainen kaupunkilainen voi vaikuttaa siihen itse. Olen tallentanut kaupunkikuvaa useamman vuoden ajan videokamerallani. Idea tosiaan lähti siitä kun sitä materiaalia ei löytynytkään ja ajattelin näin eläkeläisenä, että kun tuota aikaa on, päätin alkaa kuvaamaan arkista katukuvaa. Meillä on ollut Heinola-instituutista opiskelija joka teki sitä parin kuukauden ajan viime talvella. Silla tavalla me ollaan pyritty tallentamaan tätä Lahden nykyistä elävää kuvaa videolle. Noin kahden kilometrin säteellä ympyrän halkaisijan sisällä koko Lahti on tallennettu katu kadulta. Tänä päivänä sen arvo ei ole välttämättä mitään, mutta tulevaisuudessa sen arvo nousee. Kun joku tutkija kymmenien vuosien päästä haluaa katsoa, miltä Lahden kaupungin ydinkeskusta näytti vuosina 2006-2010, hän saa tästä materiaalista varmasti kattavan käsityksen minkälaista tänä päivänä oli. Satunnaisesti olen käynyt myös keskustan ulkopuolella kuvaamassa mm. Keijupuiston puukerrostalojen rakentamista. Ideaa voisi siis laajentaa lähiöihin, vaikkapa Liipolaan ja Jalkarantaan.
Mitä yksittäisiä kohteita kannattaisi pitää silmällä kun Lahti muuttuu?
Muutoksista olen itse käynyt kuvaamassa Rauten ja Malskin korttelin rakentamista, sekä Askon teollisuusalueen purkamista. Malskin piipun purkamista kuvasin joka päivä, lopputulokseen asti. Lahdessa on nyt havaittavissa runsaasti uudisrakentamista ja peruskorjausta ja tuota muutosta pitäisikin pystyä taltioimaan. Jos Ranta-Kartano-suunnitelma toteutuu ja sitä aletaan rakentamaan, olen ajatellut kuvata sen muutoksen, joka alueella tapahtuu. Tämän hetkinen tilanne on myös taltioitu alkusyksystä. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että tätä em. rakentamista ei pitäisi laittaa toimeen.
Mainittakoon että, Lahdesta on 1950-luvulta Lahden kaitaelokuvaajien perustajajäseniin kuulunut Pentti Ruohoniemi kuvannut erittäin paljon 16 mm elokuvakameralla. Sen laatu on erittäin hyvää. Itselläkin on sitä materiaalia käytössä tänäkin päivänä, kun valmistelen Tiirismaan 100-vuotisjuhliin dokumenttielokuvaa. Siellä on erittäin merkittävää materiaalia, mm. nykyisen Tiirismaan koulun rakentamisesta vuodelta 1963-1964, ihan maansiirrosta alkaen ensimmäisiin koulusta valmistuneisiin ylioppilaisiin. Hienoa kun joku näkee vaivaa kuvata Lahtea ja täällä tapahtuvia muutoksia.
Miten yhdistys pitää huolta lahtelaisesta elävästä kuvasta?
Nyt on vasta alkamassa muotoutua videoharrastajien oma kuva-arkisto, joka on kylläkin dvd-levymuodossa. Teemme mm. Lahden kulttuuritoimen kanssa yhteistyötä, lähinnä nuorten kulttuuritapahtumien taltiointia, tänä kesänä Lännen Keisari Vaahterasalissa kolmekamera-tuotantona. Viime talvena oli Tuulten Vuoren Salaisuus. Näistä projekteista tehdään aina valmis ohjelma joka annetaan kulttuuritoimelle säilytettäväksi. Myöhemmin valmis filmimateriaali luovutetaan Lahden kuvamuseon käyttöön, kun heillä on siihen paremmat mahdollisuudet. Tiedän että heillä ei ole resursseja tällä hetkellä sellaista rakentaa, ja harvalla on intressejä, mutta meillä yhdistyksenä on. Yhdistyksellä ei ole konkreettisesti elävää kuvaa hallinnassa, mutta yhdistysten jäsenten hallussa on materiaalia. Vuonna 2006 tehtyyn videoharrastajien 50-vuotisjuhliin dokumenttielokuvan materiaalia kyllä löytyi. Tässäkin tapauksessa yksityisillä on merkittävä osa kuvamateriaalin muodostumissa, niiden henkilöiden toimesta, jotka silloin ovat toimineet yhdistyksen riveissä.
Miten materiaalia Lahdesta on kerääntynyt?
Lahden Videokuvaajat ry on kerännyt Lahti-materiaalia lähinnä omilta jäseniltään, muttei juurikaan olla aktiivisesti yritetty haalia sitä yksityisiltä. Viime vuonna eräs yritys lehti-ilmoittelun avulla keräsi kaitafilmimateriaalia kaupalliseen tarkoitukseen ja siihen kaupunkilaiset jonkun verran antoivatkin. Haluaisinkin painottaa että arvokkaita filmejä ei kannattaisi yksityisen ihmisen kotona säilöä, koska on suuri mahdollisuus että ne unohtuu tai että myöhemmin vaikkapa perikunta ei osaa huomioida niitä ja niiden historiallista arvoa. Pahimmassa tapauksessa ne voidaan menettää lopullisesti. Ihmisten kodeissa on paljon sellaista materiaalia joista moni harrastaja tai vaikkapa tutkijat olisi kiinnostunut.
Kulttuurihuomioita Keijo Skipparilta:
Elokuvateatteri Kino Iiris on tärkeä kanava harrastajaelokuvan-tekijöille, sillä se tarjoaa hyvät puitteet, myös muillekin kuin meidän jäsenille. Elokuvat jotka ovat niin hyviä että ansaitsevat tulla esitetyksi Kino Iiriksessä, ne myös esitetään, sillä se on selvää että niitä ei muualla, ketjujen omistamissa elokuvateattereissa esitettäisi. Alueellisena elokuvateatterina Kino Iiiris antaa tällaisen mahdollisuuden pienillekin tekijöille. Olen sen oppinut tässä muutamana vuonna kuinka arvokasta työtä siellä tehdään.
Taidepanimo oli lahtelaisille tärkeä, siellä oli hienoja tiloja näyttelyille ja toivotaan että toiminta jatkuu myös tulevaisuudessa. Lahden pitäisi mielestäni tukea kulttuuria nykyistä enemmän. Kaupungin kulttuuritoimi yrittää tehdä töitä paljon mm. lastenkulttuurin eteen, mutta sillä ei ole riittävästi määrärahoja. Nykyisilläkin vähäisillä resursseilla kulttuuritoimi on saanut merkittäviä tuloksia aikaan. Lahdessa on kuitenkin paljon erilaisia harrastajaryhmiä, jotka tekevät taidetta siinä missä ammattilaisetkin. En sitten ymmärrä miksi teatteri ja Sibeliustalo saa niin paljon – sopii kysyä – ovatko ne ainoita tekijöitä? Useasti se on niin, että mitä arvostetaan, sinne sitä rahaa laitetaan helposti. Toki nuo mainitsemani tahot ovat korkealaatusia, mutta täytyy muistaa että muutakin taidetta löytyy, kunhan osaa hieman katsella ympärilleen.
***Haastattelu tehtiin alunperin Lahen Lehen toiseen numeroon, jota ei julkaistu.
Osasuurennus Lahden Sininen -mainosviiristi, joita löytyi nippu vanhan panimon ullakolta vielä syksyllä 2008. 